UA-52254593-1

29.3.2018

Kaksi pientä hankintaa: Citycon ja Handelsbanken

Pääsiäinen tulee. Jipii. Sitä ennen (luultavasti) tämän viikon viimeiset raportoinnit. Ostin 85 osaketta Cityconia hintaan 1,817 euroa sekä 20 osaketta Handelsbankenia kurssiin 99,48 kruunua.

Kumpikin on ns. osto-ohjelmassani, ja seuraavat rajat tulivat vastaan.

Cityconin kurssi matelee käsittääkseni, koska korot ovat nousussa (velalla operoiville kiinteistönomistajille tulee lisäkuluja) ja varmaan myös, koska viime aikoina on ollut uutisia tyhjenevistä kauppakeskuksista. Se nyt ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä, että Cityconin kauppakeskukset olisivat tyhjenemässä. Vaikka voi se tietty sitäkin tarkoittaa.

Handelsbankenin kurssi tippui osingon verran, mutta jatkoi sitten tippumistaan. Siispä tein täydennysostoksen.

Hyvää pääsiäistä vaan kaikille!

24.3.2018

Raha parisuhteessa: miten toimisin jos asia joskus vielä ajankohtaiseksi tulisi?


Viisas Raha -lehdessä oli aukeaman juttu parisuhteesta ja rahasta. Siinä ei menty kovinkaan pitkälle, mutta päädyin sen seurauksena pohtimaan asiaa. Miten toimisin jos asia olisi joskus vielä ajankohtaista?

Ensin taustaa. Minulla on takana pitkä parisuhde, lapsia ja kaikkea. Sen aikana menot jaettiin käytänössä prosenttiosuuksin tulojen mukaan. Sanon käytännössä, sillä emme koskaan tehneet laskelmia tai avanneet kaikkea yksityiskohtaisesti.

Olin koko liiton ajan parempituloinen. Eksä oli lasten kanssa, eikä nyt käynyt töissä edes niinä vuosina kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Sovimme kumpi maksaa minkäkin laskun, ja loput rahat olivat omia. Minä maksoin suurimman osan menoista.

Tarjosin kyllä jossain vaiheessa - kun alkoi lapsia syntymään - että jos eksä haluaa, niin voisi olla yhteiset tulot ja tili. Tästä eksä ei yhtään syttynyt, oli lähinnä kiukkuinen ajatuksesta. Taisi olla myös osin itsenäisyysjuttu.

Noh, ero tuli ja eurot jaettiin. Tilanne tasoittui ja loppui samalla kertaa. Miten toimisin jos asia tulisi vielä joskus uudelleen vastaan?

Myönnettäköön, tällä hetkellä tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Olen päälle nelikymppinen mies. Minulla on monta lasta ja heistä pääosin vastaan. Tuossa jossain vaiheessa perehtyessäni deittailun ihmeelliseen maailmaan huomasin muuten, että mies, lapset ja vastuu on "upea asia", mutta useassa tapauksessa myös lasinen seinä. Että on hienoa jos mies on sitoutunut vanhempi, mutta ei nyt liian sitoutunut. Aika monet orastavat kuviot vaikuttivat stoppaavan kun toinen sisäisti, että minä ihan oikeasti kannan päävastuun lapsista (niin kuin olin koko ajan sanonut).

Nykyisessä suhteessani minulla on lapsia arjen kuormaa, ja toisella osapuolella on lapsia ja ehkä hiukan enemmän arjen kuormaa. Yhteinen katto ja yhteinen talous on kaukana, koska vaikeuskerrointa olisi ja uusperhe olisi melkomoinen. Mutta ainahan sitä voi pohtia asiaa yleisellä tasolla.

Jos ei asuta yhdessä, yhteinen raha ei ole kovinkaan realistinen ajatus. Näen, että yhteinen rahankäyttö tulee mukaan siinä vaiheessa kun on yhteinen katto. Silloin nimittäin tulee myös yhteisiä menoja.

Toki jo deittaillessa raha voi olla haaste. Jos toisella on varaa mennä oopperaan ja toisella ei, niin asia voi tulla vastaan jo suhteen alkumetreillä. Tätä nyt on melko helppo kompensoida - joko miettii tekemisen molempien budjetille sopivaksi, tai toinen tarjoaa sen oopperalipun jos sinne tahtoo mennä. Tässä on myös kulttuurisia eroja, joissain maissa on on miehen tehtävä tarjota. Suomessa useimmiten ei - ainakaan kun minä olen mukana ja asiasta ei ole toisin sovittu. Noh, ehkä jotain pientä.

Yhteinen asunto tuo yhteisiä menoja. Tässä kohden on jo syytä asiaa tuumata. Jo vuokran jyvittää kahtia mutta tulot ovat kovasti erisuuruiset, niin syntyy epätasapainoa. Toisaalta kaksi aikuista ei useimmiten vielä kovinkaan suuria menoja saa aikaiseksi. Jos tulot ovat yhtään samansuuntaisia, niin rahankäyttö ei ole asia, josta välttämättä tarvitsee tässä vaiheessa edes puhua.

Lapset muuttavat tilanteen. Ainakin itse huomasin tuolloin kauan sitten kun ensimmäinen lapsi syntyi, että oma ajatteluni muuttui. Että oli yksi perheyksikkö, ei vain kahta aikuista. Lapsi merkitsee, että toinen vanhempi (useimmiten nainen) on myös enemmän kotona. Tämä merkitsee sitä, että tulot saattavat tippua ihan yhteisen lastensaannin seurauksena, jolloin on reilua se huomioida myös muutoin.

Uusperheessä tilanne voi olla vielä monimutkaisempi. Jos on aikuisten lisäksi lapsia molemmilta puolin, niin riittää pohdittavaa. Minusta on selvää, että samassa perheessä on sama elintaso. Eli että siinä mielessä tulisi toimia vähän niin kuin yhteisten lasten tapauksessa, vaikkapa jyvittää asunto ja ruokamenot tulojen mukaan jne. Ylijäävä on sitten ylijäävää.

En ymmärrä uusioperheitä joissa toinen puolisko elää köyhyysrajalla ja toiset yltäkyllisyydessä. Tosin en nyt tälläisiä ole näynyt, mitä nyt lehdistä lukenut

Jos avioliittoon vielä joskus päätyisin, niin silloin avioehto olisi minulle ehdoton. Olen kerran jakanut kaiken eron yhteydessä, toista kertaa en sellaiseen halua mennä.

Minun suhteissani suhtautuminen rahaan on ollut varsin samansuuntaista. Siihen malliin ettei pidä velaksi elää, tekee vain maltillisia ostoksia eikä osta turhakkeita. Jos suhtautuminen rahaan olisi tyystin erilainen, se taatusti vaikuttaisi myös rahankäytöstä sopimiseen. Miten voisi olla yhteinen tili, jos toinen vetäisi tilin tyhjäksi heti jos siellä on rahaa?

Raha ja rakkaus on hankala parivaljakko. Rakkaus ei saisi jyrätä rahaa, eikä raha rakkautta. Rahasta ei ole kiva puhua kovinkaan paljoa suhteessa kun on muutakin mietittävää, mutta kyllä siitä kannattaa jonkin verran puhua.

o o o

Täästä löytyy kirjoituksiani aiheesta voiko treffeillä puhua sijoittamisesta.

o o o

Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).

Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle

* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

21.3.2018

Ruotsalaiset myyvät, minä ostan? Case Nordea.

Nordea päätti muuttaa pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen, ja sen jälkeen (tuntuva) osinki irtosi. Niinpä ostorajani tulivat täyteen, ensi viime viikon lopulla ja nyt alkuviikosta. Ostin Nordeaa 20 osaketta ensin hintaan 8,9 euroa, ja sitten yhtä monta toiset 20 osaketta hintaan 8,74.

Ymmärrän sen, että kurssi sukelsi osingon verran. Mutta se sukelsi sen yli: ja tavatkaa ostokerroistani ensimmäinen. Sitten yhtiön kurssi jatkoi laskuaan - joka johti ostoon numero kaksi.

Mietin tässä, että mahtoivatkohan ruotsalaiset loukkaantua Nordean muutosta siihen malliin, että ryhtyivät myymään osakkeita? Jos kyllä, tämä voi olla mainio oston paikka. Ainakaan talous- tai muissa luvuissa ei ole tullut mitään uutta joka suoraan selittäisi myös osinkolaskua seuraavat kurssilaskut.

Nordea-omistukseni nousi nyt 266 osakkeesee, kokonaisarvoltaan sellaiset 2300 euroa. Tässä se nousee kuudenneksi suurimmaksi suoraksi osakeomistuksekseni. Onneksi olkoon Nordea!

17.3.2018

Altia isolla tohinalla pörssiin

Tämän vuoden keskustelluin listautuminen on parhaillaan vielä auki. Nykyisin valtion omistama Altia listautuu pörssiin, ja valtio myy maksimissaan 3/3 Altiasta.

Altia valmistaa, vlittää  ja jakelee alkoholia Pohjoismaissa ja Baltiassa, tuotantoa on Ranskassa. Kyse on juomista tyyliin Koskenkorva, Chill Out ja Blossa. Tässä Altian oma kuva siitä, mitä tekevät:
Yleisöanti on auki 12.3.–20.3.2018, eli vielä ensi tiistaihin. Merkittävänä on maksimissaan 20 miljoonaa osaketta. Kyse on noin 56 % Atiasta, henkilöstöanninlla ja lisäosakeoptiolla noin 65 %. Tarjolla on siis puolet tai kaksi kolmasosaa osakkeista.

Valtio jää mukaan ehkä kolmanneksen omistuksella. Mielestäni tuo on näin veronmaksajan kannalta järkevää - valtion kannattaa omistaa muutakin kuin tuottamattomia kuoppia maassa. Sijoittajien kannalta on hyvä, ettei valtion osuus kuitenkaan ole puolta tai yli. Muutoin siinä pääsisi harjoittamaan valtion politiikkaa omilla euroillaan.

Ylin mahdollinen hinta on 9 euroa osakkeelta, eli sillloin kerättäisiin vajaat 180 miljoonaa.

Altia menee kyllä pörssiin isolla höökillä. Lehdissä on ollut juttuja ja mainoksia. Itse sain perjantaina kotiin sisustuslehtityyliin toteutetun tarinan Altiasta. Mainoksesta kyllä löytyivät myös taloustiedot loppupäästä lehtistä, kun tarpeeksi pitkään jaksoi selata.


Altian liikevaihto on 359 miljoonaa. Tulos on 26,1 miljoonaa, ja liikevoitto siis 7,8 %. Velkaantumisasten on noin 35 %

Osakekohtainen tulos oli viime vuonna 51 senttiä. Jos osakkeen hinta olisi 9 euroa, niin P/E-luku (osakekurssi/osakekohtainen tulos) olisi 17,6. Ei matala, muttei myöskään älyttömän korkea.

Mitä tästä tuumaan?

Itse en ole Altiaan sijoittamassa seuraavista syistä:

  • Minulla ei ole rahaa kovinkaan paljoa sijoitettavaksi. Aina voisi kaivella tilien pohjia, mutta tämä ei tunnu niin ohittamattomalta mahdollisuudelta, että siihen lähtisin.
  • Hinta ei tunnu älyttömän korkealta, muttei myöskään tarjoukselta.
  • Tulevaisuuden suunnitelmat ovat kivan kuuloisia (2 % kasvua vuodessa, käyttökate 15 %, osinkoa ulos ehkä 60 %), mutta vain suunnitelmia. Toki voivat toteutua, mutta ovat vain suunnitelmia.

Jos joitakin Altiaan liittyviä plussia mainitsisi, niin:

  • Yritystä on käännetty onnistuneesti pörssikuntoon: rönsyjä pois, kannattavuuteen on keskitytty.
  • Toimii alalla joka on kuitenkin melko vakaa: alkoholista ei (valitettavasti) tingitä heti jos on tiukkaa.
  • Tästä voinee syntyä varsin vakaa ja kassavirtaa pyörittävä osingonmaksaja: ei suurta heiluntaa mihinkään suuntaan.

Jos tosissani Altiaan sijoittamista harkitsisin, olisi tämä viikonloppu minulle vielä taustaselvitysten aikaa. En ole alkoholiteollisuuteen perehtynyt, joten pitäisi verrata Altiaa muihin alan yrityksiin. Isoimpia maailmalla ovat ainakin Diageo ja  Anheuser-Busch. Altian kokoluokkaa olevia yrityksiä lienee kymmeniä.

Jos Altiaan lähdet mukaan, niin onnea matkaan.

13.3.2018

Pörssilistautumisia: Kiusvalmistaja Harvia

Helsingin pörssiin riittää tulijoita. Mikä on oikein hyvä asia se. Parhaillaan tarjolla on kiuasvalmistaja Harvian listautuminen. Jos haluat lukea perusteellista analyysiä Harviasta, suosittelen ihan muita tekstejä. Kuten vaikka tämä Taloustaidon blogi (12.3.). Tästä Harvian listautumismateriaaliin. Nyt kuitenkin omia fiiliksiäni.

Ensinnäkin yrityksestä. Harvia valmistaa kiukaita, mutta myös ohjauskeskuksia, saunoja ja höyrygeneraattoreita. Ensinmainittu liittyy koko paketin ohjaukseen, veikkaan. Jälkimmäiset kaksi kyllä tajuan.

Suomi tuo vajaat 40 % liikevaihdosta. Saksa ja Venäjä ovat kakkosena, 12 ja 10 % osuuksilla. Yli puolet liikevaihdosta tulee muuten kiukaista.

Tarjolla on päälle 10 miljoonaa uutta osaketta. Tuosta nykyiset omistajat myyvät 1,3-1,5 miljoona osaketta. Tässä kohden suhde on mielestäni suotuisa, pääpaino on toiminnan laajentamisessa eikä vain omistuksen vaihtamisessa. Eurot menevät lähinnä velkojen pienentämiseen.

"Listautumisannissa tarjottavien osakkeiden alustava hintaväli on Yleisöannissa ja Instituutioannissa 5,00–6,10 euroa tarjottavalta osakkeelta. Lopullinen merkintähinta Henkilöstöannissa on 10 prosenttia alhaisempi kuin Yleisöannin lopullinen merkintähinta, alustavasti enintään 5,48 euroa.!

Kun osakkeiden enimmäishinta on 6,1 euroa, niin edellinen merkitsee päälle 60 miljoonaa euroa. Ja kun nykyään osakkeita on vajaat 10 miljoonaa, niin tässä päälle tuplataan osakkeiden määrä.

Liikevaihto on sellaiset 60 miljoonaa. Kasvu on ollut vahvaa, kaksi vuotta sitten se oli 45 miljoonaa. Liikevoitto on pysynyt 10 miljoonan tienoilla, eli kasvu ei ole vielä realisoitunut. Tuosta lähtee yli puolet rahoituskuluihin - eli velanhoitoon. Juuri noita velkoja tällä osakeannilla pienennetään.

Liikevoitto-mielessä Harvialla menee siis kivasti. Ja kun kasvutahti on ihan vauhdikasta, niin velan pienentäminen kuulostaa järkevältä. Looginen paketti.

Saattaisin olla Harviasta kiinnostunut, jos sijoitustilillä olisi enemmän euroja odottamassa sijoittamistaan. Vaan kun ei ole, niin en tätä varten ryhdy kaivamaan taskunpohjia. Hinnoittelu ei ole halpa, muttei ihan älyttömänkään hintainen.

Plussan puolella:
- uudet eurot menevät pääosin tekemiseen
- kasvua on taustalla
- alansa suurin firma, tosin suppealla sektorilla
- on potentiaalia luultavasti tasaiseksi osinkoyhtiöksi

Miinusta:
- liikevoitto on laskenut liikevaihdon kasvaessa (mikä nyt on normaalia kasvutilanteessa, mutta silti)
- kasvua on, mutta sen tahti lienee vakiintumassa
- velkaa on tuntuvasti

Vaikka enhän minä tästä tiedä, niin en nyt usko, että Harvia tästä raketoituu. Ostotilaisuuksia tullee myös jatkossa, jos tähän suuntaan haluan lähteä. Rovion kaltaista kurssin tippumista en odottaisi, tässä tapauksessa taustalla on kuitenkin aika tasainen bisnes.

Ketkä tähän mukaan lähtevät, onnea matkaan. Minä joko kehun tai harmittelen omaa päätöstäni myöhemmin.

10.3.2018

Kävijäanalyyttinen vuosikatsaus: blogin kävijämäärät tasaisessa kasvussa

Vaikka on maaliskuu, ei ole vielä myöhäistä tehdä analyysiä viime vuodesta. Tai sitten on, jolloin pahoittelen tätä bloggausta. Mutta nyt: katsaus verkkopalvelun tilastoihin viime vuonna.

Viime vuonna keskimääräiset luvut olivat seuraavat: 62 500 eri käyntiä, ja 27 400 eri kävijää. Sivukatseluita oli vuoden aikana 101 600. Nämä luvut ovat siis Google Analyticsistä, Bloggerin oma laskuri näyttää aika hurjia käyntilukuja (robotteja) jotka Analytics osaa siivota pois.


Tässä näkyvät käynnit kuukausitasolla. Alkuvuosi meni noin 5000 kuukausikäynnin tasolla, keskimäärin hitusen sen alla. Kesällä oli hiljaisempaa. Syksyllä eräs myöhään illalla kirjoitettu bloggaukseni Rovion osakeannista nosti merkittävästi käyntimääriä. Sen jälkeen käyntimäärät jäivätkin sitten pysyvästi yli 5000 tasolle.

Luulisin, että kasvaneille käyntimäärille on kaksi syytä

  • Bloggaan useammin. Tänne kirjoitaminen on nopeampaa ja nopeampaa: kun on ajatus, istun alas ja kirjoitan sen. 
  • Kun tekstejä on enemmän, haku heittää niihin enemmän. Eli myös "vanha massa" tuo käyntejä.

Tässä on kuva bloggausteni määrästä vuodessa. Selvää kasvua on. Tuosta nyt tuskin menen ylöspäin - on tässä muukin elämä - mutta jos teen pieniä parin sadan ostoja säännöllisesti, niin siinäpä riittää kirjoitettavaa.

Yleisimmin tähän blogiin ohjaa haku. Haun osuus on päälle 40 % kaikista saapumisista. Sosiaalisen median osuus on kolmanneksen luokkaa.

Suosituimmat sivut:

  • Etusivu: 31345
  • Rovion osakeanti - taidan pysytellä katsomossa: 4115 (bloggaus)
  • Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot: 3231 (bloggaus)
  • Portfolio: 2687
  • Passiivinen tulo: 1793
  • Tietoa minusta: 1091
  • Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot, huhtikuun 2016 tilanne: 1519 (bloggaus)
  • Tarjous: Nordea ja kulutonta ETF-ostamista: 1494 (bloggaus)
  • Ryhdyin ETF-kuukausisäästäjäksi: 865 (bloggaus)
  • Listautumisantia pukkaa: Kiinteistöihin keskittyvä Titanium: 828 (bloggaus)

Etusivu jyrää. Tosin etusivun merkittävää roolia selittää myös se, että siellä näkyvät tekstit kokonaisuudessaan. Eli lukemalla etusivua lukee myös bloggauksia.

Ehkä osin tuosta syystä ns. pysyvät sivut ovat kärkipäässä listausta, vaikka nyt luulisi, että ajankohtaisemman bloggaukseni kiinnostaisivat.

Blogeista kaksi suuntaa nousee kärkeen. Indeksirahastopohdinnat pysyvät kärkipäässä, vaikka ovat vuosien takaa. Samoin ETF-henkiset kirjoitukset. Toisen suunnan muodostavat listautumisantipohdinnat.

o o o

Näemmä tämän blogin kävijämäärät kasvavat pikku hiljaa. Katsotaan jatkuuko kasvu, vai pysyykö nykyisillä tasoilla.

Kirjoitan nyt aika tiiviiseen tahtiin, ehkä keskimäärin kahdesti viikossa. Tästä bloggausmäärät tuskin kasvavat, ehkä pikemminkin vähenevät. Kesä tulee, ulkona paistaa aurinko ja kaikkea sellaista.

Luultavasti kaikki jatkuu noin ennallaan. Toivottavasti vaurastun pikku hiljaa. Toivottavasti ostelen pikku hiljaa osakkeita ja rahastoja. Toivottavasti vielä ehdin kirjoittaa edellämainituista.

Loppuun kiitoksia. Minua motivoi kun blogissa on kävijöitä, ja minua motivoi, kun blogeista tulee keskustelua. Se imartelee herkuillepersoa sieluani.

8.3.2018

Vihainen lintu jäi haaviin: toinen ostos Roviota


Kurssit taas sahailivat, ja alkuviikosta yksi ostorajani osui kohdalle. Haaviin jäi 35 osaketta vihaista lintua, kappalehinnalla 4,4 euroa. Pieni ostos, siis. Täältä muuten aiempiin Roviopohdintoihin blogissani.

Mitään sen kummempia perusteita minulla ei ole kuin mitä viimeksi oli. Sinällään tuottoisa yritys, mutta tulevaisuudennäkymät heikkenivät. Se puhkaisi "tulevaisuudenodotuskuplaa", ja ehkä myös heitti varjoa yrityksen johdon päälle. Siis kahden kysymyksen muodossa:

  • Miten tämä tuli yllätyksenä?
  • Tai jos ei tullut, miksei tuo ollut mukana syksyn esitteissä vahvemmin.
No mutta. Aaltoja tulee ja aaltoja menee. Joko Rovio ei löydä uusia menestystuotteita, tai löytää. Välissä se voi tahkota Angry Birdsillä. Tätä jään seuraamaan.

Muutamissa keskusteluissa on pohdittu johdon (ja myös entisten omistajien) toimintaa. Jos istuva johto siirtyisi omien osakkeiden ostolaidalle, olisi se vahva viesti. Ja jos olisin entinen omistaja, miksen olisi myös kiinnostunut. Nyt saisi yli puolet halvemmalla sitä, mitä puolen vuotta aiemmin myi. Teoriassa voisi vaikka ostaa yhtä paljon takaisin, ja pitäisi puolet rahoista.

Mutta katsotaan. Kohtapuoleenhan tässä alkaa pukata Roviolta pörssihengen mukaisesti välikatsauksia jne. Siinä kohtaa pääsee vertaamaan kunnolla muihin firmoihin.

6.3.2018

Kaksi miniostosta Nordeaa

Kurssit tippuivat perjantaina kun Yhdysvallat asettelli tuontitulleja, ja ilmassa on yleisempää kauppasodan pelkoa. Sen seurauksena ostorajani tulivat kohdalleen, ja ostin kahdesti Nordeaa. 17 osaketta hintaan 9,21 ja 18 kappaletta hintaan 9,10 euroa.

Tosin myönnettäköön, että nuo ostorajat ovat turhan lähellä toisiaan. En näet muistanut, että minulla oli jo yksi toimeksianto sisällä. Noh, suunnilleen 150 euron ostoksia kumpainenkin. Eli ei nyt paljoa väliä.

Yksi käytännön ongelma minulla on. Ostin loppuvuonna auton, johon meni osa sijoittamiseen jemmatuista rahoista. Nyt parin notkahduksen myötä olen käyttänyt loput sijoitustileillä irtonaisena olevat eurot. Ehkä joku tonni enää siellä odottaa.

Että jos tästä nyt alkaa kunnon kurssilasku, niin sitten olen katsomossa. Toki nyt rahaa kertyy pikku hiljaa ja osinkoja tulee, mutta silti.

Mutta tälläistä se on. Olen vuosien varrella oppinut zen-asennetta. Jos on ostotilaisuus, eikä rahaa, niin sitten ei osta. Aika yksinkertaista. Lisäksi pienien erien ostaminen aina 2 % kurssilaskun jälkeen on vaikuttanut toimivan minulla aika kivasti, olen monia yrityksiä tullut ostaneeksi matalammalla keskihinnalla kuin jos olisin kerralla hypännyt ostoksille.

3.3.2018

Voiko töissä puhua sijoittamisesta, osa 6: lounaspöytä, jossa oli poikkeavaa olla sijoittamatta

Palaan voiko töissä puhua sijoittamisesta -sarjani pariin, nyt kuudenteen osaan. Hyppäämme ajassa taaksepäin viime syksyyn, työporukan reissuun erääseen (lähellä olevaan) Suomen kolkkaan.

Oltiin lounaalla. Pöydässäni istui kolme kollegaani, kaikki muuten iältään minua hiukan nuorempia, naisia, iältään 30-40 ikävuoden välillä.

Yhden kanssa oltiin puhuttu sijoittamisesta ennenkin. Olen tainnut tästä blogistakin mainita kun joskus puhuttiin affiliate-markkinoinnista.

Hän sitten sanoi "kuules Herkuilleperso (nimi muutettu), miten nykyään sijoitatkaan?"

Kerroin sitten, että rahastojen lisäksi nykyään ostan osakkeita. Ei se varmaan kannata, mutta on kivempaa. Ja ostan kun kurssit sahaavat, pienellä summalla aina kun kurssi on vähän tippunut.

Siinä sitten muutama tovi puhuttiin sijoittamisesta. Yksi työkaveri sijoittaa lähinnä oman pankin rahastoihin. Ja sanoo suoraan ettei kestä menettämisen riskiä, joten vain yhdistelmärahastoihin. Toisella on joitain rahasto-omistuksia joita on vuosien varrella kertynyt ihan vain muutaman kerran ostettuna. Kolmas lähinnä kuunteli, ja totesi, ettei ole sijoittamista harrastanut. Ehkä joskus nuorena jotain rahastoa tuli ostaneeksi.

Tarinan kaunein osa oli mielestäni, että siinä meillä oli pöytä, jossa sijoittaminen oli normaalia. Ja työyhteisön semi-retriitissä yksi ei-työasia mistä jutellaan voi olla sijoittaminen.

o o o

Loppuun lyhyt puffaus, tämän sarjan aiempia osia löytyy täältä. Olen iloisesti yllättynyt siitä, missä määrin sijoittaminen on arkea työyhteisössäni kunhan siitä pääsee keskustelemaan. Yksi matkustelee sijoitustuotoilla, toinen sijoitusbloggaa ja lounailla sekä kahveilla voi asiasta keskustella.

1.3.2018

Onko Altiasta uudeksi kansanosakkeeksi?

Valtio-omisteinen Altia suunnittelee listautumista pörssiin. Kyseessä on Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa toimiva yritys, joka "joka valmistaa, markkinoi, maahantuo ja vie omia ja päämiestensä alkoholijuomia" (Wikipedia)

Listautumisesta on ollut paljon juttuja lehdissä, vaikka tuota listautumisuutista kummoisempaa tietoa ei edes vielä ole. On spekuloitu olisiko Altiasta Nokian ja Fortumin tyyliseksi kansanosakkeeksi. Kansanosakkeella tarkoitetaan tässä sitä, että varsin moni suomalainen yritystä omistaa, usein melko maltillisia määriä.

Olisihan tuossa kenties potentiaalia. Alkossa käytyään moni voisi skoolata omille omistuksille. Ala on kokemuksen kautta tuttu monille.

Mutta eihän tästä voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Mitään tarkempia tietoja ei ole, joten ei ole hajuakaan onko anti yli-, ali- vai kohdillen hinnoiteltu. Ja että millaisia nuo talousluvut nyt ylipäätänsä ovat.

Huomaan, että itseäni hieman kutkuttaa antiin osallistuminen. Tiedä mikä kansallisylpeys ja pitkä historia Alkon kanssa taustalla vaikuttaa. Vaikka en minä oikeastaan edes juo, en ole ikinä sammunut ja nykyään menee muutama annos kuukaudessa.

On kuitenkin monta syytä miksi olla varovainen:
  • Alkoholifirmoja riittää. Se, että yksi niistä on listattu Helsingin pörssiin, ei tee sitä firmoista parasta sijoitusta.
  • Viime aikojen pörssilistauksissa hinta on laitettu melko korkealle. Voi olla, että nytkin tilanne on sama.
  • Kolmas syy on ihan henkilökohtainen: minulla olisi ideana pikemminkin säästää rahaa jotta puskurit kasvavat, sen sijaan että riennän mukaan osakeanteihin.
Lisäksi mietin asian eettistä ulottuvuutta. Olen rajannut sijoituksistani ulos aseteollisuudet, tupakan ja uhkapelit. Olen ollut hieman kahden vaiheella öljyteollisuuden suhteen. Ja jos tupakkaa paheksun, miksi alkoholi olisi sitä parempi? Kumpainenkin on laillinen päihde.

No, tiedänhän minä syyn. En polta, mutta joskus juon. Ei se ole mikään peruste, mutta ihmisillä on tapana hyväksyä omat tapansa ja toimintansa, ja paheksua muiden. Koska omat tavat ovat "luontevia."

Jos ja kun selätän tämän jaakobinpainini ja totean, että voisi sitä alkoholiin sijoittaa, niin sitten pitäisi tutustua alaan laajemmin. Voi olla, että todennäköisintä on, että Altian listauksen seurauksena tulen omistamaan jollain aikataululla jotain alan yritystä.

Kirjoitan tätä bloggausta keskiviikko-iltana, vaikka ajastankin tämän huomisaamuun. Niinä kävin tämän tekstin kunniaksi hakemassa itselleni pienen annoksen kermalikööriä.