UA-52254593-1

30.5.2014

Tarina ulkomaisista osakkeistani, osa 1: Microsoft

Kaikki osakkeeni olen ostanut viime syksyn ja tämän hetken välillä. Bloggaan lähiviikkoina ulkomaisista osakeomistuksistani, siinä järjestyksessä kuin osakkeet ovat omistukseeni päätyneet. Avaan myös miten ja miksi valintojani tein, vaikka taustalla ei kyllä ole aina kovinkaan kummoista logiikkaa.

Syksyllä 2013 kirjauduin Nordnettiin, ja uusi harrastus vei mukanaan. Heti oli kampanjana tarjolla amerikkalaisia yrityksiä olisikos ollut viiden euron hankintamenoilla.

Kääntelin ja vääntelin tarjolla olleita yrityksiä, halusin ostaa jotain. Päädyin lopulta aika lailla poissulkemismenetelmällä Microsoftiin. Yritykselle on tarjottu loppua jo vuosikymmenen ajan, mutta aina se porskuttaa. Osingot ovat kohtalaisella tolalla, ja arvo on nousussa.

Oli tähän hankintaan myös vähemmän loogisia syitä. Työnkin puolesta tuskailen silloin tällöin Microsoftin tuotteiden jäykkyyden kanssa. Vaan viime syksystä alkaen kyseessä on oma yritykseni joka ärsyttää, ja saan vuodessa kympin pari karkkirahaa kaikista kärsimyksistäni. Jos et voi voittaa vihollistasi, osta siitä minimaalinen määrä.

Saattoi olla että taustalla painoi myös sinivalkoinen nostalgia. Microsoft oli tuossa vaiheessa ostamassa Nokian kännykkäpuolta, joten olisin siirron molemmilla puolin (Nokiaan omistin tuolloin jonkinverran).

Arvo nyt noin 500 euroa, osinkoja tähän mennessä tilille verojen jälkeen vajaa kymppi, osakkeiden arvo noussut noin viidelläkympillä. Ihan hyvä hankinta.

29.5.2014

Nordnetin kuluton indeksirahasto: tulossa hintakilpailua?

Nordnet* tuo kesäkuussa markkinoilla täysin kuluttoman Superrahaston, joka sijoittaa 25 suurimpaan Suomalaiseen yritykseen. Kyseessä on siis indeksirahasto joka “vain” seuraa kursseja ja pörssin tilannetta. Bonuksena myös Suomessa saa myöhemmin ostaa Norjan ja Tanskan vastaavia.

Kyseessä on markkinointiprojekti: Nordnetille tulee kuluja, mutta tarjoavat palvelua ilmaiseksi ja näkevät tämän potentiaalisena sisäänheittotuotteena. Ja ovat siinä oikeassa. Voin hyvin kuvitella, että rahasto vetää Nordnetilta uusia asiakkaita kilpailijoilta, sekä S-Pankin tyyliin ihan uusia sijoittajia.

Itse pyrin sijoittamaan rahastoissa etenkin indeksirahastoihin, ja kun pienet säännölliset ostot ovat mahdollisia, rahastot sopivat hyvin kuukausittaiseen pikkuhiljaa tapahtuvaan säästämiseen. Otan vahvasti harkintaan ovatko myös nämä kolme rahastoa kesän jälkeen kuukausittaisella ostolistallani.

Isompi kysymys on mistä tämä kertoo. Tällä hetkellä Nordnetin kautta on myynnissä pörssinoteerattuja rahastoja eli ETF:fiä (pieniä kuluja, mutta kaupankäyntikulut ja tarvittavat ostosummat korkeampia) sekä tavallisia rahastoja osto ja myyntikuluitta. Tavallisten rahastojen puolella taitaa olla vain yksi matalakuluinen indeksirahasto, Handelsbankenin Eurooppa.

Tällä hetkellä Nordnetin saa rahansa välityspalkkioina rahastoja tarjoavilta yhtiöitä. Ja koska välityspalkkioita maksetaan ja kaikkea, niin tarjolla on vain korkeakuluisia rahastoja.

Pyrkiikö Nordnet vastaavanlaiseksi palveluntarjoajaksi kuin muutkin alan yritykset? Tuleeko kolmen “sisäänheittorahaston” rinnalle matalakuluisia indeksirahastoja?

Ainakin Nordnetin blogissa ovat kovasti puhuneet indeksisijoittamisen puolesta, joten looginen askel olisi rakentaa maailmanlaajuinen sarja indeksirahastoja, tyyliin Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia jne. Jos kulut saa painettua kilpailijoiden tasolle tai sen alle (Handelsbanken 0,4 %, Seligson hitusen enemmän), voisi esimerkiksi Seligsonilta kalastaa asiakkaita.

Näin Nordnet sekä myisi muiden tuotteita, että omiaan. Niinhän ne muutkin toimivat. Pohjoismaat lienevät tarpeeksi suuri markkina-alue johon pohjata. Kaikkiin pohjoismaihin voisi tarjota samoja tuotteita.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

26.5.2014

Tulossa isompi hankinta: HCP Quant

Kesäkuu lähestyy, ja kesäkuussa aion tehdä yhden isomman merkinnän. Aion hypätä 10 000 eurolla mukaan HCP Quant -rahastoon. Kyseessä on tuntuva summa, noin kolmannes sijoitettavista varoistani.

Tätä varten olen myynyt kaikki aktiiviset sijoitusrahastoni, joitain suoria osakeomistuksiani ja muutoinkin “istunut sijoitusten päällä”, eli kerännyt rahaa jemmaan.

Miksi sitten satsata yhteen rahastoon, etenkin kun olen päättänyt olla luottamatta aktiivisiin sijoitusrahastoihin? Tähän on muutama eri syy.
  1. “Sopiva” strategia. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden arvon katsotaan olevan alempana kuin pitäisi. Taustalla on myös matematiikkaa, eli kyseessä ei ole vain fiilisasia.
  2. Pienet yritykset tuottavat historiallisesti katsoen paremmin kuin isommat yritykset. Toisaalta niihin on isoja yrityksiä hankalampi sijoittaa itse - seuraa siinä sitten koko maailmaa ja kaikkia yrityksiä...
  3. Rahastonhoitojalla on tilaisuus onnistua. Koska pienten yritysten maailmassa on vähemmän tai ei yhtään yrityksiä aktiivisesti seuraavia analyytikkoja, salkunhoitajalla on normaalia parempi mahdollisuus onnistua (= ylittää indeksi, eli voittaa muut sijoittajat).
  4. Komea sijoitushistoria. HCP Quantin taustalla on Pasi Havia, joka on bloggannut omasta sijoitustoiminnastaan vuosia. Tätä blogia olen sivusilmällä seurannut. Vaikka tuotonnousu menneisyydessä ei ole tae tulevasta, ei edellisten vuosien maalikuninkuus nyt mikään miinuskaan ole.
  5. Kohtuulliset kulut. Rahaston hallinnointipalkkio 1,15 %. Sen päälle tosin tulee 10 % bonus indeksin ylittämisestä. Rahaston palkkio ei voi ylittää 4 %.

    Tämänkaltainen tapa kerätä hallinnointipalkkiota miellyttää allekirjoittanutta. Minua ei haittaa yhtään jos joudun maksamaan prosentin enemmän hallinnointipalkkiota - se tarkoittaa sitä, että tuotto on ylittänyt 10 % indeksin ja minun osuuteni on sitten 9 % indeksin ylityksestä. Täysi palkkio merkitsisi sitä, että rahaston arvo olisi kasvanut ainakin kolmanneksella.
On tässä kuviossa riskinsäkin, tässä niitä:
  1. Rahan määrä yllättää salkunhoitajat. Tähän mennessä komeita lukuja on tehty omilla ja pienemmillä rahasummilla. Syntyykö tilanne jossa rahastolla on rahaa niin paljon, että se sijoittaa myös “melkein yhtä hyviin” sijoituskohteisiin.
  2. Rahaston arvo sahaa ylös alas, jolloin tuottosidonnainen hallinnointipalkkio voi nousta ilman, että sijoitusten arvo nousee pitkässä juoksussa vähemmän kuin hallinnointipalkkiosta voisi päätellä.
  3. Strategia ei toimikaan, on vain sattumalta toiminut jokusen vuoden. Tähän en paljoa usko, sijoituskohde on yleisesti kannattava, ja matemaattinen malli taustalla taistelee isointa riskiä (= sijoittajan fiilis) vastaan.
Tänne siis menee tuntuvasti omaa rakasta rahaani. Normaalista poiketen näillä euroilla on myös selkeä käyttötarkoitus. Ideana on hyödyntää korkoa korolle -ilmiötä täysmääräinen. En aio koskea tähän sijoitukseen vuosikymmeniin.

Siellä nämä eurot saavat kasvaa ja muhia korkoa. Tarkoitus on, että ne pikku hiljaa lähestyvät asunto- ja mökkilainojen jäljellä olevaa summaa. Sitten jonain päivänä rahastosijoitus ylittää sen. En myy niitä vielä silloinkaan. Myynnin hetki koittaa kun verotkin huomioiden saa velat kuitattua pois kerralla.

Hyvä puoli tässä on, että tämä tavoite toteutuu varmasti. Jos rahasto tuottaa hyvin, se päivä koittaa nopeammin. Jos rahasto tuottaa huonosti, niin sitten menee vuosikymmen pitempään. Mutta vaikka rahaston arvo pysyisi vain ennallaan, niin leikkaa se silti pois viimeiset velanlyhennysvuodet. Sitten joskus.

4.5.2014

Vuodesta 2014 eteenpäin: Mitä rahastoja ostan?

Harkitsin alkuvuonna olisinko ryhtynyt ostamaan rahastojen sijaan ETF-rahastoja. Nordnet* tarjoaa maksutonta kuukausisäästämistä rajattuun määrään ETF-rahastoja. Esimerkiksi yhdellä koko maailman indeksiin sidotulla rahastolla olisi voinut kerralla saada kaikkia kehittyneiden maiden osakkeita.

Päädyin kuitenkin pitäytymään rahastoissa. Seligsonin lisäksi tarjolla on myös Handelsbanken, joka toi Suomeen uusia matalakuluisia indeksirahastoja, joten päättelin, että voin saada saman hajautuksen noin samaan hintaan myös rahastoilla.

Rahastojen merkittävin etu on maksuton myynti: kun kuluja ei ole, rahastoista voi ottaa ulos pienempiä summia jos esimerkiksi haluaa ostaa jotain tiettyä osaketta tai vaihtaa sijoittamisen painopistettä. Etenkin näin "alkuvaiheessa" en halua sitoa käsiäni liikaa, vaikka tavoite onkin rakentaa itsestään rullaava sijoituskuvio.

Niinpä nyt keväästä alkaen sijoitan seuraaviin rahastoihin.

Passiiviset indeksirahastot
MCSI USA Index (Handelsbanken, hallinnointipalkkio 0,4 %)
Europafond index (Handelsbanken, 0,4 %)
Handelsbanken MSCI Emerging Markets Index A (Handelsbanken, 0,8 %)
Global Top 25 Pharmaceuticals (Seligson, 0,6 %)
Aasia indeksirahasto (Seligson, 0,45 %)
Euro-obligaatio (Seligson, 0,28 %)

Aktiiviset sijoitusrahastot
Uusi Energia (Handelsbanken, 1,5 %)
Active 50 A (Handelsbanken, 1,64 %)

Edellisistä pääpaino on Yhdysvalloilla ja Euroopalla, muihin menee pienempiä summia. Ideana on siis, että käytännössä sijoitan koko maailman osakkeisiin samaan aikaan, eli hajautus on varsin totaalinen. Aktiiviset sijoitusrahastot ovat mukana lähinnä vanhojen aikojen kunniaksi, kumpikin on palvellut minua vuosien varrella hyvin.

Sijoitan ylläoleviin sen verran kun nyt sattuu löytymään, keskimäärin 300-400 euron välillä. Jos taloustilanne muuttuu, pyrin pitämään repertuaarin samana mutta pienennän tai suurennan summia.

Lyhyt puheenvuoro passiivisten sijoitusrahastojen puolesta

Aiemmin sijoitin muun muassa Handelsbankenin Global Selectiveen. Se tuotti ihan kohtalaisesti. Vaan kyseisen rahaston hallinnointipalkkio on 1,85 %.

Nykyään sijoitan useisiin eri passiivisiin sijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat maailmanlaajuisesti ja joiden hallinnointipalkkio on keskimäärin 0,53 %. Lisäksi painopiste on kuluiltaan huokeammissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joka pudottaa vielä kuluja.

Niinpä voin valita sijoittaa noin samalla tavoin eri puolille maailmaa, mutta siten, että hallinointi maksaa minulle vain noin kolmanneksen.

Ja sama toisin päin kääntäen: aktiivisesti hallinnoidun rahaston hoitajien pitää kyetä 1,3 % parempaan vuosituottoon kuin indeksi, vuosi toisensa jälkeen.

Kysymys kuuluu: löytyykö noin hyviä salkunhoitajia? Vastaus on että kyllähän niitä varmaan on. Seuraava kysymys on kykenenkö minä löytämään noin hyvä salkunhoitajat ja tietämään etukäteen keitä he ovat? Vastaus tähän on, että en.

Niinpä valitsen indeksirahastot.

PS. Loppuun täytyy todeta, että myös aktiivisesti hallinnoiduista indeksirahastoista voi olla iloa. Vaikuttaa vaan siltä, että tällöin tulisi valita rahastoja joiden taktiikka poikkeaa tavanomaisesta.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.