Kooste parin viikon miniostoista: 16 ostoa kahdessa aallossa

“Uusi osakkeidenostoaikani” Nordean suunnassa on merkinnyt melkoisia määriä pieniä ostoja viime viikkoina. Pari viikkoa sitten raportoin ensimmäisistä, parista Nokia-ostosta erikseen, ja nyt sitten kaikki muut mitä on tullut ostettua.

Laitan ostokset ihan vain yhteen listaan. En nyt osakemääriä ynnäile ettei mene lista lukukelvottomaksi, mutta ne ovat luokkaa 150 euron kertaostoksen tienoilla. Eli alla oleva lista ei merkitse kuin päälle 2000 euron sijoituksia. Valuutat suluissa, jos eivät ole euroja.

• BTB Real Estate Invest 4,55 (CAD).
• Cityconia hintoihin 2,19 sekä 2,15 (€).
• Omega Healtcare REITtiä hintoihin 33,47; 32,14; 31,49 sekä 31,14.
• Targettia toinen pieni erä hintaan 68.
• Vanguart REITtiä kaksi ostoa, hintoihin 83,09 sekä 81,43.
• Vanguard REIT internationalia hintoihin 53,99 ja 52,91.
• Weyerhauseria kaksi ostoa, hintoihin 30,87 ja 30,25. 
• W.P. Carey REITtiä hintoihin 62 sekä 60,76.

Painopiste on vahvasti kiinteistöjen suunnassa. REIT-suunta on selvästi menossa kohden pientä tai isompaa aallonpohjaa, kenties Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostojen pelossa. Minulle tämä sopii, myin pari kuukautta sitten noin samoja yrityksiä pois, mitä nyt ostan laskevaan kurssiin pala palata takaisin.

Erikseen poimin nyt mukaan kaksi sijoitusta jotka ovat minulle uusia.

Citycon on ollut allekirjoittaneen listalla jo vuoden, pari. Monissa osakkeissa ongelma on ollut, etten ole osannut sanoa millä hinnalla aloittaisi ostot. Noh, nyt siitä ei tarvitse kovinkaan paljoa murehtia, kun osaa lisää jos kurssit tippuvat. Niinpä on “päässyt alkuun” esimerkiksi Cityconin kanssa.

Citycon sijoittaa kauppakeskuksiin pohjoismaissa ja Baltiassa. Kiinteistö-omistukseni ovat oikeastaan ihan kaikkea muuta kuin kauppakeskuksia, joten sarja täydentyy. Osakkeen kurssi on ihan kohtuullisella tasolla, p/e-luku on 12 tienoilla ja vakavaraisuus hyvä.

Bonuksena, näin espoolaisena, Citycon investoi moniin kauppakeskuksiin joissa tulee itsekin käytyä. Heh heh.

Toinen uusi hankinta on kanadalainen REITti BTB Real Estate Invest. Tämä tuli vastaan ihan yleisten googlailujen seurauksena, päätin katsella mitä kanadan REIT-suunnassa on tarjolla, tuo BTB nousi listalle.

BTB tarkoittaa toimisto, kauppa ja teollisuustiloja. 72 semmoista, etenkin itäisessä Kanadassa. Tässäkin suunta jota minulla ei portfoliossa ole. Tasaista kasvua. Osinko on kohtalainen, ja se leikkautui puolella viitisen vuotta sitten. Bonuksena BTB maksaa kuukausittaista osinkoa, joka on minulle uusi kokemus elämässä.

Kävin varainhoitofirman juttusilla

Jokunen viikko sitten minulle soitettiin. Eräs varainhoitoyritys pyysi juttusille. Sanoin suoraan, etten ole ylipuhuttavissa, ja sijoittamisessani on selvät sävelet. Puhelimessa oli kuitenkin alansa ammattilainen: totesi että he mielellään kuulevat myös sijoitusmielessä aktiivisten näkemyksiä sekä sijoittamiseen että toimintaansa, että tietoahan siinä saa. Argumentti oli niin hyvä, että kaivoin kalenterin esiin.

Viime viikolla sitten kävin kylässä, kotimatkalla työpäivän jälkeen. Jo mennessä mietin leikinkö täysin tietämätöntä, mutta päätin sitten olla ihan avoin tähänastisten valintojeni suhteen. Tiedä vaikka oppisin jotain uutta.

Alku oli lievä pettymys. Vaikutti siltä, että ajan buukkaaja ja keskustelukumppani eivät olleet keskenään viestineet. Ei ollut tiedossa että mitään sijoittamista harrastan, ja kiinnostusta oli lähinnä siihen mitä ajattelen heidän tuotteistaan, sijoittamisesta yleisesti ei keskusteltu. Tietty tuo on loogista kyseisen yrityksen kannalta, muttei ehkä niin antoisaa allekirjoittaneelle. Otin sitten rennon taka-asennon ja annoin tilanteen mennä omalla painollaan.

Alkuun piti vastailla muutamaan taustakysymykseen, liittyy sääntelyyn ja asiakkaan taustojen selvittämisvelvollisuuteen. Ääneenlausuttu peruste oli myös, että osataan tarjota juuri minulle sopivia sijoitustuotteita. Tosin tuli kyllä sellainen tunne, että ei siinä paljoa minun tarpeitani pohdittu, vaan mietittiin, mitkä voisivat olla allekirjoittaneelle tarjottavissa olevia tuotteita mitä tarjolla on.

Kyseinen yritys ei välitä osakkeita, joten jäljelle jäivät rahastot sekä strukturoidut sijoitustuotteet. Ja koska sanoin aika suoraan että rahastoissa suosin matalakuluisia ETF:fiä ja pienehköjä säännöllisiä kuukausisijoituksia, niin nekin tippuivat pois pöydältä. Jäljelle jäivät strukturoidut sijoitustuotteet.

Niiden esittelyn kuuleminen oli ihan kiinnostavaa. En ole ollut pätkän vertaa kiinnostunut näistä strukrutoiduista sijoitustuotteista, joten en niiden toimintamekanismeihin ole kovinkaan tarkkaan perehtynyt. Sekavia ja vaihtelevia, olen todennut kun joskus niistä luin.

Strukturoituja tuotteita myydään näemmä etenkin sillä, että ne voivat tuottaa tilanteessa jossa pörssikurssit eivät nouse. Otan esimerkiksi Aleksandrian Skandipankit Autocall Plus -paketin, sillä kävin uteliaisuudesta katsomassa tuota tänään kun ajattelin lukea jonkun strukturoidun tuotteet kaikki tuoteselosteet.

Tässä kiteytettynä

• sijoitat xxx euroa strukturoituun sijoitustuotteeseen
• tuo kiinnitetään Handelsbankenin ja Nordean osakekursseihin
• saat 6,5 prosenttia tuottoa puolessa vuodessa 
• tarkastelupäivinä verrataan alkupäivän ja tarkastelupäivän kursseja, ja
• tuote “laukeaa” ei katkeaa joko yritysten kurssien noustessa (jolloin olet voitolla) tai kurssien sukeltaessa tarpeeksi alas
• jos jommankumman kurssi tippuu 40 %, menetät noin 60 % sijoituksistasi
• jos se ei tipu ikinä alle määrätyn rajan, saat tuota tuottoasi sen mukaan kauanko sijoitusaika on kestänyt: 13 % vuodessa, 26 % kahdessa jne. 
• piilokuluina on mukana 2 % merkintäpalkkio

Kyselin aika tarkkaan tilanteista joissa omat varat voi menettää osin tai kokonaan. Ensinnäkin näissä on liikkeellelaittajariski, jos taustafirma tekee konkurssin, voi voi. Samoin jos tuotteen yhteydessä olevat “triggerit” laukeavat, niin voi menettää osan sijoittamastaan pääomasta (plus ne mahdolliset tuotot). Myyjä kovasti korosti että näin ei ole näiden tuotteiden historiassa käynyt. Noh, ei varmaan olekaan. Mutta voi niin silti tapahtua.

Mitä tuumaan ns. strukturoiduista tuotteista, yhdistäen palaveria ja jälkikäteen googlaamaani?

Kyseessä on oikeastaan sijoittamiseen liittyvä uhkapeli. On rakennettu pelimäinen malli, jossa liikkeellelaskija joko maksaa takaisin koko sijoitussumman tai osan siitä, sekä ei yhtään, vähän tai enemmän tuottoa.

Mukana on sekä yläraja (vaikka kurssit tuplaantuisivat, ei noissa useimmiten sitä tuottoa saa), että jonkinmoinen alaraja.

Pelimäisyys tuo mieleen vanhan sanonnan “pankki voittaa aina.” Jos tietyn firman analyytikot rakentavat asiakkaille myytävän tuotteen, niin taatusti voittoa jää keskimäärin myös firmalle. Tietty tilanne on sama myös rahastoissa, mutta silti perusasetelma on voisiko sanoa haastava. Pelaat peliä pankkiiriliikkeen kanssa, mutta pankkiiriliike on laatinut (hieman epäselvät) säännöt.

Jäin pohtimaan tuota defensiivisyyttä, jolla noita (ainakin minulle) mainostettiin. Esimerkkinä tuo googlaamani Aleksandrian ruotsalaiset pankit. Jos kurssi pysyy ennallaan, saisi silti 13 % tuottoa. Juu, kyllä noin. Mutta Nordean osinko on nykykurssilla vajaat 7 % ja Handelsbankeni vajaa 5 %. Hyvinkin jo puolet lupaillusta tuotosta tulisi saman tien kyseisten yritysten osingoilla, jotka vielä kenties nousevat sijoitusaikana. (kohtaa on muutettu, alkuperäinen muotoiluni oli sekava)

Eli ostamalla kyseisiä yrityksiä ja sijoittamalla osingot saisin takaisin suunnilleen tuntuvan osan mahdollisesta maksimituotostani.

Kyseisellä tuotteella voisi jäädä voitolle tilanteessa, jossa yritysten kurssi tippuu, muttei niin paljoa, että menettäisin 60 % sijoituksestani. Näin en kärsisi kurssin tippumisesta, ja saisin noin osinkotuoton päälle. Mutta tuo on suoraan sanottuna melko epätodennäköinen skenaario.

Aika turhia tavaroita nuo strukturoidut tuotteet, tuumaan. Niissä on sisäänrakennettu lievää defensiivisyyttä (jolla niitä on hyvä markkinoida) eli pankki kattaa hieman riskiä. Toisaalta myös tuotosta leikataan tuntuva osa, eli esimerkiksi kurssinoususta ei pääse sellaisenaan nauttimaan.

Oma kiteytykseni: Monipuolinen hajauttaminen takaa vastaavan tai paremmankin suojan, ja tuotoilleni ei ole muita jakajia.

Kaksi pientä ostoerää Nokiaa

Viime viikon loppupuolella ostin kaksi pientä erää Nokiaa. Aiemmin omistin 440 osaketta keskiostohinnalla 5 euroa kappale. Nyt ostin 35 lisää kurssiin 4,51 ja toiset 35 lisää kurssiin 4,42.

Nokia on yksi niistä yrityksistä joihin olen rakentanut "ostokuvioita", tarkoittaen sitä, että valitsemani aloitushinnan jälkeen ostan lisää aina kun kurssi on tippunut jälleen 2 %. Nokian tapauksessa minulla taitaa olla vielä seitsemän ostotoimeksiantoa sisällä.

Kiitos Nordean ja mahdollisuuden ostaa pieniä summia kerrallaan, toteutuessaa nuo toimeksiannot yhdessä eivät kuin vain tuplaisi osakemääräni.

Mutta itse asiaan. Nokian kurssi on tippunut koska kilpailija Ericsson on ongelmissa. Naapurin ongelmat voivat olla kilpailijan etu. Tässä tilanteessa tuskin on näin, sillä koko toimiala on jos nyt ei haasteissa, niin ainakin painii laskevien tilausmäärien kanssa. Kysymys lieneekin siitä, painuuko myös Nokia myrskyn silmään vai kastuuko vain tyrskyistä myrskyalueen reunoilla.

Nokia ei siis ole (vielä) raportoinut tippuneista tuloista tai tuotoista. Nyt ollaan reagoitu oletukseen siitä.

Itse uskon että kyllä Nokia kestää. Yhtiö on laaja-alaisempi kuin Ericsson, fuusio Ranskan suuntaan on vaikuttanut olevan onnistunut kuvio - jonka hyödyt ovat vasta tuossa - ja tuloksenteko on ylipäätänsä ollut ihan hyvällä tolalla sitten kännyköistä luopumisen. Pidän myös siitä, että työn alla on kaikenlaista vähän epämääräistä, kummallisia pallokameroita ja muita viritelmiä. Jukka Oksaharju totesi Nordnetin blogissa että Nokia pyrkii pitkästä aikaa kehittämään jotain uutta, eikä vain reagoimaan.

Voi olla, tai on suorastaan todennäköistä, että yhtiö ilmoittaa heikommista luvuista. Silloin joko kurssit tippuvat ja ostan lisää, tai sitten negatiiviset kurssit ovat jo sisällä hinnassa, ja mitään erityistä ei tapahdu.

On miten on,  niin yritän kasvattaa Nokia-omistuksiani silloin kun kurssit heilahtavat alaspäin. Seuraava ostohetkeni tulee vastaan hinnalla 4,33, ja aika monta kertaa sen jälkeenkin.

Myin Fortumit, ja ryhdyn ostamaan takaisin jos kurssi laskee

Spekulantti täällä hei. No ei, olen katsellut Fortum-omistuksiani alta kulmain jo jonkin aikaa. Keväällä myin osan pois kun tarvitsin rahaa. Nyt päädyin myymään loput (130 kpl) Fortumin osakettani hintaan 14,48 euroa.

Miksi näin? Osin varmaan Venäjä-riski kaivelee sielua. Mutta ennen kaikkea kurssi on pitkästä aikaa noussut lähelle ostohintaani, ja ajattelin "irrottaa" rahaa jolla ostaa samaa tai jotain muuta. Lisäksi pieni miinuksella myynti vähentää ensi vuonna maksettavia veroja.

Fortum on ollut paras osingonmaksajani, osinkoja ennen veroa on tullut 348 euroa. Tosin olen myynyt lievällä miinuksella, joten lopputulema voi olla plus miinus nolla -luokkaa.

Tämä ei tarkoita sitä ettenko voisi Fortumia vielä omistaa. Viritin heti pienen oston  14 euron kurssiin, ja toisen pari prosenttia alemmaksi. Alla on graafi Fortumin kurssista.

Tässä on myös taustalla jonkinmoista strategista ajattelus, jonka laadusta en tosin tiedä. Fortumia omistetaan paljon pitkälti osingon takia. Vaan se osinko on turhan korkealla tasolla. Niinpä on mahdollista että Fortum tiputtaa ensi keväänä osinkoa. Ja jos se niin tekee, niin kurssi laskee. Ja se on se hetki, kun Herkuilleperso Piensijoittajamme ostaa jälleen yhtiön osakkeita.

Voi mennä noin, tai voi olla menemättä.

Nordean (sijoitus)asiakkaaksi osa 3: Miten pienissä erissä ostaminen näkyy käytännössä?

Taustaa. Siirsin osan sijoitustoiminnastani, käytännössä osakkeiden suorat omistukset, Nordeaan.

Tavoitteena oikeastaan kaksi asiaa:

1. Mahdollisuus ostaa pieniä eriä kerralla sallii minulle “harrastamisen” - saa ostella osakkeita usein eikä kerran kahdessa kuukaudessa.
2. Voin ajastaa automaattisia ostoja putoaviin kursseihin, eli ostaa “kuoppavaiheessa” lisää sitä, mitä muutoinkin olen päätynyt ostamaan. Tämä on osoittautunut minulla toimivaksi taktiikaksi.

Nyt olen siinä vaiheessa, että voin jo vertailla osto ja välityskuluja. Omega Healtcaren osake on laskenut kuin tilauksesta, joten olen päässyt testaamaan uutta metodia. Puhun dollarihinnoista, se on selkeintä.

Olen nyt ostanut Omegaa kuudessa eri erässä. Ensimmäinen ostos oli hintaan 36,47 dollaria osakkeelta, viimeisin 33,47. Kurssi on siis tippunut melko lyhyessä ajassa kahdeksisen prosenttia. Jos joku miettii miksi tipahdus, niin mitään yksittäistä erityisen painavaa syytä en tiedä. Tyyliin pelkoa koronnostoista, normaalia heiluntaa jne. Omega myös kasvaa vauhdilla, joka lisää (koronhoitolainojen) riskisyyttä.

Jos olisin ostanut kaikki 32 osaketta kerralla kalleinpaan hintaan, olisin maksanut 1167 dollaria. Halvin hinta olisi ollut 1071 dollaria. Nyt jäin tuohon väliin (1122 dollaria).

Välityspalkkioita olen maksanut Nordean maksimin, prosentin verran. Nordnetillä yksi kertaostos olisi tuonut lisäkulua kuutisen dollaria. Sen sijaan Lynxillä olisin säästänyt noin samaiset kuusi euroa.

Tulkinnasta riippuen siis säästin parhaimmillaan 46 dollaria. Tämä siis jos ottaa vertailukohdaksi ensimmäisen ostoshetkeni.

Mitä tästä oppia?

Aina voi spekuloida mihin hintaan sattuisin ostamaan jos tekisin entiseen malliin yksittäisiä noin tuhannen euron ostoksia. Nyt voin ensinnäkin paremmin taata etten nyt osta ainakaan kaikkein kalleimmalla hetkellä, ja toisaalta voin lisätä ostosmääriä kurssien tippuessa. Kumpainenkin painaa keskiostohintaa alaspäin.

Tämän päätteyketjun ongelma on, että saatan alitajuntaisesti selitellä jo tekemääni valintaa parhain päin. Mutta alustavasti minulla on sellainen tunne, että kun yksittäisten hetkellisten valintojen sijaan teen etukäteen osin matemaattisia ostotoimeksiantoja, olen kurinalaisempi ja tulen ostaneeksi piirun verran halvemmalla.

o o o

Tämän aiheen ulkopuolelta. Etenkin REITtien kurssit tippuivat parin viikon ajan, mutta tasaantuivat loppuviikosta.

Hetken jo murehdin että tulenko käyttäneeksi kaikki pelimerkkini heti kun kurssit hieman tippuvat. Ei nyt noinkaan, 19 000 euroa tippui noin 17 000 euroon, joten on tässä vielä kassaa jonka kanssa odotella ostohetkiä.

Jälleen ostoksilla: Munich re, Flower Foods sekä Omega Healtcare Investors

Nyt on onnellista kun saa harrastaa. Yhdysvalloissa etenkin REITtien eli kiinteistöpuolen sijoitusyhtiöiden kurssit ovat laskeneet, varmaan koska Yhdysvaltain keskuspankin koronnostolla on spekuloitu. Tämä tarkoittaa sitä, että aika monet ostotoimeksiantoni “laukesivat”.

Hätäisempi voisi luulla, että olisin paljonkin sijoittanut. Ehei, kun summat ovat 150-200 euron välissä per ostos, niin pieniä summia tässä liikkuu. Ja kassani ei hupene kovinkaan kummoista tahtia.

Mutta asiaan.

Munich re on yksi pitkäaikaisista omistuksistani joista en halua luopua, vaikka siis myinkin osakkeet pois välittäjänvaihdon yhdeydessä. Kyse on jälleenvakuuttajasta, siis vakuutusyhtiöiden vakuutusyhtiöstä. Melko defensiivistä, huonoinakaan aikoina vakuutuksista ei luovuta ensimmäisenä, ja vielä vähemmän vakuutusyhtiöt luopuvat suurten riskien jälleenvakuuttamisista. Hyvä osinko joka tasaisessa kasvussa, vakavaraisuus hyvä. Pankkialan mahdollinen heilunta voinee osua tähänkin suuntaan, katsotaan.

Nyt ostin alkuun vain yhden osakkeen, hintaan 165,64 euroa. Jos kurssi tippuu seuraavat pari prosenttia, ostan kaksi lisää. Olisi ihan kiva jos kurssi vähän notkahtaisi, niin pääsisin taas kunnolla mukaan. Aiempi omistukseni oli 15 osaketta.

Flower Foodsia ostin ihan vain koska on kiva liikkua massan mukana. Aika moni kollegabloggari on tätä yritystä hankkinut. Elintarvikkeita amerikanmaalla, yritykseltä joka on parhaimmillaan kohtuullisesti hinnoiteltu. Olen ryhtynyt katselemaan myös voisiko sanoa perustarpeiden suuntaan, ja tämä täyttää kriteerin.

Sama maininta kuin äsken, jos kurssi tippuu 2 % lisää, on seuraavan oston aika.

Kolmas hankintani oli jälleen Omega Healtcare Investors, nyt 32,8 dollarin hintaan. Omegan osakkeiden määrä on aika nopeasti noussut 26 kappaleeseen. 0,6 dollarin osingoilla tuo on jo 15 dollaria neljännesvuosittain. Alkuun oletin, että väittäjänvaihto-operaationi leikkaa osinkoja aika tuntuvastikin, mutta ei välttämättä. Tämä siis jos onnistun ostamaan takaisin hyviä osingonmaksajia kohtuulliseen hintaan siedettävässä ajassa.

Tarina jatkuu, ostotoimeksiantoja on sisällä ehkä 15. Ne laukeavat vain jos kurssit laskevat, eli voi olla, etten ostele mitään aikoihin tai ne kaikki toteutuvat samana päivänä. Mutta se täytyy myöntää, että on ihan hauskaa päästä olemaan aktiivinen ostaja. Pääsen leikkimään pikkupennosillani suurpeluria.

Välikatsaus 10/2016: plussaa, paluu yli 50 000 sijoitusvarallisuuteen

Niin ne vuodet vierivät kohti unholaa. Tai tässä tapauksessa oikeastaan kuukaudet. Ja kohden välikatsauksia, ei oikeastaan unholaa. On nimittäin sijoitustuottojen neljännesvuosikatsauksen aika.

Keväällä oli ohjelmassa avioeroa ja arjen rakentamista. Tuli aika paljon kaikenmoisia kuluja, piti ostaa asioita ja kaikkea sen suuntaista. Myin myös jonkinverran osakkeita koska tarvitsin rahaa. Eli siis ensimmäistä kertaa koskaan sijoitusvarallisuuteni pieneni kun otin päälle kolme tonnia toiseen suuntaan.

Olin myös epävarma siitä, että jääkö minulla jatkossa ylimääräistä sijoitettavaksi. No, onneksi olin väärässä. Kyllä jää.

Nyt teemana oli näemmä paluu normaaliin. Sijoitin kolmen kuukuden aikana lisää 3100 euroa, eli hieman yli tonnin kuussa. Sijoitusten osalta neljännesvuosi oli myös vahvasti positiivinen, sijoitusten arvo nousi yli 2800 euroa ja siis yhdessä uusien sijoitusten kanssa 5829 euroa. Olen ihan tyytyväinen itseeni, vaikkei omaa ansiota ollutkaan.

Sijoitusvarallisuuteni teki uuden ennätyksen, kasassa on nyt pikkaisen päälle 54 000 euroa. 60 000 euroa alkaa jo siintämään horisontissa.

Tässä on kuva jossa on omaisuuden arvon muutos euroina, neljännesvuosittain. Alkuun oli aika onnellinen vuosi, Viime vuoden keskivaiheilla pääsi itkemään itsensä uneen, jos sitä tykkää harrastaa. Tämän vuoden alussa tuli takapakkia, sitten on ollut onnellisempaa kurssikehitystä.

Kun samaa tarkastelee prosentteina, niin kuvio on samansuuntainen mutta maltillisempi. Kun sijoitusvarallisuus kasvaa, niin euromääräiset muutokset kasvavat. Siksipä prosenttitarkastelu on parempi.

Uutta on myös, että sijoitusvarallisuuden arvo on toista kertaa yli 10 000 euroa enemmän kuin mitä olen itse sijoittanut. Tämä on toki sellainen joka aaltoilee vahvasti, joten päädyin tekemään muuttujasta graafin.

Kannattaa huomioida, että tässä ovat mukana osinkotulot - jotka muodostavatkin melko tuntuvan osan voitosta. Kumulatiivisesti olen saanut osinkoja runsaat 2600 euroja, joten kun veroja nappasee pois, niin suunnilleen 2000 euroa tuosta voitosta on ihan vain osinkoja.

Miten tästä eteenpäin?

Luultavasti (talous)tilanteeni on nyt vakiintunut. Tämän verran nyt suunnilleen tulee ja menee. Plussaa - joka menee aika suoraan sijoitustileille - jää sellaiset 500-1000 euroa kuussa, joskus enemmänkin. Normaalit kuukausittaiset tulot ja menot ovat melko lailla tasapainossa, mutta satunnaiset tulot ovat ne jotka jäävät taatusti yli ja sijoitettavaksi.

Luulen, ja vähän toivonkin, että arjen menojen tasaantuessa rahaa jää säästöön enemmän yli kuin viimeisen puolen vuoden aikana. Arki pyörii, päivät toistuvat melko samanlaisena. Ei oikein ehdi tuhlaamaan kun ei ehdi muuta kuin pyörittää arkea, illalla voi vähän roikkua netissä (ei maksa ylimääräistä) ja katsella televisiota (ei maksa ylimääräistä).

Blogin kävijäanalyysiä: syyskuu oli ennätyskuukausi

Tämä blogi teki kävijäennätyksensä viime kuussa. Veikkaan että muutama muukin kollegabloggari teki omat ennätyksensä, sillä kuun puolillaväein ihan valtamediassakin keskusteltiin sijoittamisesta. Etenkin indeksirahastoista tuli googlen kautta lukemaan runsaasti porukkaa.

Aaasinsiltana saman tien katsaus sivuston kävijäanalytiikkaan.

Ensinnä kuvista olennaisin. Ohessa ovat statistiikat runsaan kahden vuoden ajalta. Aloitin bloggauksen jo keväällä 2014, mutta analytiikan tajusin laittaa kiinni sivustoon vasta kesällä. 

Sininen pylväs näyttää käyntejä ja punainen yksittäisiä kävijöitä. Osa siis käy vain kerran kuussa, osa muutaman kerran. Periaatteessa jo vajaan parin vuoden ajan käyntien määrä on pyörinyt 2000-4000 välissä. Kolmena kuukautena käyntejä on ollut enemmän kuin tuo 4000, ja viime kuussa oli siis lähes 6000 käyntiä. 

Trendilinjaa en lähtenyt kun suunta on melko selkeä. Tasaista kasvua. Asiaa selittää osaltaan seuraava kuva.

Päälle 40 % tulee haun kautta. Ja koska tekstejä on pikku hiljaa enemmän, voinee olettaa, että googlekin löytää mielekkäitä osumia aiempaa enemmän.

Sosiaalisen median rooli on yllättävän iso - Twitterillä on merkitystä. Ja tietty muutkin kuin allekirjoittaneen tili tänne voivat ohjata. Mutta silti, neljännes somesta. Twitter-seuraajien määrä on noussut jo päälle pariinsataan, ja jokunen intoutuu joskus myös retwiittaamaan. Veikkaan että tuolla on jo merkitystä.

Suoran osuus on myös aika isohko, 22 %, suurempi kuin muissa sivustoissa joissa olen mukana. Linkitysten kautta saapuu vajaa 10 % kuussa. Avaan sitä seuraavaksi. Huomatkaa että alla on kyse kappalemääristä, yllä prosenteista. Eivät siis täsmää.

t.co ei ole sivusto lainkaan, joten otin analytiikasta mukaan top 11, eli top kympin. Laiska sijoittaja, Osinkokuningas sekä Rahalla vapaaksi muodostavat muista erottuvan mitalikolmikon. Listalta löytyy myös monia muita mielestäni aika samansuuntaisia blogeja kuin allekirjoittaneella, joita itsekin seuraan.

Tämä lienee myös suuntaa-antavaa suhteessa muiden blogien lukijamääriin. Tosin kannattaa muistaa kaksi asiaa

1. Kaikki blogit eivät nosta esille muita blogeja, tai juuri tätä blogia.
2. Muiden bloginostojen sijainti ja näkyvyys vaihtelevat eri sivustoilla. Jos on kätevästi linkkejä tyrkyllä, voi olla, että niitä klikataan useammin.

Lopuksi vielä graafi siitä montako blogitekstiä olen julkaissut kuussa. Tahti on melko tasaisen oloinen, sanoisin, tuollaista minimissään kolmea kuussa poislukien jokuset hiljaiset kuukaudet. Kun olen intoutunut, tekstejä on tullut enimmillään seitsemän kuussa. Aika paljon.

Sinällään sekä sijoittamiskuvioini että bloggauskuvioni ovat jo melko "seestyneitä". Jos ehdin sijoittamaan enemmän, on jotain mistä kirjoittaa, ja tulen kirjoittaneeksi enemmän. Jos on aika kortilla, niin se on kortilla niin sijoittamisen kuin kirjoittamisen suhteen.

Enköhän nyt vuosikymmenen, kaksi jatka tähän malliin. Katsoo sitten asiaa uusiksi tuossa 2030-luvulla.