UA-52254593-1

8.7.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2020: Jälleen 300 000 euroa velatonta varallisuutta!

Niin ne viikot vierivät, ja uusi kuukausi koitti. Lomakin pääsi alkamaan. Lomasäät tosin loppuivat samalla kun loma alkoi, mutta onneksi pidin osan lomistani jo kesäkuussa.

Mutta höpinät pois, ja asiaan. Tässä on katsaus sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Tässä on graafi sijoittamistani euroista ja kokonaissijoitusvarallisuudestani. Tällä hetkellä sijoitusvarallisuutta on pyöristäen 77 000 euroa. Olen vuosien varrella sijoittanut 55 600 euroa, eli plussaa on noin 21 400 euroa.

Koronanotkahduksesta - tai mahdollisesta ensimmäisestä koronanotkahduksesta - käyrä on noussut taas ylöspäin.

Jossain vaiheessa ajattelin, että 100 000 euron raja alkaa olla jo lähellä. Mutta ei ole, on ihan yhtä kaukana kuin se oli vuosi sitten. Syy ei ole kurssiheilunnassa, vaan enemmän tuossa sinisessä alueessa alareunassa. Minulla on ollut kaikenmoisia menoja (kuten keittiöremontti), ja uusien eurojen sijoittamistahtini on tyssännyt. 

Tässä on asia mitä minun pitää pohtia. Mietin sitä, mihin hintaan ostaisin. Sen sijaan minun ehkä kannattaisi maksimoida sijoitettujen eurojen määrää. Eli pitäisikö ottaa askelia takaisin indeksisijoittamisen suuntaan, ja keskittyisin itse vain kerryttämään euroja joita sitten automaattisesti sijoittaisin?


Tässä on sitten graafi, jossa on muutos kuukausitasolla. Verrattuna viimeisen neljän kuukauden heiluntaan tämä oli suorastaan maltillinen kuukausi. Sijoitin lisää 250 euroa ja osakkeet tuottivat 350 euroa. Tuntuu pliisulta.

Tähän tunteeseen kannattaa pysähtyä. Onnistuin siis sijoittamaan ja sijoituksilla tienaamaan 600 euroa. Se on oikeasti paljon, moni olisi tuosta hyvin onnellinen. Pitää varoa, etten sorru vauhtisokeuteen, eli 120 kilometrin tuntivauhdin jälkeen ajaa liittymästä puskaan kun vauhtia on "vain" 80 kilometriä tunnissa.

Eli korjaan lausuntoani: Tämä oli upea suoritus! Olen siihen hyvin tyytyväinen!


Tässä on sitten yleinen graafi varallisuudestani. Sininen on kaikki varallisuus, punainen on velka ja keltainen on merkityksellisin graafi, eli varallisuus miinus velat.

Velatonta varallisuutta minulla on tällä hetkellä 300 200 euroa. Ensimmäisen kerran tuo raja meni rikki viime vuoden lokakuussa, mutta sen jälkeen on tapahtunut asioita.


Nyt olen tyytyväinen itseeni. Sain vihdoin ja viimein tehtyä tästä graafista uuden version. Aiemmin esitin nämä tiedot kuukausi kerrallaan, mutta nyt kaikki paitsi uusimmat tiedot ovat kolmen kuukauden keskiarvoja. Sinällään tässä graafissa on tyyppivirhe, että viimeisen kuukauden tiedot (kesäkuu) ovat mukana myös kolmen kuukauden keskiarvossa (huhti-kesäkuu). Korjaantuu ensi kerralla.

Mitäs tästä nyt sanoa. Lainat lyhenivät 763 eurolla, sijoitukset tuottivat 600 euroa ja säästötileillä on 750 euroa enemmän kuin edellisessä kuussa. Kaikin puolin hyvä kuukausi.

Kun katselee näitä keskiarvoja, niin onhan noissa aaltoilua. Tammi-maaliskuu toi mukanaan vaatimattomasti päälle 20 000 euron notkahduksen, joka sitten pikku hiljaa täyttyy. Yleisesti voi sanoa, että kun mennään nollan alapuolelle, niin useimmiten mennään sitten reilusti. Yläpuolella on tasaisempaa.

o o o

Kuten yleensä aina totean näiden kuukausikatsausten jälkeen, ihan kivasti menee. Mikä on ymmärrettävää, lainat lyhenevät ja sijoituksetkin useimmiten tuottavat.

Kiva niin! Yritän jatkaa samalla tiellä.

29.6.2020

Ostin hitusen kanadalaisia liikekiinteistöja ja pohdintaa koronaviruspandemiasta sekä sijoittamisesta


Alkuun todettavat asiat lyhyesti todeten. Ostin viime viikolla 47 osaketta kanadalaista BTB reittiä kappalehintaan 3,2 kanadan dollaria. Eli siis hieman alle sadan euron ostos. Tämä ostos meni ihan vanhoilla rutiineilla - kurssi oli ostorajoillani ja minä ostin.

Kyseinen firma omistaa liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä pääosin ranskankielisessä Kanadassa. Isoimmat kiinteistömäärät ovat Montrealissa, Ottawassa ja Quebecissä.

On helppo uskoa miksi kurssi on alamaissa. Koronaviruspandemia runnoo maapalloa, työntekijöitä on etänä (toimistotilat), tuotanto on alamaissa (teollisuuskiinteistöt) ja ostoksilla sekä ravintoloissa ei käydä (kauppakeskukset).

Mutta minä nyt seuraan aiempia linjauksiani, euromääräinen satsaus on pieni ja uskon, että tilanne tästä pikku hiljaa normalisoituu. Ja kun se normalisoituu, monet asiat muuttuvat mutta ainakin jonkin verran tiloja tarvitaan.

Yläreunan kuva on Sandra Grüunewaldin kuva Niagaran putouksista. Tiedättehän, Kanada. Valitettavasti lähin BTB:n omistama rakennus on satojen kilometrien päässä, mutta kohtalainen blogin lokalisointiyritys mielestäni silti.

o o o

Kyseessä on myös ensimmäinen ostokseni miltei puoleentoista kuukauteen. Sen jälkeen kurssit lähtivät nousemaan vauhdikkaasti, eivätkä ne ole edes lähestyneet ostorajojani.

Kuten on tullut aiemmin kirjoitettua, en hoppuile. Kun pandemia lähtee, sen pysyvät tai puolipysyvät vaikutukset talouteen tulevat esiin. On hankala hahmottaa miksi pörssikurssit pysyisivät aiemmalla tasolla kun varsinaisen toiminnan luvut ovat sukeltaneet. Joten eiköhän ostopaikkoja vielä tule.

Viimeisen viikon aikana pörsseissä on tullut käänne alaspäin. Se on varmaan seurausta Yhdysvaltain koronatilanteesta. Itsekin ehdin ajatella, että aalto on läpäissyt länsimaat ja tilanne on kääntynyt parempaan, mutta Yhdysvallat ui vastavirtaan. Osasyy on varmaan se, että maan johdossa on kaveri joka yrittää määräillä epidemiaa ja järjestää itse massatapahtumia pahimmilla alueilla.

Huomaan myös, että viimeisestä bloggauksestani on kuukausi. Se on outoa, yleensä olen kirjoittanut useita kertoja kuussa. Pienen itsereflektion jälkeen keksin seuraavat syyt:
  1. En ole ostanut tai myynyt mitään. Silloin ei voi kertoa mitä osti tai myi.
  2. Minulla on vähän puutetta omaperäisistä ideoista. Aikanaan kirjoitin kaikenmoisista ajatuksistani sijoittamiseen liittyen. Nyt on tunne, että kirjoitin tästä jo (viisi vuotta sitten). Pitäisi varmaan palata moniin jo käsittelemiini ajatuksiin, kyllähän sitä myös jotain uutta voisi tulla ajatelleeksi.
  3. Silloinkin kun on ilmeinen aihe (esim. Nordnet ja uudet kuukausisäästörahastot tai miksi myin Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni), niin en malta keskittyä kirjoittamaan huolellisemmin asiasta. Tämä liittyy seuraavaan.
  4. Helteinen kesä on yllättänyt. Olen retkeillyt ja mökkeillyt, sekä pitänyt osan lomapäivistä, eikä oikein aikaa sijoittamisen pohtimiselle.
Mutta kyllä se tästä. Jos ei muuta, niin kerran-pari kuussa bloggaan sijoittamisen ja varallisuuden välikatsauksia ja osinkojen kertymisen seurantaa.

Photo by Sandra Grünewald on Unsplash

30.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2020: Pikku hiljaa ylöspäin

Se on kuunvaihde, tai oikeastaan kohta on kuunvaihde. Vaan koska pörssit ovat kiinni enkä säästötiliäni ehdi viikonloppuna tyhjentää, voin aivan mainiosti jo nyt luoda katsauksen sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Tässä kuvassa ovat sijoittamani eurot, ja varallisuuden kasvu. Eli kaikki sinisen yläpuolella on plussaa.

Tähän mennessä olen sijoittanut suunnilleen 55 400 euroa. Sijoitusvarallisuutta on aika tarkalleen 21 000 euroa enemmän. Tuon verran olen tällä hetkellä voitolla. Pari kuukaustta sitten olin plussalla vain hitusen päälle 10 000 euroa. Jossain kohtaa oli summa varmaan tuon 10 000 euron alapuolella, mutta silloin ei ollut välikatsaushetkeä.

Tässä on sitten muutos kuukausittaisella tasolla. Ennen tätä vuotta oli maltillista, mutta se selittyy osin sekä pienemmillä summilla, että kolmen kuukauden keskiarvolla. Keskiarvo aina taasaa heilahteluja.

Käytännössä helmi ja maaliskuu olivat melko vahvasti miinusmerkkisiä. Huhtikuussa tuli jo plussaa, ja toukokuussa myös.

Tässä on sitten katsaus allekirjoittaneen kokonaisvarallisuuteen. Bruttona minulla on varallisuutta 490 000 euroa. Vaan koska velat pitää maksaa pois, ja niitä on 193 000 euroa, niin velattomaksi varallisuudeksi jää sitten 298 000 euroa.

Ehkä taas kohta voin julistaa varallisuudekseni 300 000 euroa. Kerran jo niin tein, sitten tuli korona ja käänsi keltaisen käyrän alaspäin.

Tässä on sitten graafi varallisuuden muutoksesta eriteltynä. Pahoittelut sekavuudesta, pitäisi yhdistää vasemman reunan kuukausia kolmen kuukauden keskiarvoiksi, mutten jaksa. On kuuma ja tekee mieli päiväunille.

Tässä kuussa säästötileille päätyi 250 euroa. Velat lyhenivät tasaiseen tahtiin 765 euron verran. Kun sijoituksetkin tuottivat 4591 euroa, niin mikäs tässä. Plussaa tuli yhteensä 5600 euroa.

o o o

Sitten loppupohdintoihin.

Kolmen nihkeämmän kuukauden jälkeen varallisuus taas karttuu. Tiedostan olevani onnekkaassa asemassa kun työt eivät ole (ainakaan akuutisti) uhattuna ja puskurit auttavat jos tekee tiukkaa. Mökin vuokraaminen hiljeni hetkeksi, mutta on nyt täynnä kuukausiksi eteenpäin (mukana on tosin omaa mökkeilyä). Tästä taitaa tulla vuokratulojen suhteen ennätysvuosi.

Minulla on kuitenkin sellainen fiilis, että tämä ei todellakaan ollut vielä tässä. Koronaepidemian ensimmäinen aalto on menossa pois, ja toivokaamme, ettei toista tule. Ainakaan samalla voimalla.

Mutta jälki talouteen ja ihmisten arkeen on iso. Pörssikurssit ovat mielestäni nousseet kohtuuttoman nopeasti. Vaikka välitön isku on kenties ohi, niin monissa neljännesvuosikatsauksissa tulee nihkeää kuultavaa.

Minä veikkaan, että osakekurssien aaltoilu jatkuu vielä pitkään. Käytännössä siihen asti kunnes epidemian uhka on tavalla tai toisella takanapäin. Kun apeampi uusi arki alkaa näkymään yritysten tuloksissa, niin kyllä se näkyy myös kursseissa. Kaikkien kannalta olisi kyllä kivaa jos olisin väärässä.

Niinpä pyrin laittamaan pikku hiljaa euroja odottamaan sijoittamista, ja toivon, ettei työ tai jokin muu merkittävä mene alta.


24.5.2020

Viime viikkojen miniostoksia: junaliikennettä amerikanmaalta ja kaikenlaista muuta


En ole kohta kuukauteen raportoinut miniostoksiani. Siihen on hyvä syy, en ole juuri mitään ostanut. Mutta huomaan myös, että koronakevät ja sekavuus heiluttelee bloggausrutiineitani.

Yleisesti taustoista: ostan yksittäisten yritysten osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyy ja koen, että on ostettavaa. Pyrin ostamaan "alamäessä". Eli olen määritellyt aloitushinnan, ja sitten ostan 100-200 eurolla. Sen jälkeen ostan lisää kun kurssi on tippunut pari prosenttia.

Mutta sitten asiaa, eli mitä olen ostanut toukokuun aikana:

Iron Mountain on REIT, joka keskittyy palvelintiloihin ja vastaaviin. Siis modernin ajan talonmies- ja logistiikkapalveluihin. Osakkeen arvo on tippunut koronaa edeltävistä 30-35 dollarin arvoista kymppiä alemmas. En usko, että koronakriisillä on pidemmän aikavälin vaikutus yrityksen toimintaan.

Iron Mountainia olen ostanut 5 osaketta hintaan 23,98 dollaria, ja 7 osaketta hintaan 22,03 dollaria. Kokonaisomistukseni on nyt hurjat 30 osaketta, joilla on arvoa vajaat 700 euroa.

Union Pasific on uusi tuttavuuteni. Tämä firma on ollut minulla listoilla ennenkin, mutten ole päätynyt ostopuolelle. Vakaata ihmisten junilla kuljettamista. En tässäkään kohden usko, että korona merkittävästi heikentäisi tilannetta muuta kuin väliaikaisesti.

Union Pasificciä olen ostanut yhden osakkeen hintaan 157,70 dollaria, ja toisen hintaan 152,40 dollaria. Näillä kahdella osakkeellani en voi varmaan kutsua itseäni (vielä) rautatiemoguliksi.

Cityconia ostin lisää 17 osaketta, kappalehinnalla 5,77 euroa. Tässä on vähän riskaabelin oston makua, kauppakeskuksiin tämä koronakriisi kyllä iskee. Tai siis on jo iskenyt.

Luulen, että ennemmin tai myöhemmin tilanne palaa enemmän tai vähemmän ennalleen. Edelleenkin mennään kauppoihin, ravintoloihin ja elokuviin. Citycon on pyrkinyt pääsemään eroon heikoimmilla paikoilla olevista kauppakeskuksistaan, ja on tavoitellut "ykköspaikkoja". Tämänkaltaisen kriisin keskellä tuo voi olla hyvä taktiikka.

Nokian Renkaita ostin lisää vielä kerran, 6 osaketta 18,15 eurolla ja vielä 8 osaketta hintaan 16,84. Nokian Renkaita on pidetty pitkään vakaana laatuyhtiönä. Varsin nopeasti tilanne on keikahtanut ja tulosvaroitus on annettu. Minä taas ajattelen ja vähän toivonkin, että kyseessä on ainakin osittain ohimenevä tilanne, joten se laatuyhtiön "pohja" auttaa kun markkinat muutoin kääntyvät kohden normaalimpaa.

Weyerhaeuseria ostin, vaikken tiedä kannattiko. REIT joka omistaa amerikkalaista metsää. Yhtiöllä on ollut kannattavuushaasteita jo ennen koronakriisiä, eikä tuore kriisi asiaa ainakaan auta. Toisaalta tykkään metsästä ja puun arvo on aika stabiilia. Jos yhtiön tilanne paranee, nyt on voinut saada huokeammalla.

Eli 6 osaketta kappalehinnalla 17,45 dollaria.

Lisäksi kävin pankkimarkkinoilla. Wells Fargoa ostin useampaankin kertaan, ensin 4 osaketta hintaan 29,06 dollaria, sitten 5 osaketta hintaan 23,92 ja vielä 6 osaketta hintaan 22,17 dollaria.

Tässä vaellan riskien mailla. Pankkisektori on myllerryksessä sekä digitalisaation seurauksena, että nyt maailmanlaajuisen koronakriisi ja talouslaman. Ei siis hyvältä näytä.

Toisaalta se, ettei näytä hyvältä, näkyy pörssikursseissa. Jos tilanne tästä vähän parantuu ja pankkijärjestelmälle ei koidu ongelmia, niin nämä voivat olla hyviä ostoksia. Tai sitten kiroan tätä päätelmääni miedosti tulevissa bloggauksissani.

o o o

Olin näemmä ostanut vähän enemmän kuin ajattelinkaan ostaneeni. Noh, sellaista sattuu. Kun ostotilillä on rahaa ja taulukkoni näyttää vihreää, niin miksipäs ei.

Suunnittelen tässä myös, että ryhdyn raportoimaan miniostoksistani säännöllisemmin. Nyt olen itsekin vähän kysymysmerkkinä mitä tulikaan ostettua. Bloggaaminen selkeyttää asiaa myös minulle itselleni.

Niinpä aion aina viikonloppuna käydä läpi edellisen viikon toteutuneet ostokset. Jos niitä ei ole, ei tule bloggausta. Jos on, niin sitten tulee. En siis enää odota, että on useampia ostoksia mistä raportoida kerralla. Rutiinit ne pitävät miehen tiellä. Ja reissumies.

Kuva: Levi Saunders / Unsplash

9.5.2020

Osinkojen välikatsaus 5/2020: Epidemia näkyy myös osingoissa - niiden puutteena

Raportoin osingoistani aina kahden kuukauden välein. Tällä kertaa osinkoraportointini oli jänskempää kuin yleensä, kun koronavirusepidemia on romahduttanut taloutta. Mutta isommitta puheitta, asiaan.


Tässä on näkymä osinkotuloihini kuukausittain. Huhtikuussa osinkoja kilahti tilille vain 172 euroa. Kun vuotta aiemmin summa oli minulle ennätyksellinen vajaa 540 euroa, niin onhan tuossa melko paljon eroa.

Käytännössä kyse on kolmesta asiasta:

  • Osalla suomalaisista firmoista yhtiökokous on siirtynyt. Ja jos ei päätetä maksaa osinkoja, niitä ei tule tililleni.
  • Osalla osinkoja on päätetty leikata tai ne on lakkautettu toviksi aikaa. Kovinkaan moni ei ole vielä koronaepidemiaan liittyen näin ehtinyt tehdä (ei ole ollut sitä yhtiökokousta missä tämä päätettäisiin). Veikkaan, että tämä suunta kasvaa.
  • Osalla muuttunut tilanne on voinut vetää osingonmaksua toukokuun puolelle. Tämä on optimistinen teoria, mutta esimerkiksi ainakin Fortumin tapauksessa näin ainakin on. Kevät on suomalaisten firmojen osingonmaksun aikaa, mutta kalenterikuukausittain tilanne voi elää.

Tässä on sitten sama kumulatiivisesti. Tammi-maaliskuu meni vielä edellisen vuoden tahtiin. Nyt tuli sitten tiputus alemmas kuin toissavuoden tasolle. Vuotta 2017 sentään vielä johdan.

Tässä ovat osinkotuloni vuositasolla vuodesta 2013 alkaen. Viime vuosi oli ennätysvuosi yli 2000 euron osingoilla. Tähän vuoteen lähtiessä hieman toivoin 2400 euron ylitystä (se olisi ollut miellyttävän kuuloinen "yli 200 euroa kuukaudessa"), minimitavoite oli viime vuoden taso.

Noh, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Käytännössä kumpikin tavoite lienee jo menetetty. Nyt katsotaan vain, että yllänkö tänä vuonna toissavuoden 1500 euron tasolle.

o o o

Osingoista yleensä. Tämä kevät on ollut hyvä osoitus sijoittamiseen kuuluvista riskeistä, myös osinkojen osalta.

Osingot ovat omistajan palkkaa, sanotaan. Vaan ensin jakovuorossa ovat työntekijät ja velkojat, omistajat pääsevät tarjoilujen ääreen vasta jos heidän jälkeensä on jaettavaa. Ei kukaan ehdota, että työntekijät saisivat palkkansa vuoden viiveellä - kenties.

Sitä voisi saivarrella, että osinkoja maksetaan viime vuoden tuloksesta, joten miksi tämän vuoden koronakriisi vaikuttasi viime vuoden voitonjakoon. Teknisesti asia on juuri noin. Mutta yritykset elävät reaalimaailmassa. Jos taivaanrannassa on myrsky - tai on jo sen silmässä - niin ei siinä kannata miettiä asiaa jurudis-hallinnollisesti. Eli tietty kannattaa sekä varautua tulevaan, että myös vältellä isojen osinkojen tuomaa ikävää julkisuutta.

Toivon, että kun epidemiatilanne rauhoittuu ja seuraavan kerran syntyy keskustelua osinkojen maksusta, niin tämä kevät muistetaan. Että nyt omistajat voivat saada paljon, mutta omistajien tarjoilu voi välillä olla myös vettä ja leipää.

o o o

Yleisesti muuten olen sitä mieltä, että voisi olla ihan kiinnostavaa, jos palkka voisi olla enemmänkin kiinni yrityksen tuloksessa. Jos esimerkiksi 2/3 palkasta maksettaisiin nykymalliin suoraan. Sitten tuo noin kolmannes olisi sidottu yrityksen tulokseen. Tämä osio voisi tippua vaikka nollaan, tai sitten se voisi tuplaantua.


Tämä ei toimisi julkisella sektorilla tai muissa yhteyksissä joissa tavoite on muuta kuin liikevoitto, eikä olisi myöskään reilua kasvuyrityksissä. Ja omistajat voisivat velkajärjestelyin veivata euroja ulos yhtiöstä toisiin yhtiöihin muita reittejä. Joten en oikeastaan olekaan tämän mallin kannalla, vaikka se teoriassa olisi kaunis.

Työeläkkeiden suhteen olen miettinyt samaa. Aina aika ajoin eläkkeisiin vaaditaan korotuksia kun "eläkeyhtiöiden sijoitukset ovat tuottaneet niin hyvin". Kuitenkaan eläkkeisiin ei vaadita leikkauksia kun sijoitukset eivät ole tuottaneet hyvin.

Entä jos työeläke jaettaisiin kahteen osaan: taatusti maksettavaan "turvaosaan" ja eläkeyhtiöiden sijoitustuottoihin perustuvaan "bonusosaan". Tällöin eläkkeen suuruus voisi vaihdella. Kukaan ei voisi sanoa, että sijoitusyhtiöiden tuoton takia pitää eläkettä nostaa (kun ne nousivat jo), ja heikkoina vuosina eläkkeet joustaisivat alaspäin.

Taidan palata tähän ajatussuuntaan toisessa bloggauksessa. Nyt on aika tehdä muita asioita.

3.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 5/2020: Lievää nousua, mutta oliko pohjat siinä?

Hiiohoi ja hyvää huomenta! Se on uusi kuukausi. Ja uusi kuukausi merkitsee myös uutta kuukausikatsausta. Joten tässä sijoitusteni ja varallisuuteni välikatsaus toukokuun ensimmäisen päivän mukaan.

Ensimmäinen kuva näyttää sijoitettujen eurojeni määrän, ja sijoitusvarallisuuden arvon.

Viime kuussa ilahduin onnellisesti kun sijoitusvarallisuuteni ei ollutkaan miinuksella. Nyt sitten tuli kuukauden aikana 5000 euroa plussaa. Tai oikeastaan enemmänkin, kun myös Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni, mutten laittanut kaikki euroja takaisin sijoituspuolelle. Eli lisäksi otin sijoituksista pois 1550 euroa.

Jos lukuja katsoo, niin sijoitusvarallisuutta minulla on nyt hieman alle 72 000 euroa. Se on samalla tasolla kuin 14 kuukautta aiemmin, ja kaikkien aikojen tilastoennätystäni olen perässä 14 000 euroa. Kannattaa huomioida, että viime aikoina en ole paljoa lisännyt sijoitettavia euroja, pikemminkin toisin päin.

Kun katsoo sitten kuukausittaisia muutoksia, niin näkee äskeiset luvut graafeina. Sijoitettujen eurojen määrä tippui hiukan, mutta punainen palkki kertoi, että plussaa tuli suurin piirtein maaliskuun miinuksien verran.


Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Ylin eli sininen viiva kertoo varallisuuden määrän, ja alin eli punainen velan määrän. Olennaisin eli niiden erotus - nettovarallisuus - nytkähti alaspäin mutta oli nyt edellisten graafien mukaisesti nousussa.

Tämä kuva on mielestäni sekä hyvä ja selkeä kuva kokonaisvarallisuudestani, mutta myös tulkinnanvarainen sellainen. Tuossa on kuitenkin koti ja mökki mukana, joiden arvo on vain kuvitteellista ellen niitä myy. Mutta pitää ne mukaan ottaa, koska en voi velkojakaan sivuuttaa.


Tässä on sitten edellinen muutos yleisellä tasolla. Yritän ensi kerraksi selkeyttää tätä graafia hiukan, sillä tämä alkaa mennä hankalatulkintaiseksi. Voisin aiemmat vuodet muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoiksi.

Mutta kuitenkin. Velat lyhenivät 762 euroa. Säästötileillä olevien eurojen määrä kasvoi vajaat 2000 euroa ja sijoitusten arvo vajaat 5000 euroa. Kokonaisuudessaan plussaa tuli tässä kuussa noin 7600 euroa.

Jännää, miten aaltoiluun tottuu. Sijoittajanurani alkuvaiheessa tämänkaltaiset aallot olisivat olleet maailmanloppu. Pikku hiljaa sitä on oppinut, että vaiheita tulee ja menee. Rentoa asennettani auttaa, että olen edelleen plussan puolella ja minun ja varattomuuden välissä on 292 000 euroa. Omaa, etuoikeutettua asemaan ei ole syytä unohtaa.

o o o

Miten tästä eteenpäin?

Minulla on edelleen töitä, arki sujuu ja omaan elämääni tämä epidemia ei ole - ainakaan vielä - isommin iskenyt. Myös mökin varaukset ovat palanneet entiselle tasolleen. Eli sielläkään ei muutosta. Lähiseutumatkailu on voimissaan.

Nähtäväksi jää miten tämä taloustilanne iskee työnantajaani - ja milloin. Olen varuiksi alkanut kasvattamaan puskurisummia säästötililläni. Siellä on nyt 3500 euroa pahan päivän varalle. Ajattelin, että täytän tuota tiliä 6000 euroon asti, ja yritän olla koskematta niihin euroihin ennen oikeasti pahaa päivää. Ehkä 500 euroa kuussa voisin siirrellä säästötileille.

Jos euroja kertyy vielä vähän enemmän, ne menevät sitten sijoitustilille odottamaan sopivia ostohetkiä. Epäilen nimittäin, että osakekurssien syvintä pohjaa ei ole vielä nähty, sillä epidemian vaikutuksia yritysten tuloksiin ei vielä tiedetä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritän ostaa lisää mieluummin tasaiseen tahtiin kuukausien ajan, kuin kerran paljon.

Muutamia bloggauksia pitäisi muistaa naputella, etten jää pahasti ajastani jälkeen. Osinkokatsauskirjoitus ja bloggaus siitä, miksi luovuin Ålandsbanken asuntorahastosta, ovat tuloillaan.

27.4.2020

Esittelyssä muutama viikontakainen miniostos: meriteknologiaa ja pyöreitä kumituotteita

Koronatilanne ja siihen liittyvä karanteeni on vaikuttanut moneen asiaan. Näemmä myös minun bloggaamistahtiini. Joskus aiemmin kirjoitusta pukkasi kerran viikossa, nyt väli on näemmä paria viikkoa.

Mistäköhän tämä johtuu? Veikkaan, että kyse on kahdesta asiasta.

Ensinnäkin tilanne on epäselvä ja epävarma, ja aiempi ostosuunnitelmani meni "rikki". Rikki siten, että lähes jokainen ostolistani osake on reilusti "osta vaan" -puolella, kaikkeen ei riitä rahaa, ja joudun improvisoimaan.

Toisekseen omat ajatukset ja mietteeni ovat jotenkin niin mitättömiä, ja toimet myös. Onko sillä nyt mitään väliä että ostan jotain osaketta satasella, kun kymmenet miljoonat joutuvat työttömiksi. Vaikka onhan sillä nyt jotain väliä ainakin minulle.

Otan itseäni hartioista kiinni (samalla tulee venyttelyä, se on etätyöaikana hyvä juttu) ja kirjoitan umpeen muutamat viime viikot. Ostin siis aika paljon silloin kun kurssit tippuivat noin kuukausi sitten, ja hitusen olen myös täydennysostanut. Puran nämä nyt osiin ja kerron mitä sekä miksi.

Alkuun kaksi pientä ostosta viikon takaa.

Ostin Wärtsilää 15 osaketta kappalehintaan 6,27 euroa. Eli 95 eurolla.

Wärtsilä on syklinen yhtiö, ja tässä kriisissä se on erityisen syklinen. Mutta toisaalta uutta teknologiaa, merenkulkua ja kaikkea sellaista, joka ei tule menemään pois. Uskon siis, että tarjolla on jonkinmoinen huominen.

Tämän lisäksi ostin Nokian renkaita viisi osaketta hintaan 18,15 euroa kappaleelta. Eli 92 eurolla.

Joo, on tosi miniosto. Mutta miniostotkin lasketaan, ja Nordealla välityspalkkio on kuitenkin vain prosentin.

Nokian renkaat on firma, johon usein viitataan laatuyhtiönä. Eli homma on toiminut. On helppo sanoa miksi kurssi nyt notkahtaa. Jos päätuote on autonrenkaat, ja asiakaskunta välttelee turhaa liikkumista, niin moni on etänä kuin voi ja osa lopuista yhtäkkiä työttömänä, niin taatusti se vaikuttaa myyntiin.

Tässä kohden olennaista onkin, että missä kunnossa Nokian renkaat nousee tästä kriisistä. Toivon, että kohtalaisessa.

o o o

Yleisesti täytyy todeta, että minun tapauksessani henkilökohtainen talous ei ole kärsinyt. On ollut tuuria. On töitä. Mökkivuokraus sakkasi hetken, mutta näyttää palautuvan. Lisäksi euroja jää yllättävän paljon yli kun ei tule tehtyä mitään. Tosin riski on, että tilanne vaikuttaa myös minun toimeentulooni. Sitä varten kerrytän euroja jemmatilille.

Tosin kyllä tässä myös "kulutustarvetta" kertyy. Pitäisi hommata nuorimmalle uusi pyörä. Käytetty kävisi, mutta esimerkiksi Kierrätyskeskukset ovat kiinni. Joko ryhdyn kyttäämään tori.fitä ja vastaavia (en kuitenkaan haluaisi remontoitavaa pyörää kun osaan vain vaihtaa sisäkumeja, kiristää muttereita ja öljytä) tai odotan markettien alennuskampanjoita.

Veikkaan, että vastaavia tulee kohta vastaan enemmänkin.

18.4.2020

Töissä kotona, yleisiä fiiliksiä tilanteesta ja mitä veikkaan että tässä käy

Terve vaan täältä pääkaupunkiseudun rivitalolähiöistä! Kun en muuta kirjoitettavaa tässä kohden keksi, niin tulee yleisiä pohdintoja siitä tilanteesta missä ollaan. Oikeasti minulla olisi muutama muukin aihe, mutta pitäisi malttaa keskittyä niihin enemmän kuin nyt maltan keskittyä, joten mennään keveällä mallilla.

Olen nyt ollut etätöissä runsaan kuukauden (meillä etätyöohje tuli jo ennen valtakunnallisia linjauksia). Omat lapset ovat viikot pääosin eksällä (eli en joudu paljoa osallistumaan koulunkäynnin tukemiseen) ja minulla pitkiä viikonloppuja. Tosin parisuhteen seurauksina osallistun kyllä ajoittain puolison lasten koulunkäynnin tukemispuoleen, mutta sivutoimisena apuopena vain.

Työt sujuvat ihan kivasti. Siisti asiantuntijasisätyöni onnistuu myös kotoa, oikeastaan paremmin kuin etukäteen luulinkaan. On minulla ennenkin ollut etäpalavereita. Ero on lähinnä, että nyt ne kaikki ovat etäpalavereita. Mutta oma organisaationi on työnnetty modernien työvälineiden ja etäpalavereiden maailmaan (jossa koen itse jo olleeni), joten monet asiat sujuvat entistä sujuvammin.

Parisuhteellekin aiempaa suurempi, yhdessä vietetty aika tekee hyvää. Tosin joudutaan välillä sumplimaan kumpi saa käyttää rauhallista makuuhuoneessa olevaa työpistettä. Kerran molemmat vedettiin koulutusta samaan aikaan...

On tässä tylsiäkin puolia. Kavereita tai perheenjäseniä ei pääse näkemään kuin vähän, kaipaan työpaikan naapuriravintolan maittavia lounaita ja työnteko tuntuu "vajaalta" kun ei pääse kahveille puhumaan työstä tai työhön liittymättömistä.

o o o

Sijoittamisen suhteen olen täsmälleen siinä, mitä kuvasin aiemmassa blogissani. Bonustulot ovat pienentyneet, mutta silti rahaa jää vähän yli. Kerrytän rahaa myös jemmatilille, sillä voi olla, että lomautukset ja muut iskevät (myös) omaan työhöni viiveellä.

Sijoitustilillä on nyt jokin ehkä tuhat euroa, mutta ostohetki ei tunnu hyvältä.  Syy on tässä kuvassa:


Tässä on Yhdysvaltain suurimpien 500 yrityksen indeksin kurssi viimeiseltä kuudelta kuukaudelta. Maaliskuussa tuli tuo hurja pudotus. Sen jälkeen sitten kurssit ovat sahanneet ylöspäin, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltojen työttömyysluvut ovat kasvaneet todella hurjaa tahtia.

Toisin sanoen: en usko, että tämä oli vielä tässä.

Tuo ensimmäinen uppoaminen oli "iik, pandemia alkaa" -vaihe.

Nyt ollaan ehkä vaiheessa, jossa epidemian taitepiste tuntuu olevan lähellä. Aina ennenkin epidemiat ovat jossain kohtaa taittuneet.

Mutta - ja tarinassa on aina mutta - epidemian käyrä taittuu, koska toimet ovat olleet tiukkoja. Ja tiukat toimet ovat se, joka kurittaa taloutta. Eli joko epidemia saa mahdollisuuden taas kerätä vauhtia, tai talous kärsii lisää. Tai jotain siltä väliltä, joka on kai se malli mitä kohden ollaan menossa.

Käytännössä siis oletan, että kun epidemian tuomat taloushaasteet ja vaikutukset yritysten tuloksiin alkavat kirkastua, seuraa uusi notkahdus. Sieltä sitten noustaan samaa tahtia kuin yritysten tilanne kirkastuu. Se voi olla nopeampi tai se voi olla hitaampi nousu.

Kyllä tämä ohi menee. Aina ennenkin epidemiat ovat menneet ohi. Lisäksi todennäköisyys sille, että tähän löytyy rokotus, on aika suuri. Sillä käytännössä noin jokainen kynnellekykenevä tutkimuslaitos ja lääketehdas yrittää rokotusta kehittää.

Mutta kysymys kuuluu, kuinka pitkä on tämä poikkeustilanne? Ja kuinka paljon vahinkoa taloudelle ehtii poikkeustilan aikana tapahtua?

o o o

Miten sitten suomalainen yhteiskunta toimii lähikuukausina? Oma veikkaukseni tulevasta on seuraava.

Pikkuhiljaa aletaan Suomessa perua eristäytymislinjauksia. Koulut käynnistävät toimintaansa ehkä vasta elokuussa. Ravintolat ja elokuvateatterit saavat palata arkeen ehkä kesäkuussa. Meitä kannustetaan edelleen välttelemään suurta määrää kontakteja, ja noudattamaan etäisyyteen liittyviä linjauksia. Harrastukset saavat palata normaaliin joskus kesällä - joka pelastaa monet hartastetason urheiluseurat.

Näiden toimien ansiosta monet asiat astuvat askeleen normaalimpaan päin. Talous edelleen kärsii, muttei niin paljoa. Työpaikoilla elämä palaa normaaliin - vaikkakin etätöitä tehdään edelleen paljon. Ulkomaanmatkoja joko ei sallita tai niitä rajataan, kansainväliselläkin tasolla.

Kesän festareille voi sanoa heippa, eli suuret yleisötapahtumat ovat pannassa kunnes tilanne on tosissaan rauhoittunut tai rokote on tuonut laumasuojan. Isoja kärsijöitä ovat myös urheiluseurat - pelataanko veikkausliigaa tyhjille katsomoille ottelut televisioiden, vai osin täytetyille katsomoille? Jos Helsingin stadionille laskee 10 000 katsoja sijaan tuhat (ja laittaa heidät istumaan eri puolille), niin kyllähän siinä kontaktit vähenevät.

Pikku hiljaa myös taudin sairastamisen tuoma immuniteetti laajenee. Jos vaikkapa Uudeltamaalta joku 10 % on sairastanut koronaviruksen (iso osa tietämättään), niin se hillitsee taudin leviämistä. Ketjussa yhä useampi on jo sivussa uusilta tartunnoilta.

Jos epidemia ottaa taas syksyllä kierroksia, voidaan taas palata rajoitusten tielle. Koulut ovat kiinni vaikka pari viikkoa, sitten taas auki. Tätä on harjoiteltu, joten siirtyminen taas koulusulkuun on helpompaa.

Lopulta tulee rokotus, joka Suomeen saatanee aika nopeasti. Kuukaudesta tai kahdessa iso osa suomalaisista on rokotettu, ja koronavirusepidemia alkaa tuntua kaukaiselta asialta. Sitten elämä alkaa palautumaan normaaliin.

Ja tässä kohden on se avainhetki. Mitä on tapahtunut tässä välissä? Miten maailma on muuttunut? Mitkä yrityksen ovat kaatuneet, mitkä ovat uudessa tilanteessa aiempaa vahvoilla? Tämä on se hetki kun pörssikurssit asettuvat uuteen normaaliin.

5.4.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 4/2020: En olekaan vielä miinuksella!

Se on taas kuun vaihde, ja kuun vaihteessa on aika tarkastella sijoituksiani ja varallisuuttani. Isoin ylläri tuli jo otsikossa. Oletin jo sijoitustoimintani olevan miinuksella, muttei se ollutkaan.

Tässä sama graafina. Maaliskuu toi minulle miinusta hieman vajaat 9000 euroa. Kun helmikuu toi takapakkia noin 9500 euroa ja tammikuukin vajaat 1500 euroa, niin sillä selittyy tuo melko suora alamäki.

Kaikkineen sijoitusvarallisuuteni on vähentynyt hieman vajaat 20 000 euroa. Se on aika tarkalleen summa jonka "menetykseen" liittyvistä tunteista bloggasin vajaa kuukausi sitten.

Oikeasti tiputus on ollut vielä hieman suurempi, sillä olen myös sijoittanut hieman lisää. Mutta noita on niin hankala huomioida graafeissa, etten edes yritä.

Iloista kuitenkin on se, että olen edelleen plussalla 9300 euroa. Tuon verran enemmän on siis sijoituksissa varallisuutta kuin mitä olen itse sijoittanut. Oletin tämän olevan jo miinuksella. Lähellä miinusta se ehkä olikin pari viikkoa sitten, mutta viralliset välikatsaukseni teen vasta kuun vaihteessa.

Tässä kuvassa ovat sitten kuukausittaiset muutokset niin sijoittamissani tai poisottamissani euroissa, sekä arvonmuutoksessa. Melko punaista on nollalinjan alapuolella.

Graafin vasen puoli on muuten kolmen kuukauden keskiarvoa. Se selittää osin maltillisemmat käyrät. Ja toisekseen euromäärät ovat kasvaneet, joka altistaa heilumiselle.

Tässä on graafi allekirjoittaneen kokonaisvarallisuudesta. Ylin viiva on bruttovarallisuus ja alin velat, mutta olennaisin on keltainen viiva siinä välissä. Eli nettovarallisuus.

Joulukuussa velatonta varallisuutta oli 306 000 euroa. Nyt summa on päälle 20 000 euroa pienempi, 285 000 euroa. Kun huomioi, että lainat ovat lyhentyneet entisestään eikä kodin ja mökin tilastollinen arvo ole muuttunut, kyse on vain sijoituksista ja jemmatileillä olevien eurosummien muutoksesta.

Mutta silti. Ei tämä nyt ole maailmanloppu. Olen aina nähnyt sijoittamisen turvana ikäviltä yllätyksiltä, kuten työttömyydeltä. On ihan kiva, että on puskuria jos myös henkilökohtainen elämä ja talous joutuisi pandemiamyrskyyn.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Tarina on sama kuin aiemmin, sijoitukset tuntuvasti miinuksella. Sen sijaan jemmatileille kertyi vähän rahaa, ja lainat lyhenivät entiseen malliin.

o o o

Laitoin tuossa talvella myyntiin Ålandsbankenin asuntorahaston omistukseni. Euroja tulee ensi viikolla ehkä tämän vuoden osingot mukaanlukien päälle 2500 euroa. Osan näistä euroista menee säästötilille, osa sijoituksiin. Bloggaan tästä erikseen.

Nyt sitten vain olen ja hengailen. Kuten aiemmin totesin, niin ylimääräiset eurot on sijoitettu. Tästä eteenpäin sijoitan sitten vain palkasta tai muista tuloista ylijääviä euroja.

o o o

Yleisesti en ole kovinkaan huolissani koronaviruksesta, omalta osaltani. Työt eivät ole ainakaan nyt uhattuna, ja jemmavarallisuuttakin löytyy.

Olen kyllä huolissani monien niiden puolesta, jotka joutuvat tässä eturintamaan kohtaamaan taudin tai sen taloudelliset vaikutukset.

Mutta kuten yleensä, sitä menee huonommin kunnes alkaa menemään paremmin. Toivottavasti se paremmin menemisen aika alkaa pian.

29.3.2020

Mistä saisin euroja osakeostoihin pandemian keskellä?


Alkuun lyhyt vastuuvapausklausuuli. En tässä kirjoituksessa pohdin yhtään koronaviruspandemian inhimillisiä tai laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ikävä juttu on kyseessä, suoraan ja välillisesti. Mutta nyt mietin vain tilanteen vaikutusta omiin osakeostoihini.

Olen valmistautunut pörssiromahdukseen koko sijoittajan urani, seitsemisen vuotta. Mutta kun sellainen sitten tuli, tulin kuitenkin puoliksi yllätetyksi.

Vuodenvaihteessa nimittäin meni puolittain pakosta keittiö uusiksi. Se kymppitonni oli pois pääsin sijoittamiseen varatuista euroista. Jotain omistustani taisin myös myydä.

Kun kurssit tippuivat, riensin ostoksille sillä runsaalla viidellä tonnilla mitä minulla ylimääräistä vielä jäljellä oli. Ne eurot paloivat vähän turhan nopeasti, enkä ole kovinkaan paljoa enää ostellut sen jälkeen, kun kurssit olivat tippuneet päälle parikymmentä prosenttia.

Mutta ei hätää, sillä kyllähän euroja lisää tulee. Vai tuleeko?

Osingoista olen saanut sellaiset vajaat parisataa euroa kuussa. Valitettavasti osingot jonkun verran tippuvat jo tänä keväänä, etenkin kotimaiset. Ymmärrän kritiikin osinkoja kohtaan, toisaalta niitä ainakin virallisesti maksetaan viime vuoden tuloksesta. Mutta järkeväähän yritysten on pitää tileillä marginaalia.

Ei hätää, sillä minulla on mökki mitä vuokraan. Viime vuonna sain vuokraamalla euroja lähes tonnin kuussa, tosin jokunen satanen siitä menee vuokraamisen kuluihin - ja vähän lisää myöhemmin veroihin.

Vaan pahuksen korona laittoi tauolle myös mökin vuokraaminen, eli sieltä ei ole paljoa euroja lähikuukausina tulossa. Mökki on Helsingin lähellä, joten se voisi olla mitä mainion eristäytymispaikka jollekulle, mutta valtakunnalliset linjaukset viritellään Lapin mökkien mukaan.

Tässä kohden olen ollut optimistinen. Olen ajatellut, että pörssiromahdus vaikuttaa samantien osinkoihin, mutten ajatellut, että taustalla voisi olla asia, joka vaikuttaa samalla hetkellä myös mökin vuokraamiseen. Jopa siten, että force majoure -perusteella jo tehdyt varaukset saa kuluitta perua.

Tämä jättää jäljelle niinkin tylsän skenaarion kuin että pitää ostaa osakkeita sillä rahalla, mitä palkasta jää yli.

Minulla on ihan ok palkka ja työnantaja on sellainen, että talousvaikutukset iskevät meille vasta ensi vuonna. Jos johto on fiksu - niin kuin se meillä on - niin varautuvat jo nyt asiaa. Veikkaan, että rekrytointeja harkitaan enemmän, lomarahat olisi nyt kesällä suotavaa vaihtaa vapaaksi ja jos lomautuksia tai yt-neuvotteluja tulee, niin ensi vuonna sitten.

Tämä vuosi mennee kuitenkin nykymallilla.

Ryhdyin katselemaan vakavasti kulujani. Kiireisenä yksinhuoltajana en ole kovinkaan tarkasti eurojani katsellut. Rahaa on tullut sisään enemmän kun on mennyt ulos, ja olen ollut siihen tyytyväinen. Olen kyllä yrittänyt miettiä mitä kaikkea tarvitaan, mutta jos vastaus on ollut kyllä, niin sitten olen antanut mennä omalla painollaan. Eli lasten kanssa Prismaan.

Lisäksi olen tukenut kotoa jo muuttanutta lasta, mutta se tarve on pienentymään päin. Maksan jo täysi-ikäisen kännykkäkulut, opiskeluun liittyviä menoja ja esimerkiksi lääkärissä käynnit.

Kysymys kuuluu: paljonko minun pitäisi suunnilleen saada sivuun palkastani? Tuon summan sitten voisin sijoittaa lähikuukausina?

Teen neljän kuukauden suunnitelman, syksyyn asti. Mitään erityisen isoja menoja ei ole tulossa. Jos ylläreitä tulee, niin sitä varten on jemmarahaa.

Kaikkineen tililleni tulee noin 3650 euroa kuussa, verojen jälkeen nettona. Siinä ovat mukana lapsilisät sekä Kelan elatustuki. Eksä ei osallistu taloudellisesti lasten elatukseen, mitä nyt maksaa ruuat siltä ajalta kun lapset ovat hänellä.

Yhtiövastike ja lainojen lyhennykset sekä sähkö- ja sen suuntaiset vievät tuloistani kuukausittain noin 1400 euroa. Tonnin verran voisin varata ruokaan ja ylipäätänsä kaikkiin menoihin mitä nyt kuukauden aikana luottokortilla tulee maksettua. Usein on mennyt enemmänkin, mutta siinä on ollut mukana matkoja, mökkihankintoja ja vastaavia.

Jos bensaan varaisi vielä satasen ja toisella samanlaisella varautuisi esikoisen tukemiseen, niin teoriassa minulla pitäisi jäädä noin 1000 euroa kuussa ylimääräistä sijoitettavaksi. Se tuntuu isolta summalta, noin paljoa ei ole kyllä jäänyt. Mutta vahtimalla menojani ja toisaalta vähän pakotettuna kotona sosiaalisia kontakteja välttelemällä ei kyllä saa paljoa ylimääräistä tuhlattua.

Niinpä julistan itselleni neljän kuukauden projektin. Yritän löytyy joka kuukausi tonnin sijoittamiseen. Niitä sitten sijoitan jos hyvältä tuntuu. Jos osingot ja mökki tuottaisivat tämä aikana vielä tonnin-pari lisää, niin syksyyn mennessä ehtisin sijoittaa 5-6000 euroa mahdollisesti melko kohtuullisin kursseihin.

Tässähän on kuulkaas suunnitelma tarjolla! Miltä kuulostaa?

16.3.2020

Mitäköhän kaikkea koronavirus merkitsee taloudelle ja sijoittamiselle?

Koronavirus jyllää, ja paniikki on länsimaissa melko tuntuva. Pohdin nyt sitä, mitä olettaisin, että asiassa tapahtuu talouden ja sijoittamisen rintamalla. En siis mieti hoitojärjestelmää tai koulujen aukioloja tai muita asioita, jotka oikeasti tärkeämpiä asioita jotka nyt yleisemmin pohdituttavat.

Selvää on se, että pörssit ja yritysten kurssit ovat sukeltaneet jotain 20-30 %. Se voi olla laskun alku,  tai vaikka sen pohja. Se riippuu kovasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Itse veikkaan, että ollaan jossain matkalla pohjille, mutta pohja voi olla leveä.

Kysymys numero 1: Kuinka pitkään epidemia kiertää?

Keskiverto epidemia jyllää 3-6 kuukautta, sanotaan. Länsimaissa voisi ajatella, että epidemia lähti pyörimään maaliskuun alusta. Jos tämä pitää paikkansa, helpotusta olisi tulossa kesäkuun puolella, tai viimeistään syyskuussa. Lisäksi epidemiat yleensä hiljenevät kesäksi.

Viime päivinä on kovasti spekuloitu ns. "laumaimmuniteetillä". Eli onko pyrkimys siihen, että tauti saadaan tyystin pois tiukoilla rajauksilla. Vai pyritäänkö siihen, että yhteiskunta pyörii ja tautiin sairastutaan melko tasaiseen tahtiin.

Kummassakin on puolensa. Tehokas leviämisen estäminen pitää sisällään mahdollisuuden uudelleen roihahtavaan epidemiaan. "Iso osa sairastaa" -malli tuo mukanaan inhimillistä kärsimystä ja kuolemia, koska tämä tauti on iäkkäämmille ja pitkäaikaissairaille merkittävästi tappavampaa kuin vaikka kausi-influenssa.

Kysymys numero 2: Palaako virus uusille kierroksille?

Jos osa sairastaa nyt ja tilanne hiljenee, tarkoittaako se sitä, että syksynä tai vuoden kuluttua keväällä epidemia saa uusia kierroksia? Että tulee sarja epidemioita, samoin kuin kausiflunssassa.

Tämä tekisi vaikutuksen talouteen aaltoilevaksi. Ensin tulisi huohahduksia, sitten uusia aaltoja ja kriisiä, sitten huohahduksia.

Kysymys numero 3: Palautuuko talous normaalimpaan kun yhä suurempi osa on sen sairastanut?

Tätä olen miettinyt. Kun yhä suurempi osa porukasta on sairastanut koronaviruksen, eikä kaiketi voi sitä uudelleen saada tai levittää, niin alkaako tilanne normalisoitua? Jos kolmannes suomalaisista voi käydä harrastuksissa, elokuvissa tai ravintoloissa, niin onhan se parempi kuin ei kukaan.

Mutta, ja tähän liittyy iso mutta, mistäs sen tietää kuka tämän on sairastanut? On vahva syy uskoa, että aika moni sairaus jää tutkimatta. Lapsista aika iso osa voi olla jokusen kuukauden kuluttua tämän sairastunut. Mutta tätä ei tiedetä.

Eli riski on, että kotona ollaan vaikkei enää tarvitsisi. Se on tylsää sekä ihmisten arjen kannatal, mutta myös yhteiskunnalle ja taloudelle.

Kysymys numero 4: Kuinka isoa vahinkoa virus ehtii tehdä taloudelle?

Tämä kysymys on varmaan jokaista sijoittamista harrastavan listalla. Yrityselämä kärsii, ja etenkin pieniä yrityksiä alkaa varmaan kaatumaan. Myös isot firmat ovat uhattuina, esimerkiksi kilpailtu lentobisnes voi tuoda mukanaan isoja ruumiita. Esimerkiksi Norwegian on jo pyytänyt Norjan valtiota apuun tai yritys kaatuu.

Jos kriisi olisi nopea, tästä varmaan toivuttaisiin. Mutta jos yritykset ja liiketoiminnot häviävät alta, niin osalla ei ole mitään mihin palata. Jos ravintola kaatuu, ei työntekijöillä ole paikkaan mihin palata eikä muilla paikkaa, mihin mennä lounaalle.

Lienee selvää, että mitä pidempi kriisi on, sitä suurempi on vaikutus talouteen.

o o o

Mitä luulen, että tapahtuu sijoittamissuunnassa?

Tämän hetken spekulaationi on seuraava:

  • Epidemia rauhoittunee tuon 3-6 kuukauden aikavälillä. Tämä rahoittaa myös osakkeiden kurssirallin.
  • Pörssikurssit sahaavat edestakaisin siihen asti, kunnes koronavirusepidemia näyttää jäävän taaksepäin.
  • Tämän jälkeen alkaa sen tarkastelu, mitkä olivat vahingot yksittäisille yrityksille ja taloudelle. Tietyt alat tuskin kärsivät pysyvästi, esimerkiksi teollisuuden investointeja on varmaan pikemminkin lykätty kuin peruttu. Sen sijaan vaikkapa elokuvateollisuus menettää kyseisen ajan elokuvissakäynnit, eivätkä ne palaa takaisin.
  • Tämän jälkeen syntyy esimerkiksi yrityksille "uusi arvostustaso.
  • On hyvinkin mahdollista, että tästä alkaa taantuma. Eli vaikka virus ei enää kiertelisi, sen (ja muiden tekijöiden) summana syntyy vuoden tai vuosien mittainen matalalennon aika.
Itse toistan itselleni seuraavaa: ole realisti yritysten arvon suhteen. Jos yrityksen kurssi on laskenut 30 %, niin se ei tarkoita sitä, että yrityksen osake on 30 % halvempi. 

Osa yritysten kursseista on aina oletusta tulevasta. Se on tietty heikentynyt. Mutta jos samalla yrityksen toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset ovat tippuneet vaikkapa 50 %, niin oikeasti osake on suhteessa "halventunut".

Mitä minä teen?

Minulla ei ole tarvetta myydä omistuksiani, mikä on oikein hieno asia. Muutoin tässä joutuisi myymään paljon halvemmalla mitä olen ostanut.

Uskon kyllä, että talous tästä nousee. Eli ostan lisää osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyi tilille. En kuitenkaan hoppuile. Suunnittelen mallia, jossa en käyttäisi xx euroa enempää rahaa ostoksiin per viikko. Tämä ihan, jotta en laittaisi "kaikkea mitä sijoittaa voi" kerralla, silloin kun ostorajat ovat kohdalla ja halvalta tuntuu.

Voimia ja jaksamista vaan kaikille. Onhan tämä poikkeava tilanne, ja vähän niin kuin aalto joka vaan tarvitsee elää läpi. Aina ennenkin tilanne on kääntynyt ennemmin tai myöhemmin parempaan, joten eiköhän niin käy nytkin.

14.3.2020

Osinkojen välikatsaus 3/2020: Viime vuoden tasoilla mennään

Pörsseissä rytisee, kauppoja ostetaan tyhjäksi ja elämme erikoisia aikoja. Sen kunniaksi on hyvä pitää kiinni myös perusasioista. Niinpä saanko esitellä: säännöllisesti kahden kuukauden välein laatimani osinkojen välikatsaus, tällä kertaa 3/2020.


Tässä on graafi osingoistani kuukausittain. Tammi ja helmikuu ovat heinäkuun ohella hiljaisimpia kuukausia. 


Tässä on graafi osingoista kumulatiivisesti. Helmi-maaliskuun taitteessa olin saanut tänä vuonna osinkoja 124 euroa. Se on kaksi euroa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan! Eikös ole upeaa, tai ainakin laimeasti kivaa?


Tässä on sitten kumulatiivinen osinkokertymäni, eli paljonko olen tilille osinkoja saanut. Summa lähestyy 8000 euroa. Voi muuten olla, että tällä hetkellä nämä ovat myös ainoat tuotot joita sijoittamisesta minulla on. 

Seuraava välikatsaus on ohjelmassa kuun vaihteessa, mutta 20 000 euron tiputus merkinnee sitä, että jos ylipäätänsä olen sijoitustoiminnassani plussalla, niin se on "tämän kaavion sisällä".

Tässä ovat sitten osingot vuositasolla. Vuoden 2013 ohitin jo, eli kyseessä on osinkojen suhteen elämäni kuudenneksi tuottoisin vuosi!

o o o

Miten tästä eteenpäin?


Sain viime vuonna osinkoja ja niihin rinnastuvaa tuottoa verojen jälkeen 2055 euroa. Tämän vuoden pitäisi mennä noin samoissa lukemissa. Loppuvuonna "kavalsin" hieman eurojani sijoituksista keittiöremonttiin, mutta tein sen pääosin sijoittamiseen varatuista euroista. 

Teoriassa summa voisi jopa vähän nousta - olen kuitenkin ostanut lisää osakkeita, ja osa suomalaisista omistuksista on osakesäästötilillä (josta ei heti veroteta osinkotuottoa).

Nähtäväksi kuitenkin jää mikä on koronaviruksen vaikutus osinkotuloihin. Itse veikkaan seuraavia:
  • Osinkoja ei tulla korottamaan tänä vuonna kuin korkeintaan symbolisesti jollain sentillä. Monille amerikkalaisille yrityksille on tärkeää olla säännöllisten osinkojen korottajien listalla.
  • Aika moni yritys tulee leikkaamaan osinkojaan, enemmän tai vähemmän. Veikkaan, että omistuksistani esimerkiksi Ford saattaa jopa jäädyttää osinkonsa pariksi vuodeksi.
  • Konkursseja voi tulla. Ja yritys, jota ei enää ole, ei kyllä sitten myöskään maksa osinkoa.
Minulle osingot ovat siinä mielessä isossa roolissa, että sijoittamiseen varatut euroni olen sijoittanut. Eli kassa on jotain tonnia lukuunottamatta tyhjä. Tästä eteenpäin sijoitan työstä kertyviä euroja ja osinkoja.

Vuoden vilkkaimmat osinkokuukaudet ovat tulossa - ja kevään osinkopäätöksiin yleinen taloustilanne ei enää ehdi vaikuttaa. Kahden kuukauden kuluttua näen tarkemmin missä olen.

12.3.2020

Paljon pieniä ostoksia kun kurssit tippuvat: mitä ulkomaisia osakkeita olen ostanut?

Tuossa tovi sitten ynnäsin yhteen mitä suomalaisia osakkeita olen ostanut. Nyt katsaus ulkomaisiin ostoksiin. Tässä on koosteena listaus useamman viikon miniostoksista, eli 100-200 euron kertaostoksista.

Positiivinen välihuomio, muuten. Minulla on Google sheetsissä taulukko, johon olen osin automatisoinut mitä firmoja ostan jos tilaisuus tulee, millä hinnalla ja mikä on -2 % siitä edellisestä ostokerrasta. Ja kun ostoraja lähestyy, solu muuttuu vihreäksi ja kaikkea sellaista.

Tämän systeemin etu on, että näen heti, että nämä osakkeet ovat (mielestäni) ostohinnoissa. Ei tarvitse miettiä niin paljon, seuraa vain aiemman minun logiikkaani.

Mutta asiaan. Listauksia ostoksista:

Monialakonserni 3M:mää ostin kolmesti, kaikki nämä jo viime kuun lopulla.

  • 2 osaketta hinnalla 153,26 dollaria.
  • 2 osaketta hinnalla 149,35 dollaria.
  • 2 osaketta hinnalla 146,36 dollaria.

Hiaman yllättäen yrityksen kurssi ei ole laskenut neljännelle ostorajalleni noin 143 dollarin tienoille. Vaikka sahausta on, niin viime viikot ovat pitäneet kurssin heilumassa lähes paikoillaan.

BTB Real Estate on vanha tuttuni. Kanadalainen reitti maksaa minulle tunnollisesti jonkun 4 euroa joka kuukausi.

Kun sen kurssi nyt kovasti kuoppasi, niin ostin vajaalla sadalla eurolla lisää, eli 29 osaketta hintaan 4,91 kanadan dollaria. Ihan vain fiiliksellä, en ole suunnitellut omistusosuuttani kasvattavani. Saan jatkossa jokusen kymmenen senttiä enemmän per kuukausi!

Fordia olen ostanut 38 osaketta hintaan 5,98 dollaria. Fordia ostin jo aiemmin kurssien tippuessa, ja siitä jo raportoinkin.

Jos jotakin saisin vetää takaisin viime viikkojen ostoista, niin nuo aiemmat Ford-ostokset. Uskon, että Ford voi hyvinkin nousta, mutta jos olisin ollut ennalta viisas ja odottanut, niin paljon huokeammalla olisi saanut.

Rupean nyt passailemaan Fordin suhteen. Toki suhteellinen omistukseni ei ole paljoa kasvanut vaikka siis päälle tonnilla olen tämän vuoden puolella firmaa lisää ostanut, mutta euroja tähän suuntaan on jo mennyt monta.

Lisäksi mahdollinen pidempi taantuma voi kaataa yrityksiä. Jos minun pitäisi veikata omistuksistani jokin riskivyöhykkeellä oleva firma, niin Ford olisi korkealla. Firma kun hädin tuskin tuotti mitään viime vuosineljänneksenä. Ja on ihan eri asia jos menettää jokaisen sijoittamansa euron, sen sijaan, että tarkastelee punaisella olevaa riviä.

En tuota kuitenkaan pidä todennäköisenä. Ihan jo sen takia, että kyseessä on yksi amerikkalaisuuden symboleista. Presidentti Trump tuskin arvostaisi tilannetta, jossa hänen vahtivuorollaan ja osin tullien heikentämänä Fordin kaltainen symboli ja työnantaja kaatuisi. Nihkeitä vuosia voi kuitenkin olla edessäpäin.

Kinnevikiä olen ostanut 10 osaketta hintaan 194,95 kruunua ja 11 osaketta hintaan 187,50 kruunua. Ruotsalainen sijoitusyhtiö, joka kärsinee koronaviruksesta kaikenmoisilla tavoilla joita en osaa erityisen kattavasti listata.

Kiteyttäen: Kinnevik omistaa pienehköjä, usein kasvavia yrityksiä. Ja kun talous sakkaa, vie se kasvutilaa myös kasvumarkkinoilta.

Walt Disneytä ostin kaksi osaketta hintaan 107,39 ja yhden osakkeen hintaan 105,70 dollaria. Disneytä ostin hitusen joskus vuosi sitten näillä samoilla hinnoilla, sen jälkeen kurssi nousi vauhdilla tippuakseen nyt takaisin.

Disney ottaa taatusti osumaa viime käänteistä - disneylandeissä ei kuhise ja elokuvissakäynti voi jäädä monilta väliin. Toisaalta kyseessä on iso ja vakaa monialafirma huvipuistoineen, aku ankkoineen ja marveleineen. Kunhan epidemia on ohi, veikkaan paluuta arkeen.

Wells Fargo päätyi (jälleen) omistuksiini. Olen halunnut laajentaa pankkiomistuksia Nordeasta maailmalle.

  • 3 osaketta kappalehinnalla 42,94 dollaria
  • 5 osaketta hinnalla 40,48 dollaria.
  • 5 osaketta hinnalla 39,28 dollaria.
  • 6 osaketta hinnalla 33,52 dollaria. 

Tässä listassa näkyy se, että taktiikkani ei sovi kovinkaan hyvin äkillisiin pörssiromahduksiin. Jos yrityksen hinta aaltoilee lähinnä yritykseen itseensä liittyvistä syistä, niin tulen ostaneeksi firmaa kurssien tippuessa "alamäen ajan".

Mutta jos minulla on ostotoimeksiantoja sisällä, niin romahduksessa ne laukeavat alamäen alussa. Olenkin yrittänyt vähentää sisällä olevien ostotoimeksiantojen määrää silloin kun on turbulenssia, pikemminkin pyrin katsomaan taulukkonäkymääni ja mitkä yritykset ovat ostorajan alapuolella.

o o o

Tuossa eilen illalla Trump kielsi lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen ennustaja todetakseen, että pörssikursseissa matalalento jatkuu ainakin niin pitkään kuin "korostuneet toimet" jatkuvat. Ja senkin jälkeen ainakin sen aikaa kun epidemian vaikutus yritysten tuloksiin näkyy täysimääräisenä.

Vaikka olen täysin epäpätevä pörssikursseja ennustamaan, niin tuskinpa tässä kurssit nousuun kääntyvät ennen kuin epidemia on ohi Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Minulla taasen liikenevät eurot on jo sijoitettu. Nyt odottelen osinkoja, katselen paljonko jää palkasta yli tai muutoin kertyy tileille, ja sijoitan niitä sitä tahtia kun euroja tulee.

10.3.2020

Miltä tuntuu kun sijoitusvarallisuudesta häviää 20 000 euroa?

Minua pohdituttavat omat tunteeni, on kyse sitten parisuhteesta tai sijoittamisesta. Tunteet vaikuttavat myös valintoihin, vaikka kuinka haluaisi, että ne eivät vaikuttaisi. Myös sijoittamisessa.

Ja nyt pörssit sukeltavat. Miltä se tuntuu?


Tässä on viime kuunvaihteen tilanne sijoituksistani. Sininen alue ovat sijoitetut eurot, punainen alue kertoo erotuksen sijoitetun ja nykytilanteen välillä.

Tuottoa oli tuolloin hitusen vajaat 20 000 euroa. Sen jälkeen kurssit ovat lasketelleet. En ole lähtenyt tilannetta laskemaan - sen aika on sitten kuun vaiheessa - mutta veikkaan, että sijoitusvarallisuuteni on laskenut vielä päälle 10 000 euroa.

Eli viimeinen kuukausi on vähentänyt sijoitusvarallisuuttani noin 20 000 euroa, ja voitolla olen enää varmaan vajaat 10 000 euroa. Se raja lähestyy, että olen "nollalinjalla".

On helppo ymmärtää miksi kurssit sakkaavat. Ovathan kurssit myös kovasti nousseet, Kiinan kaltainen teollisuusveturi yskii, eikä ole vielä tietoa kuinka laaja pandemia koronavirus lopulta on.

Pörssikurssit ovat kahden tekijän summa: yhtiöiden kyvyn tehdä voittoa, ja odotusten siitä, paljonko yhtiöt tekevät voittoa tulevaisuudessa.  Nyt kyky tehdä voittoa on heikentynyt, ja tulevaisuus on epävarma.

Aloitin sijoittamisen osakkeisiin loppuvuonna 2013. Ei mennyt aikaakaan, kun Ukrainassa ammuttiin alas lentokone, ja pörssikurssit laskivat. Minua ahdisti. Juuri olin (kohtalaisen raskaalla) työllä ansaitsemiani euroja pörssiin laittanut, ja sitten ne olivat miinuksella. Muistan, kun katsoin jonkin teatterin väliajalla kännykästä, että joko nyt kääntyy plussalle. Stressasi ja jännitti, niin hyvällä kuin pahalla tavalla.

Sen jälkeen on sattunut ja tapahtunut. Pörssikurssit ovat nousseet ja laskeneet. Olen valinnut strategian jossa ostan yrityksiä etenkin kun kurssit laskevat, aina 2 % välein. Se on toiminut ihan kohtalaisesti. Vaikka omaisuuden arvon laskeminen ei hymyilytä, ei se enää se ei tunnu kovinkan paljoa. Rahaa tämä vain on, ja keskimäärin sijoittaminen tuottaa kivasti.

Nyt olen kuitenkin sijoitusurani isoimmassa alamäessä. Joko sen alussa tai lähellä pohjaa, mistäs sen tietäisi. En silti paljoa stressaa. Tänään hymyilytti kun ynnäilin, että töissä tienasin päälle 200 euroa, ja pörssissä hävisin 3000 euroa. Virta vie ja virta tuo.


Tässä on S&P500 (500 suurinta amerikkalaista yritystä) pörssikurssit noin viimeiset 40 vuoden ajalta. Tähän mennessä matkaan on mahtunut kaksi kunnon romahdusta, 2000-luvun alkuun ja hieman jyrkempänä alkaen vuodesta 2008. Kummallakin kerralla meni muutama vuosi ennen kuin kurssit olivat samalla tasolla kuin aiemmin.

Tässä on sitten kuva viimeisestä viidestä vuodesta. Kun tarkemmin katsoo, niin mukana on muutamia kuoppia, isoimpana vuodenvaihteen 2018-19 notkahdus. Minua muuten ärsyttää kun puhutaan pitkästä nousukaudesta. Tuossa oli ihan oikea, yli 10 % tiputus. Eivät ne pörssiromahdukset aina ole yhtä isoja ja äkillisiä kuin vuonna 2008.

Mutta mutta. Realisti minussa sanoo, että notkahdus voi olla pitkä. Olen pian kaikilla irtonaisilla euroillani jotain ostanut, joka on tietty huono asia. Paitsi jos pohja on saavutettu, jolloin olen ollut ihan nerokas.

Toisaalta jos alkaa vuosien korpivaellus, ehdin saada runsaasti osinkoja ja työtuloista lisää sijoitettavaa. Toisin sanoen ehdin hyvin ostaa lisää kaikessa rauhassa.

Tähän mennessä tilanne ei ole minua jännittänyt tai ahdistanut. Lähinnä on ollut hommaa, kun olen ostanut mielestäni kohtuuhintaisia osakkeita liikenevillä euroillani.

Mutta tuntuuko minusta samalta sitten, jos sijoittamispuoli alkaa olla miinuksen puolella? Että miltä tuntuu jos oikeasti menetän sijoittamaani rahaa, sen sijaan, että menetän sijoitustuottoja?

Kaikki notkahdukset ovat joskus oienneet. Jopa vuoden 1929 suuri romahdus palasi aiemmille tasoille. Tosin 25 vuoden kuluttua. On hankalaa kuvitella, että tästä ei noustaisi, eikä minulla ole akuuttia tarvetta sijoittamilleni euroille.

Joten sanon itselleni seuraavaa: Toimi niin kuin olet suunnitelleet. Osta kun on rahaa ja syy ostaa. Odottele rauhassa, käy töissä ja leiki lasten kanssa. Kun näet ihastuttavan naisystäväsi, halaa häntä äläkä mieti muuta.

Aina ennenkin aurinko on noussut. Ja hyvällä tuurilla olen ostanut halvemmalla silloin, kun monet ovat pelänneet, että aurinko ei enää tule takaisin.

6.3.2020

Pieniä suomalaisten yritysten ostoksia koronan repiessä pörssejä alaspäin

No hitto! Nyt repeilee. Tai siis: ostan osakkeita järjestelmällisesti parinsadan euron kertaostoksilla, aiemmin tekemäni suunnitelman mukaan aina kun kurssi on laskenut 2 %. Eli kaikki menee suunnitellusti. Mutta kun niitä ostoksia on niin paljon.

Tavoitteeni on ollut blogata kaikesta mitä sijoitusmielessä teen. Nyt on pakko oikoa mutkia, ja teen neljä bloggausta. Yhdessä raportoin mitä suomalaisia yrityksiä on tullut ostettua, toisessa mitä ulkomaisia, ja kolmannessa sekä neljännessä Wärtsilän ja Nokia "siirrosta" osakesäästötilille sekä pienistä lisäostoksista niiden jälkeen. Eli kaikenmoista on tulossa.

Aloitetaan kotimaisista:

Citycon on osunut ostorajoihini seuraavasti:

  • 21 osaketta kappalehinnalla 9,285 euroa,
  • 21 osaketta kappalehinnalla 9,1 euroa sekä
  • 22 osaketta kappalehinnalla 8,92 euroa.
Kokonaispottini Cityconissa on 324 osaketta, tämän hetken arvoltaan vajaat 2900 euroa. Citycon on muuten firma joka pyöri plusmiinus nolla tasolla, joten tuossa tammikuussa myin vanhat pois ja ostin uusia osakesäästötilille.

On helppo nähdä miten Citycon kärsii yleisestä epävarmuudesta. Jos koronavirus leviää ja julkisilla paikoilla ei haluta viettää aikaa, niin kauppakeskuksille se ei todellakaan tee hyvää. Toisaalta hinta alkaa olla houkutteleva, ja tuskin koronavirus mitenkään ikuinen kiertolainen on, joten maltillisia lisäyksiä.

Kone on yritys, jota päätin viimein lisätä. Konetta ostin jo vuosia sitten, ja kurssi on vain noussut ja noussut. Nyt kun kurssi on laskenut melkoista vauhtia, niin päädyin ostoksille.
  • 4 osaketta kappalehinnalla 50,60 euroa, sekä
  • 4 osaketta kappalehinnalla 49 euroa.
Kokonaiskonepottini on 8 osaketta (nuo uudet) osakesäästötilin puolella, ja 42 osaketta vanhalla osaketilillä. Kokonaisarvoa näillä on sellaiset runsaat 2500 euroa. En raaski myydä kivasti plussalla olevia omistuksiani, etten joudu maksamaan veroja, joten nämä ovat sitten pysyvästi jaettuna kahdelle eri "tilille".

On niin ikään helppo nähdä miksi Koneen kurssi kärsii. Bisnes on myydä hissejä ja niiden huoltoa. Jos talous sakkaa, sakkaa rakentaminen. Jos rakentaminen sakkaa, tilataan hissejä vähemmän. Kun Kiina on vielä ykkösmarkkina, niin siitä saa kunnon sopan.

Mutta koronavirus tuskin on ikuinen, ja kaupungistuminen ei ole pysähtymässä. Koneella voi olla edessään ihan yhtä hieno tulevaisuus kuin aiemminkin oli.

Myös Nordean kurssi on tippunut, mutta minun ostorajoilleni se saapui vain kerran. Ostin tuossa viikko sitten 27 osaketta kappalehinnalla 7,05 euroa. Pankkibisnes on jo muutoinkin ongelmissa, ja nyt päälle vielä yleiset talouden epävarmuudet. 

Toisaalta vaikka pudotuspeli on kovaa, niin ei Nordea ole tuomittu olemaan häviäjien puolella.

o o o

En oikein osaa päättää, onko tämä sijoittajanuramielessä upeaa vai kauheaa aikaa. Juu, onhan se ikävää kun omistusten arvo laskee. Toisaalta sijoittajana sitä mielellään ostaisi aina halvemmalla, kunhan sitten seuraavana päivänä kyseisten yritysten kurssit nousisivat parikymmentä prosenttia.

Minulle sopii hyvin tämä malli jossa googlen sheetsi näyttää vihreää kun on aika tehdä ostoksia. Muutoin juoksisin fiiliksen mukana ja ostaisin mitä sattuu. Nytkin ostan mitä sattuu, mutta ainakin laskeviin kursseihin ja kohtuulliseksi katsomillani hinnoilla.

1.3.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 3/2020: Nettovarallisuus tippui taas alle 300 000 euroon!

No mutta huomenta! Se on uusi kuukausi, ja sitä on taas aika tutkailla sijoitusten ja varallisuuden välikatsausta. Ja nyt onkin tutkailtavaa, kun pörsseissä on lasketeltu alamäkeä.

Ensimmäisenä katsotaan kuvaa sijoittamistani euroista, ja sijoitusvarallisuuteni määrästä. Kuten näkyy, kurssi on alaspäin. Oikeastaan kyseessä on "tuplaisku".

Ensinnäkin kävin viemässä sijoitustililtäni 3250 euroa. Kyse oli käytännössä keittiöremontista, jonka kaikki laskut on nyt onneksi maksettu. Nappasin eurot sekä säästö- että sijoitustileiltäni, en siis mitään tätä varten myynyt pois.

Toinen vaikuttava tekijä on tietty pörssin notkahtaminen. Koko alkuvuosi on ollut matalalentoa, mutta viimeinen viikko oli jo pudotusta. Käytännössä sijoitusvarallisuudestani suli helmikuussa 9430 euroa, jonkin verran päälle 10 %.

Tässä näkyy sitten sama graafeina. Periaatteessa tämä näyttäisi olevan sijoitushistoriani merkittävin miinuskuukausi. Mutta tilastoa hämää se, että noin graafin vasen puolisko on kolmen kuukauden keskiarvoja. Eli yksi "notkokuukausi" on tasoittunut kolmen kuukauden keskiarvoksi.

Lisäksi summat ovat euromäärissä kasvaneet - joka mahdollistaa isommat nousut ja tiputukset.

Mutta miinuksella silti. Merkillepantavaa muuten on, että punainen palkki on ollut minulla lähes yhtä iso myös loka- ja joulukuissa 2018 sekä toukokuussa 2019. On niitä miinusmerkkisiä kuukausia tullut viime aikoina muutoinkin - ainakin minulle.


Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Sain viime kerralla noottia termeistä ja ylipäätänsä siitä, että laitan liikaa painoa bruttovarallisuudelle ("lainaa satatonnia niin olet heti satatonnia rikkaampi!"). Noh, nyt olen maltillinen. Termit ovat brutto ja netto, ja netto on se relevantein.

Ja kyllä, takkiin tuli silläkin rintamalla. Nettovarallisuuteni on nyt 291 300 euroa. Kuukautta aiemmin summa oli 302 400, eli hieman yli 11 000 euroa takapakkia. Ja jos muistelee vielä vuodenvaihteen tilannetta, niin silloin varallisuutta oli minulla 306 200 euroa. Nyyh nyyh. Virta tuo ja virta vie.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Graafi alkaa mennä sekavaksi, katson pitäisikö minun tehdä tännekin kolmen kuukauden keskiarvoja menneestä. Tai vaikka vuoden keskiarvoja.

Sijoitusvarallisuuden muutos tulikin jo mainittua. Säästötililtäkin kaivoin euroja, joten alkaa nollan alapuolella olemaan painoa. Lainat nyt lyhenivät entiseen malliin runsaalla 750 eurolla.

o o o

Siinä graafeja. Kohtalaisen tuntuva notkahdut on antanut minulle tilaisuuden miettiä miltä tämä tuntuu.

Ensinnäkin, tuntuu ikävältä. Muttei yhtään niin ikävältä kuin joskus vuosia sitten kun notkahti. Silloin seurasin varmaan tunnin välein, että joko käyrät kääntyvät ylöspäin.

Nyt pikemminkin vain tunnen hiljaista apeutta sisälläni, ja elelen normaalisti. Perjantaina yllätyin siitä, että lasku edelleen jatkui, jostain kymmenen uutisten indeksilistauksesta. Ei ollut ehtinyt asiaa miettimään päivän aikana.

Toisekseen, pidän katseen tilastoissa. Kyllä, sijoitusvarallisuudestani hävisi miltei kymppitonni. Päädyin siis samalle tasolle kuin viime vuoden huhti-toukokuussa. Silloin minulla oli noin samoja määriä sijoitusvarallisuutta. Elämä oli silloinkin hyvää ja sijoitusvarallisuutta oli ihan mukavasti.

Jännää, miten sen menettäminen, mitä jo on, tuntuu enemmän kuin jonkin kuvitteellisen, jota vielä ei ole.

Kolmannekseen, rahan ottaminen pois sijoitustileiltä vaikuttaa sijoitusvarallisuuteen. Kun otan vertailukohdaksi toukokuun 2019, niin sen jälkeen olen ensin lisännyt euroja sijoitustileille 5250 euroa, ja sitten vuodenvaihteessa ja jälkeen olen käynyt nappaisemassa sieltä 7250 euroa. Eli pari tonnia tuosta tippumisesta on ihan omien tassujeni tekosia.

Ja kääntäen, jos nuo eurot olisivat edelleen sijoitustilillä, niin nyt ostaisin varmaan vielä enemmän uusia osakkeita. Näin ne omat teot vaikuttavat.

o o o

Miten sitten tästä eteenpäin?

Kurssinotkahdus on mahdollisuus ostaa lisää. Minulla on listauksia yrityksistä, joita haluan ostaa lisää, höystettynä hinnalla, jolla aloitan. Ehkä 75 % yritysten hinnoista on vielä (itse asettamieni) rajojen yläpuolella. Neljännestä olen ostanut viimeisten viikkojen aikana.

Eurot vähenevät. Sijoitustililläni on ehkä 3000 euroa, ja säästötili on melko tyhjä. Oman talouden hallinnan kannalta kannattaisi kerryttää euroja tuonne säästötilille, että olisi taas mukava ehkä viiden tonnin marginaali.

Käytännössä lähestyn tilannetta, jossa kassani on tyhjä, ja en enää voisi tehdä enempää ostoksia kuin mitä osingot tuovat ja palkasta ja muista tuloista jää yli. Eli sellaisella 500-1000 eurolla kuussa. Jos siis pörssinotkahdus jatkuu tai muuttuu pidemmäksi korpivaellukseksi, iloiset ostelun päiväni ovat takanapäin ja pitää ensin työllä leipänsä ansaita.

Mutta ei hätää, tätä olen ennenkin murehtinut. Koko sijoitushistoriani olen aina miettinyt, että entä jos tämä kurssilasku jatkuu ja jatkuu, ja missaan parhaat ostohetket kun kassa on tyhjä. Noin voi aina käydä, mutta ainakaan vielä en ole ollut tilanteessa, että viimeinenkin sijoituseuro olisi käytetty. Tähän mennessä on tullut aina suvantoa, euroja on kertynyt ja sitten seuraavien ostoviikkojen tullessa eteen minulla on ollut taas jonkinmoinen kassa kasassa.

o o o

Koronavirus voi tulla ja pyyhkiä yhteiskunnat uuteen uskoon. Luultavasti niin ei käy. Isku taloudelle on jo tullut, ja se näkyy jo pörsseissä. Jos isku on pidempiaikainen, se näkyy varmaan vielä enemmän pörssikursseissa.

Minä toimin niin kuin olen ennenkin toiminut, ja katson miten käy. Sekä mietin viime kesää. Aurinko paistoi, ja kiersin lasten ja naisystävän kanssa (yhdessä ja erikseen) retkeillen lähialueita. Silloin olin sijoitusvarallisuusmielessä siinä paikassa missä olen nyt - ja se paikka oli oikein ihana.

27.2.2020

Kaikenmoisia pikkuostoksia ja ostoksista raportointia: autonvalmistusta ja sijoitusyhtiötä

Iltaa vaan. Nyt pörssissä tapahtuu. Ja kun pörssissä tapahtuu, minulla ostorajat tulevat vastaan.

Osakkeiden ostotekniikkani on aika yksinkertainen. Päätän, mitä haluan ostaa. Sitten ostan noin 200 euron erillä kyseistä osaketta. Teen seuraavan 200 euron ostoksen kun kurssi on laskenut 2 % aiemmasta ostoksestani.

Idea on siis ostaa osaketta ns. kuoppaan asti. Kun kurssit nousevat, en enää osta lisää.

Koska Nordealla on käytössä prosentin välityspalkkiokatto, jopa sadan tai kahdensadan euron ostokset ovat ihan kustannustehokkaita. Välityspalkkioita menisi vielä vähemmän jos ostaisin tonneilla. Mutta se ei ole mahdollista kun en ole riittävän rikas, ja lisäksi tykkään "harrastaa" sijoittamista.

Lisäksi mallini tavallaan hillitsee omia impulssejani. Jos ostaisin heti 1200 eurolla jotain yritystä kun hyvältä tuntuuu, niin sitten ostaisin. Mutta jos ostan 200 eurolla ensin, ja 200 eurolla aina kun kurssi on tippunut, niin parhaimmillaan ostan samaista yritystä samaisella 1200 eurolla, mutta halvin ostohinta on 10 % matalampi kuin ensimmäinen ostohinta. Välityspalkkioissa menetän olisikos 4 euroa, mutta halvempaan hintaan ostaminen kyllä tuo enemmän kuin tässä menee.

Tämä taktiikka sopii hyvin yrityksiin, joiden kurssi aaltoilee tai on laskevalla uralla. Sen sijaan tämä malli ei sovi firmoihin joilla menee koko ajan vähän paremmin. Mutta se on sen ajan murhe se.

Lähipäivät bloggaan sitten tälläisiä pikkuraportteja, osin myös itselleni talteen. Olen muuten huomannut jo melko pitkän (vuodesta 2014) bloggaushistorian olevan siinä mielessä hyödyllistä, että omia tekstejä lukemalla muistaa mitä on tullut tehtyä, ja millä perusteilla.

Lisäsin omistustani Fordissa. Ostin

  • 27 osaketta hintaan 7,65 dollaria, 
  • 29 osaketta hintaan 7,49 dollaria, 
  • 29 osaketta hintaan 7,29 dollaria ja
  • 31 osaketta hintaan 6,95 dollaria.
Käytännössä siis omistusosuuteni kasvoi noin 800 eurolla.

Ford on ilmeinen, potentiaalinen ruumis tässä koronaviruksen tuomassa paniikissa ja mahdollisessa kurssiromahduksessa. Ensinnäkin osa valmistuksesta ja osista tulee Kiinasta, jossa tuotannossa on katkoja. Toisekseen kiinalaiset ovat iso asiakaskunta. Kolmannekseen firmalla on mennyt viime ajat aika huonosti, esimerkiksi P/E luku räjähti taivaisiin kun tuotto on vain hiukan positiivisen puolella. Neljännekseen alakin on vielä murroksessa.

Kun nuo asiat kirjaa ylös, niin alkaa itsekin ihmettelemään miksi tuonne suuntaan sijoitan. Mutta on minulla myös perusteita.

Ford on kuitenkin pitkän linjan yritys joka jo T-mallillaan muutti maailmaan. Toisekseen isot, perinteiset jätit voivat olla voittajia myös mullistusten keskellä. En ole yhtään vakuuttunut siitä, että Tesla saa niin paljoa etumatkaa sähköautosuunnassa, etteivätkö isot jätit pysyisi perässä. Kolmannekseen yrityksen päästessä pinnalle tilanne voi muuttua nopeasti.

Kolmannessa kohdassa on tosin iso mutta. Se nimittäin edellyttää, että pinnalle päästään.

Edellisen lisäksi ostin lisää ruotsalaista sijoitusyhtiö Kinnevikiä. Ensin
  • 10 osaketta hintaan 208,90 kruunua, sitten
  • 10 osaketta hintaan 204,80 kruunua ja vielä
  • 10 osaketta hintaan 200,70 kruunua.
Kinnevik on vähän niin kuin rahasto. Sijoittaa noin 25 yritykseen, usein pieniin ja kasvamaan päin oleviin. Tämä on suunta johon rahastojen avulla on hankala päästä käsiksi. 

Lisäksi Kinnevikissä minua ainakin aikanaan houkutti se, että sen arvo oli päälle sen omistusten arvon. Nuo nyt aaltoilevat tilanteen mukaan, mutta silti.

Olen vähän toivonut, että Kinnevikin kurssi laskisi. Tässä on mukana myös ruotsin pörssin yleistä sukellusta. Silti tuntuu vähän ikävälle kun kaikki omistukseni menevät punaiseen suuntaan.

25.2.2020

Kaksi miniostosta Kinnevikiä, koronavirus painaa kursseja ja mitä aion tehdä?

Kurssit ovat sukeltaneet oikein kunnolla. Tämä merkitsi, että Kinnevikin suhteen ostorajani osui kohdalleen kahdesti.

Ostin Kinnevikiä ensin yhdeksän osaketta kappalehinnalla 217,5 kruunua, ja sitten toiset yhdeksän osaketta kappalehinnalla 213,2 kruunua.

Kurssit tippuvat, koska koronavirus on alkanut tosissaan huolestuttamaan. Virus aiheutti epidemiaa nyt myös Italiassa, ja varmaan tartunnan leviäminen Eurooppaan on se, mikä tässä sijoittajia huolestuttaa.

On helppo hahmottaa mikä tuossa huolestuttaa.

Ensinnäkin globaalit tuotantoketjut tökkivät, joka vähentää tuotantoa. Ja koska monet firmat ja tuotteet nojaavat kiinalaisiin osiin, niin vaikka kaikki muu olisi kasassa, niin viimeistele sitten siinä tuotetta ilman kaikkia palasia.

Toisekseen tämä vaikuttaa myös kulutukseen. Italiassa tapahtumia perutaan ja ravintolat menevät kiinni kuudelta. Jos vastaava laajenisi maailmanlaajuiseksi epidemiaksi, niin kuluttaminen vähentyy. Tämä vaikuttaa suoraan talouteen.

Kolmannekseen huolena vaikuttaa olevan, että tämä olisi se kantamus joka katkaisee kamelin selän. Eli että nyt se kauan pelätty kurssiromahdus alkaa, ja kaikkea sen suuntaista. Tämä pelko nyt tulee esiin aina kun jotain yllättävää tapahtuu.

Mutta toisaalta, on niitä ennenkin SARSseja ja vastaavia ollut. Kun epidemia saavuttaa huippunsa ja hiipuu, oletettavasti talous palaa nopeasti aiemmalle radalleen. Jonkunmoinen kuoppa siinä on ollut, mutta sitten siitä tulee mennyt kuoppa. Tuskin ja toivottavasti tästä nyt ei mitään espanjantautia tule.

Espanjantautiin kuoli muuten 30-100 miljoonaa ihmistä, suomessakin 25 000. Suomi muuten selvisi aika vähällä, kiitos syrjäisyyden, meren ja pakkasen. Koska tuolloin maailmassa eleli noin pari miljardia ihmistä, kohta meitä on kahdeksan miljardia. Eli nykyihmismääriin muutettuna puhutaan noin 120-400 miljoonasta ihmisestä. Se olisi kyllä kauheaa.

Itse aion toimia niin kuin ennenkin. Ostan osakkeita kun kurssit tippuvat ostorajoilleni. Vasta pari "listoilla olevaa" ylipäätänsä pyörii ostorajojeni tuntumassa.

Jos kurssit sukeltavat oikein kunnolla, ryhdyn katsomaan osakkeiden lisäksi jotain indeksirahastoa jota ostaa säännöllisesti. Ja toivon, etteivät ostoeuroni lopu ennen kuin kurssinotkahdus päättyy.

22.2.2020

"Siirsin" Nokian renkaat osakesäästötilille


Nyt menee jo viikkojen tai päälle kuukauden takaisten asioiden raportoinnin puolelle. On ollut hoppua enkä ole ehtinyt keskittyä sijoittamiseen - saati sitten siitä bloggaamiseen. Käyn nyt kuitenkin tekoseni läpi näin takautuvasti.

Tammikuun lopulla ensin myin 24 Nokian renkaiden osaketta hintaan 22,6 euroa, sitten ostin 25 osaketta osakesäästötilille hintaan 22,85 euroa. Oikeasti kyllä ostohinta oli ihan myyntihinnan vieressä, mutta tuossa ovat mukana välityspalkkiot.

Sana siirtää on otsikossa lainausmerkeissä siksi, että eihän tämä nyt oikeasti ollut siirto. Ensin myin, ja sitten ostin. Mutta itse koen, että samat osakkeet siinä vaihtuivat tililtä toiselle, ja vielä yhden ystävänkin ottivat mukaan.

Nokian renkaita ostin uudemman kerran joskus vuosi sitten. Olen yritystä omistanut myös kauan sitten, mutta ne osakkeet myin jostain syystä jota en nyt muista. Ehdolla syypäiksi ovat avioero tai auton hankinta.

Omistusosuuteni on pieni, nykyarvollaan 667 euroa. Nokian renkaiden arvo on noussut kuukaudessa 15 %. Minulle sillä nyt ei ole mitään merkitystä, niin siinä olisi käynyt myös vaikken olisi mitään tehnyt.

Nokian renkaiden siirto osakesäästötilille liittyy tavoitteeseeni, jossa pikku hiljaa siirrän suomalaisia omistuksiani osakesäästötilille. Pois lukien esimerkiksi Nesteen, jonka arvo on noussut jo päälle 100 %. Siinä kun veroseuraamukset söisivät veroedut vuosikymmenien ajalta.

Ja koska Nokian renkaiden kurssi kyykkäsi lähelle ostohintaani, tein tämän siirroksen. Jos yhtiön kurssi taas sahaa, aion ostaa pikku hiljaa lisää.

Nokian renkaat muuten voi olla osakesäästötilille hyvin sopiva osake. Osinkotuotto on korkeahko, noin 6 %, ja yritys on ollut viime vuodet vakaa osingonmaksaja. Minun 25 osakkeellani osinkoa tulee nyt keväällä 39,5 euroa. Tästä pikaisesti laskien 10,07 euroa olisi mennyt välittömästi veroihin. Nyt sitten veronmaksu siirtyy hamaan tulevaisuuteen.

16.2.2020

Olisiko nyt hyvä vai ihan surkea aika ostaa lisää Roviota?


Aikoinani bloggasin Rovion osakeannista, syyskuussa 2017. Tuo teksti taitaa olla tämän blogin top 10 -listalla. Rovion osakeannin aikoihin sijoittamisesta puhuttiin melko laajasti.

Listautumisannin hinta taisi olla jossain 10 euron tienoilla. Aika pian Rovio tippui nykyiselle, noin neljä-viiden euron tasolla. Itse omistan Roviota vain vähän, 270 eurolla.

Ostin yhtiötä aika lailla huvin vuoksi 5 ja 4,4 euron kappalehinnalla kun kurssi oli sukeltanut. Osakeannissa en ollut mukan. Ajattelin, että joskos tuo kurssi heti ponnahtaisi ylöspäin. Ei ponnahtanut.

Notkahduksen jälkeen Rovion tilanne on aaltoillut. On lupauksia paremmasta, on tuoton tipahtamista lähes nolliin. On kaikenmaista.

Suoraan sanoen: en tiedä miten Rovioon suhtautuisin. Ja sitä kautta en tiedä miten suhtautuisin Rovioon potentiaalisena sijoituskohteena.

Lähes kaikki kunnolla tuottaneet osakeostoni ovat olleet yrityksiä, joiden ostaminen on tuntunut vähän ikävältä. Joko olen ostanut laskevaan kurssiin tai muutoin on ollut pilviä taivaalla. Varman päälle -ostokseni ovat tosiaan olleet varman päälle ostettuja - tasaista tuottoa ja tasaista arvonkasvua.

Rovio on näkyvä ja iso firma. Mutta pelibisnes on tiukasti kilpailtua, pitää kyetä luomaan uusia menestystuotteita. Tässä Rovio ei ole onnistunut, toisin kuin toinen suomalaislähtöinen firma Supercell. Onko Rovio liitaa "yhden tempun poni"? Eli juuri nyt Rovion ostaminen tuntuisi ikävältä.

Jos menestys nojaa liikaa vihaisiin lintuihin, niin se ei kanna vielä pitkälle. Ellei nyt onnistu Disney-tyylisessä mallissa jossa yksi Mikki Hiiri johtaa ties mihinkä huvipuistoihin. Mutta on Disneylläkin nykyään aika paljon muuta, kuten vaikka Marvel-elokuvat ja Star Wars.

Toisaalta, toinen läpimurtopeli avaisi Roviolle ihan erilaiset maisemat. Sitten olisi vihaisia lintuja ja jotain muuta. Mutta mistäs ihmeestä sitä osaisi päätellä onko tulossa uusia läpimurtoja? Plus Rovio on kuitenkin sen verran pieni toimija, että kovinkaan montaa peliä ei ole tyrkyllä läpimurtoa tekemään.

Pelimaailma on minulle sijoituskohteena vieraampi. Tuon seurauksena saatan jäädä ulos yhä vaan kasvavasta toimialasta. Kännyköitä riittää, ja pelejä pelataan.

Rovion osakemäärä on sen verran pieni, että aaltoja tulee. Esimerkiksi perjantaina kurssi noisi vajaat yhdeksän prosenttia. Samalla tavalla laskuja tulee. Toisin sanoen jos Roviota ostaa haluaisin, niin voisin hyvin kytätä pieniä notkahduksia ja voisin ostaa vähän halvemmalla.

Mutta haluanko? En minä tiedä. Potentiaalia on vaikka kurssin tuplaamiseen, tai sen puolittumiseen. Mitä olette mieltä?