Ostoksilla: Munich re

On ollut vähän kiireisiä viikkoja, siis kaikin muin tavoin kuin sijoitusharrastukseen liittyen. Siksipä tarjolla on myös raportointia viiveellä. Ostin runsas viikko sitten kaksi osaketta Munich re:tä hintaan 169 euroa kappaleelta. Kokonaisomistukseni on neljä osaketta, tämän päivän arvossa 712 euroa.

Kovinkaan syvälle en mene yritykseen tässä yhteydessä, kun olen jo aiemmin yrityksestä kirjoittanut. Aikaisemmat bloggaukseni Munich re:stä löytyvät muuten täältä.

Tosin ehkä nyt lyhyesti, lainaten menneiden vuosien itseäni: "Kyseessä on vakaa saksalainen yritys vakaalla sektorilla - vakuutuksia ei ihan ensimmäisenä irtisanota kun tekee tiukkaa. Munich re on tosin jälleenvakuuttaja, eli sen asiakkaita ovat muut vakuutusyhtiöt. Ne nyt varmaan vielä vähemmän irtisanovat jälleenvakuutuksiaan."

Tässä on Munichin viimeisen viiden vuossi pörssikursseja. Tosin finanssikriisi rajautuu jo pois, silloin hinta oli vielä alempana. Melko tasaista, kuitenkin,. P/E-luku on runsaat 11, osinko on hyvää ja kasvavaa. Kassassa on paljon rahaa. Aika perus pankki- ja vakuutusalan toimintaa: hyvin menee, ei hurjia kasvusaumoja mutta tasaista suorittamista.

Munich re on yritys jota ostan lisää jos kurssit laskevat. 

Yksi osto, yksi osake: Munich re

Viime viikolla yksi osake osui ostorajojeni sisällä. Ostin reteäsi yhden osakkeen Munich re:tä, hintaan 176,50.

Munich re on maailman suurin jälleenvakuuttaja. Se siis vakuuttaa vakuutusyhtiöitä, jotka myös jakavat riskiä keskenään samoin kuin me arkiset tallaajat teemme vakuutuksilla. Warren Buffet on yksi isoista omistajista. Munich re on niitä yrityksiä joista en erityisen mielelläni luopunut kun tein suuria välittäjänvaihtoja tuossa viime vuonna, mutta luovuimpa kumminkin.

Tässä yrityksen kurssikehitysviimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tuolla on säännöllisiä notkelmia joita nyt ryhdyn odottamaan, eli lisääkin meinaan ostaa.

P/E arvo on 11 pinnassa, ja osinko on tuntuvahko ja on kasvanut vuosittain jonkin aikaa. Näillä tunnusmerkeillä osake ei ole erityisen hintava, vaikkakin halvemmalla sai muutama vuosi sitten. Viime vuoden tuotot muuten tippuivat, samoin liikevaihtokin hieman. Joten ei siellä saksassa vain ruusuilla tanssita.

Jälleen ostoksilla: Munich re, Flower Foods sekä Omega Healtcare Investors

Nyt on onnellista kun saa harrastaa. Yhdysvalloissa etenkin REITtien eli kiinteistöpuolen sijoitusyhtiöiden kurssit ovat laskeneet, varmaan koska Yhdysvaltain keskuspankin koronnostolla on spekuloitu. Tämä tarkoittaa sitä, että aika monet ostotoimeksiantoni “laukesivat”.

Hätäisempi voisi luulla, että olisin paljonkin sijoittanut. Ehei, kun summat ovat 150-200 euron välissä per ostos, niin pieniä summia tässä liikkuu. Ja kassani ei hupene kovinkaan kummoista tahtia.

Mutta asiaan.

Munich re on yksi pitkäaikaisista omistuksistani joista en halua luopua, vaikka siis myinkin osakkeet pois välittäjänvaihdon yhdeydessä. Kyse on jälleenvakuuttajasta, siis vakuutusyhtiöiden vakuutusyhtiöstä. Melko defensiivistä, huonoinakaan aikoina vakuutuksista ei luovuta ensimmäisenä, ja vielä vähemmän vakuutusyhtiöt luopuvat suurten riskien jälleenvakuuttamisista. Hyvä osinko joka tasaisessa kasvussa, vakavaraisuus hyvä. Pankkialan mahdollinen heilunta voinee osua tähänkin suuntaan, katsotaan.

Nyt ostin alkuun vain yhden osakkeen, hintaan 165,64 euroa. Jos kurssi tippuu seuraavat pari prosenttia, ostan kaksi lisää. Olisi ihan kiva jos kurssi vähän notkahtaisi, niin pääsisin taas kunnolla mukaan. Aiempi omistukseni oli 15 osaketta.

Flower Foodsia ostin ihan vain koska on kiva liikkua massan mukana. Aika moni kollegabloggari on tätä yritystä hankkinut. Elintarvikkeita amerikanmaalla, yritykseltä joka on parhaimmillaan kohtuullisesti hinnoiteltu. Olen ryhtynyt katselemaan myös voisiko sanoa perustarpeiden suuntaan, ja tämä täyttää kriteerin.

Sama maininta kuin äsken, jos kurssi tippuu 2 % lisää, on seuraavan oston aika.

Kolmas hankintani oli jälleen Omega Healtcare Investors, nyt 32,8 dollarin hintaan. Omegan osakkeiden määrä on aika nopeasti noussut 26 kappaleeseen. 0,6 dollarin osingoilla tuo on jo 15 dollaria neljännesvuosittain. Alkuun oletin, että väittäjänvaihto-operaationi leikkaa osinkoja aika tuntuvastikin, mutta ei välttämättä. Tämä siis jos onnistun ostamaan takaisin hyviä osingonmaksajia kohtuulliseen hintaan siedettävässä ajassa.

Tarina jatkuu, ostotoimeksiantoja on sisällä ehkä 15. Ne laukeavat vain jos kurssit laskevat, eli voi olla, etten ostele mitään aikoihin tai ne kaikki toteutuvat samana päivänä. Mutta se täytyy myöntää, että on ihan hauskaa päästä olemaan aktiivinen ostaja. Pääsen leikkimään pikkupennosillani suurpeluria.

Ostin lisää Munich re:tä

Ostin eilen lisää Munich re:tä. 5 osaketta, yhteensä hieman päälle 750 eurolla. Runsaan 2200 euron arvolla yritys on nyt suurinpiirtein jaetulla ykkössijalla salkussani, Fortumin rinnalla.

Osto sotii muutamia tässä blogissanikin julistamia periaatteita vastaan (säästän varastoon siltä varalta että kurssit tippuvat ja satsaan erityisesti indeksirahastoihin).

Syyt ostolle: osakkeen kurssi tippui nopealla aikataululla seitsemisen prosenttia. Meinasin ostaa jo toissapäivänä, mutta maltoin onneksi mieleni eiliseen. Olisinpa malttanut mieleni vielä tähän päivään, sillä tänäänkin näemmä kurssi tippui heti aamusta päälle 2 prosenttia. Taisin tehdä ns. harrastelijavirheen eli oletin pohjan tulevan vastaan nopeammin kuin se tuleekaan.

Syy kurssilaskuun on ilmeinen, Saksan teollisuus sakkaa ja pakotteiden uhka varjostaa. Tästä syystä päädyin ostokannalle: kun olen kerran päättänyt kytätä sitä kun halvemmalla saa, niin luulisin että nyt on se halvempi hetki. Saksan talous ei tule kaatumaan, ja pakotteet ovat toivottavasti väliaikainen asia. Eli tulkitsin että nyt on se hetki kun pitää säästöä käyttää.

Munich re on maailmanlaajuisesti toimiva jälleenvakuuttaja - Saksan kurssien yleinen vaikutus osakkeen hintaan on suurempi kuin pitäisi, sillä yrityksen toiminta ei rajoitu vain Saksaan. Monilla mittareilla (esim. p/e) mitattuna yritys on huokeahko. Ainakaan minulla ei ole tiedossa mitään uutta ja juuri tähän yritykseen liittyvää negatiivista uutista, vaan kyse on yleisestä heikosta tilanteesta. Jo keväällä Munich re raportoi lievästä tuloksen tippumisesta.

Munich re on siis yritys johon olen päättänyt sitoutua. Vakaalla alalla toimiva vakaa yritys, joka maksaa ihan hyvää osinkoa ja on yksi Saksan isoimmista yrityksistä. Syitä miksi päädyin tähän yritykseen kuvasin jo aiemmin.

Voi tosin olla, että olisi kannattanut olla peruskoulussa paremmin hereillä saksantunnilla. Voihan niillä pääkonttorissa olla kaapit täynnä käärmeitä, ja minä vain en ole siitä kuullut.

15 euron (Nordnet) toimituskulut ovat noin 2 % ostosta, eli turhan iso osa menee välityskuluihin. Toisaalta tätä yritystä aion omistaa pitkään, tuo tulee kuitattua jo ensi kevään osingoilla.

Olen valmis myös seuraavaan 5 osakkeen hankintaan jos kurssi tippuu jälleen 5 % tämänkertaisesta ostohinnastani. Koska huomaan olevani taipuvainen fiilistelyyn, laskin itselleni ihan konkreettisen osakehinnan. Jos hinta laskee lähelle 144 euroa, niin teen uuden oston. Pereriaatteessa samaa tahtia voisin jatkaa pitempäänkin.

Tuo on taktiikka jota tulen jatkossakin käyttämään osakkeiden hankinnassa. Asetan rajan ja reagoin vasta jos ollaan lähellä sitä rajaa. En mieti onko hyvä hetki, vaan jätän sen pohdinnan ystävälleni matematiikalle.

Merkitseekö tämä jonkinlaista muutosta lähtökohtaani ostaa indeksirahastoja? Eipä oikeastaan. Aion indeksirahastojen lisäksi edelleen ostaa silloin tällöin myös suoraan osakkeita. Mutta uusien yritysten sijaan pyrin ostamaan minulla jo olevia ns. arvoyritysten osakkeita silloin kun on syytä uskoa että niitä saa ostettua kohtuulliseen hintaan. Tätä monet bloggarit tankkaukseksi kutsuvat, ja se lienee paras keino rakentaa omistusta yrityksiin joita aikoo omistaa pitkään.

Tarina ulkomaisista osakkeista, osa 3: Munich re

Tarinani ulkomaisista osakeomistuksistani on edennyt kolmanteen osaansa. Nyt puhutaan jo ihan oikeasta hankinnasta, ja sijoituspäätöksestä jossa oli jo jonkinmoinen logiikka.

Alkuvuonna 2014 - puolisen vuotta sitten - mietin miten sijoittaisin, kun muutama tonni poltteli tilillä. Olin jo päättänyt että hajautusmielessä etsin jotain sijoitusta finanssisektorilta.

Sitten tuli Nordnetin kampanja: eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä noin vitosen merkintämaksulla. Kävin läpi tarjolla olevat yhtiöt, ja vertailumielessä muitakin. Listan kärkipäähän jäi pari-kolme yritystä, joista osin tunteella valitsin Munich ren.

Kyseessä on vakaa saksalainen yritys vakaalla sektorilla - vakuutuksia ei ihan ensimmäisenä irtisanota kun tekee tiukkaa. Munich re on tosin jälleenvakuuttaja, eli sen asiakkaita ovat muut vakuutusyhtiöt. Ne nyt varmaan vielä vähemmän irtisanovat jälleenvakuutuksiaan.

Tässä kohden olin jo oppinut tutkimaan (ainakin vähän) perusmuuttujia: voittoa, osingonjakosuhdetta, varallisuutta, P/E kerrointa (voittokerroin eli hinnan ja tuloksen suhde). P/E-kerroin, jolle huomaan antavani liikaakin painoa, oli 12 tienoilla. Kaikkien mittareiden mukaan kyseessä oli ihan hyvä yritys.

Selvästikin sijoitan mielelläni yhtiöihin jotka muistuttavat minua itseäni. Vakaisiin, tasaisesti kasvaviin (minulla tosin enää vatsanympärys), rauhallisiin ja uutterasti puurtaviin yrityksiin kannattaa satsata - mikä tilanne onkaan tänään, se on huomenna luultavasti parempi. Arvoyrityksiksi näitä yleisesti kutsutaan.

Lopullisesti minut vakuutti se, että 150 euron osakehinnalla sain osuuden yhtiöstä, jolla on rahaa tileilläään 140 euroa per osake. Häh? Toki on vastuita ja velvoiteita, mutta tämä kuvio ei tuntunut riskiä tavanneenkaan. Tämä on se kohta missä viittasin tunnereaktioon: jos rahalla ostaa rahaa, niin riski ei tunnu kovinkaan suurelta.

Ostin Munich re:tä noin 1500 eurolla. Sen jälkeen osakkeen arvo on noussut vajaalla viidellä prosentilla, ja keväällä nautin lisäksi ihan tuntuvasta osingosta. Olen ostooni ainakin tällä hetkellä tyytyväinen.