UA-52254593-1

25.8.2019

Mitä Trump tavoittelee kauppasodillaan, ja miten varaudun huomiseen pörssilaskuun


Ostan osakkeita kun niiden hinta on "pienessä kuopassa". Keskimääräinen ostokseni on 200 euron kokoluokkaa, ja teen ostoksen kun yrityksen kurssi on tippunut 2 % viime ostoskerrasta.

Olen alkanut hahmottamaan, että taktiikkani sopii presidentti Donald Trumpin tyyliin. Hän twiittaa kaikenmoisia, kurssit reagoivat - ja sahausliikettä riittää.

Viimeisen viikon aikana Trump on sekä (leikkinyt) kiukkuista kun ei saa ostaa Grönlantia, että heitellyt bensaa kauppasodan juurelle.

Vääntö Kiinan kanssa ei ole kuitenkaan niin kummallista kuin monet sen näkevät. Kyseessä on vuosikymmenien mittainen prosessi, ja loppujen lopuksi ihan normaalia yhdysvaltain ulkopolitiikkaa sekavalla twiittaus-kuorrutuksella. On kaksi syytä miksi on ihan hyvä ärhennellä Kiinalle.

Kiina ostaa muualta, muut eivät osta Kiinasta. Kun kurssit notkahtavat yhdysvalloissa, minä ostan kenties tuhannella eurolla muutaman firman osakkeita. Kiinalaiset sijoittajakollegat laittavat ostoksiin miljardeja.

Kun kurssit notkahtavat Kiinassa, ei sinne niin vain sijoitetakkaan länsimaisia euroja tai dollareita. Maassa on sekä rajoituksia ulkomaisen omistuksen määrälle, että yrityksiä, joita eivät saa ulkomaalaiset omistaa lainkaan. Bonuksena vielä isoja valtionyhtiöitä kansainvälisillä markkinoilla.

Käytännössä kyse on siitä, että Kiina pelaa samoilla talousmarkkinoilla kuin muutkin, muttei avaa omaa kotipesäänsä samanlaiseen peliin kuin muut osalliset ovat avanneet. Tämä antaa Kiinalle kilpailuetua verrattuna muihin.

Toinen Kiinaan liittyvä haaste on, että immateriaalioikeuksiin suhtaudutaan leväperäisemmin. Piraattituotteita tehdään, ja myös patenttisuojan alaisia teknologioita on käytetty avoimesti tai vähemmän avoimesti.

Tässä kohden syntyy toinen kilpailuetu. Lisenssimaksut ovat pienempi tai niitä ei makseta lainkaan. Sillä saa etua itselle, ja toinen menettää.

o o o

Noh, Trump meuhkaa kaikesta epäolennaisesta, kuten kauppataseen alijäämästä. Haluaa henkilökohtaisia diilejä ja myönnytyksiä. Ihan lasten leikkiä on tuommoinen.

Jos hän saisi vaikutettua noihin yllämainittuihin, niin se heijastuisi myös muualle. Jos ainutkertaisella diilillä yrittää muuttaa isoja virtoja, on se kuin joesta kauhoisi sankolla vettä. Minimaalista puuhastelua.

o o o

Sitten arjen sijoituksiini. Trump twiittaili perjantaina kauppasodan kiristämisestä. Aika monien kiinalaisten tuotteiden tulli nousee 25 prosentista olisikos ollut 30 prosenttiin. Eli aika tuntuvaksi. On vahva syy uskoa, että kurssit reagoivat ihan tuntuvalla laskulla. Jo perjantaina kurssit laskettelivat.

Reagoin siten, että kävin perumassa ostotoimeksiantojani. "Ostoja 2 % välein" ostotaktiikkani on nimittäin heikoimmillaan kun tulee paljon äkillistä pudotusta. Esimerkiksi Wärtsilän seuraava ostoraja on ihan vieressä. Luultavasti ostaisin notkahduksen alussa, enkä edes sen keskivaiheilla.

Huomenna aion seurata ensin Suomen pörssiä päivän mittaan, että Yhdysvaltain vastaavaa illemmalla. Kun kurssit ovat tippuneet siihen kun tippuvat, tsekkaan onko jokin tai jotkin ostoslistalla olevista yrityksistäni ostorajojeni alapuolella. Jos kyllä, niin ostan lisää sen hetken hintaan.

Ei tämä nyt mikään kultakaivos ole. Jos vaikka tonnilla ostan, niin voin säästää muutaman kympin. Mutta aina on kivempaa ostaa vähän halvemmalla kuin edes hitusen kalliimmalla.

Kuva: Colton Duke / Unsplash

18.8.2019

Myin Lehtoni pois, sekä listaus siitä mitä virheitä onnistuin tekemään

Nonniin. Joskus sitä joutuu toteamaan, että pieleen meni. Myin Lehtoni pois.

Tarina minusta ja Lehdosta alkaa muistaakseni marraskuusta 2017, eli suhde oli parin vuoden mittainen. Miellyin pieneen, kasvavaan ja kannattavaan yritykseen. Noita kolmea löytää samasta paketista vain harvoin.

Tämän linkin kautta löytää Lehtoon liittyviä bloggauksiani.

Ensimmäiset ostot olivat runsaan kympin hintaan. Kun kurssi tippui, ostin lisää oman logiikkani mukaan pieniä eriä aina 2 % kurssilaskun jälkeen. Alkuun olin iloinen että kurssi tippuu - saanhan samalla aiempaa halvemmalla.

Mutta mutta. Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ollut. Sillä pienenä Lehto pysyi, mutta se kasvu ja kannattavuus.

Ensin alkoi sakata kasvu. Kasvun hidastuminen ei ole sinällään mikään huono asia, yritysten kannattaa kasvaa kun on paikka, ei pakonomaisesti. Mutta muutos se oli silti.

Seuraavana iski kannattavuus. Ensin se heikkeni, mutta johto maalaili kuvaa, että heikkeneminen oli tässä. Sitten se heikkeni lisää. Sitten lisää ja vielä vähän lisää.

Matkan varrella myös nykyiset pääomistajat vähensivät omistustaan. Se on - etenkin pienten yritysten tapauksessa - merkki jota kannattaisi kuunnella. Oli se merkki minullekin, mutta päätin vain pidättäytyä lisäostoista.

Tuumasin myös Lehto-osakkeiden myyntiäni, jossain 7 euron kappalehinnan tienoilla, mutta ajattelin odotella vielä vähän. Sitten oltiinkin viidessä ja lopulta nykyisissä kahden euron kappalehinnan tuntumissa.

Myin siis osakkeeni kappalehinnalla 1,901 euroa, ja sain euroja 1050. Tappiota tuli hitusen päälle 2000 euroa. Käytännön tasolla kyse on tappioiden realisoinnista, saan tuosta tappiosta huomioida verotuksessa vajaan kolmanneksen, eli jonkin 600 euroa. Eipähän tule pahemmin mätkyjä ensi vuonna.

Mutta tarina ei tähän lopu. Ostin miltei heti Lehtoa 200 euroa, eli noin viidenneksen siitä, mitä myin. Tämä on lähinnä periaatteelinen ostos - jos Lehto nyt lähtee nousuun, niin en sitten ole vain nauttinut kurssilaskusta. Saattaa olla, että ostan vielä hieman lisää. Yritän tarkastella Lehtoa tästä eteenpäin mahdollisimman etäältä, ostaisinko lisää jotain muuta vastaavassa tiltanteessa olevaa yritystä.

Mitä sitten voin oppia Lehto-operaatiostani:

  • Ostan kun kurssi tippuu -taktiikkani toimii vain, kun joko kurssi on laskenut ilman erityistä yritykseen liittyvää syytä tai ollaan jo lähellä pohjia. Sen teho heikkenee jos kurssi niiaa kympistä kahteen euroon.
  • Pienissä yrityksissä muutokset ovat nopeampia - positiiviseen ja negatiiviseen. Jos firmalla on vain muutama rauta tulessa, niin pienetkin muutokset voivat heilauttaa kokonaisuutta paljon. Isoilla firmoilla muutokset ovat rauhallisempia.
  • Ei saa kiinnittyä aiempiin valintoihini. Vaikka asian tiedoston, en tiedä, vaikuttiko se valintoihini. Ostin kun aiemminkin olin ostanut ja nyt sain vähän halvemmalla. Mutta se nyt vain on niin, että muuta maailmaa eivät kiinnosta minun omat rajani.

Onko Lehdolla tulevaisuutta? Voi hyvinkin olla. Rakennusala on syklinen ala, ja kun yritys pääsee irti tappiota tuottaneista projekteistaan, niin tilanne voi muuttua. En ole kuitenkaan vakuuttunut tämän hetken toiminnasta. Ihan samoin kuin minun oli hankala myöntää, että nyt ei sijoituksellani mene kovinkaan hyvin, niin Lehdon johdolla taisi olla vaikeaa myöntää, että bisnes sakkaa.

Tuskin tässä nyt kympin kursseihin palataan. Saattaa olla, että kävi kuin Nokialle vuosikymmen sitten. Firma on uudessa asemassa ja tilanteessa, ja myös sen pörssiarvo on ihan eri luokassa.

Katsotaan uudestaan jokusen vuoden kuluttua.

14.8.2019

Kaksi pientä erää Wärtsilää

Alkaa palaa pikku hiljaa. Lapset käyvät koulua, helteiset kesäretket ovat takanapäin ja töihinkin palasin. Työnteko on kivaa, innostun työstäni ja palkkakin on ihan ok. Eli ei tässä nyt kriisiä kuitenkaan pukkaa.

Arjen paluu merkitsee myös sitä, että muistan blogata talousasioista. Paino sanalla muistan, sillä ajoittain olen ihan autuaasti unohtanut koko jutun. Aiheita nyt riittää: jos en ole mitään ostanut tai myynyt, niin sitten laittaa silmät kiinni hetkeksi ja miettii. Tai lukee lehtiä. Tai seuraa Twitteriä.

Pari viikkoa sitten ostin elämäni ensimmäiset Wärtsilän osakkeet. Nyt jatkoin samassa suunnassa kahdella lisäkerralla: 18 osaketta kappalehinnalla 11,07 euroa ja toiset 18 osaketta kappahinnalla 10,76.

Kokonaisomistukseni on nyt 70 osaketta ja 740 euroa. Lisää ostan jos kurssi laskee.

Wärtsilä on minua houkuttanut jo tovin aikaa - haluan olla mukana Vaasan seudun energiaboomissa. Hinta on ollut tuntuva. Nyt osakkeen kurssi on alempi kuin kertaakaan viiteen vuoteen, ja P/E-luku on alle 17 lukemissa. Eli ei tämä nyt vielä mikään superhalpa firma ole, muttei nyt ehkä ylihintainenkaan.

Eivät kurssit laske sattumalta: huoli talouden kasvun taittumisesta, kauppasodan uhka ja ihan yhtiön tulokseen liittyvät seikat. Tilauksissa oli lievää vähentymistä ja yhtiöltä on odotettu toteutunutta parempaa tuottoa.

Mutta tämänkaltaisia nämä syklien mukana elävät firmat ovat. Minulle se tarjoaa oston paikkoja. Vähän toivoisin, että kurssi niiaisi lisää, niin saisin ostettua jonkin verran.

3.8.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 8/2019: Velka alle 200 000 euroa!

Se on kuun vaihde. Sen myötä on aika katsella sijoitusten ja varallisuuden tilannetta. Heti alkuun spoilasin otsikossa merkittävimmän muutoksen, velkamäärä on alle 200 000 euroa.


Mutta lähdetään liikkeelle perinteisemmin. Allekirjoittaneen sijoitusvarallisuuden arvo oli kuun vaihteessa 78 266 euroa. Eli 80 000 euron rajapyykki alkaa olla jo lähettyvillä.

Nousua kuukauden aikana oli pyöristettynä 1160 euroa. Tästä päälle puolet eli 650 euroa oli uusia sijoitettuja euroja. Arvonnousua oli 510 euroa.

Tässä on sitten graafi siitä, millaisia muutoksia kuukausittain on tullut. Alussa on tasaisempaa, joka selittyy osin sillä, että kesään 2018 asti tässä graafissa oli kolmen kuukauden keskiarvot. Se tasaa piikkejä.

Yleisesti tästä voi sanoa, että lähes joka kuukausi sijoitan lisää. Lisäksi sijoitan usein enemmän uusia euroja silloin kun kurssit tippuvat - eli ostan notkahduksissa. Keskimäärin arvonnousu ja lisäeurot ovat nollan ja 2500 euron välimaastossa per kuukaisi, tonnin kieppeillä useimmiten. Sen sijaan norkahdukset ovat sitten melko tuntuvia, kuten viimeisen vuoden aikana on näkynyt.

Sitten kokonaisvarallisuuteni. Velkasumma tosiaan laski hiukan alle 200 000 euron. Jipii! Vaikka eipä se nyt kumma asia ole, noin saman verran velka lyhenee joka kuukausi. Tuo rajapyykki on vain omassa päässäni.

Varallisuutta minulla on nyt kokonaisuudessaan 494 600 euroa. Puoli miljoonaa on oikeasti aika lähellä. Jo pelkästään velkojen lyhentymistahdilla tuo raja tulisi vastaan ensi keväänä. Jos euroja kertyy muutenkin tai osakkeet tuottavat, tuo raja voi mennä rikki jo syksyllä.

Velatonta varallisuutta minulla on sitten - yllätys yllätys - velkojen verran vähemmän. Tarkemmin sanottuna 294 900 euroa. Tässäkin tasasumma lähestyy. Lisäksi tajusin, että tämä summa muuttuu täsmälleen samaa tahtia kuin kokonaisvarallisuuskin. Sillä niin osakkeiden arvonmuutos kuin velan määrä merkitsee samansuuruisia muutoksia tähänkin lukuun. Eli tämä raja rikkoutunee kuukautta aiemmin kuin yllämainittu.


Sitten kaikista kiinnostavimpaan kuvaani. Eli mihin varallisuuden muutos perustuu.

Lisää euroja päätyi säästötilille 2000. Ihan kivasti. Tuossa ovat mukana veronpalautukset (enää ei voi ostella niillä joululahjoja, voih tätä tehostuvaa julkista hallintoa) ja osa lomarahoista. Sekä muutoin vaan tileille kertyneet eurot.

Sijoitusten arvonnousua oli 1164 euroa. Tätä jo purinkin osiin aiemmin.

Velat lyhenivät 779 euroa. En nyt ole ihan varma että miksi ne lyhenivät enemmän kuin viimeksi, lainankoroissa ei ole mielestäni tapahtunut muutoksia. Mutta otetaan tuo vastaan.

Lainojen lyheneminen eli keltainen palkki pysyy aina plussan puolella. Sijoitukset voivat olla tuntuvastikin miinuksella - jopa silloin kun sijoitan lisää. Sinisen palkin eli säästötilien suunta on negatiivinen useimmiten silloin kun olen intoutunut sijoittamaan kyseisessä kuussa lisää. Tämä on normaali prosessi: kerään rahaa puskuriin ja käytän niitä sitten sieltä.

Yhteenveto: hyvin menee. En jatka kun olen ennenkin tästä aiheesta kirjoitellut.

30.7.2019

Muutamia pieniä kesähenkisiä ostoksia

Olipas kesäloma. Oli kivaa. Tein paljon. En blogannut talousaiheista yhtään mitään. Semmoista sattuu, ja hyvä näin.

Olen minä nyt silti jotain sijoittamisaiheistakin harrastanut. Siis sen lisäksi, että olen ajoittain katsonut että onko tullut osinkoja. Olen nimittäin käynyt viime viikkoina ostoksilla peräti neljä kertaa.

Nestettä ostin lisää kuusi osaketta hintaan 30,50 euroa. Tämä oli ihan vaan spontaania fiilistelyä, ilman mitään harkintaa. Olen näet kipuillut sen kanssa, etten tule ostaneeksi osakkeita ellei niiden kurssi laske. Eli jos kurssi vaan nousee, niin en osta ikinä lisää.

No, sitten kaiketi autoa tankatessani ajattelin, että ostanpa tänään Nestettä pienen määrän päivän hinnalla, välittämättä mistään muusta.

Sen sijaan Wärtsilän ostamisessa oli mukana enemmän harkintaa. Ostin elämäni ensimmäiset kaksi kertaa Wärtsilää, ensin 7 osaketta hintaan 11,475 ja toiset 7 osaketta hintaan 11,30 euroa.

Wärtsilää olen tuumannut jo pitkään. Jo vuosia sitten olin työn puolesta Vaasan suunnassa ja jäin miettimään kovassa nousussa olevaa länsirannikon energiaklusteria. Nyt Wärtsilän kurssi on laskenut ihan tuntuvasta - tosin ihan oikeista syistä - joten tuntuu luontevalta ostaa itseäni sisään. Ostan lisää jos kurssi niiaa lisää.

Neljäs ostosettini osui tuttuun suuntaan, eilen. Ostin lisää Nordeaa 33 osaketta hintaan 5,92 euroa.

Joskus kesällä ajattelin, että katselen Nordean tippuvaa kurssia tuonne alle 6 euron hintoihin, ja sitten ryhdyn miettimään että ostanko lisää. No, kurssi tippui päätin sitten ostaa. Tekee mieli katsoa tämä notkelma loppuun asti. Toivoen tietty, että kyseessä ylipäätänsä on notkelma eikä alamäki ja seinä.

Mitään uutta ja hienoa sanottavaa minulla Nordeasta ei ole. Koko pankkisektori kipuilee ja suhteessa tulokseen osakkeita saa halvalla. Toisaalta syitäkin löytyy: nollakorkojen aika, pienemmät sekä kustannustehokkaat nettipankit ja rajapintojen avaaminen muille toimijoille. Teoriassa myös uusia jättejä voi rynnätä markkinoille (Facebook jne.), mutta siitä en ole niin varma. Esimerkiksi Facebook toimii niin hähmyisesti, että pankkipalveluiden yhdistäminen samaan vaatisi melkoista organisaation kurssinmuutosta.

Että tämänkaltaista. Nyt käyn töissä jokusen päivän ja sitten huilaan taas. Syksy tulee, valitettavasti.