UA-52254593-1

24.4.2021

Uusi suunta avattu: robotiikka-EFT

Päätin viikolla ryhtyä ostamaan säännöllisen epäsäännöllisesti minulle uutta ETF-rahastoa. Kyseinen ETF löytyy Nordean valikoimasta, ja on nimeltään IShares AUTO & ROBOTICS UCITS ACC ETF.

Ensin taustoja. Ostin aikoinani Nordnetin kautta ETF:fiä maksuttomilla kuukausisijoituksilla. Mutta kun Nordnet rupesi perimään olisikos ollut 2,5 euron maksun per kuukausi kun noita kauppoja on käyty, niin en tykännyt ja lopetin. Oikeasti summani olisivat vain satasia, joten se 2,5 euroa oli ihan tuntuva osuus. Tosin Nordean maksimissaan prosentin kulut tuo samanmoisia kuluja.

Lisäksi minun piti siirtää euroja Nordnettiin, ja tilanne oli kaikin puolin monimutkaisempi kuin Nordean kanssa.

Tämä on jotanut siihen, että ostan erillisillä toimeksiannoilla. Ja jos ei ole ostettavaa tai minulla aikaa, niin jää ostamatta. Lisäksi kaikki on tuntunut kalliilta.

Tämän Automation & Robotics -rahaston rooli on minulla yksinkertaistettuna, että ostan sitä satasella tai kahdella kuussa välittämättä sen hinnoista. Jos hinta laskee, ostan vielä vähän enemmän, samoin kuin muitakin omistuksiani (2 % välein ja vähän kasvavilla summilla). Mutta jos hinnat nousevat, ostan silti satasella tai kahdella.

Sijoitustaktiikkani, jossa ostan aallonpohjissa, ongelmakohta ovat toimialat, jotka nousevat tasaista tahtia.  Tämä johtaa siihen, että omistukseni ovat aika vakaandefenssiivisiä ja aaltoilevia. 

Sen sijaan tämä suuntapa kasvaa. Kaiken logiikan mukaan automaatioon ja robotiikkaan satsaaminen ei nyt ainakaan tyystin turhaksi osoittaudu, joten tässä on mainio bulkkiostokohde, jota voin ostaa silloin kun muuta en keksi.

Rahasto on fyysinen, eli omistuksia ei lainata. Kuluja on 0,40 % vuodessa. Osinkoa ei makseta, joka on järjen mielestä hyvä juttu, mutta tunteen mielestä tylsää. Rahasto omistaa (4/2021) 125 eri yritystä, ja suurimman osuus on 4,17 %. Toisin sanoen rahasto on aika kivasta hajautunut.

Päälle prosentin verran ovat sijoittaneet myös Suomeen:
Valmet 0,56 %
Konecranes 0,32 %
Cargotec 0,24 %

19.4.2021

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 4/2021: Edelleen tylsän tasaisella kasvu-uralla

Se on kuun vaihde, ja aika blogata varallisuuskatsauksesta. Olisi vakuuttavampaa, jos olisin tehnyt tämän jo pari viikkoa aikaisemmin, mutta voi voi. Olen ollut laiska. Meinasin kirjoittaa kiireinen, mutta se olisi ollut vain osittain totta.

Tässä on graafi sijoitetuista euroistani, sekä niiden arvon kasvusta. Tällä hetkellä minulla on sijoitusvarallisuutta 104 500 euroa. Voitolla olen 46 500 euroa.

Tästä graafista voi vetää kaksi johtopätöstä.
  1. Kevään 2020 notkahdus on ainakin tämän graafin pohjalta menneisyyttä. Tässä ollaan samaisella trendilinjalla kuin aiemmin oltiin.
  2. En näytä sijoittavan lisää kovinkaan kovaa tahtia. Tässä on sekä yllätystä, että ei ole. Ensinnäkin tässä on tullut tehtyä asuntokauppoja jne. (lisää alla), mutta toisekseen hinnatkin ovat tuntuneet korkeilta. Aiemmin vaan siirsin sijoituksiin sen, minkä voin. Nyt olen maltillisempi.
Tuota jälkimmäistä minun pitää tuumata. Ei tässä nyt voi vielä eläkkeelle ryhtyä. Ehkä pitäisi olla tarkempi siinä, että "muistaa sijoittaa" eikä vain etene fiiliksillä.


Sitten mennään tulkinnanvaraisimpiin kaavioihin. Ohessa on kolme linjaa: varallisuuteni, velkani, ja tärkeimpänä niiden erotus. Eikös olekin aika jyrkkää nousua oikeassa reunassa?

Tähän löytyy syy. Myös rivitaloasuntoni, ja ostin puolison kanssa omakotitalon. Yhteenmuutto on edessä, kaupat on jo tehty. Velkasumma nousi, muttei loppujen lopuksi paljoa. Tulen nimittäin tekemään vielä noin 25 000 euro kertalyhennyksen kun saan yhdet eurosumman tililleni.

Kokonaisvarallisuuden hyppäämistä tuo kauppa ei selitä kuin osittain. Pääsyy on se, että sain rivitalostani runsaat 40 000 euroa kun mitä olin sen arvoksi (kauan sitten) näissä bloggauksissa laskenut. Eli hypättiin teoriasta toteutuneeseen arvoon. Tuosta summasta päälle 10 000 lähti jo arvonsiirtoverona yleiseen hyvään.

Ja uusi asunto on taas rankattu sillä hinnalla mitä osuudestani maksoin.


Tässä on graafi varallisuuteni muutoksesta. Luvut - tuorein poislukien - ovat kolmen kuukauden keskiarvoja. Jätin velan muutoksen vain pois huhtikuun luvuista, kun se olisi ollut niin iso hyppäys, että muut olisivat olleet yhtä viivaa.

Kuukauden aikana kerrytin säästötileilleni 770 euroa, ja sijoitusvarallisuus noisi yli 4000 euroa. Eli ihan kiva lopputulos.

Mitä asumiskuvioiden muuttuminen merkitsee taloudellisesti?

Loppuun pieneen pulmapähkinään. Tietenkään uusioperheiden maailma ei ole edessä jotta sillä tienaisin, vaan ihan elämään ja tunteisiin liittyvistä syistä. Mutta koska tämä on talousaiheinen blogi, käsittelen nyt sen taloudellisia vaikutuksia. Tässäpä tulee:

(1) Asuntolainani on muutaman kymppitonnin isompi, eli suhteessa enemmän rahaa menee lainan lyhennyksiin. Toisaalta lainat myös lyhenevät kovempaa vauhtia. Eli omistan enemmän seiniä.

(2) Asumiskulut pienenevät. Omakotitalossa on maalämpö, joten lämmittäminen on kohtuuhintaista vaikka talo on iso. Minulle tulevat asumiskulut pienenevät ehkä parisataa euroa. 

(3) Remontteihin pitää varautua. Veikkaan, että vähän joka vuosi tulee tehdä 5-10 000 euron remonttia. Myös puoliso maksaa osan, mutta silti tämä on merkittävä asia johon on syytä varautua säästöillä tileillä. Eli sen, minkä asumisessa säästää, täällä maksaa, ja kenties enemmänkin.

(4) Yhteistalous säästää. Kun on enemmän porukkaa saman katon alla, ainakin teoriassa se säästää jonkin verran elämisessä. Osa näistä säästöistä näkyy jo kohdassa kaksi. Mutta kyllähän ruoka per aterioija on halvempaa kun on enemmän syöjiä. Lisäksi en enää aja niin usein puolisolle ja takaisin, joka on maksanut minulle vähintään kymppejä kuussa.

Jos kiteyttää, niin paperilla asuminen on jatkossa halvempaa, mutta epäilen, että se on oikeasti vähän kalliimpaa. Toisaalta tässä saa onnellista elämää ja kotiin väljyyttä, josta nyt on loppujen lopuksi kyse.

PS. Minua houkuttaa aurinkolämpö. Vaikka takaisinmaksuaika olisi vuosikymmenen tai yli, niin lopulta päätyisi tilanteeseen, jossa asumismenot olisivat vielä jonkin verran halvemmat. Lisäksi tulisi ekologisesti hyvä olo. Mutta katsotaan.