UA-52254593-1

5.4.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 4/2020: En olekaan vielä miinuksella!

Se on taas kuun vaihde, ja kuun vaihteessa on aika tarkastella sijoituksiani ja varallisuuttani. Isoin ylläri tuli jo otsikossa. Oletin jo sijoitustoimintani olevan miinuksella, muttei se ollutkaan.

Tässä sama graafina. Maaliskuu toi minulle miinusta hieman vajaat 9000 euroa. Kun helmikuu toi takapakkia noin 9500 euroa ja tammikuukin vajaat 1500 euroa, niin sillä selittyy tuo melko suora alamäki.

Kaikkineen sijoitusvarallisuuteni on vähentynyt hieman vajaat 20 000 euroa. Se on aika tarkalleen summa jonka "menetykseen" liittyvistä tunteista bloggasin vajaa kuukausi sitten.

Oikeasti tiputus on ollut vielä hieman suurempi, sillä olen myös sijoittanut hieman lisää. Mutta noita on niin hankala huomioida graafeissa, etten edes yritä.

Iloista kuitenkin on se, että olen edelleen plussalla 9300 euroa. Tuon verran enemmän on siis sijoituksissa varallisuutta kuin mitä olen itse sijoittanut. Oletin tämän olevan jo miinuksella. Lähellä miinusta se ehkä olikin pari viikkoa sitten, mutta viralliset välikatsaukseni teen vasta kuun vaihteessa.

Tässä kuvassa ovat sitten kuukausittaiset muutokset niin sijoittamissani tai poisottamissani euroissa, sekä arvonmuutoksessa. Melko punaista on nollalinjan alapuolella.

Graafin vasen puoli on muuten kolmen kuukauden keskiarvoa. Se selittää osin maltillisemmat käyrät. Ja toisekseen euromäärät ovat kasvaneet, joka altistaa heilumiselle.

Tässä on graafi allekirjoittaneen kokonaisvarallisuudesta. Ylin viiva on bruttovarallisuus ja alin velat, mutta olennaisin on keltainen viiva siinä välissä. Eli nettovarallisuus.

Joulukuussa velatonta varallisuutta oli 306 000 euroa. Nyt summa on päälle 20 000 euroa pienempi, 285 000 euroa. Kun huomioi, että lainat ovat lyhentyneet entisestään eikä kodin ja mökin tilastollinen arvo ole muuttunut, kyse on vain sijoituksista ja jemmatileillä olevien eurosummien muutoksesta.

Mutta silti. Ei tämä nyt ole maailmanloppu. Olen aina nähnyt sijoittamisen turvana ikäviltä yllätyksiltä, kuten työttömyydeltä. On ihan kiva, että on puskuria jos myös henkilökohtainen elämä ja talous joutuisi pandemiamyrskyyn.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Tarina on sama kuin aiemmin, sijoitukset tuntuvasti miinuksella. Sen sijaan jemmatileille kertyi vähän rahaa, ja lainat lyhenivät entiseen malliin.

o o o

Laitoin tuossa talvella myyntiin Ålandsbankenin asuntorahaston omistukseni. Euroja tulee ensi viikolla ehkä tämän vuoden osingot mukaanlukien päälle 2500 euroa. Osan näistä euroista menee säästötilille, osa sijoituksiin. Bloggaan tästä erikseen.

Nyt sitten vain olen ja hengailen. Kuten aiemmin totesin, niin ylimääräiset eurot on sijoitettu. Tästä eteenpäin sijoitan sitten vain palkasta tai muista tuloista ylijääviä euroja.

o o o

Yleisesti en ole kovinkaan huolissani koronaviruksesta, omalta osaltani. Työt eivät ole ainakaan nyt uhattuna, ja jemmavarallisuuttakin löytyy.

Olen kyllä huolissani monien niiden puolesta, jotka joutuvat tässä eturintamaan kohtaamaan taudin tai sen taloudelliset vaikutukset.

Mutta kuten yleensä, sitä menee huonommin kunnes alkaa menemään paremmin. Toivottavasti se paremmin menemisen aika alkaa pian.

29.3.2020

Mistä saisin euroja osakeostoihin pandemian keskellä?


Alkuun lyhyt vastuuvapausklausuuli. En tässä kirjoituksessa pohdin yhtään koronaviruspandemian inhimillisiä tai laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ikävä juttu on kyseessä, suoraan ja välillisesti. Mutta nyt mietin vain tilanteen vaikutusta omiin osakeostoihini.

Olen valmistautunut pörssiromahdukseen koko sijoittajan urani, seitsemisen vuotta. Mutta kun sellainen sitten tuli, tulin kuitenkin puoliksi yllätetyksi.

Vuodenvaihteessa nimittäin meni puolittain pakosta keittiö uusiksi. Se kymppitonni oli pois pääsin sijoittamiseen varatuista euroista. Jotain omistustani taisin myös myydä.

Kun kurssit tippuivat, riensin ostoksille sillä runsaalla viidellä tonnilla mitä minulla ylimääräistä vielä jäljellä oli. Ne eurot paloivat vähän turhan nopeasti, enkä ole kovinkaan paljoa enää ostellut sen jälkeen, kun kurssit olivat tippuneet päälle parikymmentä prosenttia.

Mutta ei hätää, sillä kyllähän euroja lisää tulee. Vai tuleeko?

Osingoista olen saanut sellaiset vajaat parisataa euroa kuussa. Valitettavasti osingot jonkun verran tippuvat jo tänä keväänä, etenkin kotimaiset. Ymmärrän kritiikin osinkoja kohtaan, toisaalta niitä ainakin virallisesti maksetaan viime vuoden tuloksesta. Mutta järkeväähän yritysten on pitää tileillä marginaalia.

Ei hätää, sillä minulla on mökki mitä vuokraan. Viime vuonna sain vuokraamalla euroja lähes tonnin kuussa, tosin jokunen satanen siitä menee vuokraamisen kuluihin - ja vähän lisää myöhemmin veroihin.

Vaan pahuksen korona laittoi tauolle myös mökin vuokraaminen, eli sieltä ei ole paljoa euroja lähikuukausina tulossa. Mökki on Helsingin lähellä, joten se voisi olla mitä mainion eristäytymispaikka jollekulle, mutta valtakunnalliset linjaukset viritellään Lapin mökkien mukaan.

Tässä kohden olen ollut optimistinen. Olen ajatellut, että pörssiromahdus vaikuttaa samantien osinkoihin, mutten ajatellut, että taustalla voisi olla asia, joka vaikuttaa samalla hetkellä myös mökin vuokraamiseen. Jopa siten, että force majoure -perusteella jo tehdyt varaukset saa kuluitta perua.

Tämä jättää jäljelle niinkin tylsän skenaarion kuin että pitää ostaa osakkeita sillä rahalla, mitä palkasta jää yli.

Minulla on ihan ok palkka ja työnantaja on sellainen, että talousvaikutukset iskevät meille vasta ensi vuonna. Jos johto on fiksu - niin kuin se meillä on - niin varautuvat jo nyt asiaa. Veikkaan, että rekrytointeja harkitaan enemmän, lomarahat olisi nyt kesällä suotavaa vaihtaa vapaaksi ja jos lomautuksia tai yt-neuvotteluja tulee, niin ensi vuonna sitten.

Tämä vuosi mennee kuitenkin nykymallilla.

Ryhdyin katselemaan vakavasti kulujani. Kiireisenä yksinhuoltajana en ole kovinkaan tarkasti eurojani katsellut. Rahaa on tullut sisään enemmän kun on mennyt ulos, ja olen ollut siihen tyytyväinen. Olen kyllä yrittänyt miettiä mitä kaikkea tarvitaan, mutta jos vastaus on ollut kyllä, niin sitten olen antanut mennä omalla painollaan. Eli lasten kanssa Prismaan.

Lisäksi olen tukenut kotoa jo muuttanutta lasta, mutta se tarve on pienentymään päin. Maksan jo täysi-ikäisen kännykkäkulut, opiskeluun liittyviä menoja ja esimerkiksi lääkärissä käynnit.

Kysymys kuuluu: paljonko minun pitäisi suunnilleen saada sivuun palkastani? Tuon summan sitten voisin sijoittaa lähikuukausina?

Teen neljän kuukauden suunnitelman, syksyyn asti. Mitään erityisen isoja menoja ei ole tulossa. Jos ylläreitä tulee, niin sitä varten on jemmarahaa.

Kaikkineen tililleni tulee noin 3650 euroa kuussa, verojen jälkeen nettona. Siinä ovat mukana lapsilisät sekä Kelan elatustuki. Eksä ei osallistu taloudellisesti lasten elatukseen, mitä nyt maksaa ruuat siltä ajalta kun lapset ovat hänellä.

Yhtiövastike ja lainojen lyhennykset sekä sähkö- ja sen suuntaiset vievät tuloistani kuukausittain noin 1400 euroa. Tonnin verran voisin varata ruokaan ja ylipäätänsä kaikkiin menoihin mitä nyt kuukauden aikana luottokortilla tulee maksettua. Usein on mennyt enemmänkin, mutta siinä on ollut mukana matkoja, mökkihankintoja ja vastaavia.

Jos bensaan varaisi vielä satasen ja toisella samanlaisella varautuisi esikoisen tukemiseen, niin teoriassa minulla pitäisi jäädä noin 1000 euroa kuussa ylimääräistä sijoitettavaksi. Se tuntuu isolta summalta, noin paljoa ei ole kyllä jäänyt. Mutta vahtimalla menojani ja toisaalta vähän pakotettuna kotona sosiaalisia kontakteja välttelemällä ei kyllä saa paljoa ylimääräistä tuhlattua.

Niinpä julistan itselleni neljän kuukauden projektin. Yritän löytyy joka kuukausi tonnin sijoittamiseen. Niitä sitten sijoitan jos hyvältä tuntuu. Jos osingot ja mökki tuottaisivat tämä aikana vielä tonnin-pari lisää, niin syksyyn mennessä ehtisin sijoittaa 5-6000 euroa mahdollisesti melko kohtuullisin kursseihin.

Tässähän on kuulkaas suunnitelma tarjolla! Miltä kuulostaa?

16.3.2020

Mitäköhän kaikkea koronavirus merkitsee taloudelle ja sijoittamiselle?

Koronavirus jyllää, ja paniikki on länsimaissa melko tuntuva. Pohdin nyt sitä, mitä olettaisin, että asiassa tapahtuu talouden ja sijoittamisen rintamalla. En siis mieti hoitojärjestelmää tai koulujen aukioloja tai muita asioita, jotka oikeasti tärkeämpiä asioita jotka nyt yleisemmin pohdituttavat.

Selvää on se, että pörssit ja yritysten kurssit ovat sukeltaneet jotain 20-30 %. Se voi olla laskun alku,  tai vaikka sen pohja. Se riippuu kovasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Itse veikkaan, että ollaan jossain matkalla pohjille, mutta pohja voi olla leveä.

Kysymys numero 1: Kuinka pitkään epidemia kiertää?

Keskiverto epidemia jyllää 3-6 kuukautta, sanotaan. Länsimaissa voisi ajatella, että epidemia lähti pyörimään maaliskuun alusta. Jos tämä pitää paikkansa, helpotusta olisi tulossa kesäkuun puolella, tai viimeistään syyskuussa. Lisäksi epidemiat yleensä hiljenevät kesäksi.

Viime päivinä on kovasti spekuloitu ns. "laumaimmuniteetillä". Eli onko pyrkimys siihen, että tauti saadaan tyystin pois tiukoilla rajauksilla. Vai pyritäänkö siihen, että yhteiskunta pyörii ja tautiin sairastutaan melko tasaiseen tahtiin.

Kummassakin on puolensa. Tehokas leviämisen estäminen pitää sisällään mahdollisuuden uudelleen roihahtavaan epidemiaan. "Iso osa sairastaa" -malli tuo mukanaan inhimillistä kärsimystä ja kuolemia, koska tämä tauti on iäkkäämmille ja pitkäaikaissairaille merkittävästi tappavampaa kuin vaikka kausi-influenssa.

Kysymys numero 2: Palaako virus uusille kierroksille?

Jos osa sairastaa nyt ja tilanne hiljenee, tarkoittaako se sitä, että syksynä tai vuoden kuluttua keväällä epidemia saa uusia kierroksia? Että tulee sarja epidemioita, samoin kuin kausiflunssassa.

Tämä tekisi vaikutuksen talouteen aaltoilevaksi. Ensin tulisi huohahduksia, sitten uusia aaltoja ja kriisiä, sitten huohahduksia.

Kysymys numero 3: Palautuuko talous normaalimpaan kun yhä suurempi osa on sen sairastanut?

Tätä olen miettinyt. Kun yhä suurempi osa porukasta on sairastanut koronaviruksen, eikä kaiketi voi sitä uudelleen saada tai levittää, niin alkaako tilanne normalisoitua? Jos kolmannes suomalaisista voi käydä harrastuksissa, elokuvissa tai ravintoloissa, niin onhan se parempi kuin ei kukaan.

Mutta, ja tähän liittyy iso mutta, mistäs sen tietää kuka tämän on sairastanut? On vahva syy uskoa, että aika moni sairaus jää tutkimatta. Lapsista aika iso osa voi olla jokusen kuukauden kuluttua tämän sairastunut. Mutta tätä ei tiedetä.

Eli riski on, että kotona ollaan vaikkei enää tarvitsisi. Se on tylsää sekä ihmisten arjen kannatal, mutta myös yhteiskunnalle ja taloudelle.

Kysymys numero 4: Kuinka isoa vahinkoa virus ehtii tehdä taloudelle?

Tämä kysymys on varmaan jokaista sijoittamista harrastavan listalla. Yrityselämä kärsii, ja etenkin pieniä yrityksiä alkaa varmaan kaatumaan. Myös isot firmat ovat uhattuina, esimerkiksi kilpailtu lentobisnes voi tuoda mukanaan isoja ruumiita. Esimerkiksi Norwegian on jo pyytänyt Norjan valtiota apuun tai yritys kaatuu.

Jos kriisi olisi nopea, tästä varmaan toivuttaisiin. Mutta jos yritykset ja liiketoiminnot häviävät alta, niin osalla ei ole mitään mihin palata. Jos ravintola kaatuu, ei työntekijöillä ole paikkaan mihin palata eikä muilla paikkaa, mihin mennä lounaalle.

Lienee selvää, että mitä pidempi kriisi on, sitä suurempi on vaikutus talouteen.

o o o

Mitä luulen, että tapahtuu sijoittamissuunnassa?

Tämän hetken spekulaationi on seuraava:

  • Epidemia rauhoittunee tuon 3-6 kuukauden aikavälillä. Tämä rahoittaa myös osakkeiden kurssirallin.
  • Pörssikurssit sahaavat edestakaisin siihen asti, kunnes koronavirusepidemia näyttää jäävän taaksepäin.
  • Tämän jälkeen alkaa sen tarkastelu, mitkä olivat vahingot yksittäisille yrityksille ja taloudelle. Tietyt alat tuskin kärsivät pysyvästi, esimerkiksi teollisuuden investointeja on varmaan pikemminkin lykätty kuin peruttu. Sen sijaan vaikkapa elokuvateollisuus menettää kyseisen ajan elokuvissakäynnit, eivätkä ne palaa takaisin.
  • Tämän jälkeen syntyy esimerkiksi yrityksille "uusi arvostustaso.
  • On hyvinkin mahdollista, että tästä alkaa taantuma. Eli vaikka virus ei enää kiertelisi, sen (ja muiden tekijöiden) summana syntyy vuoden tai vuosien mittainen matalalennon aika.
Itse toistan itselleni seuraavaa: ole realisti yritysten arvon suhteen. Jos yrityksen kurssi on laskenut 30 %, niin se ei tarkoita sitä, että yrityksen osake on 30 % halvempi. 

Osa yritysten kursseista on aina oletusta tulevasta. Se on tietty heikentynyt. Mutta jos samalla yrityksen toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset ovat tippuneet vaikkapa 50 %, niin oikeasti osake on suhteessa "halventunut".

Mitä minä teen?

Minulla ei ole tarvetta myydä omistuksiani, mikä on oikein hieno asia. Muutoin tässä joutuisi myymään paljon halvemmalla mitä olen ostanut.

Uskon kyllä, että talous tästä nousee. Eli ostan lisää osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyi tilille. En kuitenkaan hoppuile. Suunnittelen mallia, jossa en käyttäisi xx euroa enempää rahaa ostoksiin per viikko. Tämä ihan, jotta en laittaisi "kaikkea mitä sijoittaa voi" kerralla, silloin kun ostorajat ovat kohdalla ja halvalta tuntuu.

Voimia ja jaksamista vaan kaikille. Onhan tämä poikkeava tilanne, ja vähän niin kuin aalto joka vaan tarvitsee elää läpi. Aina ennenkin tilanne on kääntynyt ennemmin tai myöhemmin parempaan, joten eiköhän niin käy nytkin.

14.3.2020

Osinkojen välikatsaus 3/2020: Viime vuoden tasoilla mennään

Pörsseissä rytisee, kauppoja ostetaan tyhjäksi ja elämme erikoisia aikoja. Sen kunniaksi on hyvä pitää kiinni myös perusasioista. Niinpä saanko esitellä: säännöllisesti kahden kuukauden välein laatimani osinkojen välikatsaus, tällä kertaa 3/2020.


Tässä on graafi osingoistani kuukausittain. Tammi ja helmikuu ovat heinäkuun ohella hiljaisimpia kuukausia. 


Tässä on graafi osingoista kumulatiivisesti. Helmi-maaliskuun taitteessa olin saanut tänä vuonna osinkoja 124 euroa. Se on kaksi euroa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan! Eikös ole upeaa, tai ainakin laimeasti kivaa?


Tässä on sitten kumulatiivinen osinkokertymäni, eli paljonko olen tilille osinkoja saanut. Summa lähestyy 8000 euroa. Voi muuten olla, että tällä hetkellä nämä ovat myös ainoat tuotot joita sijoittamisesta minulla on. 

Seuraava välikatsaus on ohjelmassa kuun vaihteessa, mutta 20 000 euron tiputus merkinnee sitä, että jos ylipäätänsä olen sijoitustoiminnassani plussalla, niin se on "tämän kaavion sisällä".

Tässä ovat sitten osingot vuositasolla. Vuoden 2013 ohitin jo, eli kyseessä on osinkojen suhteen elämäni kuudenneksi tuottoisin vuosi!

o o o

Miten tästä eteenpäin?


Sain viime vuonna osinkoja ja niihin rinnastuvaa tuottoa verojen jälkeen 2055 euroa. Tämän vuoden pitäisi mennä noin samoissa lukemissa. Loppuvuonna "kavalsin" hieman eurojani sijoituksista keittiöremonttiin, mutta tein sen pääosin sijoittamiseen varatuista euroista. 

Teoriassa summa voisi jopa vähän nousta - olen kuitenkin ostanut lisää osakkeita, ja osa suomalaisista omistuksista on osakesäästötilillä (josta ei heti veroteta osinkotuottoa).

Nähtäväksi kuitenkin jää mikä on koronaviruksen vaikutus osinkotuloihin. Itse veikkaan seuraavia:
  • Osinkoja ei tulla korottamaan tänä vuonna kuin korkeintaan symbolisesti jollain sentillä. Monille amerikkalaisille yrityksille on tärkeää olla säännöllisten osinkojen korottajien listalla.
  • Aika moni yritys tulee leikkaamaan osinkojaan, enemmän tai vähemmän. Veikkaan, että omistuksistani esimerkiksi Ford saattaa jopa jäädyttää osinkonsa pariksi vuodeksi.
  • Konkursseja voi tulla. Ja yritys, jota ei enää ole, ei kyllä sitten myöskään maksa osinkoa.
Minulle osingot ovat siinä mielessä isossa roolissa, että sijoittamiseen varatut euroni olen sijoittanut. Eli kassa on jotain tonnia lukuunottamatta tyhjä. Tästä eteenpäin sijoitan työstä kertyviä euroja ja osinkoja.

Vuoden vilkkaimmat osinkokuukaudet ovat tulossa - ja kevään osinkopäätöksiin yleinen taloustilanne ei enää ehdi vaikuttaa. Kahden kuukauden kuluttua näen tarkemmin missä olen.

12.3.2020

Paljon pieniä ostoksia kun kurssit tippuvat: mitä ulkomaisia osakkeita olen ostanut?

Tuossa tovi sitten ynnäsin yhteen mitä suomalaisia osakkeita olen ostanut. Nyt katsaus ulkomaisiin ostoksiin. Tässä on koosteena listaus useamman viikon miniostoksista, eli 100-200 euron kertaostoksista.

Positiivinen välihuomio, muuten. Minulla on Google sheetsissä taulukko, johon olen osin automatisoinut mitä firmoja ostan jos tilaisuus tulee, millä hinnalla ja mikä on -2 % siitä edellisestä ostokerrasta. Ja kun ostoraja lähestyy, solu muuttuu vihreäksi ja kaikkea sellaista.

Tämän systeemin etu on, että näen heti, että nämä osakkeet ovat (mielestäni) ostohinnoissa. Ei tarvitse miettiä niin paljon, seuraa vain aiemman minun logiikkaani.

Mutta asiaan. Listauksia ostoksista:

Monialakonserni 3M:mää ostin kolmesti, kaikki nämä jo viime kuun lopulla.

  • 2 osaketta hinnalla 153,26 dollaria.
  • 2 osaketta hinnalla 149,35 dollaria.
  • 2 osaketta hinnalla 146,36 dollaria.

Hiaman yllättäen yrityksen kurssi ei ole laskenut neljännelle ostorajalleni noin 143 dollarin tienoille. Vaikka sahausta on, niin viime viikot ovat pitäneet kurssin heilumassa lähes paikoillaan.

BTB Real Estate on vanha tuttuni. Kanadalainen reitti maksaa minulle tunnollisesti jonkun 4 euroa joka kuukausi.

Kun sen kurssi nyt kovasti kuoppasi, niin ostin vajaalla sadalla eurolla lisää, eli 29 osaketta hintaan 4,91 kanadan dollaria. Ihan vain fiiliksellä, en ole suunnitellut omistusosuuttani kasvattavani. Saan jatkossa jokusen kymmenen senttiä enemmän per kuukausi!

Fordia olen ostanut 38 osaketta hintaan 5,98 dollaria. Fordia ostin jo aiemmin kurssien tippuessa, ja siitä jo raportoinkin.

Jos jotakin saisin vetää takaisin viime viikkojen ostoista, niin nuo aiemmat Ford-ostokset. Uskon, että Ford voi hyvinkin nousta, mutta jos olisin ollut ennalta viisas ja odottanut, niin paljon huokeammalla olisi saanut.

Rupean nyt passailemaan Fordin suhteen. Toki suhteellinen omistukseni ei ole paljoa kasvanut vaikka siis päälle tonnilla olen tämän vuoden puolella firmaa lisää ostanut, mutta euroja tähän suuntaan on jo mennyt monta.

Lisäksi mahdollinen pidempi taantuma voi kaataa yrityksiä. Jos minun pitäisi veikata omistuksistani jokin riskivyöhykkeellä oleva firma, niin Ford olisi korkealla. Firma kun hädin tuskin tuotti mitään viime vuosineljänneksenä. Ja on ihan eri asia jos menettää jokaisen sijoittamansa euron, sen sijaan, että tarkastelee punaisella olevaa riviä.

En tuota kuitenkaan pidä todennäköisenä. Ihan jo sen takia, että kyseessä on yksi amerikkalaisuuden symboleista. Presidentti Trump tuskin arvostaisi tilannetta, jossa hänen vahtivuorollaan ja osin tullien heikentämänä Fordin kaltainen symboli ja työnantaja kaatuisi. Nihkeitä vuosia voi kuitenkin olla edessäpäin.

Kinnevikiä olen ostanut 10 osaketta hintaan 194,95 kruunua ja 11 osaketta hintaan 187,50 kruunua. Ruotsalainen sijoitusyhtiö, joka kärsinee koronaviruksesta kaikenmoisilla tavoilla joita en osaa erityisen kattavasti listata.

Kiteyttäen: Kinnevik omistaa pienehköjä, usein kasvavia yrityksiä. Ja kun talous sakkaa, vie se kasvutilaa myös kasvumarkkinoilta.

Walt Disneytä ostin kaksi osaketta hintaan 107,39 ja yhden osakkeen hintaan 105,70 dollaria. Disneytä ostin hitusen joskus vuosi sitten näillä samoilla hinnoilla, sen jälkeen kurssi nousi vauhdilla tippuakseen nyt takaisin.

Disney ottaa taatusti osumaa viime käänteistä - disneylandeissä ei kuhise ja elokuvissakäynti voi jäädä monilta väliin. Toisaalta kyseessä on iso ja vakaa monialafirma huvipuistoineen, aku ankkoineen ja marveleineen. Kunhan epidemia on ohi, veikkaan paluuta arkeen.

Wells Fargo päätyi (jälleen) omistuksiini. Olen halunnut laajentaa pankkiomistuksia Nordeasta maailmalle.

  • 3 osaketta kappalehinnalla 42,94 dollaria
  • 5 osaketta hinnalla 40,48 dollaria.
  • 5 osaketta hinnalla 39,28 dollaria.
  • 6 osaketta hinnalla 33,52 dollaria. 

Tässä listassa näkyy se, että taktiikkani ei sovi kovinkaan hyvin äkillisiin pörssiromahduksiin. Jos yrityksen hinta aaltoilee lähinnä yritykseen itseensä liittyvistä syistä, niin tulen ostaneeksi firmaa kurssien tippuessa "alamäen ajan".

Mutta jos minulla on ostotoimeksiantoja sisällä, niin romahduksessa ne laukeavat alamäen alussa. Olenkin yrittänyt vähentää sisällä olevien ostotoimeksiantojen määrää silloin kun on turbulenssia, pikemminkin pyrin katsomaan taulukkonäkymääni ja mitkä yritykset ovat ostorajan alapuolella.

o o o

Tuossa eilen illalla Trump kielsi lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen ennustaja todetakseen, että pörssikursseissa matalalento jatkuu ainakin niin pitkään kuin "korostuneet toimet" jatkuvat. Ja senkin jälkeen ainakin sen aikaa kun epidemian vaikutus yritysten tuloksiin näkyy täysimääräisenä.

Vaikka olen täysin epäpätevä pörssikursseja ennustamaan, niin tuskinpa tässä kurssit nousuun kääntyvät ennen kuin epidemia on ohi Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Minulla taasen liikenevät eurot on jo sijoitettu. Nyt odottelen osinkoja, katselen paljonko jää palkasta yli tai muutoin kertyy tileille, ja sijoitan niitä sitä tahtia kun euroja tulee.

10.3.2020

Miltä tuntuu kun sijoitusvarallisuudesta häviää 20 000 euroa?

Minua pohdituttavat omat tunteeni, on kyse sitten parisuhteesta tai sijoittamisesta. Tunteet vaikuttavat myös valintoihin, vaikka kuinka haluaisi, että ne eivät vaikuttaisi. Myös sijoittamisessa.

Ja nyt pörssit sukeltavat. Miltä se tuntuu?


Tässä on viime kuunvaihteen tilanne sijoituksistani. Sininen alue ovat sijoitetut eurot, punainen alue kertoo erotuksen sijoitetun ja nykytilanteen välillä.

Tuottoa oli tuolloin hitusen vajaat 20 000 euroa. Sen jälkeen kurssit ovat lasketelleet. En ole lähtenyt tilannetta laskemaan - sen aika on sitten kuun vaiheessa - mutta veikkaan, että sijoitusvarallisuuteni on laskenut vielä päälle 10 000 euroa.

Eli viimeinen kuukausi on vähentänyt sijoitusvarallisuuttani noin 20 000 euroa, ja voitolla olen enää varmaan vajaat 10 000 euroa. Se raja lähestyy, että olen "nollalinjalla".

On helppo ymmärtää miksi kurssit sakkaavat. Ovathan kurssit myös kovasti nousseet, Kiinan kaltainen teollisuusveturi yskii, eikä ole vielä tietoa kuinka laaja pandemia koronavirus lopulta on.

Pörssikurssit ovat kahden tekijän summa: yhtiöiden kyvyn tehdä voittoa, ja odotusten siitä, paljonko yhtiöt tekevät voittoa tulevaisuudessa.  Nyt kyky tehdä voittoa on heikentynyt, ja tulevaisuus on epävarma.

Aloitin sijoittamisen osakkeisiin loppuvuonna 2013. Ei mennyt aikaakaan, kun Ukrainassa ammuttiin alas lentokone, ja pörssikurssit laskivat. Minua ahdisti. Juuri olin (kohtalaisen raskaalla) työllä ansaitsemiani euroja pörssiin laittanut, ja sitten ne olivat miinuksella. Muistan, kun katsoin jonkin teatterin väliajalla kännykästä, että joko nyt kääntyy plussalle. Stressasi ja jännitti, niin hyvällä kuin pahalla tavalla.

Sen jälkeen on sattunut ja tapahtunut. Pörssikurssit ovat nousseet ja laskeneet. Olen valinnut strategian jossa ostan yrityksiä etenkin kun kurssit laskevat, aina 2 % välein. Se on toiminut ihan kohtalaisesti. Vaikka omaisuuden arvon laskeminen ei hymyilytä, ei se enää se ei tunnu kovinkan paljoa. Rahaa tämä vain on, ja keskimäärin sijoittaminen tuottaa kivasti.

Nyt olen kuitenkin sijoitusurani isoimmassa alamäessä. Joko sen alussa tai lähellä pohjaa, mistäs sen tietäisi. En silti paljoa stressaa. Tänään hymyilytti kun ynnäilin, että töissä tienasin päälle 200 euroa, ja pörssissä hävisin 3000 euroa. Virta vie ja virta tuo.


Tässä on S&P500 (500 suurinta amerikkalaista yritystä) pörssikurssit noin viimeiset 40 vuoden ajalta. Tähän mennessä matkaan on mahtunut kaksi kunnon romahdusta, 2000-luvun alkuun ja hieman jyrkempänä alkaen vuodesta 2008. Kummallakin kerralla meni muutama vuosi ennen kuin kurssit olivat samalla tasolla kuin aiemmin.

Tässä on sitten kuva viimeisestä viidestä vuodesta. Kun tarkemmin katsoo, niin mukana on muutamia kuoppia, isoimpana vuodenvaihteen 2018-19 notkahdus. Minua muuten ärsyttää kun puhutaan pitkästä nousukaudesta. Tuossa oli ihan oikea, yli 10 % tiputus. Eivät ne pörssiromahdukset aina ole yhtä isoja ja äkillisiä kuin vuonna 2008.

Mutta mutta. Realisti minussa sanoo, että notkahdus voi olla pitkä. Olen pian kaikilla irtonaisilla euroillani jotain ostanut, joka on tietty huono asia. Paitsi jos pohja on saavutettu, jolloin olen ollut ihan nerokas.

Toisaalta jos alkaa vuosien korpivaellus, ehdin saada runsaasti osinkoja ja työtuloista lisää sijoitettavaa. Toisin sanoen ehdin hyvin ostaa lisää kaikessa rauhassa.

Tähän mennessä tilanne ei ole minua jännittänyt tai ahdistanut. Lähinnä on ollut hommaa, kun olen ostanut mielestäni kohtuuhintaisia osakkeita liikenevillä euroillani.

Mutta tuntuuko minusta samalta sitten, jos sijoittamispuoli alkaa olla miinuksen puolella? Että miltä tuntuu jos oikeasti menetän sijoittamaani rahaa, sen sijaan, että menetän sijoitustuottoja?

Kaikki notkahdukset ovat joskus oienneet. Jopa vuoden 1929 suuri romahdus palasi aiemmille tasoille. Tosin 25 vuoden kuluttua. On hankalaa kuvitella, että tästä ei noustaisi, eikä minulla ole akuuttia tarvetta sijoittamilleni euroille.

Joten sanon itselleni seuraavaa: Toimi niin kuin olet suunnitelleet. Osta kun on rahaa ja syy ostaa. Odottele rauhassa, käy töissä ja leiki lasten kanssa. Kun näet ihastuttavan naisystäväsi, halaa häntä äläkä mieti muuta.

Aina ennenkin aurinko on noussut. Ja hyvällä tuurilla olen ostanut halvemmalla silloin, kun monet ovat pelänneet, että aurinko ei enää tule takaisin.

6.3.2020

Pieniä suomalaisten yritysten ostoksia koronan repiessä pörssejä alaspäin

No hitto! Nyt repeilee. Tai siis: ostan osakkeita järjestelmällisesti parinsadan euron kertaostoksilla, aiemmin tekemäni suunnitelman mukaan aina kun kurssi on laskenut 2 %. Eli kaikki menee suunnitellusti. Mutta kun niitä ostoksia on niin paljon.

Tavoitteeni on ollut blogata kaikesta mitä sijoitusmielessä teen. Nyt on pakko oikoa mutkia, ja teen neljä bloggausta. Yhdessä raportoin mitä suomalaisia yrityksiä on tullut ostettua, toisessa mitä ulkomaisia, ja kolmannessa sekä neljännessä Wärtsilän ja Nokia "siirrosta" osakesäästötilille sekä pienistä lisäostoksista niiden jälkeen. Eli kaikenmoista on tulossa.

Aloitetaan kotimaisista:

Citycon on osunut ostorajoihini seuraavasti:

  • 21 osaketta kappalehinnalla 9,285 euroa,
  • 21 osaketta kappalehinnalla 9,1 euroa sekä
  • 22 osaketta kappalehinnalla 8,92 euroa.
Kokonaispottini Cityconissa on 324 osaketta, tämän hetken arvoltaan vajaat 2900 euroa. Citycon on muuten firma joka pyöri plusmiinus nolla tasolla, joten tuossa tammikuussa myin vanhat pois ja ostin uusia osakesäästötilille.

On helppo nähdä miten Citycon kärsii yleisestä epävarmuudesta. Jos koronavirus leviää ja julkisilla paikoilla ei haluta viettää aikaa, niin kauppakeskuksille se ei todellakaan tee hyvää. Toisaalta hinta alkaa olla houkutteleva, ja tuskin koronavirus mitenkään ikuinen kiertolainen on, joten maltillisia lisäyksiä.

Kone on yritys, jota päätin viimein lisätä. Konetta ostin jo vuosia sitten, ja kurssi on vain noussut ja noussut. Nyt kun kurssi on laskenut melkoista vauhtia, niin päädyin ostoksille.
  • 4 osaketta kappalehinnalla 50,60 euroa, sekä
  • 4 osaketta kappalehinnalla 49 euroa.
Kokonaiskonepottini on 8 osaketta (nuo uudet) osakesäästötilin puolella, ja 42 osaketta vanhalla osaketilillä. Kokonaisarvoa näillä on sellaiset runsaat 2500 euroa. En raaski myydä kivasti plussalla olevia omistuksiani, etten joudu maksamaan veroja, joten nämä ovat sitten pysyvästi jaettuna kahdelle eri "tilille".

On niin ikään helppo nähdä miksi Koneen kurssi kärsii. Bisnes on myydä hissejä ja niiden huoltoa. Jos talous sakkaa, sakkaa rakentaminen. Jos rakentaminen sakkaa, tilataan hissejä vähemmän. Kun Kiina on vielä ykkösmarkkina, niin siitä saa kunnon sopan.

Mutta koronavirus tuskin on ikuinen, ja kaupungistuminen ei ole pysähtymässä. Koneella voi olla edessään ihan yhtä hieno tulevaisuus kuin aiemminkin oli.

Myös Nordean kurssi on tippunut, mutta minun ostorajoilleni se saapui vain kerran. Ostin tuossa viikko sitten 27 osaketta kappalehinnalla 7,05 euroa. Pankkibisnes on jo muutoinkin ongelmissa, ja nyt päälle vielä yleiset talouden epävarmuudet. 

Toisaalta vaikka pudotuspeli on kovaa, niin ei Nordea ole tuomittu olemaan häviäjien puolella.

o o o

En oikein osaa päättää, onko tämä sijoittajanuramielessä upeaa vai kauheaa aikaa. Juu, onhan se ikävää kun omistusten arvo laskee. Toisaalta sijoittajana sitä mielellään ostaisi aina halvemmalla, kunhan sitten seuraavana päivänä kyseisten yritysten kurssit nousisivat parikymmentä prosenttia.

Minulle sopii hyvin tämä malli jossa googlen sheetsi näyttää vihreää kun on aika tehdä ostoksia. Muutoin juoksisin fiiliksen mukana ja ostaisin mitä sattuu. Nytkin ostan mitä sattuu, mutta ainakin laskeviin kursseihin ja kohtuulliseksi katsomillani hinnoilla.

1.3.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 3/2020: Nettovarallisuus tippui taas alle 300 000 euroon!

No mutta huomenta! Se on uusi kuukausi, ja sitä on taas aika tutkailla sijoitusten ja varallisuuden välikatsausta. Ja nyt onkin tutkailtavaa, kun pörsseissä on lasketeltu alamäkeä.

Ensimmäisenä katsotaan kuvaa sijoittamistani euroista, ja sijoitusvarallisuuteni määrästä. Kuten näkyy, kurssi on alaspäin. Oikeastaan kyseessä on "tuplaisku".

Ensinnäkin kävin viemässä sijoitustililtäni 3250 euroa. Kyse oli käytännössä keittiöremontista, jonka kaikki laskut on nyt onneksi maksettu. Nappasin eurot sekä säästö- että sijoitustileiltäni, en siis mitään tätä varten myynyt pois.

Toinen vaikuttava tekijä on tietty pörssin notkahtaminen. Koko alkuvuosi on ollut matalalentoa, mutta viimeinen viikko oli jo pudotusta. Käytännössä sijoitusvarallisuudestani suli helmikuussa 9430 euroa, jonkin verran päälle 10 %.

Tässä näkyy sitten sama graafeina. Periaatteessa tämä näyttäisi olevan sijoitushistoriani merkittävin miinuskuukausi. Mutta tilastoa hämää se, että noin graafin vasen puolisko on kolmen kuukauden keskiarvoja. Eli yksi "notkokuukausi" on tasoittunut kolmen kuukauden keskiarvoksi.

Lisäksi summat ovat euromäärissä kasvaneet - joka mahdollistaa isommat nousut ja tiputukset.

Mutta miinuksella silti. Merkillepantavaa muuten on, että punainen palkki on ollut minulla lähes yhtä iso myös loka- ja joulukuissa 2018 sekä toukokuussa 2019. On niitä miinusmerkkisiä kuukausia tullut viime aikoina muutoinkin - ainakin minulle.


Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Sain viime kerralla noottia termeistä ja ylipäätänsä siitä, että laitan liikaa painoa bruttovarallisuudelle ("lainaa satatonnia niin olet heti satatonnia rikkaampi!"). Noh, nyt olen maltillinen. Termit ovat brutto ja netto, ja netto on se relevantein.

Ja kyllä, takkiin tuli silläkin rintamalla. Nettovarallisuuteni on nyt 291 300 euroa. Kuukautta aiemmin summa oli 302 400, eli hieman yli 11 000 euroa takapakkia. Ja jos muistelee vielä vuodenvaihteen tilannetta, niin silloin varallisuutta oli minulla 306 200 euroa. Nyyh nyyh. Virta tuo ja virta vie.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Graafi alkaa mennä sekavaksi, katson pitäisikö minun tehdä tännekin kolmen kuukauden keskiarvoja menneestä. Tai vaikka vuoden keskiarvoja.

Sijoitusvarallisuuden muutos tulikin jo mainittua. Säästötililtäkin kaivoin euroja, joten alkaa nollan alapuolella olemaan painoa. Lainat nyt lyhenivät entiseen malliin runsaalla 750 eurolla.

o o o

Siinä graafeja. Kohtalaisen tuntuva notkahdut on antanut minulle tilaisuuden miettiä miltä tämä tuntuu.

Ensinnäkin, tuntuu ikävältä. Muttei yhtään niin ikävältä kuin joskus vuosia sitten kun notkahti. Silloin seurasin varmaan tunnin välein, että joko käyrät kääntyvät ylöspäin.

Nyt pikemminkin vain tunnen hiljaista apeutta sisälläni, ja elelen normaalisti. Perjantaina yllätyin siitä, että lasku edelleen jatkui, jostain kymmenen uutisten indeksilistauksesta. Ei ollut ehtinyt asiaa miettimään päivän aikana.

Toisekseen, pidän katseen tilastoissa. Kyllä, sijoitusvarallisuudestani hävisi miltei kymppitonni. Päädyin siis samalle tasolle kuin viime vuoden huhti-toukokuussa. Silloin minulla oli noin samoja määriä sijoitusvarallisuutta. Elämä oli silloinkin hyvää ja sijoitusvarallisuutta oli ihan mukavasti.

Jännää, miten sen menettäminen, mitä jo on, tuntuu enemmän kuin jonkin kuvitteellisen, jota vielä ei ole.

Kolmannekseen, rahan ottaminen pois sijoitustileiltä vaikuttaa sijoitusvarallisuuteen. Kun otan vertailukohdaksi toukokuun 2019, niin sen jälkeen olen ensin lisännyt euroja sijoitustileille 5250 euroa, ja sitten vuodenvaihteessa ja jälkeen olen käynyt nappaisemassa sieltä 7250 euroa. Eli pari tonnia tuosta tippumisesta on ihan omien tassujeni tekosia.

Ja kääntäen, jos nuo eurot olisivat edelleen sijoitustilillä, niin nyt ostaisin varmaan vielä enemmän uusia osakkeita. Näin ne omat teot vaikuttavat.

o o o

Miten sitten tästä eteenpäin?

Kurssinotkahdus on mahdollisuus ostaa lisää. Minulla on listauksia yrityksistä, joita haluan ostaa lisää, höystettynä hinnalla, jolla aloitan. Ehkä 75 % yritysten hinnoista on vielä (itse asettamieni) rajojen yläpuolella. Neljännestä olen ostanut viimeisten viikkojen aikana.

Eurot vähenevät. Sijoitustililläni on ehkä 3000 euroa, ja säästötili on melko tyhjä. Oman talouden hallinnan kannalta kannattaisi kerryttää euroja tuonne säästötilille, että olisi taas mukava ehkä viiden tonnin marginaali.

Käytännössä lähestyn tilannetta, jossa kassani on tyhjä, ja en enää voisi tehdä enempää ostoksia kuin mitä osingot tuovat ja palkasta ja muista tuloista jää yli. Eli sellaisella 500-1000 eurolla kuussa. Jos siis pörssinotkahdus jatkuu tai muuttuu pidemmäksi korpivaellukseksi, iloiset ostelun päiväni ovat takanapäin ja pitää ensin työllä leipänsä ansaita.

Mutta ei hätää, tätä olen ennenkin murehtinut. Koko sijoitushistoriani olen aina miettinyt, että entä jos tämä kurssilasku jatkuu ja jatkuu, ja missaan parhaat ostohetket kun kassa on tyhjä. Noin voi aina käydä, mutta ainakaan vielä en ole ollut tilanteessa, että viimeinenkin sijoituseuro olisi käytetty. Tähän mennessä on tullut aina suvantoa, euroja on kertynyt ja sitten seuraavien ostoviikkojen tullessa eteen minulla on ollut taas jonkinmoinen kassa kasassa.

o o o

Koronavirus voi tulla ja pyyhkiä yhteiskunnat uuteen uskoon. Luultavasti niin ei käy. Isku taloudelle on jo tullut, ja se näkyy jo pörsseissä. Jos isku on pidempiaikainen, se näkyy varmaan vielä enemmän pörssikursseissa.

Minä toimin niin kuin olen ennenkin toiminut, ja katson miten käy. Sekä mietin viime kesää. Aurinko paistoi, ja kiersin lasten ja naisystävän kanssa (yhdessä ja erikseen) retkeillen lähialueita. Silloin olin sijoitusvarallisuusmielessä siinä paikassa missä olen nyt - ja se paikka oli oikein ihana.

27.2.2020

Kaikenmoisia pikkuostoksia ja ostoksista raportointia: autonvalmistusta ja sijoitusyhtiötä

Iltaa vaan. Nyt pörssissä tapahtuu. Ja kun pörssissä tapahtuu, minulla ostorajat tulevat vastaan.

Osakkeiden ostotekniikkani on aika yksinkertainen. Päätän, mitä haluan ostaa. Sitten ostan noin 200 euron erillä kyseistä osaketta. Teen seuraavan 200 euron ostoksen kun kurssi on laskenut 2 % aiemmasta ostoksestani.

Idea on siis ostaa osaketta ns. kuoppaan asti. Kun kurssit nousevat, en enää osta lisää.

Koska Nordealla on käytössä prosentin välityspalkkiokatto, jopa sadan tai kahdensadan euron ostokset ovat ihan kustannustehokkaita. Välityspalkkioita menisi vielä vähemmän jos ostaisin tonneilla. Mutta se ei ole mahdollista kun en ole riittävän rikas, ja lisäksi tykkään "harrastaa" sijoittamista.

Lisäksi mallini tavallaan hillitsee omia impulssejani. Jos ostaisin heti 1200 eurolla jotain yritystä kun hyvältä tuntuuu, niin sitten ostaisin. Mutta jos ostan 200 eurolla ensin, ja 200 eurolla aina kun kurssi on tippunut, niin parhaimmillaan ostan samaista yritystä samaisella 1200 eurolla, mutta halvin ostohinta on 10 % matalampi kuin ensimmäinen ostohinta. Välityspalkkioissa menetän olisikos 4 euroa, mutta halvempaan hintaan ostaminen kyllä tuo enemmän kuin tässä menee.

Tämä taktiikka sopii hyvin yrityksiin, joiden kurssi aaltoilee tai on laskevalla uralla. Sen sijaan tämä malli ei sovi firmoihin joilla menee koko ajan vähän paremmin. Mutta se on sen ajan murhe se.

Lähipäivät bloggaan sitten tälläisiä pikkuraportteja, osin myös itselleni talteen. Olen muuten huomannut jo melko pitkän (vuodesta 2014) bloggaushistorian olevan siinä mielessä hyödyllistä, että omia tekstejä lukemalla muistaa mitä on tullut tehtyä, ja millä perusteilla.

Lisäsin omistustani Fordissa. Ostin

  • 27 osaketta hintaan 7,65 dollaria, 
  • 29 osaketta hintaan 7,49 dollaria, 
  • 29 osaketta hintaan 7,29 dollaria ja
  • 31 osaketta hintaan 6,95 dollaria.
Käytännössä siis omistusosuuteni kasvoi noin 800 eurolla.

Ford on ilmeinen, potentiaalinen ruumis tässä koronaviruksen tuomassa paniikissa ja mahdollisessa kurssiromahduksessa. Ensinnäkin osa valmistuksesta ja osista tulee Kiinasta, jossa tuotannossa on katkoja. Toisekseen kiinalaiset ovat iso asiakaskunta. Kolmannekseen firmalla on mennyt viime ajat aika huonosti, esimerkiksi P/E luku räjähti taivaisiin kun tuotto on vain hiukan positiivisen puolella. Neljännekseen alakin on vielä murroksessa.

Kun nuo asiat kirjaa ylös, niin alkaa itsekin ihmettelemään miksi tuonne suuntaan sijoitan. Mutta on minulla myös perusteita.

Ford on kuitenkin pitkän linjan yritys joka jo T-mallillaan muutti maailmaan. Toisekseen isot, perinteiset jätit voivat olla voittajia myös mullistusten keskellä. En ole yhtään vakuuttunut siitä, että Tesla saa niin paljoa etumatkaa sähköautosuunnassa, etteivätkö isot jätit pysyisi perässä. Kolmannekseen yrityksen päästessä pinnalle tilanne voi muuttua nopeasti.

Kolmannessa kohdassa on tosin iso mutta. Se nimittäin edellyttää, että pinnalle päästään.

Edellisen lisäksi ostin lisää ruotsalaista sijoitusyhtiö Kinnevikiä. Ensin
  • 10 osaketta hintaan 208,90 kruunua, sitten
  • 10 osaketta hintaan 204,80 kruunua ja vielä
  • 10 osaketta hintaan 200,70 kruunua.
Kinnevik on vähän niin kuin rahasto. Sijoittaa noin 25 yritykseen, usein pieniin ja kasvamaan päin oleviin. Tämä on suunta johon rahastojen avulla on hankala päästä käsiksi. 

Lisäksi Kinnevikissä minua ainakin aikanaan houkutti se, että sen arvo oli päälle sen omistusten arvon. Nuo nyt aaltoilevat tilanteen mukaan, mutta silti.

Olen vähän toivonut, että Kinnevikin kurssi laskisi. Tässä on mukana myös ruotsin pörssin yleistä sukellusta. Silti tuntuu vähän ikävälle kun kaikki omistukseni menevät punaiseen suuntaan.

25.2.2020

Kaksi miniostosta Kinnevikiä, koronavirus painaa kursseja ja mitä aion tehdä?

Kurssit ovat sukeltaneet oikein kunnolla. Tämä merkitsi, että Kinnevikin suhteen ostorajani osui kohdalleen kahdesti.

Ostin Kinnevikiä ensin yhdeksän osaketta kappalehinnalla 217,5 kruunua, ja sitten toiset yhdeksän osaketta kappalehinnalla 213,2 kruunua.

Kurssit tippuvat, koska koronavirus on alkanut tosissaan huolestuttamaan. Virus aiheutti epidemiaa nyt myös Italiassa, ja varmaan tartunnan leviäminen Eurooppaan on se, mikä tässä sijoittajia huolestuttaa.

On helppo hahmottaa mikä tuossa huolestuttaa.

Ensinnäkin globaalit tuotantoketjut tökkivät, joka vähentää tuotantoa. Ja koska monet firmat ja tuotteet nojaavat kiinalaisiin osiin, niin vaikka kaikki muu olisi kasassa, niin viimeistele sitten siinä tuotetta ilman kaikkia palasia.

Toisekseen tämä vaikuttaa myös kulutukseen. Italiassa tapahtumia perutaan ja ravintolat menevät kiinni kuudelta. Jos vastaava laajenisi maailmanlaajuiseksi epidemiaksi, niin kuluttaminen vähentyy. Tämä vaikuttaa suoraan talouteen.

Kolmannekseen huolena vaikuttaa olevan, että tämä olisi se kantamus joka katkaisee kamelin selän. Eli että nyt se kauan pelätty kurssiromahdus alkaa, ja kaikkea sen suuntaista. Tämä pelko nyt tulee esiin aina kun jotain yllättävää tapahtuu.

Mutta toisaalta, on niitä ennenkin SARSseja ja vastaavia ollut. Kun epidemia saavuttaa huippunsa ja hiipuu, oletettavasti talous palaa nopeasti aiemmalle radalleen. Jonkunmoinen kuoppa siinä on ollut, mutta sitten siitä tulee mennyt kuoppa. Tuskin ja toivottavasti tästä nyt ei mitään espanjantautia tule.

Espanjantautiin kuoli muuten 30-100 miljoonaa ihmistä, suomessakin 25 000. Suomi muuten selvisi aika vähällä, kiitos syrjäisyyden, meren ja pakkasen. Koska tuolloin maailmassa eleli noin pari miljardia ihmistä, kohta meitä on kahdeksan miljardia. Eli nykyihmismääriin muutettuna puhutaan noin 120-400 miljoonasta ihmisestä. Se olisi kyllä kauheaa.

Itse aion toimia niin kuin ennenkin. Ostan osakkeita kun kurssit tippuvat ostorajoilleni. Vasta pari "listoilla olevaa" ylipäätänsä pyörii ostorajojeni tuntumassa.

Jos kurssit sukeltavat oikein kunnolla, ryhdyn katsomaan osakkeiden lisäksi jotain indeksirahastoa jota ostaa säännöllisesti. Ja toivon, etteivät ostoeuroni lopu ennen kuin kurssinotkahdus päättyy.

22.2.2020

"Siirsin" Nokian renkaat osakesäästötilille


Nyt menee jo viikkojen tai päälle kuukauden takaisten asioiden raportoinnin puolelle. On ollut hoppua enkä ole ehtinyt keskittyä sijoittamiseen - saati sitten siitä bloggaamiseen. Käyn nyt kuitenkin tekoseni läpi näin takautuvasti.

Tammikuun lopulla ensin myin 24 Nokian renkaiden osaketta hintaan 22,6 euroa, sitten ostin 25 osaketta osakesäästötilille hintaan 22,85 euroa. Oikeasti kyllä ostohinta oli ihan myyntihinnan vieressä, mutta tuossa ovat mukana välityspalkkiot.

Sana siirtää on otsikossa lainausmerkeissä siksi, että eihän tämä nyt oikeasti ollut siirto. Ensin myin, ja sitten ostin. Mutta itse koen, että samat osakkeet siinä vaihtuivat tililtä toiselle, ja vielä yhden ystävänkin ottivat mukaan.

Nokian renkaita ostin uudemman kerran joskus vuosi sitten. Olen yritystä omistanut myös kauan sitten, mutta ne osakkeet myin jostain syystä jota en nyt muista. Ehdolla syypäiksi ovat avioero tai auton hankinta.

Omistusosuuteni on pieni, nykyarvollaan 667 euroa. Nokian renkaiden arvo on noussut kuukaudessa 15 %. Minulle sillä nyt ei ole mitään merkitystä, niin siinä olisi käynyt myös vaikken olisi mitään tehnyt.

Nokian renkaiden siirto osakesäästötilille liittyy tavoitteeseeni, jossa pikku hiljaa siirrän suomalaisia omistuksiani osakesäästötilille. Pois lukien esimerkiksi Nesteen, jonka arvo on noussut jo päälle 100 %. Siinä kun veroseuraamukset söisivät veroedut vuosikymmenien ajalta.

Ja koska Nokian renkaiden kurssi kyykkäsi lähelle ostohintaani, tein tämän siirroksen. Jos yhtiön kurssi taas sahaa, aion ostaa pikku hiljaa lisää.

Nokian renkaat muuten voi olla osakesäästötilille hyvin sopiva osake. Osinkotuotto on korkeahko, noin 6 %, ja yritys on ollut viime vuodet vakaa osingonmaksaja. Minun 25 osakkeellani osinkoa tulee nyt keväällä 39,5 euroa. Tästä pikaisesti laskien 10,07 euroa olisi mennyt välittömästi veroihin. Nyt sitten veronmaksu siirtyy hamaan tulevaisuuteen.

16.2.2020

Olisiko nyt hyvä vai ihan surkea aika ostaa lisää Roviota?


Aikoinani bloggasin Rovion osakeannista, syyskuussa 2017. Tuo teksti taitaa olla tämän blogin top 10 -listalla. Rovion osakeannin aikoihin sijoittamisesta puhuttiin melko laajasti.

Listautumisannin hinta taisi olla jossain 10 euron tienoilla. Aika pian Rovio tippui nykyiselle, noin neljä-viiden euron tasolla. Itse omistan Roviota vain vähän, 270 eurolla.

Ostin yhtiötä aika lailla huvin vuoksi 5 ja 4,4 euron kappalehinnalla kun kurssi oli sukeltanut. Osakeannissa en ollut mukan. Ajattelin, että joskos tuo kurssi heti ponnahtaisi ylöspäin. Ei ponnahtanut.

Notkahduksen jälkeen Rovion tilanne on aaltoillut. On lupauksia paremmasta, on tuoton tipahtamista lähes nolliin. On kaikenmaista.

Suoraan sanoen: en tiedä miten Rovioon suhtautuisin. Ja sitä kautta en tiedä miten suhtautuisin Rovioon potentiaalisena sijoituskohteena.

Lähes kaikki kunnolla tuottaneet osakeostoni ovat olleet yrityksiä, joiden ostaminen on tuntunut vähän ikävältä. Joko olen ostanut laskevaan kurssiin tai muutoin on ollut pilviä taivaalla. Varman päälle -ostokseni ovat tosiaan olleet varman päälle ostettuja - tasaista tuottoa ja tasaista arvonkasvua.

Rovio on näkyvä ja iso firma. Mutta pelibisnes on tiukasti kilpailtua, pitää kyetä luomaan uusia menestystuotteita. Tässä Rovio ei ole onnistunut, toisin kuin toinen suomalaislähtöinen firma Supercell. Onko Rovio liitaa "yhden tempun poni"? Eli juuri nyt Rovion ostaminen tuntuisi ikävältä.

Jos menestys nojaa liikaa vihaisiin lintuihin, niin se ei kanna vielä pitkälle. Ellei nyt onnistu Disney-tyylisessä mallissa jossa yksi Mikki Hiiri johtaa ties mihinkä huvipuistoihin. Mutta on Disneylläkin nykyään aika paljon muuta, kuten vaikka Marvel-elokuvat ja Star Wars.

Toisaalta, toinen läpimurtopeli avaisi Roviolle ihan erilaiset maisemat. Sitten olisi vihaisia lintuja ja jotain muuta. Mutta mistäs ihmeestä sitä osaisi päätellä onko tulossa uusia läpimurtoja? Plus Rovio on kuitenkin sen verran pieni toimija, että kovinkaan montaa peliä ei ole tyrkyllä läpimurtoa tekemään.

Pelimaailma on minulle sijoituskohteena vieraampi. Tuon seurauksena saatan jäädä ulos yhä vaan kasvavasta toimialasta. Kännyköitä riittää, ja pelejä pelataan.

Rovion osakemäärä on sen verran pieni, että aaltoja tulee. Esimerkiksi perjantaina kurssi noisi vajaat yhdeksän prosenttia. Samalla tavalla laskuja tulee. Toisin sanoen jos Roviota ostaa haluaisin, niin voisin hyvin kytätä pieniä notkahduksia ja voisin ostaa vähän halvemmalla.

Mutta haluanko? En minä tiedä. Potentiaalia on vaikka kurssin tuplaamiseen, tai sen puolittumiseen. Mitä olette mieltä?

8.2.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 2/2020: Nyyh nyyh! Kokonaisvarallisuus jälleen alle puoli miljoonaa.

Se on kuun vaihde takanapäin, ja on aika sijoitusten ja varallisuuden välikatsaukselle. Kuten aina, aika monetta vuotta jo, ensin katsaus sijoituksiin.

Tässä on kuva sijoittamieni eurojen määrästä, ja sijoitusvarallisuudesta. Sijoitusvarallisuutta minulla on tällä hetkellä pyöristettynä 85 100 euroa. Se on runsaat 1400 euroa vähemmän kuin viime kuussa.

Tämä selittyy osin sillä, että nappasin 750 euroa sijoitustileiltä muuhun käyttöön. Lähes saman verran tuli varallisuuden arvonlaskua.


Tässä on sitten kuva sijoiteuista euroista, ja arvonmuutoksesta. Miinusta tuli sen mitä nyt yllä kuvasin

Muutin muuten tätä kuviota viime kerrasta. Edelliset palkit ovat aina vuosineljänneksien keskiarvoja, aina viimeisiin kuukausin asti. Sitä kautta "ääripäät tasoittuvat".


Sitten mennään nyyhkyosioon. Tässä on kuva allekirjoittaneen kokonaisvarallisuudesta. Kokonaisuvarallisuus painui alle puoleen miljoonaan (497650 euroa), käytyään viime kuussa jo tuon haamurajan yläpuolella.

Velat pienenivät normaaliin tapaan runsaat 700 euroa. Nämä kaksi ynnättynä yhteen tarkoittavat sitä, että velaton varallisuuteni tippui päälle 3500 eurolla, 302 500 euroon.


Viimeisenä katsaus kokonaisvarallisuuden muutokseen. Takkiin tuli tässä kuussa sellaiset vajaat 3700 euroa - eli aika sama summa jonka poimin keittiöremonttiin sijoitustililtä.

o o o

No niin, tässä sitä ollaan. Köyhyys on kulman takana, kun tulee hetken verran miinusta. Mutta ei siinä kaikki, tämän kuukauden puolella olen käynyt kaivelemassa sijoitustileiltä toiset 3000 euroa. Eli sama laatikonkaivelutahtä kestää vielä ainakin tämän kuukauden.

Lopuksi pitää vähän irroitella. Vaikka muutama tonni nyt tulee miinusta, niin en nyt ihan köyhyysrajaa lähesty. Palkka edelleen juoksee, ja sijoitukset tuottavat.

Puoliso opiskelee muun tekemisen ohessa yhteiskuntatieteitä, ja yhdessä sovitusti (eli pakotetusti) totean, että marxilaisen teorian mukaan kuulun omistavaan luokkaan. Että olen hyvätuloinen ja hyväosainen, ja kuulun vielä kulttuurielittiinkin.

Noinhan se on, ei auta kieltää.


23.1.2020

Ensin myin Nordean osakkeeni, sitten ostin (osakesäästötilille) osan takaisin


Jo viime vuoden puolella myin Nordean osakkeeni. Täältä pääset bloggaukseen asiasta. Varauduin sekä keittiöremonttiin, että osakesäästötiliin. Tappiot pääsee myös vähentämään verotuksessa.

Jo pari viikkoa sitten, vuoden alkuvaiheessa, ostin takaisin 138 Nordean osaketta, kappalehinnalla 7,24 euroa. Eli noin tonnin hankinta.

Nordea ei ole sen huonompi yritys kuin aiemmin. Venkslailujeni taustalla on ihan vain yllämainitut. En myöskään pidä kiirettä osuuteni takaisinkasvatuksessa. Nordean kurssi on aaltoillut aika ajoin, ja suunnittelen jälleen omistusosuuteni suurentamista parinsadan ostoksilla aina kun kurssi tippuu parin prosentin verran.

Mutta tavoitetasolla siis voisin omistaa Nordeaan edelleen nykyistä enemmän, kunhan sopivaan hintaan saisin.

Olen nyt myynyt sekä Nordeaa, Ålandsbanken asuntorahastoa ja HCP Quantia (jälkimmäisistä on bloggaukset tulossa). Sain viime vuonna verojen jälkeen osinkoa kahdelta ensinmainitulta 280 euroa. Saattaa olla, että säätöni vielä näkyvät tämän vuoden osinkosummissa. Hillitsen kuitenkin itseni: kannattaa ostella mieluummin osakkeita kun hinnat ovat kohdillaan, kuin jotta saisi osinkoja.

o o o

Yleisesti huomaan, että kiire (töissä ja kotona), kodin remontit (kotona) ja osakesäästötili ovat luoneet tilanteen, jossa olen vähän pihalla siitä, missä talous menee. Keittiö on maksettu ja rahaa tileillä on runsaasti, eli sinällään tilanne ei ole ongelmallinen. Mutta epäselvä. Kenties kuun vaihteen yhteenveto avaa minullekin minkä verran loppuvuoden erikoistilanteet nyt oikeasti kauhaisivat varallisuudesta.

18.1.2020

Vuoden 2019 osinkokatsaus - päälle 2000 euroa osinkoja

Olen aina parin kuukauden välein käynyt läpi osinkojeni tilannetta. Mutta vuodenvaihteessa välikatsaukset tekeminen on aiempaa ihanampaa, kun pääsee vertailemaan vuosia keskenään.

Viime vuonna sain osinkoja 2055 euroa. Se on 501 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Ihan hyvin.

Ensimmäiset osinkoni sain syksyllä 2013. Siitä alkaen nousu on ollut tasaista, poislukien muutoksen vuosina 2016-2017. Silloin sekä järjestelin varallisuuttani, siirsin varallisuuden painopistettä Nordean suuntaan ja jonkin verran myös sijoitin lähinnä rahastoihin.

Seuraan muuten passiivista tuloa - vaikka osingoista puhun - eli pääomanpalautuksen ja S-osuuskuntien vastaavat eurot ovat mukana. Ja seuraan tileille tulevaa summaa, eli vuonna 2016 tuossa on vähän "harhaa" kun maksoin jenkkiosakkeista kotimaan veroja takautuvasti. Nuo osakkeet olivat Lynxillä, jossa minulla on nykyään paljon vähemmän omistuksia.

Tässä on sitten graafi osingoista kuukausittain. Jokainen kuukausi toi tullessaan hieman plussaa. Paljon tai vähän, mutta kuitenkin hieman enemmän.

Viime vuonna sain kahdeksana kuukautena osinkoja yli 100 euroa. Edeltävänä kahtena vuonna kuukausia oli neljä.

Tässä on sitten käytännössä sama graafi, mutta kumuloituvasti. Osinkoja kerttyi tasaisesti enemmän, mutta lopppuvuonna oli pientä hyppäystä.

Olin muuten jossain vaiheessa viime syksyä sitä mieltä, että 2000 euron raja ei tule täyteen. Etenkin kun Nokia perui pari osinkoeräänsä. Mutta yli tuli silti kirittyä.

o o o

Osinkotavoitteeni vuodelle 2020


Täytyy myöntää, että minulla ei ole kovinkaan merkittäviä, osinkoihin liittyviä tavoitteita alkavalle vuodelle. Tai oikeastaan en ole miettinyt koko asiaa. Mutta nyt mietin.

Ensinnäkin, maksoin eilen aikamoisen summan keittiöstäni. Lisäksi myin Nordeani ja ostin osan takaisin osakesäästötilille. Handelsbankenin asuntorahasto on lunastuksessa. Toisin sanoen omillani ja Ikean tileillä on enemmän rahaa, mutta jonkin 150 euroa tulisi osingoissa takapakkia vuositasolla jo noilla muutoksilla.

Toisaalta palkka juoksee ja vuokratuottoja tulee. Niitä tulen varmaan sijoittamaan vuoden mittaan.

Realisti minussa sanoo, että uusi 2000 euron ylitys olisi kiva juttu. Mutta eihän se ole tavoite, sillä juuri mitään ei tarvitse tehdä jotta tuo tavoite tulee saavutettua.

Niinpä alkaneen vuoden osinkotavoitteeni on 2400 euron ylitys. Tuo on kiva summa, koska 12 jaettuna se on 200 euroa kuukaudessa. Tuo on myös summa, jolla tarvittaessa maksaisi lasten harrastukset, ostaisi paljon spagettia tai muutoinkin kattaisi osan elämisen kuluista.

En usko, että tuohon summaan yllän. Mutta niin minä ajattelin myös tämän vuoden tavoitteestani, ja ylsin silti. Joten katsotaan.



11.1.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 1/2020: Varallisuutta puoli miljoonaa!

Kuun vaihteen jälkeen pääsen tekemään kuukausikatsauksia. Vaikka nyt oli samalla vuodenvaihde, niin aloitan ihan standardinmukaisella kuukausikatsauksella. Palaan parin viikon sisällä "isomman pensselin" vuosivertailuun.


Tässä on graafi sijoitetuista euroista, ja kokonaisvarallisuudestani. Tähän mennessä olen sijoittanut hitusen vajaat 60 000 euroa. Sijoitusvarallisuutta on vajaat 87 000 euroa, eli olen voitolla pyöreästi 27 000 euroa.

En oikein osaa päättää onko tuo paljon tai vähän. Kyseessä on noin 31 % arvonnousu. Samaan aikaan on ollut niin "pörssisuotuisia" vuosia, että olisin varmaan tienannut enemmän jos olisin laittanut euroja suoraan indeksirahastoihin. Toisaalta, osakkeiden ostaminen ja omistaminen on kivaa.

Lisäksi pitää tietty muistaa, että olen sijoittanut tasaiseen tahtiin. Viime kuussa sijoitetut eurot eivät ole vielä ehtineet paljoa tuottaa.


Tässä on sitten graafi sijoitusten muutoksista. Vasen reuna on maltillisempi, siinä on esillä vuosineljänneksien muutos. Oikealla puolella on siten kuukausitilanne runsaan vuoden ajalta.

Punaisella on arvonmuutos, sinisellä muutos sijoittamissani euroissa. Pikavilkaisulta näkee, etten ole paljoa sijoittanut viime kuukausina. Ja että arvonmuutoksissa on heiluntaa, mutta useimmiten sitä ollaan lievästi plussan puolella.

Aion muuttaa tätä graafin esittämistapaa, kunhan jaksan. Ajattelin, että vertailussa olisivat aina vuosineljännekset, pois lukien ihan viime kuukaudet. Kolmen kuukauden keskiarvo kun tasaa "huojuntaa."



Nyt katse kokonaisvarallisuuteeni. Seuraan varoja, velkoja ja niiden erotusta (eli velatonta varallisuutta).

Lainojen määrä tippui entiseen malliin noin 760 eurolla. Velkaa minulla on kaikkineen noin 196 000 euroa. Varallisuuspuolella meni ensimmäistä kertaa puolen miljoonan raja rikki! Tämän vahvasti tulkinnallisen seurannan mukaan minulla on varallisuutta 502 000 euroa.

Sanapari "vahvasti tulkinnallinen" tulee mukaan siitä, että lasken mukaan kodin ja mökin. Vaikkakin lasken niiden arvon varman päälle, on se kuitenkin spekulatiivista. Plus kodin tai mökin myynti myös maksaisi.

Kaikista tärkein käyrä - keltainen eli velaton varallisuus - nousee kivaa tahtia. Velaton varallisuuteni on noiden kahden edellämainitun erotus, eli 306 000 euroa. Eikä siitä ole kauaa kun 300 000 euroa meni rikki.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Alkaa mennä jo sekavaksi, ryhdyn siistimään tätäkin graafia.

Uusia euroja en laittanut säästötilille yhtään. Varaudun keittiöremonttiin, joka jopa lohkaisee säästöistä kohta vähän. Velat lyhenivät 760 euroa, ja sijoitusvarallisuus arvon nousuineen ja lisäsijoituksineen 1445 euroa.

Kaikkineen kokonaisvarallisuus nousi 3205 euroa. Se on aika kivasti. Ja on muuten päälle satanen päivässä. Lisää tämänkaltaisia kuukausia, kiitos!

o o o

En lähde nyt isommin spekuloimaan tulevasta, palaan erikseen isompiin linjoihin. Mutta vaurastumistahtini on ihan kiva, ja mitä pidempään suunta jatkuu tämänkaltaisena, niin vielä kivempi.

Kotona keittiöremontti maksaa kohta melkoisen summan, ja alkavana vuonna taloyhtiö kunnostaa kylpyhuoneita. Jälkimmäinen näkyy viiveellä vastikkeessa. Eli "perusmenoissa" on nousua tulossa.

Toisaalta alan olla tilanteessa, että ihan kaikki on jo hankittu. Eli voin alkaa liukumaan elämässäni minimalistiseen suuntaan. Luulen, että voisin aika helposti säästää satasia kuussa ihan vain sillä, että katsoisin enemmän sen perään mitä tulee ostettua. Hieman hektiset kuukaudet ovat tuoneet lipsumista arkiseen rahankäyttöön, ja isommat investoinnit tuovat vielä lisäksi piikkejä kulutukseen.

9.1.2020

Peli auki osakesäästötilin suhteen: Ostin Cityconia

Nonniin. Uusi vuosi tuo mukanaa myös uusia kujeita. Osakesäästötilin avasin, ja siirsin sinne ensimmäiset euroni.

Eilen tein myös ensimmäisen ostoni osakesäästötilille. Ostin 260 osaketta Cityconia, kappalehinnalla 9,49 euroa.

Eikä siinä vielä kaikki. Samaan aikaan myin 269 osaketta samaista firmaa, viisi niistä meni myyntiin hinnalla 9,5 euroa ja loput hintaan 9,49 euroa.

Nopeammat näkevät, että myin noin saman määrän kuin ostin, ja noin samalla hinnalla. Kyseessä on puhtaasti siirto osakesäästötilille, ei sen kummempaa.

Jätin "osan ostamatta", sillä veikkaan, että kurssit kuitenkin sahaavat, ja ostan pikkaisen lisää jos kurssit tippuvat.

En tiedä miten verottaja suhtautuu "ostin ja myin samaan hintaan" -malliin, eli saisiko vastaavista ostoista vähentää tappioita. Olisi kummaa, jos uuden osakesäästötilin käyttöönotto tulkittaisiin vero-optimoinniksi. Tässä kohden asialla ei kuitenkaan ole mitään väliä, sillä myin Citycon-omistukseni noin ostohintaan.

Luulen, että Citycon sopii hyvin osakesäästötili-omistukseksi. Kurssi tuskin raketoi, ja osingon ulosmaksuprosentti on kohtalaisen suuri. Siksipä aloitin Cityconista.

Citycon on maksanut osinkoa neljännesvuosittain. Viimeksi osinko oli 43,71 euroa, josta tilille kilahti 32,56, Käytännössä osakesäästötilin tuomat "lisäeurot" ovat noin 11,15 euroa, ja vuositasolla kyse on noin 45 euron summasta. Osa tuosta osingosta on pääoman palautusta, mutta käsittääkseni sitä kohdellaan samoin kuin osinkotuloja.

Realistina pitää todeta, että myös osakkeiden osto ja myynti maksaa. Olen tottunut vain prosentin palkkioihin (pienissä ostoksissa), tässä kohden tulevat rajat täyteen. Eli palkkio on kaiketi jokin 7 tai 8 euroa per kauppa.