UA-52254593-1

10.11.2020

Paluu säännöllisten indeksisijoitusten maailmaan - ja tarinan alkuun

Huomenta! Ja nonniin. Palasin sitten säännöllisten indeksisijoitusten maailmaan. Enkä jaksanut asiaa edes erityisen paljon pohtia, etenin helpoimman kautta.

Joskus "sijoitusurani" alkuvaiheissa sijoitin säännöllisesti Seligsonin passiivisiin rahastoihin, joita indeksirahastoiksikin kutsutaan. Sittemmin innostuin Nordnetin kuluttomista rahastoista. Viime vuodet olen lähinnä ostanut suoraan osakkeita.

Joskus varmaan jo vuosi sitten paluu indeksisijoittamiseen alkoi pohdituttamaan minua. Sen miettiminen, mitä haluaa ostaa ja mihin hintaan, vaatii energiaa. Kyllä sitä välillä on, muttei aina. Joten voisinko sijoittaa vaikkapa jonkin verran yli puolet sijoituseuroistani tasaiseen tahtiin, ja "leikkisin" suorilla osakeostoilla vähän vähemmän?

Tämä tunne korostui nyt koronaepidemian keskellä. Pörssikurssit ovat kohtalaisen korkealla, vaikka talous sakkaa. En oikein osaa päättää mitä ostaisin. Niinpä vastaukseni on ostaa kaikkea.

En lopulta jaksanut ryhtyä suurempiin vertailuoperaatioihin. Seligon on minulla käytössä ja hinnat edelleen kohtuulliset, joten sinne siis.

Seligsonin etuja on myös mahdollisuus ostaa suoraan tilisiirrolla omalta tililtä. Toisin sanoen ei tarvitse siirtää muualle, josta sitten lähtee euroja tiettyyn aikaan.

Päädyin sitten seuraavaan. Ostan kuukaudessa kuutta Seligsonin indeksirahastoa, kutakin 50 eurolla. Eli kaikkia paitsi Suomen sellaista. Ostolistalla ovat:

  • "Indeksirahastot Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja Suomi määrittelevät markkinansa maantieteellisesti."
  • "Kehittyvät markkinat -rahastomme sijoittaa passiivisesti toisten rahastojen kautta."
  • "Global Top 25 Brands sijoittaa vahvoihin tuotemerkkeihin ja Global Top 25 Pharmaceuticals lääke- ja terveyssektorille."
Sitaatit ovat mukana, koska nuo ovat kopioita Seligsonin nettisivuilta.

Oikeasti kyllä laitoin joka maanantai lähtemään 12,5 euroa kullekin rahastolle, eli 300 kuussa. Tuo summa on alakanttiin, oikeasti minulla jää sijoittamiseen sellaiset 500-1000 euroa kuussa. Mutta katselen nyt tovin tilannetta - ja säilytän mahdollisuuden myös suoriin osakeostoihin.

10.10.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 10/2020: Siinähän se, ei mitään erityistä

Kuun vaihde on taas takanapäin. Ja kuun vaihteesa tarkastelen aina sijoituksien ja varallisuuteni tilannetta. Tällä kertaa oli aika tylsää flatlinea.

Ensimmäisenä kuva sijoitetuista euroista ja sijoitusvarallisuudesta. Sijoitusvarallisuutta minulla on nyt 84 645 euroa. Se on 530 euroa vähemmän kuin kuukautta aiemmin. Kun vielä sijoitin lisää 250 euroa, niin miinusta tuli jokin vajaat 800 euroa.


Kokonaisvarallisuuden puolella näyttää samalta. Tasaista on. Olennaisin eli keltaisen keskiviivan nettovarallisuus nousi muutamalla satasella, ollen nyt noin 315 000 euroa.


Tässä on sitten kuva allekirjoittaneen varallisuuden muutoksesta. Aika maltillinen kuukausi. Plussan puolella lisäeurot säästötilillä (250 euroa) ja lainojen lyhenemiset (764 euroa), miinuksen puolella sijoitusvarallisuuden pienentyminen (-530 euroa).

o o o

Oli aika lattea kuukausi. Muutoinkin olen vähän "jumissa" sijoittamisen suhteen. En oikein osta mitään, kun tuntuu kalliilta (ja kyllä, tämä voi olla suuri virhe). Aika menee muihin asioihin, joten en edes seuraa tilanne paljoa enempää kuin, että kirjaan näitä välikatsauksia ja osinkoja ylös.

Tosin pitää todeta, että yksi tavoitteeni on jo toteutunut. Minulla on sijoituksia jo sen verran paljon, että ne elävät omaa elämäänsä. Tulee osinkoa ja pääosin arvonnousua. Ja siten, ettei minun tarvitse mitään tehdä. Ja tämä on hieno asia se.

Korona runtelee taloutta ja arkea, ja syksykin saapuu. Ei sitä olisi vuosi sitten arvannut mitä kaikkea on edessä. Mutta kyllä se tästä! Hyvä voittaa (useimmiten)! Kaikki menee lopulta hyvin (joskus)!

Täytä itse kannustavia lauseita lisää perään. Minä menen joko juomaan teetä tai jatkounille.





21.9.2020

Osinkojen välikatsaus 9/2020: Ei mene lähellekään viime vuotta

Voih! Olen kyllä nykyään laiska sijoitusbloggaaja. Teksti, pari kuussa. Ja nekin rutiinien mukaisia välikatsauksia.

Voi olla, että koronaepidemiatilanne on päässyt kiinni minuun. Osakkeiden hinnat tuntuvat korkeilta ja tilanne epävakaalta. Niinpä en paljoa mieti sijoittamista. Ja kun sitä ei mieti, ei synny ajatuksia. Ja ilman ajatuksia (edes vähän yksinkertaisia sellaisia) ei ole paljoa blogattavaa.

Mutta kahden kuukauden välein teen katsauksen osinkoihini. Osinkoihin lasken myös pääoman palautukset ja muut sijoituksista saatava, osinkomaiset tulot. Tässä tarkastellaan vuoden kahdeksaa ensimmäistä kuukautta.


Tässä ovat saamani osingot vuositasolla, muuten verojen jälkeen. Tänä vuonna osinkoja on tullut tilille 1248 euroa. Onhan se ihan kivasti, mutta tuottoisimmat kuukaudet ovat jo takanapäin. Toissavuoden 1554 euroa on ihan mahdollinen, mutta viime vuoden 2000 euron ylitystä ei luultavasti ole luvassa.

Tässä on sitten graafi kumulatiivisestä osinkokertymästä. Vihreä viiva on tämä vuosi. Ensimmäiset kolme kuukautta olin ihan viime vuoden tasoilla, sen jälkeen alkoi hiljenemään.

Kumulatiivinen käyrä vähän hämää, tämä vuosi kun on vielä vaiheessa. Mutta aika tasaista kasvua tuossa on. Ideaalitilanteessa tuo käyrä kääntyy entistä pystympään. Tänä vuonna sitä on turha odotella.

o o o

Ei ole ihme, että osinkosumma on tänä vuonna laskemaan päin. Korona on sekä vienyt yrityksiltä euroja, että lisännyt varovaisuutta.

Voisi jossitella, että esimerkiksi Suomessa osinko maksetaan viime vuoden tuloksesta. Ei se korona ole siihen vaikuttanut. Mutta ymmärrän kyllä yritysten varovaisuuden. Lisäksi vältellään myös mainekriisiä.

Miksi sitten osinkosumma on laskussa. Tässä muutamia arveluitani:

  1. Pankit eivät maksa sitä lainkaan, taseesta välittämättä. EU:n vaateesta. Viime vuonna Nordealta sain 130 euroa (Nordea-omistukseni on tosin hieman pienentynyt tässä välissä) ja Handelsbankenilta 76 euroa. Tämä selittää siis jo parinsadan euron verran tilannetta.
  2. Osinkojen maksun kanssa ollaan varovaisia. Tämä on ymmärrettävää. Ja ehkä muutamat firmat mieluummin maksavat sitä tasaisesti vähemmän, kuin viime vuodesta normaali ja sitten tänä vuonna leikkaavat osinkojaan.
  3. Osa osingoista tulee dollareina. Koska euro on vahvistunut dollariin nähden, se merkitsee tilille asti hieman pienempää osinkosummaa.
  4. Maineenhallinta. Tähän jo viittasin yllä. Nekin firmat, joihin korona ei ole iskenyt, eivät halua erottua ja maksaa esimerkiksi kasvavaa osinkoa. Ei siihen ole matemaattisia perusteita, mutta tämä on mielestäni ihan fiksua.
Kuten olen varmaan parikymmentä kertaa todennut, osingot ovat hieno asia. Sinne ne tulevat tilille. Vaikka lopettaisin kaikkeen sijoittamiseen liittyvät saman tien, niin varmaan sieltä jokin satanen tulisi tilille aika monta vuotta tai vuosikymmentä.

Oli se silti viime vuonna kivempaa, kun kyse oli ennätysten rikkomisesta. Nyt tämä tuntuu puolustustaistolta.

7.9.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 9/2020: Koronan jälkeinen comeback ja olen varakkaampi kuin koskaan aiemmin

Kuu vaihtui, ja kuun vaihteen yhteydessä pääsen tekemään välikatsauksia varallisuuteeni. Tällä kertaa on (minulle itselleni) kivaa sanottavaa, olen varakkaampi kuin koskaan aiemmin.

Mutta kun teaseri on heitetty, mennään ensin kaikkiin muihin taustatietoihin.

Olen sijoittanut tähän mennessä pyöristettynä 56 900 euroa. Sijoitusvarallisuutta oli nyt kuun vaihteessa 85 200. Plussalla olen miltei 30 000 euroa.

Kaaviosta näkyy jo hyvin koronanotkahdus, tai ensimmäinen koronanorkahdus. Riippuu siitä, miten asia kääntyy. Yleisesti voisi sanoa, että kyllä tuo punainen tuotto-alue kasvaa pikku hiljaa. Välillä aaltoillen, mutta kuitenkin kasvaen.


Tässä on sitten graafi allekirjoittaneen varallisuudesta. Olennaisin viiva on keltainen, eli nettovarallisuus. Sijoitusvarallisuutta minulle on pyöristettynä 315 000 euroa. Nämä ovat minulle ihan ennätyslukemia, 306 000 euroon olen päässyt muutamaankin eri otteeseen.

Kokonaisvarallisuus (eli brutto) on sitten 504 000 euroa ja velkaa on 190 000 euroa. Nämä nyt lähinnä johtavat tuohon velattomaan summaan, joka on se merkittävin.


Tässä on sitten graafi varallisuuden muutoksesta kuukausitasolla.Kaikki muut luvut ovat kolmen kuukauden keskiarvoja, paitsi tämän vuoden elo- ja syyskuu. Niistä ei saa vielä vuosineljännestä, joten ovat tuolla erikseen.

Lainat lyhenivät vakiomääriä, 764 euroa. Sijoitukset tuottivat plussaa 2471 euroa, josta tosin 250 euroa oli rahaa, jonka siirsin sijoittamiseen. Säästötileille kertyi kuun aikana 5194 euroa!

Itseäni vähän hämäsi, että miksi ihmeessä? On tuohon tosin miltei loogisia selityksiä. 
  1. Ensinnäkin kesä meni aika maltillisesti, ei tullut paljoa tuhlattua. Matkustelu oli lähialuesellaista tai sukulointia.
  2. Toisekseen sain yhdestä suunnasta odotetun päälle 1000 euroa takaisin, joka meni suoraan säästötilille.
  3. Kolmannekseen kesällä sai lomarahaa, ja kohdan 1 mukaisesti sillä ei ollut paljoa käyttöä.
  4. Neljännekseen vuokratuloja tuli kivasti. Lisäksi vuokratuloeuroja oli kertynyt tilille, yleensä siirrän ylimääräisiä säästötilille säännöllisesti, mutta kesällä en tainnut niin tehdä. Eli osa tästä oli edellisten kuukausien "ylijäämää".
o o o

Vaikka miten asiaa käännän, niin onhan se kivaa, että varallisuus kertyy päälle 8000 euroa kuussa. 

Luulen, että korona-ailahtelu jatkuu, ja saatan olla vielä alle 300 000 euron varallisuuslukemissa tässä jossain vaiheessa. Mutta turha tuonlaisia on etukäteen murehtia.

Rahan kertyminen säästötilille ei ole ongelma, pikemminkin toisin päin. Minulla on nimittäin tulossa kotiin kylpyhuoneremontti. Se tullee maksamaan yli 20 000 euroa. Vaihtoehtoja on joko lyhentää jatkossa yhtiölainaa vajaalla parilla sadalla kuussa, tai maksaa tuo kerralla pois. 

Jos kerralla pois, voisin joko kävellä omaan pankkiini keskustelemaan lisälainasta, tai maksaa summan kertasiirrolla säästötilin tyhjentäen ja kenties osakkeita myyden.

Tuo on tulevien aikojen murhe. Palaan tähän eri bloggauksessa. Mutta parempihan se on, että euroja kertyy säästötilille, kuin että ei kertyisi.

22.8.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 8/2020: Velaton varallisuus 26 euroa yli aikaisemman ennätyksen

Se on voi voi. Kuu vaihtui kolme viikkoa sitten. En ehtinyt sekä jaksanut kirjoittaa välikatsausta heti ensimmäisenä viikonloppuna. Ja jos nyt ei ensimmäisenä, niin miksi sitten toisenakaan. Ymmärtänette kuvion.

Mutta tässä tämä kuitenkin on, sijoituksieni ja varallisuuteni välikatsaus elokuun alussa 2020.

Tässä on graafi sijoitusvarallisuudestani, sekä sijoittamistani euroista. Sijoitusteni arvo on ihan hitusen alle 80 000 euroa. Euroja olen sijoittanut 56 600, eli plussaa on runsaan 23 000 euroa.

Edellisen innoittamana tein itselleni ihan uuden graafin. Tässä on kuva sijoitusvarallisuuteni euromääräisestä tuotosta alkaen vuodelta 2014.

Oikeastaan jo kesällä 2018 - eli pari vuotta sitten - tuotto alkoi olla nykyisillä tasoilla, päälle 20 000 eurossa. Alkuvuonna, hetkeä ennen koronaa, olin ennätyslukemissa, ja nyt sitten nousua tuli päälle 20 000 euron tasolle.

Koronnotkahdus vei siis toviksi noin 15 000 euroa sijoitusvarallisuudesta, mutta vain toviksi. Matalimmat pörssiviikot osuivat keskelle kuuta - veikkaan, että tuo luku oli jossain kohtaa viiden tuhannen kohdalla.

Tässä on sitten graafi varallisuudestani, omaisuus ja velat huomioiden. Velkasumma pienenee pikku hiljaa, ollen nyt 190 500 euroa. Bruttovarallisuutta on sitten pyöristetty 497 000 euroa.

Näiden yhteenlaskettu summa on se kaikista merkittävin, eli paljonko minulla on velatonta varallisuutta. Tuo summa on tismalleen 306 208 euroa. Sanon tämän näin tarkasti, koska tuo summa on 26 euroa yli tammikuun aiemman ennätykseni. Pieni jippii-hetki!

Tässä on sitten kuva siitä, mistä tuo varallisuuden kasvu koostuu. Huomioikaa, että kaikki aiemmat graafit ovat kolmen kuukauden keskiarvoja. Toisin sanoen tuoreimmat luvut aaltoilevat herkemmin.

Lainat lyhenivät entiseen tahtiin, 766 euroa kuukaudessa. Oikeasti tämä on vaurastumiseni kivijalka - toistuva tilisiirto palkkapäivänä. 

Sijoitusvarallisuus kasvoi 3010 eurolla. Tästä 1000 euroa on lisäsatsauksiani, eli runsaat 2000 euroa varallisuus nousi osingoilla ja arvonnousulla.

Säästötileille kertyi yllättävän hyvin euroja, 2250 euroa. Tuonne menivät lomarahat ja siirtelen nyt ylipäätänsä rahaa "sivuun" säästötilille aina, kun sitä kertyy yli tarpeen. Näin ei tule sellaista fiilistä, että rahaa olisi.

o o o 

Kaiken kaikkiaan menee ihan kivasti. Olen myös tyytyväinen, kun olen kerryttänyt säästötililleni ihan kivaa puskuria. Siellä on nyt jokin runsaat 9000 euroa. Ajattelin jatkaa tällä tiellä, ja kerryttää säästötileille ehkä 15-20 000 euroa.

Miksi näin? Työnantajalla alkavat pienimuotoiset YT-neuvottelut (pääosin toiminnan organisoimista, ei varmaan sivua minua), ja tiedä vaikka niitä tulisi lisää. Voi olla, että koronan aallot iskevät vielä omiin tulonlähteisiini (palkka, mökinvuokra), joten varma on varmaa.

Lisäksi pörssikurssit ovat nousseet nopeasti oudonkin korkealle - joten en hoppuille sijoittamisessa, sijoitan pikkasen fiilisten mukaan ja katson, mitä epidemialle käy.

17.8.2020

Miniostoksilla: laivanmoottoreita, kaikenlaista, puuta, sitä mitä puusta tehdään ja vielä riskillä kanadalaisia kiinteistöjä

Huomenta! Viime viikot veivät minut taas ostoksille. Myönnettäköön, en ole tyysin pysynyt sijoitussuunnitelmassani.

Puolustuksekseni pitää sanoa, että sijoitussuunnitelmani on osin huono ja puutteellinen. Ostan pienillä sumilla suuria määriä yrityksiä aina 2 % kurssinpudotuksen jälkeen. Vaan kevät moukaroi ostohintani niin alas, että teoriassa on mahdollista, etten enää koskaan ostaisi yhtäkään listani yritystä. Tämä siis koska pyrin ostamaan aina alle alimman ostohintani, ja monia yrityksiä sai todella halvalla.

Niinpä olen alkanut improvisoimaan. Sillai MacGiver-henkisesti. Laajennus aiempaan taktiikkaani kuuluu suunnilleen siten, että katson omistamieni yritysten listaa. Sitten katson minkä hintaisia ne ovat ja missä määrin ne ovat plussalla tai miinuksella. Sitten katson paljonko mitäkin omistan. Sitten ostan fiiliksellä pienen määrän jotain firmaa, josta tuntuu, että voisin ostaa lisää.

Eikös olekin vakuuttavan kuuloinen taktiikka? Näitä yrityksiä päätyi haaviin.

Wärtsilää ostin 13 osaketta hintaan 7,5 euroa. Wärtsilän osake on halventunut, ymmärrettävästi. Investoinnit esimerkiksi meriteollisuuteen ovat vähentyneet, ja kuoppa voi olla hyvin pitkäaikainen. Toisaalta pidän Wärtsilästä, on kiva olla osa länsirannikon energiabuumia ja paremmat ajat voivat joskus koittaa.

3M on yhdysvaltalainen kulutus- ja toimistotavaroita tekevä firma, jolla on todella laaja skaala tuotteita ja tarjontaa. Oston 3M:mää yhden osakkeen dollarihintaan 164 dollaria. Koronaepidemia on painanut kurssin niille tasoille joilla olen vuosia sitten 3M:mää ostanut, joten ajattelin sitten ostaa yhden osakkeen lisää.

UPM Kymmene on vanha tuttu, jonka osuutta olen halunnut omistuksissani lisätä. Paperiteollisuudella menee nyt heikommin ja esimerkiksi sellun hinta on alamaissa. Toisin sanoen yrityksen kurssi on laskenut ihan hyvästä syystä. Minä taasen yritän tarttua osin sykliseen yritykseen sen aallonpohjassa tai ainakin alamäessä. Eli ostin UPM Kymmentä viisi osaketta kappalehintaan 23,05 euroa.

Ahlstrom-Munksjötä tarttui mukaan seitsemän osaketta lisää, hintaan 13,70 euroa. Ahlis (vai miksi sitä kutsuisi kun ei jaksa kirjoittaa koko nimeä?) tekee kaikenlaista omien sanojensa mukaan "innovatiivisia kuitupohjaisia materiaaleja." Tässä ollaan UPM:m kavereita, kun UPM tekee niitä kuituja. Noh, Ahlismunkkis tekee kuitenkin kaikenmoista sellaista, mitä tulevina vuosina tarvitaan entistä enemmän. Siksi lisäys.

Lopuksi kanadalainen BTB Reit. Tässä vaellan tietoisesti riskien mailla. BTB omistaa kiinteistöjä ranskankielisessä Kanadassa. Omistuksessa on sekä toimisto-, teollisuus- että liiketilaa. Korona nyt on iskenyt kaikkiin näihin, ja isku voi olla jopa pysyvä. Eli etätyö voi yleistyä, teollisuus voi supistua ja liiketilat voivat vähentyä kaupan siirtyessä verkkoon.

Mutta toisaalta jos tässä palataan edes lähelle edellisiä vuosia, niin nyt voi halvalla saada. Enkä jotenkin usko fyysisen tilan merkityksen katoavan. Ja on vuokralla myös Kanadan hallintoa ja provinsseja ja vaikka mitä. Eli BTB Reittiä 49 osaketta kappalehintaan 3,17 Kanadan dollaria.

Siinäpä nämä. Korona ei ole iskenyt henkilökohtaiseen talouteeni - ainakaan vielä. Niinpä jatkan entiseen malliin ja ostan osakkeita kun tilaisuus aukeaa.

2.8.2020

Harkinnassa keskittyminen indeksisijoittamiseen, tai tarkemmin sanoen paluu siihen, että keskityisin indeksisijoittamiseen


Tämä vuosi on ollut poikkeuksellista aikaa. Se on ollut sitä monella tapaa. Globaali pandemia työnsi töihin kotiin (ja osan aikaa lapsetkin olivat mukana), talous ja sakannut ja muutoinkin eletään poikkeuksellisia aikoja. Itse olen onnekas, olen pysynyt terveenä ja töissä.

Joko nämä poikkeukselliset ajat ovat saaneet minut miettimään indeksisijoittamista ja sen roolin kasvattamista. Tai sitten ihan muuten vaan olen asiaa miettinyt.

Aktiivisen sijoitusharrastukseni alkuvaiheessa (ehkä 2014-2016) keskityin lähinnä miettimään indeksisijoittamista. Ostin matalakuluisia indeksirahastoja Seligsonin kautta, ja muutoinkin perehdyin rahastojen maailmaan. Tämä näkyy myös kyseisten vuosien bloggauksistani.

Pikku hiljaa osakkeet kiinnostivat enemmän ja enemmän. Pidän osingon ideasta, ja osinkoja on kiva saada tilille. On paljon kiinnostavampaa lukea yksittäisistä yrityksistä kuin lukea rahastojen toimintakuvauksia tai listauksia omistuksista. Isoon Omenaan astuessa ajattelen, että minäpäs omistan tästä kauppakeskuksesta osan (eli: Cityconin osakkeenomistaja).

On jotenkin konkreettisempaa ostaa yksittäistä yritystä kuin indeksiä. Osakkeiden ostaminen tarjoaa myös enemmän "harrastettavaa". Ostotoimeksiantoja, bloggauksia asiasta, ideaalitilanteessa jopa keskusteltavaa siskon poikakaverin tai työkaverin kanssa lounaalla.

Olen myös kehittänyt tavan ostaa osakkeita, joka mielestäni toimii ihan kohtalaisesti. Ostan samoja firmoja isommissa ja pienemmissä notkahduksissa pienillä summilla, aina 2 % kurssilaskun jälkeen. On tässä mallissa myös ongelmansa: en osta jos kurssi vain tasaisesti nousee, ja aloitustasoni on silti ihan vain omaa fiilistä.

o o o

Mutta urheilutermein pidä katse pallossa. Jos listaan suoran osakeostamisen miinuspuolia (minun tapauksessani), niin lista on pitkä:

En jaksa perehtyä huolellisesti yrityksiin. Saatan lukea jostain firmasta puoli tuntia tai tunnin. Tiedättekös, jonkin lehtiartikkelin ja pari bloggausta. Käyn nettisivuilla. Katselen vähän tunnuslukuja, joista muutaman ymmärrän. Tajuan suunnilleen mitä firma tekee, mutta olen ihan  muutamien ja aika satunnaisesti valikoitujen näkemysten varassa.

Toisin sanoen en perehdy yrityksiin huolellisesti. En vertaile yrityksiä kilpailijoihin kuin vähän vain. Käytän voisiko sanoa "valistunutta fiilistelyä". Toisin sanoen pahasti velkaiset tai kovin ylihintaiset hankinnat jäävät väliin, mutta sitten mennään enemmän fiiliksella ja tunteella.

Joskus on aikaa harrastaa sijoittamista, joskus ei. Välillä mietin sijoittamista ja perehdyn asioihin paljon, joskus ähän. Se ei ole johdonmukaista.

Taktiikassani on puutteita. Ideani on ostaa enemmän kuin halvemmalla saa. Noin 80 000 euron sijoitusvarallisuuteni kaipaisi rinnalleen kymppitonnien kassaa jolla ostaa kun kurssit notkahtavat. Vaan en malta istua tuollaisen euromäärän päällä. Ja kun tileillä on vain jokin 5000 euroa, niin käy niin kuin viime keväänä. On tullut käytettyä eurot aika nopeasti. Taktiikkani toimii vain pienissä notkahduksissa, ei isoissa.

o o o

Mitä sitten suunnittelen.

Minulla jää pakollisten menojen jälkeen ylimääräisiä euroja noin 500-1000 kuussa. Teoriassa tonnin tai vähän enemmänkin, mutta välillä on yllättäviä menoja. Yllättävät menot voivat olla isompia hankintoja kotiin tai mökille, lapsen ylioppilasjuhlat tai kylpyläloma Virossa tai auton vakuutusmaksut (ei ole yllättävä, mutta kertamaksuna vaikuttaa yhteen kuukauteen paljon). Tuonsuuntaisia.

Aina joskus saan satunnaisia tuloja joita en tässä huomioi (esim. veronpalautus tai kesän lomaraha), mutta ne ovat poikkeuksia.

Kuukausittain olen siirtänyt 250 euroa säästötilille. Tästä ajattelin pitää kiinni. Jos pörssikurssit ovat notkahtaneet (kuten viime keväänä), olen kyllä ottanut säästötililtä euroja kertasatsauksena, ja olen sitten "täyttänyt" säästötiliä tulevina kuukausina.

Kaiken tämän jälkeen voi todeta, että sijoittamiseen jää minulla 250-750 euroa kuukaudessa.

Nyt mietin seuraavaa mallia.

Jatkan edelleen yksittäisten osakkeiden ostamista, koska se on kivaa. Laittaisin puolet sijoittamiseen menevistä euroista Nordean sijoitustilille, ja sieltä sitten ostan osakkeita kun siltä tuntuu.

Toisen puoliskon sijoitettavista euroista sijoittaisin sitten indeksirahastoihin. Tämän saisi automaattiseksi (joko esim. Seligson tai  Nordnetiin* indeksirahastot). Sitten tulisin ostaneeksi tasaiseen tahtiin lisää. Lievä haaste on, että summa olisi 250-750 euroa kuussa. Tuon voisi kiertää pienellä puskurilla ja pidemmän aikavälin keskiarvolla. Eli vaikka 500 eurolla kuussa, jos tilille vaan kertyy tuohon tahtiin euroja.

o o o

Tämä mallin seurauksena saisin edelleen harrastaa osakepoimintaa. Mutta toisaalta sijoittaisin myös koko ajan ja automaattisesti ilman isompia pohdintoja. Myös indeksisijoittamisen aaltoilun tasaus olisi kiva juttu (eli jos ostaa 200 eurolla kuussa, niin ostaa enemmän kun on halpaa ja vähemmän kun on kallista).

Itse voisin kokeilla vaikka opiskella lisää - työn ohessa. Tai voisin keskittyä hankkimaan enemmän niitä euroja joita sijoittaisin, sen sijoittamisvaiheen sijaan. Tai voisin hieroa puolisoa enemmän.

Nimittäin olen (ulkoisten lähteiden perusteella) aivain mainio amatöörihieroja - ja vielä pidän siitä. Siinä on taito jota en ole ikinä nuorena tai vanhempana nettideittailun maailmassa tajunnut mainostaa omana vahvuutenani. Olen alkanut tajuamaan, että tuo vahvuus on kullanarvoista valuuttaa ihmissuhteiden maailmassa.

Mutta se on toinen tarina se. Ja hieronnan kohdekin on selvillä - lähtökohtaisesti loppuelämäksi.

Palaan tähän pohdintaan viikon, kahden kuluttua. Silloin mietin mitä tämä "enemmän indeksisijoittamista" -vaihtoehto merkitsisi käytännössä.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa, käsittääkseni jos kirjautuu uutena asiakkaana sisään ja ryhtyy sijoittamaan.

25.7.2020

Osinkojen välikatsaus 7/2020: Edelleen matalalentoa

Parin kuukauden välein tarkastelen osinkojen tilannetta. Eli minkä verran tilille on tullut (verojen jälkeen) osinkoja.

Alkuun graafi osingoista kuukausittain. Tammi-maaliskuu meni vielä viime vuoden lukemissa, mutta isoin ero syntyi huhtikuussa. Lukuisat suomalaiset yritykset joko lykkäsivät tai peruivat osinkojaan, ja keskimäärin tuottoisimmasta kuuakudesta tulikin kuukausi muiden joukossa.


Tässä on sama kaavio, mutta kumulatiivisesti. Vihreä viiva on tämä vuosi. Alkuvuosi meni edellisen vuoden tasoilla, mutta sen jälkeen tuli tiputus. Nyt osinkoja on kertynyt hieman vähemmän kuin toissavuonna tähän aikaan.


Tässä on sitten graafi osinkokertymästä vuositasolla. Tällä hetkellä olen alla puolessa välissä nähden viime vuoteen. Uusia ennätyksiä ei selvästikään ole tulossa. On varmaan siinä ja siinä pääseekö tänä vuonna vuoden 2018 tasolle, eli päälle 1500 euron osinkokertymään.

o o o

Pidän osingoista. Ne ovat mukavan konkreettisia. Ja jos tulisi henkilökohtaista talouskriisiä, niin tuolla noin 150 eurolla kuussa ostaisi jo makaroonia tai maksaisi lasten harrastuksia.

Yritän kuitenkin olla välittämättä paljoa osingoista. Ne ovat vain kiva bonus, mutta sinnehän ne eurot ja dollarit jäävät firman kassaan (jos niitä on) vaikkei osinkoja maksettaisi. Eli ymmärrän hyvin, että pandemian ajan otetaan rauhallisemmin.

21.7.2020

Kolme miniostosta: sellua, kauppakeskusta ja pankkia

Viime ja tämä viikko toi mukanaan muutamia pieniä ostoksia. Tässäpä yhteenvetoa.

UPM Kymmentä ostin 13 kappaletta kappalehintaan 23,95 euroa. Eli noin 300 euron ostos, osakesäästötilille. Metsäfirmojen kurssi aaltoilee, ja nyt tulojen tippuessa alan yritykset ovat jonkinmoisessa aallonpohjassa. Tai ainakin luulen niin.

Luulen, että metsäteollisuudella on edelleen edessä hieno tulevaisuus. Puu korvaa muovia monissa paikoin, ja muovia on joka paikassa. Lisäksi tarve puulle on taisinen. Osavuosikatsaus tulee olisikos ollut torstaina. Jos kurssi sen jälkeen tipahtaa, saatan ostaa vähän lisää.

BTB reittiä ostin 50 osaketta kappalehintaan 3,05 Kanadan dollaria. Eli noin satasen oston. BTB on pääosin ranskankielisessä Kanadassa operoiva, teollisuus-, liiketila- ja toimistotilaa omistava REITti.

Ei vaadi kovinkaan kummoista päättelykykyä oivaltaa, miksi kurssi on laskenut. Tässä on kuva viimeisestä kymmenestä vuodesta.


Tuosta näkee, että kurssi on tipunut lähes puoleen koronapandemian myötä. Mutta jos katsoo kymmenen vuoden takaisia pörssikursseja, niin on ollut melkoista sahaamista.

Itse olen optimisti. Kyllä pandemia rahoittuu, ja yritykset tarvitsevat tilaa. Haasteita voi olla, mutta eiköhän se siitä.

BTB muuten maksaa kuukausittaista osinkoa. Ei sen merkitys ole iso (näissä valinnoissa), mutta kyllähän tuo muistuttaa minimuotoista palkkapäivää.

Kolmas ostokseni oli Wells Fargo & Co:n, 4 osaketta kappalehintaan 24,20 dollaria. Eli jälleen satasen osto.

Wells Fargo on jenkkipankki, joka on ymmärrettävästi ongelmissa. Tuotto on romahtanut, osinkoakin firma leikkasi 80 %. Vuoden aikana pörssikurssi on tippunut vaille 50 dollarin tasolta noin puoleen.

Itse näen tämän muotitermein "tulevaisuusinvestointina". Kyllä kriisi menee ohi, eikä pankkien aika ole ohi. Joten pieniä lisäyksiä.

o o o

Yleisesti tilanteesta. Minulla kertyy euroja joita olisi tarkoitus sijoittaa. Isoin pörssinotkahdus on ehkä takanapäin, mutta monilla yrityksillä kurssi ei ole noussut pohjista kuin hiukan. Oma "ostan kun kurssi on taas viime ostoa alemmalla tasolla" -taktiikka ei oikein toimi, kun kaikkien firmojen kurssi on tasaisesti jonkin verran lattian yläpuolella.

Joten olen sallinut itselleni olla maltillinen lisääostaja. Eli ostan jo omistamieni firmoja, joita haluaisin ostaa lisää, ja joista tuntuu, että hinta on kohtuullinen. Pääosin fiiliksellä ostelen.


8.7.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2020: Jälleen 300 000 euroa velatonta varallisuutta!

Niin ne viikot vierivät, ja uusi kuukausi koitti. Lomakin pääsi alkamaan. Lomasäät tosin loppuivat samalla kun loma alkoi, mutta onneksi pidin osan lomistani jo kesäkuussa.

Mutta höpinät pois, ja asiaan. Tässä on katsaus sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Tässä on graafi sijoittamistani euroista ja kokonaissijoitusvarallisuudestani. Tällä hetkellä sijoitusvarallisuutta on pyöristäen 77 000 euroa. Olen vuosien varrella sijoittanut 55 600 euroa, eli plussaa on noin 21 400 euroa.

Koronanotkahduksesta - tai mahdollisesta ensimmäisestä koronanotkahduksesta - käyrä on noussut taas ylöspäin.

Jossain vaiheessa ajattelin, että 100 000 euron raja alkaa olla jo lähellä. Mutta ei ole, on ihan yhtä kaukana kuin se oli vuosi sitten. Syy ei ole kurssiheilunnassa, vaan enemmän tuossa sinisessä alueessa alareunassa. Minulla on ollut kaikenmoisia menoja (kuten keittiöremontti), ja uusien eurojen sijoittamistahtini on tyssännyt. 

Tässä on asia mitä minun pitää pohtia. Mietin sitä, mihin hintaan ostaisin. Sen sijaan minun ehkä kannattaisi maksimoida sijoitettujen eurojen määrää. Eli pitäisikö ottaa askelia takaisin indeksisijoittamisen suuntaan, ja keskittyisin itse vain kerryttämään euroja joita sitten automaattisesti sijoittaisin?


Tässä on sitten graafi, jossa on muutos kuukausitasolla. Verrattuna viimeisen neljän kuukauden heiluntaan tämä oli suorastaan maltillinen kuukausi. Sijoitin lisää 250 euroa ja osakkeet tuottivat 350 euroa. Tuntuu pliisulta.

Tähän tunteeseen kannattaa pysähtyä. Onnistuin siis sijoittamaan ja sijoituksilla tienaamaan 600 euroa. Se on oikeasti paljon, moni olisi tuosta hyvin onnellinen. Pitää varoa, etten sorru vauhtisokeuteen, eli 120 kilometrin tuntivauhdin jälkeen ajaa liittymästä puskaan kun vauhtia on "vain" 80 kilometriä tunnissa.

Eli korjaan lausuntoani: Tämä oli upea suoritus! Olen siihen hyvin tyytyväinen!


Tässä on sitten yleinen graafi varallisuudestani. Sininen on kaikki varallisuus, punainen on velka ja keltainen on merkityksellisin graafi, eli varallisuus miinus velat.

Velatonta varallisuutta minulla on tällä hetkellä 300 200 euroa. Ensimmäisen kerran tuo raja meni rikki viime vuoden lokakuussa, mutta sen jälkeen on tapahtunut asioita.


Nyt olen tyytyväinen itseeni. Sain vihdoin ja viimein tehtyä tästä graafista uuden version. Aiemmin esitin nämä tiedot kuukausi kerrallaan, mutta nyt kaikki paitsi uusimmat tiedot ovat kolmen kuukauden keskiarvoja. Sinällään tässä graafissa on tyyppivirhe, että viimeisen kuukauden tiedot (kesäkuu) ovat mukana myös kolmen kuukauden keskiarvossa (huhti-kesäkuu). Korjaantuu ensi kerralla.

Mitäs tästä nyt sanoa. Lainat lyhenivät 763 eurolla, sijoitukset tuottivat 600 euroa ja säästötileillä on 750 euroa enemmän kuin edellisessä kuussa. Kaikin puolin hyvä kuukausi.

Kun katselee näitä keskiarvoja, niin onhan noissa aaltoilua. Tammi-maaliskuu toi mukanaan vaatimattomasti päälle 20 000 euron notkahduksen, joka sitten pikku hiljaa täyttyy. Yleisesti voi sanoa, että kun mennään nollan alapuolelle, niin useimmiten mennään sitten reilusti. Yläpuolella on tasaisempaa.

o o o

Kuten yleensä aina totean näiden kuukausikatsausten jälkeen, ihan kivasti menee. Mikä on ymmärrettävää, lainat lyhenevät ja sijoituksetkin useimmiten tuottavat.

Kiva niin! Yritän jatkaa samalla tiellä.

29.6.2020

Ostin hitusen kanadalaisia liikekiinteistöja ja pohdintaa koronaviruspandemiasta sekä sijoittamisesta


Alkuun todettavat asiat lyhyesti todeten. Ostin viime viikolla 47 osaketta kanadalaista BTB reittiä kappalehintaan 3,2 kanadan dollaria. Eli siis hieman alle sadan euron ostos. Tämä ostos meni ihan vanhoilla rutiineilla - kurssi oli ostorajoillani ja minä ostin.

Kyseinen firma omistaa liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä pääosin ranskankielisessä Kanadassa. Isoimmat kiinteistömäärät ovat Montrealissa, Ottawassa ja Quebecissä.

On helppo uskoa miksi kurssi on alamaissa. Koronaviruspandemia runnoo maapalloa, työntekijöitä on etänä (toimistotilat), tuotanto on alamaissa (teollisuuskiinteistöt) ja ostoksilla sekä ravintoloissa ei käydä (kauppakeskukset).

Mutta minä nyt seuraan aiempia linjauksiani, euromääräinen satsaus on pieni ja uskon, että tilanne tästä pikku hiljaa normalisoituu. Ja kun se normalisoituu, monet asiat muuttuvat mutta ainakin jonkin verran tiloja tarvitaan.

Yläreunan kuva on Sandra Grüunewaldin kuva Niagaran putouksista. Tiedättehän, Kanada. Valitettavasti lähin BTB:n omistama rakennus on satojen kilometrien päässä, mutta kohtalainen blogin lokalisointiyritys mielestäni silti.

o o o

Kyseessä on myös ensimmäinen ostokseni miltei puoleentoista kuukauteen. Sen jälkeen kurssit lähtivät nousemaan vauhdikkaasti, eivätkä ne ole edes lähestyneet ostorajojani.

Kuten on tullut aiemmin kirjoitettua, en hoppuile. Kun pandemia lähtee, sen pysyvät tai puolipysyvät vaikutukset talouteen tulevat esiin. On hankala hahmottaa miksi pörssikurssit pysyisivät aiemmalla tasolla kun varsinaisen toiminnan luvut ovat sukeltaneet. Joten eiköhän ostopaikkoja vielä tule.

Viimeisen viikon aikana pörsseissä on tullut käänne alaspäin. Se on varmaan seurausta Yhdysvaltain koronatilanteesta. Itsekin ehdin ajatella, että aalto on läpäissyt länsimaat ja tilanne on kääntynyt parempaan, mutta Yhdysvallat ui vastavirtaan. Osasyy on varmaan se, että maan johdossa on kaveri joka yrittää määräillä epidemiaa ja järjestää itse massatapahtumia pahimmilla alueilla.

Huomaan myös, että viimeisestä bloggauksestani on kuukausi. Se on outoa, yleensä olen kirjoittanut useita kertoja kuussa. Pienen itsereflektion jälkeen keksin seuraavat syyt:
  1. En ole ostanut tai myynyt mitään. Silloin ei voi kertoa mitä osti tai myi.
  2. Minulla on vähän puutetta omaperäisistä ideoista. Aikanaan kirjoitin kaikenmoisista ajatuksistani sijoittamiseen liittyen. Nyt on tunne, että kirjoitin tästä jo (viisi vuotta sitten). Pitäisi varmaan palata moniin jo käsittelemiini ajatuksiin, kyllähän sitä myös jotain uutta voisi tulla ajatelleeksi.
  3. Silloinkin kun on ilmeinen aihe (esim. Nordnet ja uudet kuukausisäästörahastot tai miksi myin Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni), niin en malta keskittyä kirjoittamaan huolellisemmin asiasta. Tämä liittyy seuraavaan.
  4. Helteinen kesä on yllättänyt. Olen retkeillyt ja mökkeillyt, sekä pitänyt osan lomapäivistä, eikä oikein aikaa sijoittamisen pohtimiselle.
Mutta kyllä se tästä. Jos ei muuta, niin kerran-pari kuussa bloggaan sijoittamisen ja varallisuuden välikatsauksia ja osinkojen kertymisen seurantaa.

Photo by Sandra Grünewald on Unsplash

30.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2020: Pikku hiljaa ylöspäin

Se on kuunvaihde, tai oikeastaan kohta on kuunvaihde. Vaan koska pörssit ovat kiinni enkä säästötiliäni ehdi viikonloppuna tyhjentää, voin aivan mainiosti jo nyt luoda katsauksen sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Tässä kuvassa ovat sijoittamani eurot, ja varallisuuden kasvu. Eli kaikki sinisen yläpuolella on plussaa.

Tähän mennessä olen sijoittanut suunnilleen 55 400 euroa. Sijoitusvarallisuutta on aika tarkalleen 21 000 euroa enemmän. Tuon verran olen tällä hetkellä voitolla. Pari kuukaustta sitten olin plussalla vain hitusen päälle 10 000 euroa. Jossain kohtaa oli summa varmaan tuon 10 000 euron alapuolella, mutta silloin ei ollut välikatsaushetkeä.

Tässä on sitten muutos kuukausittaisella tasolla. Ennen tätä vuotta oli maltillista, mutta se selittyy osin sekä pienemmillä summilla, että kolmen kuukauden keskiarvolla. Keskiarvo aina taasaa heilahteluja.

Käytännössä helmi ja maaliskuu olivat melko vahvasti miinusmerkkisiä. Huhtikuussa tuli jo plussaa, ja toukokuussa myös.

Tässä on sitten katsaus allekirjoittaneen kokonaisvarallisuuteen. Bruttona minulla on varallisuutta 490 000 euroa. Vaan koska velat pitää maksaa pois, ja niitä on 193 000 euroa, niin velattomaksi varallisuudeksi jää sitten 298 000 euroa.

Ehkä taas kohta voin julistaa varallisuudekseni 300 000 euroa. Kerran jo niin tein, sitten tuli korona ja käänsi keltaisen käyrän alaspäin.

Tässä on sitten graafi varallisuuden muutoksesta eriteltynä. Pahoittelut sekavuudesta, pitäisi yhdistää vasemman reunan kuukausia kolmen kuukauden keskiarvoiksi, mutten jaksa. On kuuma ja tekee mieli päiväunille.

Tässä kuussa säästötileille päätyi 250 euroa. Velat lyhenivät tasaiseen tahtiin 765 euron verran. Kun sijoituksetkin tuottivat 4591 euroa, niin mikäs tässä. Plussaa tuli yhteensä 5600 euroa.

o o o

Sitten loppupohdintoihin.

Kolmen nihkeämmän kuukauden jälkeen varallisuus taas karttuu. Tiedostan olevani onnekkaassa asemassa kun työt eivät ole (ainakaan akuutisti) uhattuna ja puskurit auttavat jos tekee tiukkaa. Mökin vuokraaminen hiljeni hetkeksi, mutta on nyt täynnä kuukausiksi eteenpäin (mukana on tosin omaa mökkeilyä). Tästä taitaa tulla vuokratulojen suhteen ennätysvuosi.

Minulla on kuitenkin sellainen fiilis, että tämä ei todellakaan ollut vielä tässä. Koronaepidemian ensimmäinen aalto on menossa pois, ja toivokaamme, ettei toista tule. Ainakaan samalla voimalla.

Mutta jälki talouteen ja ihmisten arkeen on iso. Pörssikurssit ovat mielestäni nousseet kohtuuttoman nopeasti. Vaikka välitön isku on kenties ohi, niin monissa neljännesvuosikatsauksissa tulee nihkeää kuultavaa.

Minä veikkaan, että osakekurssien aaltoilu jatkuu vielä pitkään. Käytännössä siihen asti kunnes epidemian uhka on tavalla tai toisella takanapäin. Kun apeampi uusi arki alkaa näkymään yritysten tuloksissa, niin kyllä se näkyy myös kursseissa. Kaikkien kannalta olisi kyllä kivaa jos olisin väärässä.

Niinpä pyrin laittamaan pikku hiljaa euroja odottamaan sijoittamista, ja toivon, ettei työ tai jokin muu merkittävä mene alta.


24.5.2020

Viime viikkojen miniostoksia: junaliikennettä amerikanmaalta ja kaikenlaista muuta


En ole kohta kuukauteen raportoinut miniostoksiani. Siihen on hyvä syy, en ole juuri mitään ostanut. Mutta huomaan myös, että koronakevät ja sekavuus heiluttelee bloggausrutiineitani.

Yleisesti taustoista: ostan yksittäisten yritysten osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyy ja koen, että on ostettavaa. Pyrin ostamaan "alamäessä". Eli olen määritellyt aloitushinnan, ja sitten ostan 100-200 eurolla. Sen jälkeen ostan lisää kun kurssi on tippunut pari prosenttia.

Mutta sitten asiaa, eli mitä olen ostanut toukokuun aikana:

Iron Mountain on REIT, joka keskittyy palvelintiloihin ja vastaaviin. Siis modernin ajan talonmies- ja logistiikkapalveluihin. Osakkeen arvo on tippunut koronaa edeltävistä 30-35 dollarin arvoista kymppiä alemmas. En usko, että koronakriisillä on pidemmän aikavälin vaikutus yrityksen toimintaan.

Iron Mountainia olen ostanut 5 osaketta hintaan 23,98 dollaria, ja 7 osaketta hintaan 22,03 dollaria. Kokonaisomistukseni on nyt hurjat 30 osaketta, joilla on arvoa vajaat 700 euroa.

Union Pasific on uusi tuttavuuteni. Tämä firma on ollut minulla listoilla ennenkin, mutten ole päätynyt ostopuolelle. Vakaata ihmisten junilla kuljettamista. En tässäkään kohden usko, että korona merkittävästi heikentäisi tilannetta muuta kuin väliaikaisesti.

Union Pasificciä olen ostanut yhden osakkeen hintaan 157,70 dollaria, ja toisen hintaan 152,40 dollaria. Näillä kahdella osakkeellani en voi varmaan kutsua itseäni (vielä) rautatiemoguliksi.

Cityconia ostin lisää 17 osaketta, kappalehinnalla 5,77 euroa. Tässä on vähän riskaabelin oston makua, kauppakeskuksiin tämä koronakriisi kyllä iskee. Tai siis on jo iskenyt.

Luulen, että ennemmin tai myöhemmin tilanne palaa enemmän tai vähemmän ennalleen. Edelleenkin mennään kauppoihin, ravintoloihin ja elokuviin. Citycon on pyrkinyt pääsemään eroon heikoimmilla paikoilla olevista kauppakeskuksistaan, ja on tavoitellut "ykköspaikkoja". Tämänkaltaisen kriisin keskellä tuo voi olla hyvä taktiikka.

Nokian Renkaita ostin lisää vielä kerran, 6 osaketta 18,15 eurolla ja vielä 8 osaketta hintaan 16,84. Nokian Renkaita on pidetty pitkään vakaana laatuyhtiönä. Varsin nopeasti tilanne on keikahtanut ja tulosvaroitus on annettu. Minä taas ajattelen ja vähän toivonkin, että kyseessä on ainakin osittain ohimenevä tilanne, joten se laatuyhtiön "pohja" auttaa kun markkinat muutoin kääntyvät kohden normaalimpaa.

Weyerhaeuseria ostin, vaikken tiedä kannattiko. REIT joka omistaa amerikkalaista metsää. Yhtiöllä on ollut kannattavuushaasteita jo ennen koronakriisiä, eikä tuore kriisi asiaa ainakaan auta. Toisaalta tykkään metsästä ja puun arvo on aika stabiilia. Jos yhtiön tilanne paranee, nyt on voinut saada huokeammalla.

Eli 6 osaketta kappalehinnalla 17,45 dollaria.

Lisäksi kävin pankkimarkkinoilla. Wells Fargoa ostin useampaankin kertaan, ensin 4 osaketta hintaan 29,06 dollaria, sitten 5 osaketta hintaan 23,92 ja vielä 6 osaketta hintaan 22,17 dollaria.

Tässä vaellan riskien mailla. Pankkisektori on myllerryksessä sekä digitalisaation seurauksena, että nyt maailmanlaajuisen koronakriisi ja talouslaman. Ei siis hyvältä näytä.

Toisaalta se, ettei näytä hyvältä, näkyy pörssikursseissa. Jos tilanne tästä vähän parantuu ja pankkijärjestelmälle ei koidu ongelmia, niin nämä voivat olla hyviä ostoksia. Tai sitten kiroan tätä päätelmääni miedosti tulevissa bloggauksissani.

o o o

Olin näemmä ostanut vähän enemmän kuin ajattelinkaan ostaneeni. Noh, sellaista sattuu. Kun ostotilillä on rahaa ja taulukkoni näyttää vihreää, niin miksipäs ei.

Suunnittelen tässä myös, että ryhdyn raportoimaan miniostoksistani säännöllisemmin. Nyt olen itsekin vähän kysymysmerkkinä mitä tulikaan ostettua. Bloggaaminen selkeyttää asiaa myös minulle itselleni.

Niinpä aion aina viikonloppuna käydä läpi edellisen viikon toteutuneet ostokset. Jos niitä ei ole, ei tule bloggausta. Jos on, niin sitten tulee. En siis enää odota, että on useampia ostoksia mistä raportoida kerralla. Rutiinit ne pitävät miehen tiellä. Ja reissumies.

Kuva: Levi Saunders / Unsplash

9.5.2020

Osinkojen välikatsaus 5/2020: Epidemia näkyy myös osingoissa - niiden puutteena

Raportoin osingoistani aina kahden kuukauden välein. Tällä kertaa osinkoraportointini oli jänskempää kuin yleensä, kun koronavirusepidemia on romahduttanut taloutta. Mutta isommitta puheitta, asiaan.


Tässä on näkymä osinkotuloihini kuukausittain. Huhtikuussa osinkoja kilahti tilille vain 172 euroa. Kun vuotta aiemmin summa oli minulle ennätyksellinen vajaa 540 euroa, niin onhan tuossa melko paljon eroa.

Käytännössä kyse on kolmesta asiasta:

  • Osalla suomalaisista firmoista yhtiökokous on siirtynyt. Ja jos ei päätetä maksaa osinkoja, niitä ei tule tililleni.
  • Osalla osinkoja on päätetty leikata tai ne on lakkautettu toviksi aikaa. Kovinkaan moni ei ole vielä koronaepidemiaan liittyen näin ehtinyt tehdä (ei ole ollut sitä yhtiökokousta missä tämä päätettäisiin). Veikkaan, että tämä suunta kasvaa.
  • Osalla muuttunut tilanne on voinut vetää osingonmaksua toukokuun puolelle. Tämä on optimistinen teoria, mutta esimerkiksi ainakin Fortumin tapauksessa näin ainakin on. Kevät on suomalaisten firmojen osingonmaksun aikaa, mutta kalenterikuukausittain tilanne voi elää.

Tässä on sitten sama kumulatiivisesti. Tammi-maaliskuu meni vielä edellisen vuoden tahtiin. Nyt tuli sitten tiputus alemmas kuin toissavuoden tasolle. Vuotta 2017 sentään vielä johdan.

Tässä ovat osinkotuloni vuositasolla vuodesta 2013 alkaen. Viime vuosi oli ennätysvuosi yli 2000 euron osingoilla. Tähän vuoteen lähtiessä hieman toivoin 2400 euron ylitystä (se olisi ollut miellyttävän kuuloinen "yli 200 euroa kuukaudessa"), minimitavoite oli viime vuoden taso.

Noh, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Käytännössä kumpikin tavoite lienee jo menetetty. Nyt katsotaan vain, että yllänkö tänä vuonna toissavuoden 1500 euron tasolle.

o o o

Osingoista yleensä. Tämä kevät on ollut hyvä osoitus sijoittamiseen kuuluvista riskeistä, myös osinkojen osalta.

Osingot ovat omistajan palkkaa, sanotaan. Vaan ensin jakovuorossa ovat työntekijät ja velkojat, omistajat pääsevät tarjoilujen ääreen vasta jos heidän jälkeensä on jaettavaa. Ei kukaan ehdota, että työntekijät saisivat palkkansa vuoden viiveellä - kenties.

Sitä voisi saivarrella, että osinkoja maksetaan viime vuoden tuloksesta, joten miksi tämän vuoden koronakriisi vaikuttasi viime vuoden voitonjakoon. Teknisesti asia on juuri noin. Mutta yritykset elävät reaalimaailmassa. Jos taivaanrannassa on myrsky - tai on jo sen silmässä - niin ei siinä kannata miettiä asiaa jurudis-hallinnollisesti. Eli tietty kannattaa sekä varautua tulevaan, että myös vältellä isojen osinkojen tuomaa ikävää julkisuutta.

Toivon, että kun epidemiatilanne rauhoittuu ja seuraavan kerran syntyy keskustelua osinkojen maksusta, niin tämä kevät muistetaan. Että nyt omistajat voivat saada paljon, mutta omistajien tarjoilu voi välillä olla myös vettä ja leipää.

o o o

Yleisesti muuten olen sitä mieltä, että voisi olla ihan kiinnostavaa, jos palkka voisi olla enemmänkin kiinni yrityksen tuloksessa. Jos esimerkiksi 2/3 palkasta maksettaisiin nykymalliin suoraan. Sitten tuo noin kolmannes olisi sidottu yrityksen tulokseen. Tämä osio voisi tippua vaikka nollaan, tai sitten se voisi tuplaantua.


Tämä ei toimisi julkisella sektorilla tai muissa yhteyksissä joissa tavoite on muuta kuin liikevoitto, eikä olisi myöskään reilua kasvuyrityksissä. Ja omistajat voisivat velkajärjestelyin veivata euroja ulos yhtiöstä toisiin yhtiöihin muita reittejä. Joten en oikeastaan olekaan tämän mallin kannalla, vaikka se teoriassa olisi kaunis.

Työeläkkeiden suhteen olen miettinyt samaa. Aina aika ajoin eläkkeisiin vaaditaan korotuksia kun "eläkeyhtiöiden sijoitukset ovat tuottaneet niin hyvin". Kuitenkaan eläkkeisiin ei vaadita leikkauksia kun sijoitukset eivät ole tuottaneet hyvin.

Entä jos työeläke jaettaisiin kahteen osaan: taatusti maksettavaan "turvaosaan" ja eläkeyhtiöiden sijoitustuottoihin perustuvaan "bonusosaan". Tällöin eläkkeen suuruus voisi vaihdella. Kukaan ei voisi sanoa, että sijoitusyhtiöiden tuoton takia pitää eläkettä nostaa (kun ne nousivat jo), ja heikkoina vuosina eläkkeet joustaisivat alaspäin.

Taidan palata tähän ajatussuuntaan toisessa bloggauksessa. Nyt on aika tehdä muita asioita.

3.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 5/2020: Lievää nousua, mutta oliko pohjat siinä?

Hiiohoi ja hyvää huomenta! Se on uusi kuukausi. Ja uusi kuukausi merkitsee myös uutta kuukausikatsausta. Joten tässä sijoitusteni ja varallisuuteni välikatsaus toukokuun ensimmäisen päivän mukaan.

Ensimmäinen kuva näyttää sijoitettujen eurojeni määrän, ja sijoitusvarallisuuden arvon.

Viime kuussa ilahduin onnellisesti kun sijoitusvarallisuuteni ei ollutkaan miinuksella. Nyt sitten tuli kuukauden aikana 5000 euroa plussaa. Tai oikeastaan enemmänkin, kun myös Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni, mutten laittanut kaikki euroja takaisin sijoituspuolelle. Eli lisäksi otin sijoituksista pois 1550 euroa.

Jos lukuja katsoo, niin sijoitusvarallisuutta minulla on nyt hieman alle 72 000 euroa. Se on samalla tasolla kuin 14 kuukautta aiemmin, ja kaikkien aikojen tilastoennätystäni olen perässä 14 000 euroa. Kannattaa huomioida, että viime aikoina en ole paljoa lisännyt sijoitettavia euroja, pikemminkin toisin päin.

Kun katsoo sitten kuukausittaisia muutoksia, niin näkee äskeiset luvut graafeina. Sijoitettujen eurojen määrä tippui hiukan, mutta punainen palkki kertoi, että plussaa tuli suurin piirtein maaliskuun miinuksien verran.


Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Ylin eli sininen viiva kertoo varallisuuden määrän, ja alin eli punainen velan määrän. Olennaisin eli niiden erotus - nettovarallisuus - nytkähti alaspäin mutta oli nyt edellisten graafien mukaisesti nousussa.

Tämä kuva on mielestäni sekä hyvä ja selkeä kuva kokonaisvarallisuudestani, mutta myös tulkinnanvarainen sellainen. Tuossa on kuitenkin koti ja mökki mukana, joiden arvo on vain kuvitteellista ellen niitä myy. Mutta pitää ne mukaan ottaa, koska en voi velkojakaan sivuuttaa.


Tässä on sitten edellinen muutos yleisellä tasolla. Yritän ensi kerraksi selkeyttää tätä graafia hiukan, sillä tämä alkaa mennä hankalatulkintaiseksi. Voisin aiemmat vuodet muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoiksi.

Mutta kuitenkin. Velat lyhenivät 762 euroa. Säästötileillä olevien eurojen määrä kasvoi vajaat 2000 euroa ja sijoitusten arvo vajaat 5000 euroa. Kokonaisuudessaan plussaa tuli tässä kuussa noin 7600 euroa.

Jännää, miten aaltoiluun tottuu. Sijoittajanurani alkuvaiheessa tämänkaltaiset aallot olisivat olleet maailmanloppu. Pikku hiljaa sitä on oppinut, että vaiheita tulee ja menee. Rentoa asennettani auttaa, että olen edelleen plussan puolella ja minun ja varattomuuden välissä on 292 000 euroa. Omaa, etuoikeutettua asemaan ei ole syytä unohtaa.

o o o

Miten tästä eteenpäin?

Minulla on edelleen töitä, arki sujuu ja omaan elämääni tämä epidemia ei ole - ainakaan vielä - isommin iskenyt. Myös mökin varaukset ovat palanneet entiselle tasolleen. Eli sielläkään ei muutosta. Lähiseutumatkailu on voimissaan.

Nähtäväksi jää miten tämä taloustilanne iskee työnantajaani - ja milloin. Olen varuiksi alkanut kasvattamaan puskurisummia säästötililläni. Siellä on nyt 3500 euroa pahan päivän varalle. Ajattelin, että täytän tuota tiliä 6000 euroon asti, ja yritän olla koskematta niihin euroihin ennen oikeasti pahaa päivää. Ehkä 500 euroa kuussa voisin siirrellä säästötileille.

Jos euroja kertyy vielä vähän enemmän, ne menevät sitten sijoitustilille odottamaan sopivia ostohetkiä. Epäilen nimittäin, että osakekurssien syvintä pohjaa ei ole vielä nähty, sillä epidemian vaikutuksia yritysten tuloksiin ei vielä tiedetä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritän ostaa lisää mieluummin tasaiseen tahtiin kuukausien ajan, kuin kerran paljon.

Muutamia bloggauksia pitäisi muistaa naputella, etten jää pahasti ajastani jälkeen. Osinkokatsauskirjoitus ja bloggaus siitä, miksi luovuin Ålandsbanken asuntorahastosta, ovat tuloillaan.

27.4.2020

Esittelyssä muutama viikontakainen miniostos: meriteknologiaa ja pyöreitä kumituotteita

Koronatilanne ja siihen liittyvä karanteeni on vaikuttanut moneen asiaan. Näemmä myös minun bloggaamistahtiini. Joskus aiemmin kirjoitusta pukkasi kerran viikossa, nyt väli on näemmä paria viikkoa.

Mistäköhän tämä johtuu? Veikkaan, että kyse on kahdesta asiasta.

Ensinnäkin tilanne on epäselvä ja epävarma, ja aiempi ostosuunnitelmani meni "rikki". Rikki siten, että lähes jokainen ostolistani osake on reilusti "osta vaan" -puolella, kaikkeen ei riitä rahaa, ja joudun improvisoimaan.

Toisekseen omat ajatukset ja mietteeni ovat jotenkin niin mitättömiä, ja toimet myös. Onko sillä nyt mitään väliä että ostan jotain osaketta satasella, kun kymmenet miljoonat joutuvat työttömiksi. Vaikka onhan sillä nyt jotain väliä ainakin minulle.

Otan itseäni hartioista kiinni (samalla tulee venyttelyä, se on etätyöaikana hyvä juttu) ja kirjoitan umpeen muutamat viime viikot. Ostin siis aika paljon silloin kun kurssit tippuivat noin kuukausi sitten, ja hitusen olen myös täydennysostanut. Puran nämä nyt osiin ja kerron mitä sekä miksi.

Alkuun kaksi pientä ostosta viikon takaa.

Ostin Wärtsilää 15 osaketta kappalehintaan 6,27 euroa. Eli 95 eurolla.

Wärtsilä on syklinen yhtiö, ja tässä kriisissä se on erityisen syklinen. Mutta toisaalta uutta teknologiaa, merenkulkua ja kaikkea sellaista, joka ei tule menemään pois. Uskon siis, että tarjolla on jonkinmoinen huominen.

Tämän lisäksi ostin Nokian renkaita viisi osaketta hintaan 18,15 euroa kappaleelta. Eli 92 eurolla.

Joo, on tosi miniosto. Mutta miniostotkin lasketaan, ja Nordealla välityspalkkio on kuitenkin vain prosentin.

Nokian renkaat on firma, johon usein viitataan laatuyhtiönä. Eli homma on toiminut. On helppo sanoa miksi kurssi nyt notkahtaa. Jos päätuote on autonrenkaat, ja asiakaskunta välttelee turhaa liikkumista, niin moni on etänä kuin voi ja osa lopuista yhtäkkiä työttömänä, niin taatusti se vaikuttaa myyntiin.

Tässä kohden olennaista onkin, että missä kunnossa Nokian renkaat nousee tästä kriisistä. Toivon, että kohtalaisessa.

o o o

Yleisesti täytyy todeta, että minun tapauksessani henkilökohtainen talous ei ole kärsinyt. On ollut tuuria. On töitä. Mökkivuokraus sakkasi hetken, mutta näyttää palautuvan. Lisäksi euroja jää yllättävän paljon yli kun ei tule tehtyä mitään. Tosin riski on, että tilanne vaikuttaa myös minun toimeentulooni. Sitä varten kerrytän euroja jemmatilille.

Tosin kyllä tässä myös "kulutustarvetta" kertyy. Pitäisi hommata nuorimmalle uusi pyörä. Käytetty kävisi, mutta esimerkiksi Kierrätyskeskukset ovat kiinni. Joko ryhdyn kyttäämään tori.fitä ja vastaavia (en kuitenkaan haluaisi remontoitavaa pyörää kun osaan vain vaihtaa sisäkumeja, kiristää muttereita ja öljytä) tai odotan markettien alennuskampanjoita.

Veikkaan, että vastaavia tulee kohta vastaan enemmänkin.

18.4.2020

Töissä kotona, yleisiä fiiliksiä tilanteesta ja mitä veikkaan että tässä käy

Terve vaan täältä pääkaupunkiseudun rivitalolähiöistä! Kun en muuta kirjoitettavaa tässä kohden keksi, niin tulee yleisiä pohdintoja siitä tilanteesta missä ollaan. Oikeasti minulla olisi muutama muukin aihe, mutta pitäisi malttaa keskittyä niihin enemmän kuin nyt maltan keskittyä, joten mennään keveällä mallilla.

Olen nyt ollut etätöissä runsaan kuukauden (meillä etätyöohje tuli jo ennen valtakunnallisia linjauksia). Omat lapset ovat viikot pääosin eksällä (eli en joudu paljoa osallistumaan koulunkäynnin tukemiseen) ja minulla pitkiä viikonloppuja. Tosin parisuhteen seurauksina osallistun kyllä ajoittain puolison lasten koulunkäynnin tukemispuoleen, mutta sivutoimisena apuopena vain.

Työt sujuvat ihan kivasti. Siisti asiantuntijasisätyöni onnistuu myös kotoa, oikeastaan paremmin kuin etukäteen luulinkaan. On minulla ennenkin ollut etäpalavereita. Ero on lähinnä, että nyt ne kaikki ovat etäpalavereita. Mutta oma organisaationi on työnnetty modernien työvälineiden ja etäpalavereiden maailmaan (jossa koen itse jo olleeni), joten monet asiat sujuvat entistä sujuvammin.

Parisuhteellekin aiempaa suurempi, yhdessä vietetty aika tekee hyvää. Tosin joudutaan välillä sumplimaan kumpi saa käyttää rauhallista makuuhuoneessa olevaa työpistettä. Kerran molemmat vedettiin koulutusta samaan aikaan...

On tässä tylsiäkin puolia. Kavereita tai perheenjäseniä ei pääse näkemään kuin vähän, kaipaan työpaikan naapuriravintolan maittavia lounaita ja työnteko tuntuu "vajaalta" kun ei pääse kahveille puhumaan työstä tai työhön liittymättömistä.

o o o

Sijoittamisen suhteen olen täsmälleen siinä, mitä kuvasin aiemmassa blogissani. Bonustulot ovat pienentyneet, mutta silti rahaa jää vähän yli. Kerrytän rahaa myös jemmatilille, sillä voi olla, että lomautukset ja muut iskevät (myös) omaan työhöni viiveellä.

Sijoitustilillä on nyt jokin ehkä tuhat euroa, mutta ostohetki ei tunnu hyvältä.  Syy on tässä kuvassa:


Tässä on Yhdysvaltain suurimpien 500 yrityksen indeksin kurssi viimeiseltä kuudelta kuukaudelta. Maaliskuussa tuli tuo hurja pudotus. Sen jälkeen sitten kurssit ovat sahanneet ylöspäin, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltojen työttömyysluvut ovat kasvaneet todella hurjaa tahtia.

Toisin sanoen: en usko, että tämä oli vielä tässä.

Tuo ensimmäinen uppoaminen oli "iik, pandemia alkaa" -vaihe.

Nyt ollaan ehkä vaiheessa, jossa epidemian taitepiste tuntuu olevan lähellä. Aina ennenkin epidemiat ovat jossain kohtaa taittuneet.

Mutta - ja tarinassa on aina mutta - epidemian käyrä taittuu, koska toimet ovat olleet tiukkoja. Ja tiukat toimet ovat se, joka kurittaa taloutta. Eli joko epidemia saa mahdollisuuden taas kerätä vauhtia, tai talous kärsii lisää. Tai jotain siltä väliltä, joka on kai se malli mitä kohden ollaan menossa.

Käytännössä siis oletan, että kun epidemian tuomat taloushaasteet ja vaikutukset yritysten tuloksiin alkavat kirkastua, seuraa uusi notkahdus. Sieltä sitten noustaan samaa tahtia kuin yritysten tilanne kirkastuu. Se voi olla nopeampi tai se voi olla hitaampi nousu.

Kyllä tämä ohi menee. Aina ennenkin epidemiat ovat menneet ohi. Lisäksi todennäköisyys sille, että tähän löytyy rokotus, on aika suuri. Sillä käytännössä noin jokainen kynnellekykenevä tutkimuslaitos ja lääketehdas yrittää rokotusta kehittää.

Mutta kysymys kuuluu, kuinka pitkä on tämä poikkeustilanne? Ja kuinka paljon vahinkoa taloudelle ehtii poikkeustilan aikana tapahtua?

o o o

Miten sitten suomalainen yhteiskunta toimii lähikuukausina? Oma veikkaukseni tulevasta on seuraava.

Pikkuhiljaa aletaan Suomessa perua eristäytymislinjauksia. Koulut käynnistävät toimintaansa ehkä vasta elokuussa. Ravintolat ja elokuvateatterit saavat palata arkeen ehkä kesäkuussa. Meitä kannustetaan edelleen välttelemään suurta määrää kontakteja, ja noudattamaan etäisyyteen liittyviä linjauksia. Harrastukset saavat palata normaaliin joskus kesällä - joka pelastaa monet hartastetason urheiluseurat.

Näiden toimien ansiosta monet asiat astuvat askeleen normaalimpaan päin. Talous edelleen kärsii, muttei niin paljoa. Työpaikoilla elämä palaa normaaliin - vaikkakin etätöitä tehdään edelleen paljon. Ulkomaanmatkoja joko ei sallita tai niitä rajataan, kansainväliselläkin tasolla.

Kesän festareille voi sanoa heippa, eli suuret yleisötapahtumat ovat pannassa kunnes tilanne on tosissaan rauhoittunut tai rokote on tuonut laumasuojan. Isoja kärsijöitä ovat myös urheiluseurat - pelataanko veikkausliigaa tyhjille katsomoille ottelut televisioiden, vai osin täytetyille katsomoille? Jos Helsingin stadionille laskee 10 000 katsoja sijaan tuhat (ja laittaa heidät istumaan eri puolille), niin kyllähän siinä kontaktit vähenevät.

Pikku hiljaa myös taudin sairastamisen tuoma immuniteetti laajenee. Jos vaikkapa Uudeltamaalta joku 10 % on sairastanut koronaviruksen (iso osa tietämättään), niin se hillitsee taudin leviämistä. Ketjussa yhä useampi on jo sivussa uusilta tartunnoilta.

Jos epidemia ottaa taas syksyllä kierroksia, voidaan taas palata rajoitusten tielle. Koulut ovat kiinni vaikka pari viikkoa, sitten taas auki. Tätä on harjoiteltu, joten siirtyminen taas koulusulkuun on helpompaa.

Lopulta tulee rokotus, joka Suomeen saatanee aika nopeasti. Kuukaudesta tai kahdessa iso osa suomalaisista on rokotettu, ja koronavirusepidemia alkaa tuntua kaukaiselta asialta. Sitten elämä alkaa palautumaan normaaliin.

Ja tässä kohden on se avainhetki. Mitä on tapahtunut tässä välissä? Miten maailma on muuttunut? Mitkä yrityksen ovat kaatuneet, mitkä ovat uudessa tilanteessa aiempaa vahvoilla? Tämä on se hetki kun pörssikurssit asettuvat uuteen normaaliin.

5.4.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 4/2020: En olekaan vielä miinuksella!

Se on taas kuun vaihde, ja kuun vaihteessa on aika tarkastella sijoituksiani ja varallisuuttani. Isoin ylläri tuli jo otsikossa. Oletin jo sijoitustoimintani olevan miinuksella, muttei se ollutkaan.

Tässä sama graafina. Maaliskuu toi minulle miinusta hieman vajaat 9000 euroa. Kun helmikuu toi takapakkia noin 9500 euroa ja tammikuukin vajaat 1500 euroa, niin sillä selittyy tuo melko suora alamäki.

Kaikkineen sijoitusvarallisuuteni on vähentynyt hieman vajaat 20 000 euroa. Se on aika tarkalleen summa jonka "menetykseen" liittyvistä tunteista bloggasin vajaa kuukausi sitten.

Oikeasti tiputus on ollut vielä hieman suurempi, sillä olen myös sijoittanut hieman lisää. Mutta noita on niin hankala huomioida graafeissa, etten edes yritä.

Iloista kuitenkin on se, että olen edelleen plussalla 9300 euroa. Tuon verran enemmän on siis sijoituksissa varallisuutta kuin mitä olen itse sijoittanut. Oletin tämän olevan jo miinuksella. Lähellä miinusta se ehkä olikin pari viikkoa sitten, mutta viralliset välikatsaukseni teen vasta kuun vaihteessa.

Tässä kuvassa ovat sitten kuukausittaiset muutokset niin sijoittamissani tai poisottamissani euroissa, sekä arvonmuutoksessa. Melko punaista on nollalinjan alapuolella.

Graafin vasen puoli on muuten kolmen kuukauden keskiarvoa. Se selittää osin maltillisemmat käyrät. Ja toisekseen euromäärät ovat kasvaneet, joka altistaa heilumiselle.

Tässä on graafi allekirjoittaneen kokonaisvarallisuudesta. Ylin viiva on bruttovarallisuus ja alin velat, mutta olennaisin on keltainen viiva siinä välissä. Eli nettovarallisuus.

Joulukuussa velatonta varallisuutta oli 306 000 euroa. Nyt summa on päälle 20 000 euroa pienempi, 285 000 euroa. Kun huomioi, että lainat ovat lyhentyneet entisestään eikä kodin ja mökin tilastollinen arvo ole muuttunut, kyse on vain sijoituksista ja jemmatileillä olevien eurosummien muutoksesta.

Mutta silti. Ei tämä nyt ole maailmanloppu. Olen aina nähnyt sijoittamisen turvana ikäviltä yllätyksiltä, kuten työttömyydeltä. On ihan kiva, että on puskuria jos myös henkilökohtainen elämä ja talous joutuisi pandemiamyrskyyn.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Tarina on sama kuin aiemmin, sijoitukset tuntuvasti miinuksella. Sen sijaan jemmatileille kertyi vähän rahaa, ja lainat lyhenivät entiseen malliin.

o o o

Laitoin tuossa talvella myyntiin Ålandsbankenin asuntorahaston omistukseni. Euroja tulee ensi viikolla ehkä tämän vuoden osingot mukaanlukien päälle 2500 euroa. Osan näistä euroista menee säästötilille, osa sijoituksiin. Bloggaan tästä erikseen.

Nyt sitten vain olen ja hengailen. Kuten aiemmin totesin, niin ylimääräiset eurot on sijoitettu. Tästä eteenpäin sijoitan sitten vain palkasta tai muista tuloista ylijääviä euroja.

o o o

Yleisesti en ole kovinkaan huolissani koronaviruksesta, omalta osaltani. Työt eivät ole ainakaan nyt uhattuna, ja jemmavarallisuuttakin löytyy.

Olen kyllä huolissani monien niiden puolesta, jotka joutuvat tässä eturintamaan kohtaamaan taudin tai sen taloudelliset vaikutukset.

Mutta kuten yleensä, sitä menee huonommin kunnes alkaa menemään paremmin. Toivottavasti se paremmin menemisen aika alkaa pian.

29.3.2020

Mistä saisin euroja osakeostoihin pandemian keskellä?


Alkuun lyhyt vastuuvapausklausuuli. En tässä kirjoituksessa pohdin yhtään koronaviruspandemian inhimillisiä tai laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ikävä juttu on kyseessä, suoraan ja välillisesti. Mutta nyt mietin vain tilanteen vaikutusta omiin osakeostoihini.

Olen valmistautunut pörssiromahdukseen koko sijoittajan urani, seitsemisen vuotta. Mutta kun sellainen sitten tuli, tulin kuitenkin puoliksi yllätetyksi.

Vuodenvaihteessa nimittäin meni puolittain pakosta keittiö uusiksi. Se kymppitonni oli pois pääsin sijoittamiseen varatuista euroista. Jotain omistustani taisin myös myydä.

Kun kurssit tippuivat, riensin ostoksille sillä runsaalla viidellä tonnilla mitä minulla ylimääräistä vielä jäljellä oli. Ne eurot paloivat vähän turhan nopeasti, enkä ole kovinkaan paljoa enää ostellut sen jälkeen, kun kurssit olivat tippuneet päälle parikymmentä prosenttia.

Mutta ei hätää, sillä kyllähän euroja lisää tulee. Vai tuleeko?

Osingoista olen saanut sellaiset vajaat parisataa euroa kuussa. Valitettavasti osingot jonkun verran tippuvat jo tänä keväänä, etenkin kotimaiset. Ymmärrän kritiikin osinkoja kohtaan, toisaalta niitä ainakin virallisesti maksetaan viime vuoden tuloksesta. Mutta järkeväähän yritysten on pitää tileillä marginaalia.

Ei hätää, sillä minulla on mökki mitä vuokraan. Viime vuonna sain vuokraamalla euroja lähes tonnin kuussa, tosin jokunen satanen siitä menee vuokraamisen kuluihin - ja vähän lisää myöhemmin veroihin.

Vaan pahuksen korona laittoi tauolle myös mökin vuokraaminen, eli sieltä ei ole paljoa euroja lähikuukausina tulossa. Mökki on Helsingin lähellä, joten se voisi olla mitä mainion eristäytymispaikka jollekulle, mutta valtakunnalliset linjaukset viritellään Lapin mökkien mukaan.

Tässä kohden olen ollut optimistinen. Olen ajatellut, että pörssiromahdus vaikuttaa samantien osinkoihin, mutten ajatellut, että taustalla voisi olla asia, joka vaikuttaa samalla hetkellä myös mökin vuokraamiseen. Jopa siten, että force majoure -perusteella jo tehdyt varaukset saa kuluitta perua.

Tämä jättää jäljelle niinkin tylsän skenaarion kuin että pitää ostaa osakkeita sillä rahalla, mitä palkasta jää yli.

Minulla on ihan ok palkka ja työnantaja on sellainen, että talousvaikutukset iskevät meille vasta ensi vuonna. Jos johto on fiksu - niin kuin se meillä on - niin varautuvat jo nyt asiaa. Veikkaan, että rekrytointeja harkitaan enemmän, lomarahat olisi nyt kesällä suotavaa vaihtaa vapaaksi ja jos lomautuksia tai yt-neuvotteluja tulee, niin ensi vuonna sitten.

Tämä vuosi mennee kuitenkin nykymallilla.

Ryhdyin katselemaan vakavasti kulujani. Kiireisenä yksinhuoltajana en ole kovinkaan tarkasti eurojani katsellut. Rahaa on tullut sisään enemmän kun on mennyt ulos, ja olen ollut siihen tyytyväinen. Olen kyllä yrittänyt miettiä mitä kaikkea tarvitaan, mutta jos vastaus on ollut kyllä, niin sitten olen antanut mennä omalla painollaan. Eli lasten kanssa Prismaan.

Lisäksi olen tukenut kotoa jo muuttanutta lasta, mutta se tarve on pienentymään päin. Maksan jo täysi-ikäisen kännykkäkulut, opiskeluun liittyviä menoja ja esimerkiksi lääkärissä käynnit.

Kysymys kuuluu: paljonko minun pitäisi suunnilleen saada sivuun palkastani? Tuon summan sitten voisin sijoittaa lähikuukausina?

Teen neljän kuukauden suunnitelman, syksyyn asti. Mitään erityisen isoja menoja ei ole tulossa. Jos ylläreitä tulee, niin sitä varten on jemmarahaa.

Kaikkineen tililleni tulee noin 3650 euroa kuussa, verojen jälkeen nettona. Siinä ovat mukana lapsilisät sekä Kelan elatustuki. Eksä ei osallistu taloudellisesti lasten elatukseen, mitä nyt maksaa ruuat siltä ajalta kun lapset ovat hänellä.

Yhtiövastike ja lainojen lyhennykset sekä sähkö- ja sen suuntaiset vievät tuloistani kuukausittain noin 1400 euroa. Tonnin verran voisin varata ruokaan ja ylipäätänsä kaikkiin menoihin mitä nyt kuukauden aikana luottokortilla tulee maksettua. Usein on mennyt enemmänkin, mutta siinä on ollut mukana matkoja, mökkihankintoja ja vastaavia.

Jos bensaan varaisi vielä satasen ja toisella samanlaisella varautuisi esikoisen tukemiseen, niin teoriassa minulla pitäisi jäädä noin 1000 euroa kuussa ylimääräistä sijoitettavaksi. Se tuntuu isolta summalta, noin paljoa ei ole kyllä jäänyt. Mutta vahtimalla menojani ja toisaalta vähän pakotettuna kotona sosiaalisia kontakteja välttelemällä ei kyllä saa paljoa ylimääräistä tuhlattua.

Niinpä julistan itselleni neljän kuukauden projektin. Yritän löytyy joka kuukausi tonnin sijoittamiseen. Niitä sitten sijoitan jos hyvältä tuntuu. Jos osingot ja mökki tuottaisivat tämä aikana vielä tonnin-pari lisää, niin syksyyn mennessä ehtisin sijoittaa 5-6000 euroa mahdollisesti melko kohtuullisin kursseihin.

Tässähän on kuulkaas suunnitelma tarjolla! Miltä kuulostaa?

16.3.2020

Mitäköhän kaikkea koronavirus merkitsee taloudelle ja sijoittamiselle?

Koronavirus jyllää, ja paniikki on länsimaissa melko tuntuva. Pohdin nyt sitä, mitä olettaisin, että asiassa tapahtuu talouden ja sijoittamisen rintamalla. En siis mieti hoitojärjestelmää tai koulujen aukioloja tai muita asioita, jotka oikeasti tärkeämpiä asioita jotka nyt yleisemmin pohdituttavat.

Selvää on se, että pörssit ja yritysten kurssit ovat sukeltaneet jotain 20-30 %. Se voi olla laskun alku,  tai vaikka sen pohja. Se riippuu kovasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Itse veikkaan, että ollaan jossain matkalla pohjille, mutta pohja voi olla leveä.

Kysymys numero 1: Kuinka pitkään epidemia kiertää?

Keskiverto epidemia jyllää 3-6 kuukautta, sanotaan. Länsimaissa voisi ajatella, että epidemia lähti pyörimään maaliskuun alusta. Jos tämä pitää paikkansa, helpotusta olisi tulossa kesäkuun puolella, tai viimeistään syyskuussa. Lisäksi epidemiat yleensä hiljenevät kesäksi.

Viime päivinä on kovasti spekuloitu ns. "laumaimmuniteetillä". Eli onko pyrkimys siihen, että tauti saadaan tyystin pois tiukoilla rajauksilla. Vai pyritäänkö siihen, että yhteiskunta pyörii ja tautiin sairastutaan melko tasaiseen tahtiin.

Kummassakin on puolensa. Tehokas leviämisen estäminen pitää sisällään mahdollisuuden uudelleen roihahtavaan epidemiaan. "Iso osa sairastaa" -malli tuo mukanaan inhimillistä kärsimystä ja kuolemia, koska tämä tauti on iäkkäämmille ja pitkäaikaissairaille merkittävästi tappavampaa kuin vaikka kausi-influenssa.

Kysymys numero 2: Palaako virus uusille kierroksille?

Jos osa sairastaa nyt ja tilanne hiljenee, tarkoittaako se sitä, että syksynä tai vuoden kuluttua keväällä epidemia saa uusia kierroksia? Että tulee sarja epidemioita, samoin kuin kausiflunssassa.

Tämä tekisi vaikutuksen talouteen aaltoilevaksi. Ensin tulisi huohahduksia, sitten uusia aaltoja ja kriisiä, sitten huohahduksia.

Kysymys numero 3: Palautuuko talous normaalimpaan kun yhä suurempi osa on sen sairastanut?

Tätä olen miettinyt. Kun yhä suurempi osa porukasta on sairastanut koronaviruksen, eikä kaiketi voi sitä uudelleen saada tai levittää, niin alkaako tilanne normalisoitua? Jos kolmannes suomalaisista voi käydä harrastuksissa, elokuvissa tai ravintoloissa, niin onhan se parempi kuin ei kukaan.

Mutta, ja tähän liittyy iso mutta, mistäs sen tietää kuka tämän on sairastanut? On vahva syy uskoa, että aika moni sairaus jää tutkimatta. Lapsista aika iso osa voi olla jokusen kuukauden kuluttua tämän sairastunut. Mutta tätä ei tiedetä.

Eli riski on, että kotona ollaan vaikkei enää tarvitsisi. Se on tylsää sekä ihmisten arjen kannatal, mutta myös yhteiskunnalle ja taloudelle.

Kysymys numero 4: Kuinka isoa vahinkoa virus ehtii tehdä taloudelle?

Tämä kysymys on varmaan jokaista sijoittamista harrastavan listalla. Yrityselämä kärsii, ja etenkin pieniä yrityksiä alkaa varmaan kaatumaan. Myös isot firmat ovat uhattuina, esimerkiksi kilpailtu lentobisnes voi tuoda mukanaan isoja ruumiita. Esimerkiksi Norwegian on jo pyytänyt Norjan valtiota apuun tai yritys kaatuu.

Jos kriisi olisi nopea, tästä varmaan toivuttaisiin. Mutta jos yritykset ja liiketoiminnot häviävät alta, niin osalla ei ole mitään mihin palata. Jos ravintola kaatuu, ei työntekijöillä ole paikkaan mihin palata eikä muilla paikkaa, mihin mennä lounaalle.

Lienee selvää, että mitä pidempi kriisi on, sitä suurempi on vaikutus talouteen.

o o o

Mitä luulen, että tapahtuu sijoittamissuunnassa?

Tämän hetken spekulaationi on seuraava:

  • Epidemia rauhoittunee tuon 3-6 kuukauden aikavälillä. Tämä rahoittaa myös osakkeiden kurssirallin.
  • Pörssikurssit sahaavat edestakaisin siihen asti, kunnes koronavirusepidemia näyttää jäävän taaksepäin.
  • Tämän jälkeen alkaa sen tarkastelu, mitkä olivat vahingot yksittäisille yrityksille ja taloudelle. Tietyt alat tuskin kärsivät pysyvästi, esimerkiksi teollisuuden investointeja on varmaan pikemminkin lykätty kuin peruttu. Sen sijaan vaikkapa elokuvateollisuus menettää kyseisen ajan elokuvissakäynnit, eivätkä ne palaa takaisin.
  • Tämän jälkeen syntyy esimerkiksi yrityksille "uusi arvostustaso.
  • On hyvinkin mahdollista, että tästä alkaa taantuma. Eli vaikka virus ei enää kiertelisi, sen (ja muiden tekijöiden) summana syntyy vuoden tai vuosien mittainen matalalennon aika.
Itse toistan itselleni seuraavaa: ole realisti yritysten arvon suhteen. Jos yrityksen kurssi on laskenut 30 %, niin se ei tarkoita sitä, että yrityksen osake on 30 % halvempi. 

Osa yritysten kursseista on aina oletusta tulevasta. Se on tietty heikentynyt. Mutta jos samalla yrityksen toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset ovat tippuneet vaikkapa 50 %, niin oikeasti osake on suhteessa "halventunut".

Mitä minä teen?

Minulla ei ole tarvetta myydä omistuksiani, mikä on oikein hieno asia. Muutoin tässä joutuisi myymään paljon halvemmalla mitä olen ostanut.

Uskon kyllä, että talous tästä nousee. Eli ostan lisää osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyi tilille. En kuitenkaan hoppuile. Suunnittelen mallia, jossa en käyttäisi xx euroa enempää rahaa ostoksiin per viikko. Tämä ihan, jotta en laittaisi "kaikkea mitä sijoittaa voi" kerralla, silloin kun ostorajat ovat kohdalla ja halvalta tuntuu.

Voimia ja jaksamista vaan kaikille. Onhan tämä poikkeava tilanne, ja vähän niin kuin aalto joka vaan tarvitsee elää läpi. Aina ennenkin tilanne on kääntynyt ennemmin tai myöhemmin parempaan, joten eiköhän niin käy nytkin.

14.3.2020

Osinkojen välikatsaus 3/2020: Viime vuoden tasoilla mennään

Pörsseissä rytisee, kauppoja ostetaan tyhjäksi ja elämme erikoisia aikoja. Sen kunniaksi on hyvä pitää kiinni myös perusasioista. Niinpä saanko esitellä: säännöllisesti kahden kuukauden välein laatimani osinkojen välikatsaus, tällä kertaa 3/2020.


Tässä on graafi osingoistani kuukausittain. Tammi ja helmikuu ovat heinäkuun ohella hiljaisimpia kuukausia. 


Tässä on graafi osingoista kumulatiivisesti. Helmi-maaliskuun taitteessa olin saanut tänä vuonna osinkoja 124 euroa. Se on kaksi euroa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan! Eikös ole upeaa, tai ainakin laimeasti kivaa?


Tässä on sitten kumulatiivinen osinkokertymäni, eli paljonko olen tilille osinkoja saanut. Summa lähestyy 8000 euroa. Voi muuten olla, että tällä hetkellä nämä ovat myös ainoat tuotot joita sijoittamisesta minulla on. 

Seuraava välikatsaus on ohjelmassa kuun vaihteessa, mutta 20 000 euron tiputus merkinnee sitä, että jos ylipäätänsä olen sijoitustoiminnassani plussalla, niin se on "tämän kaavion sisällä".

Tässä ovat sitten osingot vuositasolla. Vuoden 2013 ohitin jo, eli kyseessä on osinkojen suhteen elämäni kuudenneksi tuottoisin vuosi!

o o o

Miten tästä eteenpäin?


Sain viime vuonna osinkoja ja niihin rinnastuvaa tuottoa verojen jälkeen 2055 euroa. Tämän vuoden pitäisi mennä noin samoissa lukemissa. Loppuvuonna "kavalsin" hieman eurojani sijoituksista keittiöremonttiin, mutta tein sen pääosin sijoittamiseen varatuista euroista. 

Teoriassa summa voisi jopa vähän nousta - olen kuitenkin ostanut lisää osakkeita, ja osa suomalaisista omistuksista on osakesäästötilillä (josta ei heti veroteta osinkotuottoa).

Nähtäväksi kuitenkin jää mikä on koronaviruksen vaikutus osinkotuloihin. Itse veikkaan seuraavia:
  • Osinkoja ei tulla korottamaan tänä vuonna kuin korkeintaan symbolisesti jollain sentillä. Monille amerikkalaisille yrityksille on tärkeää olla säännöllisten osinkojen korottajien listalla.
  • Aika moni yritys tulee leikkaamaan osinkojaan, enemmän tai vähemmän. Veikkaan, että omistuksistani esimerkiksi Ford saattaa jopa jäädyttää osinkonsa pariksi vuodeksi.
  • Konkursseja voi tulla. Ja yritys, jota ei enää ole, ei kyllä sitten myöskään maksa osinkoa.
Minulle osingot ovat siinä mielessä isossa roolissa, että sijoittamiseen varatut euroni olen sijoittanut. Eli kassa on jotain tonnia lukuunottamatta tyhjä. Tästä eteenpäin sijoitan työstä kertyviä euroja ja osinkoja.

Vuoden vilkkaimmat osinkokuukaudet ovat tulossa - ja kevään osinkopäätöksiin yleinen taloustilanne ei enää ehdi vaikuttaa. Kahden kuukauden kuluttua näen tarkemmin missä olen.