UA-52254593-1

28.12.2016

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 5: “Olet tyypillinen mies”

Näin joulun rauhaisien välipäivien henkeen sopinee paluu yhden kestoaiheeni pariin: voiko treffeilla puhua sijoittamisesta. Kyse on sarjan viidennestä osasta, sarjan aloitti yleisluontoinen ja epämääräinen prologi. Eli jatkosarjaa tässä vaikutan rakentavan.

Hypätään joulunalusviikkoihin, uuden tuttavuuden numero viisi seuraan. Siinä keskusteltiin niitä näitä. Ohessa mainitsin, että laitan jemmaan rahaa, epävirallisena tavoitteena saada tuloja muualtakin kuin vain palkkatöistä. Vastaus tähän oli, että olet tyypillinen mies, hymyillen sanottuna.

Itse olen kokenut, että en kyllä taida olla, ainakaan talousasioiden järjestelmällisyyden suhteen. Mutta kenties hällä kokemukset ovat toisenlaisia, joka kertoo tietty hyvää. Sijoittamisesta ei tuon kummempaa puhuttu, rahasta tovin. Ja jälleen kerran huomaan päätyneeni seuraan jossa suhtautuminen on aika samansuuntaista, parempi tienata ensin ja tuhlata sitten, turhakkeet ovat turhakkeita ja useimmiten on järkevää olla ostamatta mitään.

Voi olla, että kyseessä on laman keskellä varttuneiden sukupolvikokemus - sukupolveani kun koetan tässä deittailla. Velka ei ole lähtökohtaisesti hyvä asia, taloudessa kannattaa pelata varman päälle. Toisaalta tunnen vetoa teräväpäisiin tapauksiin, ja terävä pää usein (ei aina) hahmottaa myös talouden puolta.

Tarinan koukun säästän loppuun - tämä tarina ei jäänyt yhteen tai kahteen tapaamiseen. Kyseessä on kiinnostavin tapaus aikoihin. Katsotaan mitä käy. Vanhakin mies tässä vielä vertyy, ja optimismi viriää. Tästä suunnasta ette kuitenkaan enää kuule mitään, paitsi jos palataan keskustelemaan tyypillisestä sijoittavasta miehestä.

o o o

Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).

Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle

* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

17.12.2016

Uusi hankinta: S-Metsärahasto

Päädyin uuteen hankintaan: sijoitin 200 euroa uuteen S-Metsärahastoon. Taustalla on lukkarinrakkautta. Joskus taannoin vastasin "mitä olen mieltä S-Pankin rahastoista” -kyselyyn. Sanoin sitten, että rahastonne ovat tyhmiä kun juoksevat kulut ovat isoja, perustakaa vaikka metsärahasto johon pääsee kiinni pienillä summilla. Siitä suomalaiset tykkäisivät.

No, näemmä sitten perustivat metsärahaston johon pääsee kiinni pienillä summilla ja josta suomalaiset varmaan tykkäisivät. Hyvä niin. Vielä en ole saanut Prisman lahjakorttia palkkioksi, enkä varmaan saakaan. Taisi olla nimetön kysely.

Lisäksi taustalla on rakkaus metsään. Sen omistaminen on kivaa. Siitä tulee hyvä mieli. Osin tästä syystä omistan Uudenmaan verran Yhdysvaltoja Weyerhauserin kautta, en tosin ole tonnin omistuksellani ihan pääomistaja.

Mutta sitten itse metsärahastoon: “S-Metsärahasto sijoittaa pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sijaitseviin metsiin.” Lisäksi: “metsäsijoittamisessa tuotto muodostuu pääasiassa puuston kasvusta, puun myymisestä ja puun hintojen noususta. Lisäksi rahasto voi jalostaa omistamiaan metsäkiinteistöjä lohkomalla ja kaavoittamalla niitä.”

Minimimerkintä on 200 euroa. Merkintäpalkkio on 4 %. Tuo on tuntuva, mutta siihen on ihan hyvä syy, kiinteistöjen varainsiirtovero on samankokoinen. Myyntipalkkiot lähtee viidestä prosentista, ja tippuu prosenttiin kun on mukana tarpeeksi monta vuotta.

Kuten vastaavissa, kulujen osuus on melko suuri, 1,8 %. Tosin siihen on ihan hyvä syy, jos olette puita kaadelleet ja risusavotalla olleet, niin tiedätte että hiki tulee. Ja jos on paarmoja, tulisi metsureilleen maksaa vaikka tuplapalkka koska paarmat ovat niin kauheita otuksia. Vaikka minun voitoistani, koska se on oikein ihmiskuntaa kohtaan.

Puu tuottaa aika tasaisesti, edes taantuma ei juurikaan notkauta puun arvoa. Puuta tarvitaan nyt ja jatkossa. Metsään sijoittaminen on siis matalariskistä, jonka kääntöpuolena on sitten maltilliset tulot ja kohtalaiset hallintomenot.

En usko, että metsärahastosta tulee minulle vakiosijoituskohde, mutta katsotaan. Tämä on minulle ennen kaikkea uteliaisuudesta kumpuava hankinta, tulenpahan seuranneeksi miten tuo pyörii. Lisäksi pitää sijoittaa varallisuutta mitä moninaisimpiin suuntiin, jotta perikunnalla on joskus kirottavaa.

Loppuun videoupotus joka osoittaa kuinka analyyttinen ja järkiperustainen harkinta on minulla tässä taustalla:


13.12.2016

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 4

Kuu on jälleen kiertänyt, ja casanova-osio (toim. ei pidä paikkaansa) minusta kävi jälleen treffeillä. No okei, vajaa kuukausi sitten. Oli oikein kivaa. Ja kyllä, taas ujutin mukaan maininnan sijoittamisesta harrastamisena. Ihan vain sivulauseessa.

Toisin kuin joskus ajattelin, pidän taousasioita nykyään luontevana ainakin sivuta. Siinä missä kaikenlaista muutakin mitä elämä on tuonut eteen tai taakse, tai mitä tulevalta toivoisi.

Tämänkin blogin kommenteissa on keskusteltu siitä kuinka tärkeää on, että myös taloudellisesti katsoo samaan suuntaan. Olen alkanut tajuamaan, että samanhenkisyys on myös tässä suunnassa tarpeen. Olisihan se hankalaa jos toinen eläisi pikavipeillä, haluaisi aina ostaa kalleinta mitä kaupasta löytyy tai unelmoisi hulppeasta yhteisestä omakotitalosta suunnattomalla velalla.

Noh, tämän uusi tuttavuus numero neljän kanssa ei paljoa tästä keskusteltu. Hän totesi, ettei ole kokenut sijoittamista mahdollisena, se menee mitä tulee. Pikkasen vinkkasin indeksirahastoista kympin minimisijoituksella, ja sitten muihin aiheisiin. Eli ehkä lopputulema oli hiukan samansuuntainen kuin oletin joskus alkuvuonna sen yleensä olevan.

Mutta testin tulos oli silti välttävä: samansuuntaista “tuhlaamattomuutta”, toinen säästää matkusteluun ja kaikkea muuta taktista. Eli erilaisia valintoja. Kunnioitan aina muiden valintoja.

Eipä tuosta silti sen kummempaa seurannut, ellei tule yllättävää käännettä. Oikein hyvä alku, paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita ja arvomaailmaa. Mutta sitten kävi niin kuin Suomen jalkapallomaajoukkueelle jos pääsee johtoon ensi minuuteilla - huonosti. Osa kokee sen, että tulee alusta alkaen hyvin juttuun, siten, että kavereita tässä vaan. Minä näen sen hyvänä pohjana kenties jollekin muulle. Sanotaan että tangoon tarvitaan kaksi. Kyllä, ja uskoakseni myös hieman tanssitaitoa ja halua tanssia.

Mutta nyt menee jo sivuun alkuperäisestä suunnasta, eli tämä blogikirjoitus lähestyy vauhdilla loppuaan. Hyvää joulunaikaa vaan. Tosin bloggauksia on runsaastikin työn alla, joten minusta tulette vielä kuulemaan, myös ennen vuodenvaihdetta.

o o o

Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).

Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle

* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

7.12.2016

Ei enää jokapäiväisiä ostojani, mitä nyt teen?

Nyt on mennyt piensijoittajalla sormi suuhun. Syyskuussa siirsin suorat omistukseni ja ylimääräiset sijoituseurot Nordeaan. Nakuttelin järjestelmään pieniä ostotoimeksiantoja, tyyliin 150-200 euroa kerrallaan. Sen jälkeen koitti pari kuukautta joiden aikana ostin noin 8 000 eurolla osakkeita, pääosin REITtejä joiden kurssit tippuivat tuntuvasti. Ostoksia tuli nelisenkymmentä.

Sitten koitti amerikan presidentinvaalit. Olin varautunut kurssilaskuun, jota ei tullut. Tuli Italian kansanäänestys. Olin varautunut kurssilaskuun, jota ei tullut. Nyt on mennyt miltei kuukausi ilman ostoksia. Aiemmin tämä oli normaalia, nyt sijoittajan sielussani on tyhjä kolo. Kurssit vain nousevat ja etääntyvät kauas kauas ostotoimeksiannoistani.

Noh, tälläistä se on. Huomaan, että mietin silti, että pitäisikö vähän ostaa kun tuota rahaa on. Että entä jos kurssit vain nousevat tästä ikuisuuteen. Entä jos ei tulekaan enää koskaan samanlaista pienempää tai isompaa notkahdusta joita on tullut sellaiset pari vuodessa viime vuosisadat. Että menetän osinkoja. Että menetän vaikka mitä.

Tämä on se kohta, jossa tarvitaan malttia. Rahaa on, mutta pitää osata odottaa. Vaikka vuosia. Vaikka osinkosumma olisi ensi vuonna pienempi kuin tänä vuonna.

On tässä silti vaikka mitä mitä voisin tehdä. Voin käydä läpi yrityksiä ja miettiä millä hinnoilla aloitan ostoksilla käynnin. Voin tutustua ETF:fiin. Voin asettaa hälytyksiä kursseista. Voin bloggailla sijoitusasioista. Voin jumpata. Voin katsoa Netflixiä. Voin siivota. Voin käydä lasten kanssa ulkona.

Jännää miten sitä tottuu. Muutamassa kuukaudessa totuin siihen, että joka päivä virittelin uusia ostotoimeksiantoja toteutuneiden tilalle. Nyt, kun pitää hypätä aikakoneella syyskuuhun 2016, maailma tuntuu jo erilaiselta.

Hyvää joulunaikaa vaan kaikille.

4.12.2016

Voi niitä menetettyjä euroja, tarkemmin sanoen lounaaseen kuluvia euroja

Kohtalaisen säästäväisenä ja taktisena ihmisenä yksi ominaisuuteni on minua häirinnyt: miksen syö töissä enemmän omia eväitä? Tuo olisi yksi helpoimmista keinoista säästää, eikä edes tulisi syötyä niin paljon. Tuplahyöty.

En siis missään vaiheessa päätä olla syömättä eväitä, ihan niin kuin käytän aina portaita, jumppaan joka ilta ja käyn teatterissa. Kaikki hyviä juttuja joita tulee tehtyä liian harvoin.

Omien eväiden syöminen ei ole edes puitteista kiinni. Töissä on viihtyisä tila, mikro, jääkaappi ja pakastin. Voisin helposti valmistaa kotona ruokaa vähän enemmän ja viedä ruokaa töihin. Kauppaankin on töistä ehkä 200 metriä, satunnainen eines jollain jukurtilta täydennettynä uppoaa myös, kunhan ei liian usein.

Töissä on alakerrassa kohtuuhintainen ja monipuolinen lounasravintola, hinta tosin nousee kohta taas vähän. Lounaskortin avulla työnantajan edun (noin neljännes) voi viedä mukanaan myös muihin ravintoloihin. Etenkin jos on kiire tulee vain käveltyä ravintolaan. Saa myös vain keittoa, salaattia punnituksen mukaisesti jne. Vaihtoehtoja riittää.

Minua ei houkuta niinkään se, etten hyödyntäisi lounasetua, vaan että perheen ravintolakäynnit tai omat sellaiset saisi kuitattua samalla rahalla.

Bonuksena en maksa lounastani aina itse. Ajoittain tulee tarjottua lounasta yhteistyökumppaneille tai toisin päin, on seminaaria tai koulutusta johon kuuluu lounas jne. Eli tuollaiset 2-5 kertaa kuussa jää lounaan maksu itseltä väliin.

Olen suunnitellut mallia jossa pyrkisin vähän väkisin (eli kalenterin kanssa) seuraavaan:

  • 1-2 kertaa viikossa joko omia eväitä (kotoa, tai kaupan eineksiä)
  • 1-2 kertaa viikossa kevyempi vaihtoehto: keittolounas tai salaattia painon mukaan maksettuna. Etenkin kuin tietää, että illalla on tarjolla jotain tuhdimpaa ruokaa.
  • Maksimissaan kolme kertaa viikossa normaali lounas.

Kun ajoittain en ruuasta maksa mitään, tulisi syötyä täyttä tarjontaa vain 1-2 kertaa viikossa.

Tämän pitäisi johtaa siihen, että noin puolet lounaskortin saldosta jäisi muuhun käyttöön. Sen pitäisi kattaa muut syömiset, ja kenties voisi välillä jättää saldon latauksen väliin.

Tällä saisin (teoriassa) noin 70-80 euroa jemmaa kuussa, tavallaan “toteutumattomina menoina.” Tosin nykyiselläänkin teen samaa, mutta pienimuotoisemmin. Tämä lienee helpoin paikka missä voin säästää, tässä kun ei menetä mitään muuta kuin korkeintaan vatsanympäryksen kasvua.

Tavallaan tuntuu pikku jutulta pohtia parin euron eroja keittolounaan ja täyden satsin välillä. Mutta hei, illalla ei enää edes muista mitä on tullut päivällä syötyä. Ja useimmiten säästäminen tapahtuu jokunen euro kerrallaan.

26.11.2016

Vertailussa Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot

Vuosien varrella olen tehnyt koosteita niistä indeksirahastoista joita suomalaisten välittäjien kautta voi hankkia, viimeisin on huhtikuulta. Nyt sitten ihan oikeasti unissani mietin, että on aika hankala möhkäle ja jos ottaisi tietyn maanosan ja tekisi taulukon, niin olisi paljon selkeämpää. Ja voila, nyt vertailussa Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot.

Ensin askel taaksepäin. Indeksirahastot ovat rahastoja joissa ei käytetä harkintaa, omistetaan vaan. Indeksirahasto voi pitää sisällään esimerkiksi 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä. Valintoja ei tehdä, vaan rahasto seuraa jotain indeksiä. Indeksirahaston juju ovat että ne ovat matalakuluisia, kun ei makseta harkinnasta.

Jos niitä ostaa vaikkapa samalla summalla kerran kuussa vuosien ajan, tulee saavuttaneeksi markkinoiden keskituoton miinus hallinnointikulut.

Sitten selvitykseen

Listasin kaikki löytämäni Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot joita voi ostaa suomalaisten välittäjien kautta. Jos jotain puuttuu, vinkatkaa. Danske investin jätin pois kun minimisijoitus oli 250 000 euroa (laskelmissani lähdin 1000 euron vuosisijoituksesta). Aiemmin listoilla ollut Elite varainhoito jäi pois joko koska ei ole enää tarjontaa indeksipuolella, tai olisi pitänyt kirjautua asiakkaaksi niistä kuullakseen.


Yllä ovat kaikki löytämäni.
  • Kulut viittaavat siihen, minkä verran hallinnointi maksaa. Tuo summa otetaan vuosittain rahastosijoituksesta, on tuottoa tai ei.
  • Minimi on minimimerkintä. Esimerkkisummillani se ei vaikuta, mutta jos haluaa sijoittaa vaikka satasen kuussa, tällä on jo merkitystä.
  • Merkintäpalkkio on osa joka "napataan" summasta päältä sijoitushetkellä.
  • Lunastuspalkkio on edellisen serkku, joka napataan summasta pois ulosottohetkellä.
  • Toinen kulut on laskelma kokonaiskuluista: Jos sijoittaisi 1000 euroa vuodessa, kurssit pysyisivät ennallaan 10 vuotta jonka jälkeen rahat ottaisi ulos, niin mitä olisi maksanut hallinnoinnista tuona aikana.
  • Muuta on mukana vain, jotta pääsen toteamaan, että Seligsonin lunastuspalkkio on isompi jos ottaa rahoja ulos puolen vuoden sisällä sijoitushetkestä.
Mitä tästä tulkita
  • Käytännössä kulut ovat hyvin lähillä toisiaan, niin kuin kuuluukin tietty olla. Listan top neljä on vain muutaman kympin sisällä.
  • Ainoastaan OP erottuu hieman isommilla kuluillaan. Tosin lunastuspalkkiosta jotenkin katetaan myös rahaston kuluja (muotoilu oli sellainen etten sitä ymmärtänyt), eli voi olla, ettei ole ihan noin paljoa. 
  • Kannattaa huomioida, että useimmiten rahastot kuitenkin jotain tuottavat. Silloin kulut ovat isompia, mutta se tuskin harmittaa, sillä silloin myös tuotot ovat isompia.
Jos kyseisiin rahastoihin haluaa sijoittaa, se onnistuu vain kyseisen pankin tai sijoitusyhtiön kautta. Ainut poikkeus on Handelsbankenin indeksirahastot, jota voi ostaa myös Nordnetin* kautta. Nordnetillä on muuten ihan nollakuluisia pohjoismaisia indeksirahastoja, mutta se on tarinan sivujuonne. Tulevat voittamaan perässä seuraavan eurooppalaisen vertailun.


Itse en näe että kärkipäällä on taloudellisessa mielessä eroa keskenään, siis niin paljoa että kulujen perässä kannattaisi vaihtaa välittäjää. Sen sijaan indeksisijoittamisen ja aktiivisen sijoittamisen eroihin kannattaa kyllä perehtyä.

Tuossa ohimennen laskin myös samalla kaavalla Nordean Pohjois-Amerikan kulut (joka on siis aktiivisesti hallinnoitu rahasto, ei indeksiselainen. Siellä kuluja tuli 624 euroa, eli kolminkertainen määrä tämän vertailun voittaneeseen verrattuna. Osakevalintojen tulee osua nappiin jotta saa edes tuon eron kurottua umpeen. Käytännössä olisi siis kymmenessä vuodessa hävinnyt yli 4 % kokonaissummasta kuluihin. 


* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

22.11.2016

Case Orava ja liian suuren osingon kirous

Sijoitusurani alussa ostin ainoan suomalaisen REITin eli Oravan osakkeita. Pariinkin otteeseen, kun kurssi heti niiaisi vähän. Orava maksoi ihan tuntuvaa osinkoa josta nautin noin vuoden verran.

Huomasin kuitenkin olevani epäileväinen. Osasyy oli että se, että kaikki minua fiksummat kritisoivat Oravaa keskustelufoorumeissa ja blogeissa. Mutta pääsyy oli, että aloin oppia katsomaan hieman tarkemmin yritysten lukuja ja suuntia.

Oravan rakenteellinen ongelma oli (ja on), että se maksoi omistajilleen enemmän kuin tienasi. Jopa Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikolla asiasta. Kenties samoilla perusteilla myös kollegabloggari Rahalla vapaaksi sivusi asiaa eilen.

Vaikka paperilla arvo nousi, se perustui asuntojen arvioituun arvonnousuun. Eli että omistamamme asunnon saisi myytyä tänä vuonna kalliimmalla kuin viime vuonna. Tuo voi pitää paikkansa, mutta vain jos asunnon saa myytyä ja kalliimmalla siihen hintaan mitä sen kirjanpitoarvoksi on laitettu. Kirjanpitoarvo ei ole euroja tilillä.

Tämä johtaa siihen, että ostaakseen uusia asuntoja tarvitsee joko kerätä rahaa osakeannilla (ja laimentaa omistajien omistuksen arvoa), tai lainata. Viivan alle kun ei jää ylimääräistä. Hesarin mukaan lainaaminen tökkii, joten Orava ei enää osta asuntoja entiseen malliin.

Toinen ongelma, joka on kylläkin vähän kaikkien kiinteistöalan yritysten ongelma, ovat kulut. Jos leikitään että tuotto on vaikkapa 5-7 %, niin sillä on todella suuri merkitys kuluuko hallinnointiin 1 vai 3 % tuotosta. Etenkin jos tulee vuosia jossa mennään miinukselle, niin hallinnointipalkkiot “syövät kuormasta” oikein urakalla. Kulut kun maksetaan aina.

Kiinteistöpuolella kyllä ymmärtää mistä kuluja tulee: tarvitsee maalata asuntoja, etsiä vuokralaisia ja miettiä mistä ostetaan lisää. Ihan tyhjästä ei makseta, mutta voidaan kyllä maksaa liikaa.

Lisäksi omistajan vinkkelistä ongelmallista on, jos kannustimet on väärin rakennettu. Taannoin VR myi Pasilan aseman, ja johdolle napsahti (tai meinasi napsahtaa, en muista menikö noin) bonuksia kun tuli lisää tuloja. Ikään kun toiminta olisi muuksi muuttunut yhdellä kiinteistön myynnillä joka sattuu olemaan hyvällä paikalla.

Sama pätee kiinteistöpuoleen, jos asuntojen arvo arvioidaan ylöspäin, hallintopalkkiot kasvavat. Eli kannustin voi olla nurinkurinen.

Mitä itse tästä päättelen:

  • On hyvä jos kiinteistöpuolella kiinteistöjen arvo arvioidaan maltillisesti, mieluummin ala- kuin yläkanttiin.
  • Kannustimien suhteen kannattaa olla varovainen, riskinä on, että johdon ja omistajien edut ovat erisuuntaiset. 
  • Osinkoa olisi hyvä maksaa toteutuneista tuloista, ei mahdollisista tulevista sellaisista. Normaalisti voi tarkastella ns. payout-ratiota (montako prosenttia tuloksesta maksetaan osinkoina), mutta kiinteistöalalla se ei sellaisenaan toimi. 
  • Välttelen osakkeiden hankkimista vain korkean osingon toivossa (vaikka se onkin hyvä asia), yritän laittaa painoa myös sekä luvuille siinä takana että osingon perustalle. Parempi pienempi ja vakaasti kasvava osinko joka perustuu myyntiin, kuin väliaikaisesti suuri.
  • On hyvä, jos on yritys jonka johto miettii osakkeenomistajien etua. Hieman yllättäen tämä ei ole aina automaattinen asia, toisin kuin joskus oletin.

Tässä Oravan osakekurssi viime vuosilta. Noin kolmen vuoden aikana kurssi on ensin kasvanut 50 % ja sitten tippunut puoleen.

Loppuun paluu alkuun. Orava vaikuttaa olevan itse kaivamassaan kuopassa, tai vähintään sen reunalla. Osinko on ollut suuri, ja se on ollut suuri koska kirjanpitoarvoissa on oltu optimistisia, ja tämä taas on johtanut korkeampiin hallintopalkkioihin. Ei on maksettu “liikaa” niin omistajille kuin luultavasti hallinnoinnista siinä ohessa, ja rahat ovat vain teoreettisia. Olisihan se tyhmää saada rahaa asuntojen ostoon myymällä asuntoja.

Toisenlaisella linjalla tarina olisi voinut olla toinen. Maltillisemmat asunnonarvonnousut, pienemmät osingot omistajille, matalampi osakekurssi ja näistä johtaen myös pienemmät menot. Ehkä Orava on jo tällä tiellä, osakkeen kurssi on tippunut tasaiseen tahtiin.

Se pitää vielä sanomani, että ei tämä nyt ole ollut Oravan osakkeenomistajille pelkkää kriisiä. Vajaan 10 % osinko on tuottanut kolmessa vuodessa likimain 30 % tuoton (miinus verot). Se kompensoi osan kurssin putoamisesta.

19.11.2016

Taas täydennysostoja, alkaa jo ostoskelu väsyttämään

Viime viikon loppupuoli toi taas elämääni sarjan pieniä yksittäisiä ostoja, pääosin REITtejä putoaviin kursseihin.
  • Citycon: 77 kappaletta, hintaan 2,07.
  • Omega Heatcare Investoris: 8 kappaletta, hintaan 28,44.
  • W.P. Carey: 4 kappaletta, hintaan 56,04.
  • BTB Real Estate 54 kappaletta hintaan 4,37 ja 56 kappaletta hintaan 4,28 (CAD).
Viimeinen kuukausi on tuonut salkkuuni runsaasti kiinteistösektoria, niiden kurssit kun ovat tuntuvasti tippuneet. Ihan hyvä juttu. Koko sarja on aikalailla miinuksella, mutta pienikin kurssinoussu on heittänyt muun muassa W.P. Careyn ja Weyerhauserin plus miinus nollan tuntumaan.

Eipä tässä tämän kummempaa. Luulisin, että REITtien alamäki alkaa olla nähty, sillä nykykursseissa on jo mukana niin koronnoston kuin trumpinpelkoja. Ja kuluneella viikolla kurssit lähtivät jo ylöspäin. Mutta mistäs sitä tietää.

13.11.2016

Friends & Brgrsin osakeanti - miltä vaikuttaa?

Törmäsin Facebookissa mainokseen Friends & Brgrsin osakeannista. Koska olen viime viikot raportoinut parin sadan kertaostoksista kerta toisensa jälkeen, pitää venyttää sijoitussielua uusiin suuntiin. Lisäksi on ihan kiva kaivella hieman tietoja lukujen takaa. Tämä on aika lailla “reaalitahtinen” kuvaus siitä, miltä materiaali vaikuttaa.

Alkuun sisäänheittoteksti sellaisenaan:

“Ryhdy Friends & Brgrsin osakkeenomistajaksi! Emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle ilman teitä, upeat asiakkaamme. Siksi haluamme tarjota teille mahdollisuuden hypätä kyytiin, kun lähdemme laajentumaan Eurooppaan. Osallistu joukkorahoituskampanjaan ja ryhdy Friends & Brgrsin osakkeenomistajaksi!”

Aika selkeä aloitus. Kohderyhmänä asiakkaat, toisaalta Facebookin kautta tavoitellaan joitain ryhmiä joiden määrittelystä en tiedä. Minua eivät voi tavoittaa Facebookissa asiakkuuden kautta.

Invesdorin sivulla materiaali on englanniksi. Alkuun on ihan kattava kuvaus toiminnasta ja konseptista, ihan innostavassa muodossa. Tarinan juju on, että tavoitteena on avata 2-3 ravintolaa isoissa eurooppalaisissa kaupungeissa, ainakin kolmen vuoden ajan. Ei siis 6-9 uutta ravintolaa. Tätä varten keräävät rahaa.

Laajentumisstrategiaa olisi voinut avata laajemminkin, sillä sehän on tämän tarinan pihvi. Esimerkiksi mistä kaupungeista ollaan kiinnostuneita, onko tavoitteena pohjoisen Euroopan kaupunkiseudut, vai ihan minne tahansa? Liikepaikkoja kun löytynee ihan joka puolelta, kaupungista kuin kaupungista.

Keskeisimmät luvut kyllä löytyvät. Osakeannilla tavoitellaan 612 500 euron pääomaa, katon ollessa 980 000 euroa. Tällä saa 6,49 - 10 % osakekannasta. Tästä voi päätellä, että kokonaisarvoksi yritykselle lasketaan nykytoiminnalla 8,8 miljoonalla. Tämä siis päätellen, että 980 000 euron sijoitus toisi 10 % osuuden osakkeista.

Jos kirjautuisi listoille, saisi tarkempaa tietoa. Se olisi tässä vaiheessa tarpeen. Mikä on liikevaihto? Tuottaako voittoa, paljonko ja millä prosentilla? Mikä on vaihtelu eri ravintoloiden väillä jne. Tässä tavoitellaan nykyisen viiden ravintolan rinnalle vähintään tuplamäärää ravintoloita. Tieto liiketoimintamallin toimivuudesta on relevantti asia, myös arvioiden tulevien ravintoloiden mahdollisia tuottoja.

Päätin kuitenkin olla tilaamatta lisää tietoa. Kun en ole asiasta tosissani kiinnostunut, niin ei pidä häiritä laajentumishaluisia suomalaisia yrityksiä kyselemällä turhaa tietoa.

Edellinen ei estä minua laittamasta ylös muutamia huomioita, pohjaten julkisuudessa oleviin tietoihin:

  • Ennen sijoituspäätöstä pitäisi tietää tarkemmin liikevaihdosto, voitosta jne.
  • Konsepti kuulostaa kyllä ihan hyvältä ja kuulunen itsekin kohderyhmään, mutta ei tämä nyt ihan ainutlaatuinen suunta ole (ravintola, joka myy hampurilaisia).
  • Nykyinen omistusten arvo tuntuu aika kovalta: viisi ravintolaa, yrityksen arvo 8,8 miljoonaa. Noin vahvasti arvostettu yritys vaatisi melko kovaa tuottoprosenttia, tai sitten liiketilojen omistamista tai melkoisia summia sisällä yrityksen taseessa. Jälkimmäinen on epätodennäköistä ravintola-alalla, jossa tulot ja menot ovat aika lailla jokapäiväisiä. Tili jossa olisi miljoonia tuntuisi järeältä, ja silloin ei olisi osakeannillekaan tarvetta.  
  • Käytännössä tuo tarkoittanee sitä, että konseptille on laskettu ihan tuntuva hinta. Ihan ymmärrettävää, mutta riskinä on, että perustajat näkevät luomuksensa turhankin arvokkaana. Tunnearvoa, tietty.

Itse en ole Friends & Brgrsiin sijoittamassa. Jos hampurilaissuunta alkaa houkuttamaan, niin veikkaan että McDonalds ja kumppanit vetoaisivat minuun vakiintuneella liiketoiminnallaan.

9.11.2016

Trumpgate ja sijoitukseni: ei tullut paljoa ostoja

Viikonvaihteessa naputtelin ostotoimeksiantoja sen varalle, jos Trump voittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja kurssit romahtavat. En pitänyt tuota yhtään todennäköisenä.

Aamulla sitten kakistelin keuhkojani kun vilkuilin uutisia. Matkalla töihin lisäsin vielä muutamia ostotoimeksiantoja: Koneen ja Konecranesin kaltaisiin omistuksiini pieniä lisäyksiä, jos kurssit sattuisivat tippumaan päälle kymmentä prosenttia. Lisäksi - Star Wars mielessäni - muutamia optimistisia täkyjä sen varalta, jos Disneyn kurssi sukeltaisi.

Noh, Trump voitti, mutta kurssit eivät romahtaneet. Tässä tämän päivän ostokseni.
  • Nokia, 40 osaketta hintaan 3,81 euroa. Kyllä, ihan oikeasti juuri Suomessa tapahtuu kun amerikassa äänestetään. Tosin tässä nyt on taustalla muutakin.
  • Handelsbanken. 16 osaketta hintaan 118,1 Ruotsin kruunua. Kyllä, juuri vakaavarainen ruotsalainen pankki on se jonka kurssin tulee laskea kun amerikassa äänestetään.
  • Neste, 5 osaketta hintaan 36,4 ja 5 osaketta hintaan 36,23 euroa. Tämä on illan improvisointia, katselin kotona kursseja ja totesin että Nesteen kurssi on yli 7 % miinuksella. Ja koska Neste on minua houkuttanut, ajattelin tarttua pienimuotoisesti tilaisuuteen.
Vaikuttaa siltä, että tämän kummoisempaa alennusmyyntiä ei ainakaan vielä ole tulossa. Tosin nähtäväksi jää mitä Trump oikeasti ryhtyy tekemään. Oma arveluni on, että aika kovan oikeistolaista tavaraa on tulossa. Se, onko tuo sijoittajien kannalta hyvä vai huono juttu, on toinen asia.

7.11.2016

Presidentinvaaleja odotellessa: muutama täky sisään

Yritin kovasti miettiä miten varautuisin huomisiin presidentinvaaleihin. Brexit kun yllätti minut siihen malliin, etten muuta kuin tuplannut Stora Ensoni kun sen kurssi tippui päälle kymmentä prosenttia.

Monta päivää kestäneen, muttei kovinkaan intensiivisen tai tuloksekkaan, pohdinnan seurauksena asetin kolmeen suuntaan toimeksiantoja. Virittelin niin Coca-colalle, McDonaldsille kuin Global X Superdividend -ETFfälle melko optimistisen ostotoimeksiannot. Ensimmäinen erä jos kurssi tippuu vajaat 10 % nykyisesti, toinen ja kolman 5 % väleiden edellämainitusta.

Luulisin että ei noista mikään toteudu. Mutta, ja iso mutta, jos Trump voittaa tai Clinton voittaa ja Trump huutaa kannattajiaan aseelliseen vastarintaan, niin sitten voi tulla brexitmäistä markkinapaniikkia.

En usko että pörssit tästä pidemmän päälle mihinkään kääntyvät, valitaan kumpi tahansa. Trump on kyllä vähän örvelö ja omaa heikon impulssikontrollin, mutta kyllä se presidenttiys opettaisi asioita elämästä. Tarvitaan kongresseja ja päteviä avustajia jne. Eikä Meksiko taatusti lähetä rekkoja täynnä valuuttaa, jotta jenkit saavat rakennettua muuria autiomaahan.

Jos tilanne "pörssikurssimielessä" kärjistyy, niin tässä on vielä huominen ilta ja ennen kaikkea ylihuominen päivä miettiä miten reagoi - jos reagoi. Minun tapauksessani reagoiminen on enimmillään sitä, että ostan paljon, ja minimissään sitä, että ostan aikaisemman suunnitelman mukaan.

6.11.2016

Taas pieniä ostoja: Muun muassa REITit Omega, Vanguard, W.P. Carey sekä BTB Real

Osto-ohjelmani jauhaa taustalla. Etenkin kiinteistöpuoli on laskussa, ja uusia ostoksia tulee kohdalle tasaiseen tahtiin. Tässä perjantain ostokset:

  • Nokia: 40 kappaletta hintaan 3,9 euroa.
  • Target: kolme osaketta hintaan 66,64 dollaria.
  • Vanguard REIT: kolme osaketta hintaan 78,20 dollaria.
  • Omega Healtcare Investors: kahdeksan osaketta hintaan 29,04 dollaria.
  • W.P. Carey: neljä osaketta hintaan 58,35 ja toiset neljä 57,18 dollaria.
  • BTB Real Estate Invest: 52 osaketta hintaan 4,46 ja 54 hintaan 4,37 Kanadan dollaria.

Mitään erityistä lisättävää viime päivien postailuihin minulla ei ole. Vähän mietityttää riittääkö kassani jos kyseessä on vasta laskun alku. Toisaalta kiinteistöpuolella puhutaan jo osassa tapauksista 20 % kurssilaskusta parissa kuukaudessa, eli eiköhän tämä ole niitä paikkoja jolloin kannattaa REITtejä ostella, jos REITtejä ostaa haluaa.

Lisäksi sieluani lämmittää, että osa näistä on yrityksiä joita myin syksyllä Nordea-siirtoa varten nykyistä kalliimmalla. Lisäksi näistä ostoksista alkaa virtaamaan osinkoja, joilla ostaa lisää. Esimerkiksi Omegan osinko on jo päälle 8 % nykykurssista.

3.11.2016

Taas ostoksia: Nokia kahdesti, Omega Healtcare Investors kahdesti ja muita ostoksia

No nyt on taas osunut ostoja kohdalleen. Kurssit ovat tippuneet, sijoitusmaailma pelkää Donald Trumppia. Ehkä on syytäkin pelätä, ei ole kovinkaan hyvä juttu jos on heikko impulssikontrolli ja keinot tuhota maailma. Mutta minulle se on merkinnyt lukuisia ostoja tippuviin kursseihin, eilen ja tänään.

Tässä listaus eilisen ja tämän päivän ostoksista:

  • Citycon: 15 osaketta hintaan 2,11 euroa.
  • Handelsbanken: 15 osaketta hintaan 123, ja 16 hintaan 120,5 SEK.
  • Nokia: 40 osaketta hintaan 4,07 ja toiset 40 hintaan 3,98 euroa.
  • Omega Healtcare Investorsia ensin 7 osaketta hintaan 30,86, ja sitten 8 hintaan 30,24 dollaria.
  • Vanguard REIT: 3 kappaletta hintaan 79,80 dollaria. 
  • Weyerhauser: 9 osaketta 29,65, ja 9 hintaan 29,06 dollaria.
  • W.P. Carey: 4 osaketta hintaan 59,54 dollaria.

Aika paljon on tullut ostoksia, mutta eivät nuokaan ole kuin 2000 euron sijoitus. Sijoitustilillä on vieä 13 000 euroa odottamassa,  joten kurssit saavat puolestani tippua vielä paljon.

Painopiste on REITeissä. Ne ottavat selvästikin takkiin kahdesta syystä: ilmassa on yleistä hermostuneisuutta liittyen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, ja ilmassa on yleistä hermostuneisuutta liittyen Yhdysvaltain keskuspankin (todennäköiseen) koronnostoon.

Salkkuni uusimpaan osakkeeseen, Handelsbankeniin, palaan erikseen.

1.11.2016

Kolme ostoa Nokiaa, putoavaan kurssiin

Perjantaina olin näemmä käynyt kaupoilla. Automaattiajastukseni osuivat kohdalleen kahdesti. Ostin Nokiaa 35 kappaletta hintaan 4,24 ja 40 kappaletta hintaan 4,16. Eilen maanantaina osui vielä kolmas 40 kappaleen ostos kohdalleen, hintaan 4,07. Yhteensä nuo eivät siis olleet kuin vajaat 500 euroa, eli pienistä ostosummista edelleen puhutaan.

Nokia-omistuksieni arvo on nyt päälle 2500 euroa. Keskiostohintani on painunut alaspäin kun olen ostanut pieniä eri putoavaan kurssiin, mutta miinuksella silti olen.

En tiedä vaikuttaako taustalla suomalainen kansallisromantiikka, mutta Nokia ei tunnu huonolta tapaukselta. Yrityksen suunta on ehkä kääntymässä, menee paremmin kuin kilpailijalla jne. Eli minulla on vahva tunne, että kyse on ennen kaikkea toimialan vaikeasta vaiheesta, ei erityisesti yrityksen. Lisäksi Nokia toimii alalla joka nyt yleisesti on kasvamaan päin, datan siirtyminen paikasta toiseen, tai sitten ihan vain data. P/E-luku on yli 20 - eli ei ihan matalimmasta päästä - mutta potentiaalisia luulisi olevan.

Tosin on kurssilaskulle myös ilmeinen syy. Pääbisnes, eli siis verkkojen rakentaminen, on supistuvalla uralla ainakin jokusen vuoden. Tämä tarkoittanee, että hankala siinä on paljoa tulosta korotella.

Ajastin kerralla muistaakseni yhdeksän Nokia-ostosta, joista kuusi on nyt toteutunut. Jos kurssi tippuu, niin tuolla on edelleen ostotoimeksiantoja odottamassa. Ja lisääkin saan laitettua. Minulla on siis vakaa aikomus "ratsastaa" tämän aallonpohjan läpi säännöllisin ostoin, ihan niin alas kuin kurssit vain painuvatkaan.

Niin, ja hyvää marraskuuta. Katsotaan jatkuuko bloggaustahtini yhtä tiiviinä kuin lokakuussa, töissä on lukuisia projekteja eikä auta, että ulkona on aina pimeää. Saattaa olla, että nukun vain kaiken liikenevän vapaa-ajan ja salaa toivon, että unelmieni nainen tulee (oma-aloitteisesti) ovelle koputtelemaan.

29.10.2016

Kooste parin viikon miniostoista: 16 ostoa kahdessa aallossa

“Uusi osakkeidenostoaikani” Nordean suunnassa on merkinnyt melkoisia määriä pieniä ostoja viime viikkoina. Pari viikkoa sitten raportoin ensimmäisistä, parista Nokia-ostosta erikseen, ja nyt sitten kaikki muut mitä on tullut ostettua.

Laitan ostokset ihan vain yhteen listaan. En nyt osakemääriä ynnäile ettei mene lista lukukelvottomaksi, mutta ne ovat luokkaa 150 euron kertaostoksen tienoilla. Eli alla oleva lista ei merkitse kuin päälle 2000 euron sijoituksia. Valuutat suluissa, jos eivät ole euroja.

  • BTB Real Estate Invest 4,55 (CAD).
  • Cityconia hintoihin 2,19 sekä 2,15 (€).
  • Omega Healtcare REITtiä hintoihin 33,47; 32,14; 31,49 sekä 31,14.
  • Targettia toinen pieni erä hintaan 68.
  • Vanguart REITtiä kaksi ostoa, hintoihin 83,09 sekä 81,43.
  • Vanguard REIT internationalia hintoihin 53,99 ja 52,91.
  • Weyerhauseria kaksi ostoa, hintoihin 30,87 ja 30,25. 
  • W.P. Carey REITtiä hintoihin 62 sekä 60,76.

Painopiste on vahvasti kiinteistöjen suunnassa. REIT-suunta on selvästi menossa kohden pientä tai isompaa aallonpohjaa, kenties Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostojen pelossa. Minulle tämä sopii, myin pari kuukautta sitten noin samoja yrityksiä pois, mitä nyt ostan laskevaan kurssiin pala palata takaisin.

Erikseen poimin nyt mukaan kaksi sijoitusta jotka ovat minulle uusia.

Citycon on ollut allekirjoittaneen listalla jo vuoden, pari. Monissa osakkeissa ongelma on ollut, etten ole osannut sanoa millä hinnalla aloittaisi ostot. Noh, nyt siitä ei tarvitse kovinkaan paljoa murehtia, kun osaa lisää jos kurssit tippuvat. Niinpä on “päässyt alkuun” esimerkiksi Cityconin kanssa.

Citycon sijoittaa kauppakeskuksiin pohjoismaissa ja Baltiassa. Kiinteistö-omistukseni ovat oikeastaan ihan kaikkea muuta kuin kauppakeskuksia, joten sarja täydentyy. Osakkeen kurssi on ihan kohtuullisella tasolla, p/e-luku on 12 tienoilla ja vakavaraisuus hyvä.

Bonuksena, näin espoolaisena, Citycon investoi moniin kauppakeskuksiin joissa tulee itsekin käytyä. Heh heh.

Toinen uusi hankinta on kanadalainen REITti BTB Real Estate Invest. Tämä tuli vastaan ihan yleisten googlailujen seurauksena, päätin katsella mitä kanadan REIT-suunnassa on tarjolla, tuo BTB nousi listalle.

BTB tarkoittaa toimisto, kauppa ja teollisuustiloja. 72 semmoista, etenkin itäisessä Kanadassa. Tässäkin suunta jota minulla ei portfoliossa ole. Tasaista kasvua. Osinko on kohtalainen, ja se leikkautui puolella viitisen vuotta sitten. Bonuksena BTB maksaa kuukausittaista osinkoa, joka on minulle uusi kokemus elämässä.

23.10.2016

Kävin varainhoitofirman juttusilla

Jokunen viikko sitten minulle soitettiin. Eräs varainhoitoyritys pyysi juttusille. Sanoin suoraan, etten ole ylipuhuttavissa, ja sijoittamisessani on selvät sävelet. Puhelimessa oli kuitenkin alansa ammattilainen: totesi että he mielellään kuulevat myös sijoitusmielessä aktiivisten näkemyksiä sekä sijoittamiseen että toimintaansa, että tietoahan siinä saa. Argumentti oli niin hyvä, että kaivoin kalenterin esiin.

Viime viikolla sitten kävin kylässä, kotimatkalla työpäivän jälkeen. Jo mennessä mietin leikinkö täysin tietämätöntä, mutta päätin sitten olla ihan avoin tähänastisten valintojeni suhteen. Tiedä vaikka oppisin jotain uutta.

Alku oli lievä pettymys. Vaikutti siltä, että ajan buukkaaja ja keskustelukumppani eivät olleet keskenään viestineet. Ei ollut tiedossa että mitään sijoittamista harrastan, ja kiinnostusta oli lähinnä siihen mitä ajattelen heidän tuotteistaan, sijoittamisesta yleisesti ei keskusteltu. Tietty tuo on loogista kyseisen yrityksen kannalta, muttei ehkä niin antoisaa allekirjoittaneelle. Otin sitten rennon taka-asennon ja annoin tilanteen mennä omalla painollaan.

Alkuun piti vastailla muutamaan taustakysymykseen, liittyy sääntelyyn ja asiakkaan taustojen selvittämisvelvollisuuteen. Ääneenlausuttu peruste oli myös, että osataan tarjota juuri minulle sopivia sijoitustuotteita. Tosin tuli kyllä sellainen tunne, että ei siinä paljoa minun tarpeitani pohdittu, vaan mietittiin, mitkä voisivat olla allekirjoittaneelle tarjottavissa olevia tuotteita mitä tarjolla on.

Kyseinen yritys ei välitä osakkeita, joten jäljelle jäivät rahastot sekä strukturoidut sijoitustuotteet. Ja koska sanoin aika suoraan että rahastoissa suosin matalakuluisia ETF:fiä ja pienehköjä säännöllisiä kuukausisijoituksia, niin nekin tippuivat pois pöydältä. Jäljelle jäivät strukturoidut sijoitustuotteet.

Niiden esittelyn kuuleminen oli ihan kiinnostavaa. En ole ollut pätkän vertaa kiinnostunut näistä strukrutoiduista sijoitustuotteista, joten en niiden toimintamekanismeihin ole kovinkaan tarkkaan perehtynyt. Sekavia ja vaihtelevia, olen todennut kun joskus niistä luin.

Strukturoituja tuotteita myydään näemmä etenkin sillä, että ne voivat tuottaa tilanteessa jossa pörssikurssit eivät nouse. Otan esimerkiksi Aleksandrian Skandipankit Autocall Plus -paketin, sillä kävin uteliaisuudesta katsomassa tuota tänään kun ajattelin lukea jonkun strukturoidun tuotteet kaikki tuoteselosteet.

Tässä kiteytettynä
  • sijoitat xxx euroa strukturoituun sijoitustuotteeseen
  • tuo kiinnitetään Handelsbankenin ja Nordean osakekursseihin
  • saat 6,5 prosenttia tuottoa puolessa vuodessa 
  • tarkastelupäivinä verrataan alkupäivän ja tarkastelupäivän kursseja, ja
  • tuote “laukeaa” ei katkeaa joko yritysten kurssien noustessa (jolloin olet voitolla) tai kurssien sukeltaessa tarpeeksi alas
  • jos jommankumman kurssi tippuu 40 %, menetät noin 60 % sijoituksistasi
  • jos se ei tipu ikinä alle määrätyn rajan, saat tuota tuottoasi sen mukaan kauanko sijoitusaika on kestänyt: 13 % vuodessa, 26 % kahdessa jne. 
  • piilokuluina on mukana 2 % merkintäpalkkio

Kyselin aika tarkkaan tilanteista joissa omat varat voi menettää osin tai kokonaan. Ensinnäkin näissä on liikkeellelaittajariski, jos taustafirma tekee konkurssin, voi voi. Samoin jos tuotteen yhteydessä olevat “triggerit” laukeavat, niin voi menettää osan sijoittamastaan pääomasta (plus ne mahdolliset tuotot). Myyjä kovasti korosti että näin ei ole näiden tuotteiden historiassa käynyt. Noh, ei varmaan olekaan. Mutta voi niin silti tapahtua.

Mitä tuumaan ns. strukturoiduista tuotteista, yhdistäen palaveria ja jälkikäteen googlaamaani?

Kyseessä on oikeastaan sijoittamiseen liittyvä uhkapeli. On rakennettu pelimäinen malli, jossa liikkeellelaskija joko maksaa takaisin koko sijoitussumman tai osan siitä, sekä ei yhtään, vähän tai enemmän tuottoa.

Mukana on sekä yläraja (vaikka kurssit tuplaantuisivat, ei noissa useimmiten sitä tuottoa saa), että jonkinmoinen alaraja.

Pelimäisyys tuo mieleen vanhan sanonnan “pankki voittaa aina.” Jos tietyn firman analyytikot rakentavat asiakkaille myytävän tuotteen, niin taatusti voittoa jää keskimäärin myös firmalle. Tietty tilanne on sama myös rahastoissa, mutta silti perusasetelma on voisiko sanoa haastava. Pelaat peliä pankkiiriliikkeen kanssa, mutta pankkiiriliike on laatinut (hieman epäselvät) säännöt.

Jäin pohtimaan tuota defensiivisyyttä, jolla noita (ainakin minulle) mainostettiin. Esimerkkinä tuo googlaamani Aleksandrian ruotsalaiset pankit. Jos kurssi pysyy ennallaan, saisi silti 13 % tuottoa. Juu, kyllä noin. Mutta Nordean osinko on nykykurssilla vajaat 7 % ja Handelsbankeni vajaa 5 %. Hyvinkin jo puolet lupaillusta tuotosta tulisi saman tien kyseisten yritysten osingoilla, jotka vielä kenties nousevat sijoitusaikana. (kohtaa on muutettu, alkuperäinen muotoiluni oli sekava)

Eli ostamalla kyseisiä yrityksiä ja sijoittamalla osingot saisin takaisin suunnilleen tuntuvan osan mahdollisesta maksimituotostani.

Kyseisellä tuotteella voisi jäädä voitolle tilanteessa, jossa yritysten kurssi tippuu, muttei niin paljoa, että menettäisin 60 % sijoituksestani. Näin en kärsisi kurssin tippumisesta, ja saisin noin osinkotuoton päälle. Mutta tuo on suoraan sanottuna melko epätodennäköinen skenaario.

Aika turhia tavaroita nuo strukturoidut tuotteet, tuumaan. Niissä on sisäänrakennettu lievää defensiivisyyttä (jolla niitä on hyvä markkinoida) eli pankki kattaa hieman riskiä. Toisaalta myös tuotosta leikataan tuntuva osa, eli esimerkiksi kurssinoususta ei pääse sellaisenaan nauttimaan.

Oma kiteytykseni: Monipuolinen hajauttaminen takaa vastaavan tai paremmankin suojan, ja tuotoilleni ei ole muita jakajia.

16.10.2016

Kaksi pientä ostoerää Nokiaa

Viime viikon loppupuolella ostin kaksi pientä erää Nokiaa. Aiemmin omistin 440 osaketta keskiostohinnalla 5 euroa kappale. Nyt ostin 35 lisää kurssiin 4,51 ja toiset 35 lisää kurssiin 4,42.

Nokia on yksi niistä yrityksistä joihin olen rakentanut "ostokuvioita", tarkoittaen sitä, että valitsemani aloitushinnan jälkeen ostan lisää aina kun kurssi on tippunut jälleen 2 %. Nokian tapauksessa minulla taitaa olla vielä seitsemän ostotoimeksiantoa sisällä.

Kiitos Nordean ja mahdollisuuden ostaa pieniä summia kerrallaan, toteutuessaa nuo toimeksiannot yhdessä eivät kuin vain tuplaisi osakemääräni.

Mutta itse asiaan. Nokian kurssi on tippunut koska kilpailija Ericsson on ongelmissa. Naapurin ongelmat voivat olla kilpailijan etu. Tässä tilanteessa tuskin on näin, sillä koko toimiala on jos nyt ei haasteissa, niin ainakin painii laskevien tilausmäärien kanssa. Kysymys lieneekin siitä, painuuko myös Nokia myrskyn silmään vai kastuuko vain tyrskyistä myrskyalueen reunoilla.

Nokia ei siis ole (vielä) raportoinut tippuneista tuloista tai tuotoista. Nyt ollaan reagoitu oletukseen siitä.

Itse uskon että kyllä Nokia kestää. Yhtiö on laaja-alaisempi kuin Ericsson, fuusio Ranskan suuntaan on vaikuttanut olevan onnistunut kuvio - jonka hyödyt ovat vasta tuossa - ja tuloksenteko on ylipäätänsä ollut ihan hyvällä tolalla sitten kännyköistä luopumisen. Pidän myös siitä, että työn alla on kaikenlaista vähän epämääräistä, kummallisia pallokameroita ja muita viritelmiä. Jukka Oksaharju totesi Nordnetin blogissa että Nokia pyrkii pitkästä aikaa kehittämään jotain uutta, eikä vain reagoimaan.

Voi olla, tai on suorastaan todennäköistä, että yhtiö ilmoittaa heikommista luvuista. Silloin joko kurssit tippuvat ja ostan lisää, tai sitten negatiiviset kurssit ovat jo sisällä hinnassa, ja mitään erityistä ei tapahdu.

On miten on,  niin yritän kasvattaa Nokia-omistuksiani silloin kun kurssit heilahtavat alaspäin. Seuraava ostohetkeni tulee vastaan hinnalla 4,33, ja aika monta kertaa sen jälkeenkin.

12.10.2016

Myin Fortumit, ja ryhdyn ostamaan takaisin jos kurssi laskee

Spekulantti täällä hei. No ei, olen katsellut Fortum-omistuksiani alta kulmain jo jonkin aikaa. Keväällä myin osan pois kun tarvitsin rahaa. Nyt päädyin myymään loput (130 kpl) Fortumin osakettani hintaan 14,48 euroa.

Miksi näin? Osin varmaan Venäjä-riski kaivelee sielua. Mutta ennen kaikkea kurssi on pitkästä aikaa noussut lähelle ostohintaani, ja ajattelin "irrottaa" rahaa jolla ostaa samaa tai jotain muuta. Lisäksi pieni miinuksella myynti vähentää ensi vuonna maksettavia veroja.

Fortum on ollut paras osingonmaksajani, osinkoja ennen veroa on tullut 348 euroa. Tosin olen myynyt lievällä miinuksella, joten lopputulema voi olla plus miinus nolla -luokkaa.

Tämä ei tarkoita sitä ettenko voisi Fortumia vielä omistaa. Viritin heti pienen oston  14 euron kurssiin, ja toisen pari prosenttia alemmaksi. Alla on graafi Fortumin kurssista.



Tässä on myös taustalla jonkinmoista strategista ajattelus, jonka laadusta en tosin tiedä. Fortumia omistetaan paljon pitkälti osingon takia. Vaan se osinko on turhan korkealla tasolla. Niinpä on mahdollista että Fortum tiputtaa ensi keväänä osinkoa. Ja jos se niin tekee, niin kurssi laskee. Ja se on se hetki, kun Herkuilleperso Piensijoittajamme ostaa jälleen yhtiön osakkeita.

Voi mennä noin, tai voi olla menemättä.

9.10.2016

Nordean (sijoitus)asiakkaaksi osa 3: Miten pienissä erissä ostaminen näkyy käytännössä?

Taustaa. Siirsin osan sijoitustoiminnastani, käytännössä osakkeiden suorat omistukset, Nordeaan.

Tavoitteena oikeastaan kaksi asiaa:
  1. Mahdollisuus ostaa pieniä eriä kerralla sallii minulle “harrastamisen” - saa ostella osakkeita usein eikä kerran kahdessa kuukaudessa.
  2. Voin ajastaa automaattisia ostoja putoaviin kursseihin, eli ostaa “kuoppavaiheessa” lisää sitä, mitä muutoinkin olen päätynyt ostamaan. Tämä on osoittautunut minulla toimivaksi taktiikaksi.
Nyt olen siinä vaiheessa, että voin jo vertailla osto ja välityskuluja. Omega Healtcaren osake on laskenut kuin tilauksesta, joten olen päässyt testaamaan uutta metodia. Puhun dollarihinnoista, se on selkeintä.

Olen nyt ostanut Omegaa kuudessa eri erässä. Ensimmäinen ostos oli hintaan 36,47 dollaria osakkeelta, viimeisin 33,47. Kurssi on siis tippunut melko lyhyessä ajassa kahdeksisen prosenttia. Jos joku miettii miksi tipahdus, niin mitään yksittäistä erityisen painavaa syytä en tiedä. Tyyliin pelkoa koronnostoista, normaalia heiluntaa jne. Omega myös kasvaa vauhdilla, joka lisää (koronhoitolainojen) riskisyyttä.


Jos olisin ostanut kaikki 32 osaketta kerralla kalleinpaan hintaan, olisin maksanut 1167 dollaria. Halvin hinta olisi ollut 1071 dollaria. Nyt jäin tuohon väliin (1122 dollaria).

Välityspalkkioita olen maksanut Nordean maksimin, prosentin verran. Nordnetillä yksi kertaostos olisi tuonut lisäkulua kuutisen dollaria. Sen sijaan Lynxillä olisin säästänyt noin samaiset kuusi euroa.

Tulkinnasta riippuen siis säästin parhaimmillaan 46 dollaria. Tämä siis jos ottaa vertailukohdaksi ensimmäisen ostoshetkeni.

Mitä tästä oppia?

Aina voi spekuloida mihin hintaan sattuisin ostamaan jos tekisin entiseen malliin yksittäisiä noin tuhannen euron ostoksia. Nyt voin ensinnäkin paremmin taata etten nyt osta ainakaan kaikkein kalleimmalla hetkellä, ja toisaalta voin lisätä ostosmääriä kurssien tippuessa. Kumpainenkin painaa keskiostohintaa alaspäin.

Tämän päätteyketjun ongelma on, että saatan alitajuntaisesti selitellä jo tekemääni valintaa parhain päin. Mutta alustavasti minulla on sellainen tunne, että kun yksittäisten hetkellisten valintojen sijaan teen etukäteen osin matemaattisia ostotoimeksiantoja, olen kurinalaisempi ja tulen ostaneeksi piirun verran halvemmalla.

o o o

Tämän aiheen ulkopuolelta. Etenkin REITtien kurssit tippuivat parin viikon ajan, mutta tasaantuivat loppuviikosta.

Hetken jo murehdin että tulenko käyttäneeksi kaikki pelimerkkini heti kun kurssit hieman tippuvat. Ei nyt noinkaan, 19 000 euroa tippui noin 17 000 euroon, joten on tässä vielä kassaa jonka kanssa odotella ostohetkiä.

6.10.2016

Jälleen ostoksilla: Munich re, Flower Foods sekä Omega Healtcare Investors

Nyt on onnellista kun saa harrastaa. Yhdysvalloissa etenkin REITtien eli kiinteistöpuolen sijoitusyhtiöiden kurssit ovat laskeneet, varmaan koska Yhdysvaltain keskuspankin koronnostolla on spekuloitu. Tämä tarkoittaa sitä, että aika monet ostotoimeksiantoni “laukesivat”.

Hätäisempi voisi luulla, että olisin paljonkin sijoittanut. Ehei, kun summat ovat 150-200 euron välissä per ostos, niin pieniä summia tässä liikkuu. Ja kassani ei hupene kovinkaan kummoista tahtia.

Mutta asiaan.

Munich re on yksi pitkäaikaisista omistuksistani joista en halua luopua, vaikka siis myinkin osakkeet pois välittäjänvaihdon yhdeydessä. Kyse on jälleenvakuuttajasta, siis vakuutusyhtiöiden vakuutusyhtiöstä. Melko defensiivistä, huonoinakaan aikoina vakuutuksista ei luovuta ensimmäisenä, ja vielä vähemmän vakuutusyhtiöt luopuvat suurten riskien jälleenvakuuttamisista. Hyvä osinko joka tasaisessa kasvussa, vakavaraisuus hyvä. Pankkialan mahdollinen heilunta voinee osua tähänkin suuntaan, katsotaan.

Nyt ostin alkuun vain yhden osakkeen, hintaan 165,64 euroa. Jos kurssi tippuu seuraavat pari prosenttia, ostan kaksi lisää. Olisi ihan kiva jos kurssi vähän notkahtaisi, niin pääsisin taas kunnolla mukaan. Aiempi omistukseni oli 15 osaketta.

Flower Foodsia ostin ihan vain koska on kiva liikkua massan mukana. Aika moni kollegabloggari on tätä yritystä hankkinut. Elintarvikkeita amerikanmaalla, yritykseltä joka on parhaimmillaan kohtuullisesti hinnoiteltu. Olen ryhtynyt katselemaan myös voisiko sanoa perustarpeiden suuntaan, ja tämä täyttää kriteerin.

Sama maininta kuin äsken, jos kurssi tippuu 2 % lisää, on seuraavan oston aika.

Kolmas hankintani oli jälleen Omega Healtcare Investors, nyt 32,8 dollarin hintaan. Omegan osakkeiden määrä on aika nopeasti noussut 26 kappaleeseen. 0,6 dollarin osingoilla tuo on jo 15 dollaria neljännesvuosittain. Alkuun oletin, että väittäjänvaihto-operaationi leikkaa osinkoja aika tuntuvastikin, mutta ei välttämättä. Tämä siis jos onnistun ostamaan takaisin hyviä osingonmaksajia kohtuulliseen hintaan siedettävässä ajassa.

Tarina jatkuu, ostotoimeksiantoja on sisällä ehkä 15. Ne laukeavat vain jos kurssit laskevat, eli voi olla, etten ostele mitään aikoihin tai ne kaikki toteutuvat samana päivänä. Mutta se täytyy myöntää, että on ihan hauskaa päästä olemaan aktiivinen ostaja. Pääsen leikkimään pikkupennosillani suurpeluria.

4.10.2016

Välikatsaus 10/2016: plussaa, paluu yli 50 000 sijoitusvarallisuuteen

Niin ne vuodet vierivät kohti unholaa. Tai tässä tapauksessa oikeastaan kuukaudet. Ja kohden välikatsauksia, ei oikeastaan unholaa. On nimittäin sijoitustuottojen neljännesvuosikatsauksen aika.

Keväällä oli ohjelmassa avioeroa ja arjen rakentamista. Tuli aika paljon kaikenmoisia kuluja, piti ostaa asioita ja kaikkea sen suuntaista. Myin myös jonkinverran osakkeita koska tarvitsin rahaa. Eli siis ensimmäistä kertaa koskaan sijoitusvarallisuuteni pieneni kun otin päälle kolme tonnia toiseen suuntaan.

Olin myös epävarma siitä, että jääkö minulla jatkossa ylimääräistä sijoitettavaksi. No, onneksi olin väärässä. Kyllä jää.


Nyt teemana oli näemmä paluu normaaliin. Sijoitin kolmen kuukuden aikana lisää 3100 euroa, eli hieman yli tonnin kuussa. Sijoitusten osalta neljännesvuosi oli myös vahvasti positiivinen, sijoitusten arvo nousi yli 2800 euroa ja siis yhdessä uusien sijoitusten kanssa 5829 euroa. Olen ihan tyytyväinen itseeni, vaikkei omaa ansiota ollutkaan.

Sijoitusvarallisuuteni teki uuden ennätyksen, kasassa on nyt pikkaisen päälle 54 000 euroa. 60 000 euroa alkaa jo siintämään horisontissa.

Tässä on kuva jossa on omaisuuden arvon muutos euroina, neljännesvuosittain. Alkuun oli aika onnellinen vuosi, Viime vuoden keskivaiheilla pääsi itkemään itsensä uneen, jos sitä tykkää harrastaa. Tämän vuoden alussa tuli takapakkia, sitten on ollut onnellisempaa kurssikehitystä.


Kun samaa tarkastelee prosentteina, niin kuvio on samansuuntainen mutta maltillisempi. Kun sijoitusvarallisuus kasvaa, niin euromääräiset muutokset kasvavat. Siksipä prosenttitarkastelu on parempi.

Uutta on myös, että sijoitusvarallisuuden arvo on toista kertaa yli 10 000 euroa enemmän kuin mitä olen itse sijoittanut. Tämä on toki sellainen joka aaltoilee vahvasti, joten päädyin tekemään muuttujasta graafin.


Kannattaa huomioida, että tässä ovat mukana osinkotulot - jotka muodostavatkin melko tuntuvan osan voitosta. Kumulatiivisesti olen saanut osinkoja runsaat 2600 euroja, joten kun veroja nappasee pois, niin suunnilleen 2000 euroa tuosta voitosta on ihan vain osinkoja.

Miten tästä eteenpäin?

Luultavasti (talous)tilanteeni on nyt vakiintunut. Tämän verran nyt suunnilleen tulee ja menee. Plussaa - joka menee aika suoraan sijoitustileille - jää sellaiset 500-1000 euroa kuussa, joskus enemmänkin. Normaalit kuukausittaiset tulot ja menot ovat melko lailla tasapainossa, mutta satunnaiset tulot ovat ne jotka jäävät taatusti yli ja sijoitettavaksi.

Luulen, ja vähän toivonkin, että arjen menojen tasaantuessa rahaa jää säästöön enemmän yli kuin viimeisen puolen vuoden aikana. Arki pyörii, päivät toistuvat melko samanlaisena. Ei oikein ehdi tuhlaamaan kun ei ehdi muuta kuin pyörittää arkea, illalla voi vähän roikkua netissä (ei maksa ylimääräistä) ja katsella televisiota (ei maksa ylimääräistä).

1.10.2016

Blogin kävijäanalyysiä: syyskuu oli ennätyskuukausi

Tämä blogi teki kävijäennätyksensä viime kuussa. Veikkaan että muutama muukin kollegabloggari teki omat ennätyksensä, sillä kuun puolillaväein ihan valtamediassakin keskusteltiin sijoittamisesta. Etenkin indeksirahastoista tuli googlen kautta lukemaan runsaasti porukkaa.

Aaasinsiltana saman tien katsaus sivuston kävijäanalytiikkaan.


Ensinnä kuvista olennaisin. Ohessa ovat statistiikat runsaan kahden vuoden ajalta. Aloitin bloggauksen jo keväällä 2014, mutta analytiikan tajusin laittaa kiinni sivustoon vasta kesällä. 

Sininen pylväs näyttää käyntejä ja punainen yksittäisiä kävijöitä. Osa siis käy vain kerran kuussa, osa muutaman kerran. Periaatteessa jo vajaan parin vuoden ajan käyntien määrä on pyörinyt 2000-4000 välissä. Kolmena kuukautena käyntejä on ollut enemmän kuin tuo 4000, ja viime kuussa oli siis lähes 6000 käyntiä. 

Trendilinjaa en lähtenyt kun suunta on melko selkeä. Tasaista kasvua. Asiaa selittää osaltaan seuraava kuva.


Päälle 40 % tulee haun kautta. Ja koska tekstejä on pikku hiljaa enemmän, voinee olettaa, että googlekin löytää mielekkäitä osumia aiempaa enemmän.

Sosiaalisen median rooli on yllättävän iso - Twitterillä on merkitystä. Ja tietty muutkin kuin allekirjoittaneen tili tänne voivat ohjata. Mutta silti, neljännes somesta. Twitter-seuraajien määrä on noussut jo päälle pariinsataan, ja jokunen intoutuu joskus myös retwiittaamaan. Veikkaan että tuolla on jo merkitystä.

Suoran osuus on myös aika isohko, 22 %, suurempi kuin muissa sivustoissa joissa olen mukana. Linkitysten kautta saapuu vajaa 10 % kuussa. Avaan sitä seuraavaksi. Huomatkaa että alla on kyse kappalemääristä, yllä prosenteista. Eivät siis täsmää.


t.co ei ole sivusto lainkaan, joten otin analytiikasta mukaan top 11, eli top kympin. Laiska sijoittaja, Osinkokuningas sekä Rahalla vapaaksi muodostavat muista erottuvan mitalikolmikon. Listalta löytyy myös monia muita mielestäni aika samansuuntaisia blogeja kuin allekirjoittaneella, joita itsekin seuraan.

Tämä lienee myös suuntaa-antavaa suhteessa muiden blogien lukijamääriin. Tosin kannattaa muistaa kaksi asiaa
  1. Kaikki blogit eivät nosta esille muita blogeja, tai juuri tätä blogia.
  2. Muiden bloginostojen sijainti ja näkyvyys vaihtelevat eri sivustoilla. Jos on kätevästi linkkejä tyrkyllä, voi olla, että niitä klikataan useammin.


Lopuksi vielä graafi siitä montako blogitekstiä olen julkaissut kuussa. Tahti on melko tasaisen oloinen, sanoisin, tuollaista minimissään kolmea kuussa poislukien jokuset hiljaiset kuukaudet. Kun olen intoutunut, tekstejä on tullut enimmillään seitsemän kuussa. Aika paljon.

Sinällään sekä sijoittamiskuvioini että bloggauskuvioni ovat jo melko "seestyneitä". Jos ehdin sijoittamaan enemmän, on jotain mistä kirjoittaa, ja tulen kirjoittaneeksi enemmän. Jos on aika kortilla, niin se on kortilla niin sijoittamisen kuin kirjoittamisen suhteen.

Enköhän nyt vuosikymmenen, kaksi jatka tähän malliin. Katsoo sitten asiaa uusiksi tuossa 2030-luvulla.

29.9.2016

Pitkästä aikaa ostoksilla: Neste ja Omega Healtcare Investors

Päädyin pitkästä aikaa ostamaan osakkeita. Impulssi tuli kun tajusin, että pitää jotain harrastaa ettei Nordea rupea perimään minulta säilytysmaksuja arvo-osuustilistä. Tutkailin sitten ostoslistojani, ja päädyin kahteen valintaan.

Ostin Nestettä 5 kappaletta (eli tosi vähän) hintaan 37,99. Neste on alkanut houkuttamaan. Yrityksellä on aika paljon kaikenlaista (pientä) kivaa vireillä, ja suunta on selvästi poispäin pelkästä bensasta. Bonuksena P/E-arvo on ihan kohtuullinen (11 pilkku jotain) ja osinkoakin maksaa kiitettävästi. Miinustakin on, muun muassa valtionomistajuus.

Toinen hankintani on vanha tuttu, Omega Healtcare Investors. Tämä oli yritys josta en olisi mieluusti luopunut, enkä sitten siis luopunutkaan. Nyt ostelen itseäni takaisin sisään.

Kyseessä on REIT joka sijoittaa hoivatiloihin eri puolilla Yhdysvaltoja, ja hieman muuallakin. Kyse on tosiaan tiloista, ei toiminnasta. Kasvutahti on tuntuva, ja osinkokin on kasvanut mukavaan tahtia.

Ostin viisi osaketta hintaan 36,47 USD ja toiset viisi hintaan 36,3. Noin lähellä olevat hinnat ovat ihan näpyttelyvirhe, tavoittelin vaatimattomasti ostoja 2 % hinnan tippumisen välein, mutta ei kyllä ihan 17 sentin erolla täyty. No, salkku kasvoi.

Kumpainenkin oli vain alkupanos. Nyt rupean kyttäämään että hinta laskee, ja ostelen lisää.

25.9.2016

Nordean (sijoitus)asiakkaaksi, osa 2: miten muuttuu tapani ostaa osakkeita?

Siirrän sijoitustoimintani Nordeaan. Taustoja avasin jo aiemmin. Nyt mitä se merkitsee sijoittamisharrastukseni kannalta.

Pidän osakkeiden ostamisesta. Se on mukavan konkreettista. Indeksisijoittamisella saavuttaisi luultavasti (vähintään) saman lopputuloksen, helpommalla. Mutta se ei olisi niin kivaa. Yksi pääsyistä operaatiooni on päästä ostoksille usein.

Käytönnössä ryhdyn ostamaan osakkeita läheltä minimitason, eli päälle 150 euron toimeksiannolla. Ja ostan niitä usein, tippuvaan kurssiin.

Taustalla on myös teoria. Lähestulkoon kaikki parhaimmat ostokseni olen tehnyt kun yrityksen (jonka olen todennut sellaiseksi että sitä olen jo kerran hankkinut) kurssi on tippunut, ja olen ostanut sitä halvempaan hintaan. Eli olen saanut yhtä hyvää aiempaa halvemmalla.

Suuri suunnitelmani on naputella järjestelmään kymmenittäin yksittäisiä, pieniä toimeksiantoja. Sitten vaan ryhdyn odottelemaan että milloin osuu ostoksen paikka kohdalle. Jos ostan ensimmäisen erän hintaan 100 euroa, niin sitten lisäostoja vaikkapa 2 % kurssilaskun välein. Eli 98, 96, 94 eurolla jne.

Käytännössä pyrin siis ostamaan pääosin osakkeita joiden arvo laskee, enkä niitä, joiden arvo nousee. Näin keskiostohintani on laskee uusien ostosten myötä. Jos hinta vielä tippuu, ostan lisää. Jos nousee, olen pian plussalla. Jos pysyy ennallaan, olen hieman miinuksella.

Tässä viime vuosina on oppinut että osakkeiden hinnat ailahtelevat kovin. Brexit tuli (ja meni?), Yhdysvaltain potentiaalinen presidentti spekuloi Naton purkamisella ja ymmärtää Venäjän viime vuosien toimia, Yhdysvaltain keskuspankki nostaa vielä joskus korkoja. On helppo nähdä miten aaltoilua tulee myös jatkossa - ja varmaan maailman tappiin.

Pienempien yksittäisten ostojen seurauksena ei tarvitse myöskään kerryttää rahaa. Jos jää 200 ylimääräistä, voi ostaa heti. Jos tietty löytyy sopivaa ostettavaa. Samoin osingoilla voi ostaa tiiviiseen tahtiin lisää.

Tämä operaatio maksaa minulle suoraan parisensataa, kertaluonteisina osto ja myyntikuluina. Melkoisen määrän saan tehdä pieniä kauppoja että voin laskea olevani omillani. Mutta perusidea tässä onkin antaa itselleni lupa harrastaa, ostella hieman alempaan keskihinnan kuin aiemmin, ja automatisoida ostohetkiä pitkäkestoisilla toimeksiannolla.

Palaan seuraavissa postauksissa siihen, mistä osakkeista luovuin, mitä niistä yritän ostaa takaisin ja mitä muuta tavoittelen. Viime viikkojen operaatioiden seurauksena minulla on suorissa osakeomistuksissa päälle 12 000 euroa, ja sijoitustilillä odottelemassa vaatimattomat 20 000 euroa. Yritän malttaa mieleni, en osta koska rahaa on, vaan koska on hyvä hetki ostaa.

19.9.2016

Voiko sijoitusten arvo painua nollaan?

Suomi ottaa kunnolla köniin jääkiekossa, joten tässä rinnalla seuraa filosofista pohdintaa sijoittamisesta. Kun sijoittamisesta puhutaan, vastuuvapausmielessä mainitaan usein, että “voit menettää sijoittamasi pääoman osin tai kokonaan.”

Pitäähän tämä paikkansa. Yritys voi olla toimialalla joka kuolee alta, tai yritys voi kuolla pois ihan omaa huonouttaan. Ja osakkeenomistaja joko myy omistuksiaan kovasti laskeneisiin hintoihin, tai ottaa riskin että menettää konkurssissa kaiken. Yhden yrityksen tasolla tämä pitää paikkansa.

Entä jos omistukset on sijoitettu hajautetusti? Sama voi tapahtua tietty suuremmassa mittakaavassa vaikkapa kymmenellekin yritykselle, olisi vain pirun huono tuuri. Mutta entä jos salkku on vielä tuotakin laajemmin hajautettu?

Jos otetaan esimerkiksi vaikka omat sijoitukseni viime vuosineljännestarkastelussa. On indeksiin sijoittavia ETF:fiä, eli käytännössä kaiken maailman yrityksiä. Sitten on suoria osakeomistuksia niin suomalaisissa kuin maailmalla toimivissa yrityksissä. Bonuksena vielä omistuksia kiinteistöissä, niin Vanguardin indeksirahaston kautta kuin muutamissa REITeissä.

Mitä se vaatisi että kaikkien näiden omistusten arvo tippuisi nollaan. En keksi kuin pari skenaariota.
  1. Ydinsota tai jokin muu (ihmisenaiheuttama) tilanne jossa yhteiskunnat on lanattu maan tasalle. Ikävää olisi, juu, mutta sen jälkeen ei olisi yrityksillä tai kiinteistöillä arvoa.
  2. Rahan ja omistuksen muoto menee uusiksi. Taustalla on jonkinmoinen maailmanlaajuinen kommunistinen vallankumous, jonka seurauksena sekä raha että omistus laitetaan uusiksi, tai siis pikemminkin niistä luovuttaisiin. Tässäkin tapauksessa omistuksella ei olisi arvoa, jos omistus on “pakkososialisoitu”.
Kieltämättä kummassakin skenaariossa sijoitusten arvo on nollissa. Mutta kysymys kuuluu, mitä muuta voisi tehdä omalla varallisuudella jonka arvo ei katoaisi yllämainituissa tilanteissa? Jos pitää eurot turvallisesti tilillä, niin mistäs konttorista kävisin eurot nostamassa jos tilalla on tuhkaa tai pankit on sosialisoitu? Jos laitan eurot tyynyn alle, kuka niitä ottaa vastaan vaihdon välineenä kummassakaan skenaariossa?

No okei, voisin ostaa kultaa tyynyn alle, tai haulikon mökille ja vetäytyä odottamaan maailmanloppua. Tuota en kuitenkaan kutsuisi vaihtoehtoiseksi sijoitusstategiaksi.

14.9.2016

Puhuin taas treffeillä sijoittamisesta!

Blogiini näyttää syntyvän sivutarina, jossa käyn läpi sitä, voiko treffeillä puhua sijoittamisesta. Jatkotarinan ensimmäiseen ja toiseen osaan pääset edelläolevista linkeistä. Pitäkää kiinni kuvitteellisista hatuistanne, hurjaa analyysiä on tulossa. Treffeillä nimittäin voi puhua sijoittamisesta, jälleen näin pääsi käymään.

Leikitään, että olisin käynyt treffeillä henkilön kanssa, jota kutsuttakoon “uusi tuttavuus numero kolmeksi”. Uusi tuttavuus numero kahden kanssa, muuten pian kaksi kuukautta sitten (aika hurja treffailutahti minulla näemmä on), tuli keskusteltua myös sijoittamisesta.

Tällä kertaa asia tuli esiin ihan itsestään. Uusi tuttavuus numero kolme on töissä jos nyt ei sijoitusalalla, niin sitä sivuavissa työtehtävissä. Oli ihan luontevaa todeta, että sijoittamista minä sitten harrastan. Lisäksi uusi tuttavuus vaikutti lähinnä helpottuneelta että ymmärrän alaa, oli kai tottunut siihen, että rikollisena pidetään, finanssikriisin aiheuttajana ja sellaista.

Vaikka otokseni on pieni, niin tulokset ovat sijoittamisesta keskustelun suhteen lupaavia. Tämä voi tosin liittyä siihen että pidän kovasti älystä ja huumorintajusta. On hyvä juttu jos on paljon intiaaneja kanootissa (tarkennus, en etsi taustoiltaan amerikan alkuperäiskansojen edustajaa, vaikka ei se estekään olisi). Ja jos on hitusen ylimääräistä rahaa ja hahmottaa yhteiskuntaa, niin sijoittaminen on looginen lopputulos. Huumori nyt ei taida erityisemmin liittyä sijoittamiseen, ei suuntaan eikä toiseen.

o o o

Otsikon ulkopuolelta: Myönnettäköön, että hitusen kyllä viehätyin tästä uudesta tuttavuudesta. Valitettavasti vaan minulla on pieni epäilys, että tuo viehättyminen ei ollut yhtä vahvasti molemminsuuntaista.

Toivottavasti ennen niin poikamaisen avoin ja suora, nyttemmin keski-ikäistynyt charmini, ehtii purra niin tehokkaasti, että pian uusi tuttavuus numero kolme tanssahtelee kepeänonnellisesti ympärilläni ja heittelee tielleni ruusun terälehtiä, kun kävelemme ilta-auringon lämmittäessä meren rannalla.

Noh, katsotaan. Jatkoakin on tulossa. Siitä tämän blogin lukijat eivät saa kuulla mitään, koska tämä on blogi sijoittamisesta.

o o o

Vielä toisen kerran otsikon sivusta, kun olen vauhtiin päässyt. Treffailussa, nettituttavuuksissa ja kaikenmoisissa on kyllä oma viehätyksensä. On kivaa olla kiinnostunut, ja on kivaa, kun on kiinnostava.

Mutta minulla on kyllä sellainen fiilis kun on palatessa pitkältä matkalta. Lentokoneen ikkunasta saattoi nähdä komeita maisemia ja öisessä taksissa on ihan kiva katsella syyssadetta, mutta kyllä sitä haluaisi olla jo kotona.

o o o

Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).

Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle

* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

12.9.2016

Nordean (sijoitus)asiakkaaksi

Annoin sitten mielihaluilleni vallan. Mielihaluni ovat tosin aika harmaan maltillisia. Siirryin (myös) Nordean asiakkaaksi.

Nordea on kalastellut piensijoittajia maksimissaan prosentin välityspalkkioita. Ja tämä koskee kaikkia pörssejä mitä sitä kautta saa. Jos sijoittaa tyyliin tonnia kerrallaan ja kotimaisiin osakkeisiin, ei esimerkiksi Suomessa ole eroa kilpailijoihin. Mutta jos sijoittaa 200 euroa kerrallaan, on eroa paljon.

Ja koska minua houkuttaa malli jossa ostan usein ja pienillä summilla, houkutti myös tämä minua. Ei tästä kenties kummoista taloudellista iloa ole, mutta pääsen “harrastamaan” enemmän. Palkinto se itselle on tuokin.

Matkani asiakkuuteen oli työläs. Kävelin kerran konttoriin ja kysyin saako heti tapaamisen. Sai. Minulla oli ihan ylhäällä mikä on varallisuustaso ja mitä haluan. Halusin kaksi vastausta:
  1. mitä muita kuluja tulisi, ja
  2. voiko kulujen muotoutumiseen neuvotella siirtymäajan
Muut kulut tarkoittavat sitä, että mitä maksavat verkkopankkitunnukset jne. Ettei vahingossa maksa vitosta tai kymppiä kuussa ekstraa, luullen saavansa halvemmalla.

Tapaaminen oli aika turhauttava. Oli sekavia asiakkuustasoja, ei voinut neuvotella siirtymisajoista, konsultoi esimiestä pari kertaa (siellä juttelivat avokonttorissa ja vilkuilivat suuntaani). Mitään ei silti voinut sopia.

Lopulta sain uuden ajan. Sitten kaikki olikin helppoa. Jos varat ja lainat rikkovat 30000 euroa ja jokunen muu ehto täyttyy, olen avainasiakas eikä tule juurikaan muita kuluja. Ja puoleksi vuodeksi heti avainasiakkuus, että voi järjestellä asiat.

Tämä riitti, nimet paperiin. Siirrän näinä päivinä Nordnetin arvo-osuustilini Nordeaan, sitä ennen myin kaikki ulkomaiset osakkeet Nordnetissä ja Lynxissä. Näin jälkikäteen katsottuna saatoin olla myyntilaidalla aika hyvään aikaan, viime päivät kurssit ovat matkanneet alaspäin.

Allekirjoittaneen ja Nordnetin* onnellinen kahden vapaan aikuisen suhde kyllä jatkuu edelleen, ETF:fien ja rahastoiden muodossa. Ja kenties myöhemmin taas osakkeidenkin.

Tämä merkitsee muitakin asioita, niistä lisää tulevissa bloggauksissa.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

2.9.2016

Treffeillä voi puhua sijoittamisesta!

Pikaisesti menneestä. Ero koitti talvella, aika pitkän prosessin jälkeen. On vaikuttanut tietysti elämään monillakin tavoin. Jos joskus kauan sitten spekuloin, että ei sitä varmaan deitti-ilmoitukseen laittaisi harrastuksiin sijoittamista.

Ei hätää, tästä ei ole edelleenkään muotoutumassa blogia jossa keski-ikäinen mies pohtii mennyttä ja tulevaisuutta, saati sitten ihmissuhdeasioita. Alkaa jo itseänikin vähän nukuttaa. Siis ihan konkreettisestikin, kello on jo kymmenen. Mutta lyhyt tarina silti tuosta suunnasta.

Olen tässä viimeisen vajaan puolen vuoden aikana käynyt yksittäisillä treffeillä peräti parin ihan mukavan naisen kanssa. Melkoinen auervaara täällä, hei vaan. Lisäksi jokusen kanssa on tullut viestiteltyä. Eikä oikein sen kummempaa.

Vaan toisen treffiseuran kanssa, toisilla treffeillä, kahvilassa ilta-auringon lämmittäessä, puhuttiin hetki sijoittamisesta! Olin tullut maininneeksi että harrastan vähän sijoittamista, kun asian mainitsemiseen aukesi luonteva tilaisuus. Hänkin sitten mainitsi, että osinkohenkisesti on sijoittanut. Löytyi uusi yhdistävä tekijä, kummastakin on kivaa, että joku muu tekee töitä ja sitten meille maksetaan siitä.

Noh, ei siitä seurannut sen kummempaa. En usko että tuon keskustelun takia. Pikemminkin ehkä kun olen vähän maltillinen, varovainen ja hidas. Monilla saman ikäluokan mutta vastakkaisen sukupuolen edustajilla taas on kova hoppu, pää kuumana mietitään onko toinen juuri minua varten ja miten arjet voisivat sulautua yhteen. Ihan ok on pohtia tuollaisia, mutta tarvitseeko niillä pohdinnoilla aloittaa?

Noh, sellaista sattuu. Olen jo vähän vanhainkotipaikkaa itseleni katsellut, mutta pitää ensin kasvattaa lapset aikuisiksi ja olla vajaat 30 vuotta työelämässä. Sitten voin käydä hampurilaisilla osinkotuloillani, ja yritän kertoa vastentahtoiselle myyjälle elämäntarinaani.

o o o

Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).

Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle

* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

30.8.2016

Osto (viime viikolla): Wells Fargo

Päädyin sitten ostamaan viime viikon lopulla Wells Fargoa kokonaiset kymmenen osaketta, 48,42 dollaria osakkeelta. Puntaroin asiaa viime viikolla, joten ei siitä nyt paljoa enempää.

Tartuin tähän juuri nyt aika lailla vaan Nordnetin* kampanjan ansiosta. Wells Fargo oli ollut harkinnassa jo varmaan puolisen vuotta. Hinta on kohtuullinen, ei ostokuluja. Joten miksipäs ei. Ajattelin siirtyä “kyttäämispuolelle” ja ostella pikku hiljaa lisää, kunhan aukeaa sopivia tilaisuuksia.

Tulen muuten avaamaan sijoitustilin Nordean puolelle. Maksimissaan prosentin välityskulut houkuttavat, voin ostaa pieniä määriä kerrallaan. Pääsen leikkimään aktiivista kaupantekoa, ja ostamaan kuopissa. Tästä lisää joskus.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

23.8.2016

Nordnetin kampanja: Wells Fargo harkinnassa

Nordnetillä* on tämän viikon ajan kampanja päällä. Osta välityspalkkiotta 20 suurinta yritystä mitä maailmasta löytyy. En mene tähän kampanjaan sen enempää, siitähän on ollut vaikka missä, joten nyt kerron vaan miltä tuntuu.

Ensinnäkin kampanjoista. Nordnet on taitava luomaan “pöhinää”. Eli bloggarit - kuten minä - asiasta kirjoittavat, ja sana leviää ilman isompia mainoksia.

Kontrasti on tuntuvahko vaikkapa Nordeaan verrattuna. Nordea tarjoaa osakekauppaa maksimissaan prosentin välityspalkkiolla. Kiinnostavaa. Yritin viime viikolla selvittää mitä asiakkuus Nordeassa minulle maksaisi, ei selvinnyt. Siis verkkopankkitunnusmaksuina jne.

Kun kyselin mitä etuja tarjoavat minulle että asiakkaaksi vokottelevat, niin kansssani keskustellut kävi sitten kahdesti juttelemassa esimiehensä kanssa - ja piti varata erillinen aika tälle viikolle. Tästä bloggaan vielä erikseen, mutta perusideani on, että hyvääkin tuotetta voi paketoida huonosti.

En innostu Nordnetin kotimaisista kampanjoista. Kun asiakkaita on jo tuntuvasti, hinnat nousevat kampanjan seurauksena kun ostetaan enemmän kuin yleensä. Vaan kun puhutaan maailman suurimmista yrityksistä, niin eivät suomalaisten eurot paljoa paina.

Olen tiputtanut sijoitusvelkani alle 2000 euroon, joten teoriassa voisin tyyliin tonnilla jotain ostaa. Tämä nyt sotii vähän “laina pois” -tavoitettani vastaan.

Kannattaa tosin muistaa, että osakkeiden myyminen kyllä maksaa. Ei tietty jos ei koskaan myy, mutta jos myy.

Katselin tuota 20 yrityksen listaa. Monia noista olen vuosien varrella harkinnut, ja monet ovat melko tuntuvan hintaisia. Pikkasen pohdituttaa myös se, että pörssikurssit ovat amerikanmaalla lähellä kaikkien aikojen ennätyksiään. Toisaalta: pörssikursseilla on tapana nousta vuosikymmen toisensa jälkeen, eli aika usein ollaan lähellä kaikkien aikojen ennätyksiä.

Harkinnassa on Wells Fargo. Finanssialan ättiläinen, joka on kohtuullisesti arvostettu. P/E-luku on alle 12 luokkaa, alle amerikan ja pankkialan keskiarvon. Ei yrityksessä kaiketi mitään erilaista ole, jätti mikä jätti.

Pankkiala on jos nyt ei ongelmissa niin jonkinmoisella vedenjakajalla: pienet nettipankit työntyvät markkinoille, Googlen ja kumppaneiden pelätään seuraavan perässä, korot ovat alhaalla ja kaikkea sen suuntaista. Toisaalta ainahan jokaisen yrityksen liepeillä on varjo tai kaksi (jos ei ole, niin pysy kaukana), ja siksipä hinta on maltillinen.

Tuumailen nyt vielä päivän tai pari, mutta mahdollista tämänkaltainen ostos on.

Loppuun vielä tunnetta peliin. Kun olin lapsi, television länkkäreissä oli Wells Fargon postivankkureita. Voi olla että mietin tässä osakeostosta, muistellen sitä kun makasin olohuoneen matolla ja katsoin kuukauden westeniä. Tuo olisi tähän mennessä kenties kaunein syy osakeostokselleni.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

11.8.2016

Myynti: Softbank

Viime viikolla suoritin yhden myynnin Luovuin Softbankin omistuksistani hintaa 52,60 kappale. Osakkeita oli 10 kappaletta, eli puhutaan tuollaisesta viidensadan euron “miniomistuksesta”.

Softbankin hankinta oli sijoitusurani alkuvaiheen ratkaisuja. Blogissa Rakas sijoituspäiväkirjani oli tietoa Softbankista, joten yritys alkoi teoreettisella tasolla kiinnostaa. Sitten tuli Nordnetin kampanja (osta ilman välityspalkkiota vaittuja teknologia-alan yrityksiä), joten tartuin tilanteeseen pienellä summalla. Aika spontaanisti ja ilman isompaa harkintaa. 

Myynnin syynä on Softbankin laaja-alaisuus. Alkuun viehätyin yrityksestä joka tekee vaikka mitä vaikka missä. Sittemmin suhteemme alkoi väjähtää ja aloin epäilemään tätä järjestelyä, “tuolla se taas tekee jotain erikoisia ratkaisuja”. Noh, vaikka vähän vitsailen, niin Softbank osti ja myi Supercellejä ja muita minulle ihan yllätyksinä, johtamisjärjestelmä vaikuttaa nojautuvan (ihan kai pätevän) johtajan linjauksiin. Osinko on pieni ja kurssiarvo heilahtelee.

Yritys alkoi tuntua liian “epätylsältä” minulle, ja sen suhteen tuli epävarma olo. Että mitäköhän seuraavaksi? Noh, minun tapauksessani myynti.

Ostohinta oli 49,71 euroa, runsaat kaksi vuotta sitten keväällä. Ostin siis Softbankkiä 497,1 eurolla ja myin 526 eurolla. Voittoa hurjat 28,9 euroa! Osinko on minimaalinen, verojen jälkeen ole sitä saanut uskoakseni 3,84 euroa. Kun tästä miinusta tarinan helpoimman rahankäärijän, Nordnetin välityspalkkion 15 euroa, niin jäin voitolle 17,74 euroa.

Hurraa minulle! No ei, nappikauppaa. Mutta muutaman johtopäätöksen tästä kyllä teen.

Sijoitusten tuotto tai tappio ei juurikaan korreloi oman paneutumiseni kanssa, ihan niin kuin noppaa heittäisi. Joku tuottaa ja joku ei, ja poislukien kuoppaostot (olen ostanut kun kurssi on tippunut suhteessa itseensä, aiempaa matalammalla hinnalla), ostokseni ovat tuloksiltaan satunnaisia.

Tulen jatkossa painottamaan enemmän siihen, että tiedän ja jollain tasolla myös ymmärrän mitä yritys tekee. Minua ei häirinnyt Softbank yrityksenä, vaan se, että se teki minulle aina ihan satunnaiselta kuulostavia ylläreitä. Yllätykset ovat joskus hyvästä, mutta eivät sijoitussuunnassa.

28.7.2016

Uusi indeksirahastotuttavuus: Spiltan Aktiefond Investmentbolag

Kävin eilen illalla Nordnetisssä* ihailemassa sijoituksiani, mitäs sitä nyt muuta tekisi kun on aika mennä nukkumaan. Mainos pisti silmään, tarjonnassa on uusi indeksirahasto Spiltan Aktiefond Investmentbolag.

Olen seurannut Suomessa tarjolla olevia indeksirahastoja jo pitkään, joten tämä luonnollisesti alkoi kiinnostamaan. Avaan nyt mitä tuosta löytyy taustalta.

Alkuun, mistä on kyse? “Indeksirahasto sijoittaa keskitetysti Ruotsalaisiin sijoitusyhtiöihin.” Taustalla on siis sekä maantieteellinen että toimialaan liittyvä rajaus. Yleisellä tasolla pidän tästä suunnasta, siis spesifeistä indeksirahastoista. Turhan usein indeksirahastot ovat luonteeltaan “500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä” jne. Ihan hyvä, mutta muutakin voisi olla tarjolla.

Nordetilla olevassa esittelyssä toistetaan sanoja “ruotsalaiset sijoitusyhtiöt” sekä “voi tuottaa paremmin kuin Ruotsin pörssien keskiarvo”. Jälkimmäinen mainitaan vaatimattomasta viisi kertaa. Vähän laiskaa markkinointia on jo tuo. Eli kannattaa toki sivu lukea läpi, mutta ei siellä kyllä tietoa ole. Merkintä- ja myyntipalkkioita ei peritä, ja kulut ovat maksimissaan 0,22 %

Ei hätää. Ystäväni Google rientää apuun. Tietoa löytyy, ja ruotsiakin osaan sen verran että voi taustoihin perehtyä (lisäksi kielen voi kääntää englantiin, jos haluaa). Industrivärden C ja Investor B ovat yhteensä miltei 54 % kokonaisomistuksesta. Kaksi seuraavaa, Lundbergföretagen B sekä Kinnevik B, ovat mukana yhteensä 20,3 % osuudella. Yhteensä nämä neljä yritystä muodostavat siis kolme neljäsosaa koko rahastosta, joten muista yrityksistä ei kannata tässä yhteydessä paljoa välittää.

Suurin eli Industrivärden "är en stor investerare och aktiv aktieägare i Handelsbanken, SCA, Volvo, Sandvik, Ericsson, ICA Gruppen, Skanska och SSAB." Eli käytännössä omistuksessa on valikoituneita suuria yhtiöitä. Pienempiäkin omistuksia löytyy, mutta ne ovat pienempiä omistuksia.

Investor B on Walenbergien sijoitusyhtiönä tunnettu yritys, joka on muun muassa Wärtsilän taustalla. Pörssiyhtiöiden lisäksi omistuksista löytyy myös monialainen Patricia Industries. Tämä on se suunta mikä minua kiinnostaa, jos haluan omistaa vain suuria ruotsalaisia pörssiyhtiöitä, hoituu se helpommin ihan tavanomaisten indeksirahastojen kautta.

Listan kolmonen, Lundbergföretagen B, omistaa sekin Handelsbankenin ja Skanskaa. Tuttuja edellämainituista lähtien. Ja siis muitakin pörssiyrityksiä.

Kinnevik B vaeltaa piristävästi erisuuntiin. On Zalandoa, Metroa (se lehtiä tekevä poppoo) ja kymmeniä muita yrityksiä. Ei paljoa yhtäläisyyksiä edellämainittuihin.

Mitä tästä rahastosta tuumaan?

Ensinnäkin, kulut ovat pienet. Se ei ole ongelma.

Pieni riski ovat tuplakulut. Omistan yritystä joka omistaa Handelsbankenia. Sitten maksetaan palkkaa sille kaverille joka johtaa Handelsbankenia, ja sitä, joka hoitaa firmaa joka omistaa Handelsbankenia. Ei nyt iso asia, mutta jos lopputulos on ihan vain pörssin keskimääräinen, välistä lohkeaa pieni siivu ihan turhaan sijoitusyhtiöille.

Olen kuitenkin kiinnostunut. Tässä on muutama potentiaalinen kohta:

  • Valikoitua indeksirahastoa: laaja hajautus, mutta jonkun logiikan mukaisesti.
  • Sijoitusyhtiöit voivat satsata myös pieniin tai pörssin ulkopuolella oleviin suuntiin, joka on minulle henkilökohtaisesti hankalampaa.
  • Pidän suunnasta jossa tarjolla on maantieteellisen rajauksen lisäksi myös toimialaan kohdentuvia indeksirahastoja. Tekee mieli sijoittaa tähän hiukan ihan vain “sponsorointimielessä”.

Päädyin tekemään 20 euron “avauksen” tähän suuntaan. Sen ansioista tuo nousee omistuslistauksiini ja ryhdyn seuraamaan rahastoa. En usko että tämä kiinnostaa minua säännölisenä kuukausiostona, mutta jos Ruotsin pörssissä tulee kurssinotkahduksia, tämä voisi sopia rahastona niihin tilanteisiin.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

23.7.2016

Myynti: Microsoft

Jokunen viikko sitten viritin muutaman “automaattimyynnin”. Laitoin Fortumin, Softbankin ja Microsoftin myyntiin, melko tuntuvastikin sen hetkisen kurssin yläpuolelle.

Osasyy myyntien harkintaan on se, että haluan pienentää sijoitusvelkani nollille. Sitä oli tuolloin päälle kolme tonnia. Lisäksi eri osakkeissa oli erilaiset myyntiperusteet.

Softbank päätyi mahdollisesti luovutettavien listoille seuraavista syistä:
  • On niin monimutkainen yritys etten oikein ymmärrä mitä kaikkea se tekee.
  • Osinko on melko pieni, tosin vastapainona kasvutahti on kovaa.
  • Omistusosuuteni on melko pieni. Kannattaisi melkein luopua tai lisätä omistusta.
Fortumista olen kirjoittanut usein.
  • Löytyy Venäjä-riskiä.
  • Ei nyt maailman hienoin yritys, mutta ihan kohtuullisella hinnalla olen ostanut.
  • Korkea osinko on tuonut iloa elämään, mutta on hankala nähdä miten osinko ei laskisi. Ja kun se laskee, kurssi laskee jne.
  • Minua ei haittaa Fortumia omistaa, mutta jos saan myytyä osakkeet hyvällä hinnalla, niin ei myöskään haittaa luopua omistuksista.
Microsoft.
  • Vakaa ja vuosikymmeniä tasaisesti tuottanut yritys.
  • Osinko on kasvanut tasaiseen tahtiin, siis käynnistä on muutos osinkoyhtiöksi.
  • Miinuspuolella: Olen vähän epäileväinen onko Microsoft tulevaisuuden voittajia.
  • Mutta ennen kaikkea amerikoissa kurssit ovat kaikkien aikojen ennätyksissä. Jos meinaa joskus myydä, nyt voi olla hyvä hetki.
Jokunen päivä sitten Microsoft saavutti tavoitehintansa. Ostin sijoitusurani alussa lokuussa 2013 Microsoftia 15 osaketta 33,92 dollarin hintaan. Nyt myyntihinta oli 56,22 dollaria osakkeelta.

Lisäksi etuna on dollarin-euro -kurssin muutos. Ostohintani oli 380 euroa, myyntihinta 751 euroa. Voittoa siis 371 euroa. Tuosta kun vähentää myyntihinnan 15 euroa (osto oli ilmainen) ja isää saamani osingot verojen jälkeen eli noin 36 euroa, niin voittoa tuli kaikkineen 392 euroa.

Tässä on Micsosoftin kurssihistoria viime vuosikymmeniltä. Tuosta näkee, että nyt ollaan kaikkien aikojen huippuhetkissä.



Tästä huomaa yhden lainalaisuuden: kun vain jaksaa odotella, niin ihan hyvin tässä vaikuttaa käyvän. Jos haluaa jossitella, niin olisihan sijoituksissani voinut olla nolla perässä. Olisi silloin nolla perässä myös tuotoissa (mutta tietty myös tappioissa.)