UA-52254593-1

24.5.2020

Viime viikkojen miniostoksia: junaliikennettä amerikanmaalta ja kaikenlaista muuta


En ole kohta kuukauteen raportoinut miniostoksiani. Siihen on hyvä syy, en ole juuri mitään ostanut. Mutta huomaan myös, että koronakevät ja sekavuus heiluttelee bloggausrutiineitani.

Yleisesti taustoista: ostan yksittäisten yritysten osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyy ja koen, että on ostettavaa. Pyrin ostamaan "alamäessä". Eli olen määritellyt aloitushinnan, ja sitten ostan 100-200 eurolla. Sen jälkeen ostan lisää kun kurssi on tippunut pari prosenttia.

Mutta sitten asiaa, eli mitä olen ostanut toukokuun aikana:

Iron Mountain on REIT, joka keskittyy palvelintiloihin ja vastaaviin. Siis modernin ajan talonmies- ja logistiikkapalveluihin. Osakkeen arvo on tippunut koronaa edeltävistä 30-35 dollarin arvoista kymppiä alemmas. En usko, että koronakriisillä on pidemmän aikavälin vaikutus yrityksen toimintaan.

Iron Mountainia olen ostanut 5 osaketta hintaan 23,98 dollaria, ja 7 osaketta hintaan 22,03 dollaria. Kokonaisomistukseni on nyt hurjat 30 osaketta, joilla on arvoa vajaat 700 euroa.

Union Pasific on uusi tuttavuuteni. Tämä firma on ollut minulla listoilla ennenkin, mutten ole päätynyt ostopuolelle. Vakaata ihmisten junilla kuljettamista. En tässäkään kohden usko, että korona merkittävästi heikentäisi tilannetta muuta kuin väliaikaisesti.

Union Pasificciä olen ostanut yhden osakkeen hintaan 157,70 dollaria, ja toisen hintaan 152,40 dollaria. Näillä kahdella osakkeellani en voi varmaan kutsua itseäni (vielä) rautatiemoguliksi.

Cityconia ostin lisää 17 osaketta, kappalehinnalla 5,77 euroa. Tässä on vähän riskaabelin oston makua, kauppakeskuksiin tämä koronakriisi kyllä iskee. Tai siis on jo iskenyt.

Luulen, että ennemmin tai myöhemmin tilanne palaa enemmän tai vähemmän ennalleen. Edelleenkin mennään kauppoihin, ravintoloihin ja elokuviin. Citycon on pyrkinyt pääsemään eroon heikoimmilla paikoilla olevista kauppakeskuksistaan, ja on tavoitellut "ykköspaikkoja". Tämänkaltaisen kriisin keskellä tuo voi olla hyvä taktiikka.

Nokian Renkaita ostin lisää vielä kerran, 6 osaketta 18,15 eurolla ja vielä 8 osaketta hintaan 16,84. Nokian Renkaita on pidetty pitkään vakaana laatuyhtiönä. Varsin nopeasti tilanne on keikahtanut ja tulosvaroitus on annettu. Minä taas ajattelen ja vähän toivonkin, että kyseessä on ainakin osittain ohimenevä tilanne, joten se laatuyhtiön "pohja" auttaa kun markkinat muutoin kääntyvät kohden normaalimpaa.

Weyerhaeuseria ostin, vaikken tiedä kannattiko. REIT joka omistaa amerikkalaista metsää. Yhtiöllä on ollut kannattavuushaasteita jo ennen koronakriisiä, eikä tuore kriisi asiaa ainakaan auta. Toisaalta tykkään metsästä ja puun arvo on aika stabiilia. Jos yhtiön tilanne paranee, nyt on voinut saada huokeammalla.

Eli 6 osaketta kappalehinnalla 17,45 dollaria.

Lisäksi kävin pankkimarkkinoilla. Wells Fargoa ostin useampaankin kertaan, ensin 4 osaketta hintaan 29,06 dollaria, sitten 5 osaketta hintaan 23,92 ja vielä 6 osaketta hintaan 22,17 dollaria.

Tässä vaellan riskien mailla. Pankkisektori on myllerryksessä sekä digitalisaation seurauksena, että nyt maailmanlaajuisen koronakriisi ja talouslaman. Ei siis hyvältä näytä.

Toisaalta se, ettei näytä hyvältä, näkyy pörssikursseissa. Jos tilanne tästä vähän parantuu ja pankkijärjestelmälle ei koidu ongelmia, niin nämä voivat olla hyviä ostoksia. Tai sitten kiroan tätä päätelmääni miedosti tulevissa bloggauksissani.

o o o

Olin näemmä ostanut vähän enemmän kuin ajattelinkaan ostaneeni. Noh, sellaista sattuu. Kun ostotilillä on rahaa ja taulukkoni näyttää vihreää, niin miksipäs ei.

Suunnittelen tässä myös, että ryhdyn raportoimaan miniostoksistani säännöllisemmin. Nyt olen itsekin vähän kysymysmerkkinä mitä tulikaan ostettua. Bloggaaminen selkeyttää asiaa myös minulle itselleni.

Niinpä aion aina viikonloppuna käydä läpi edellisen viikon toteutuneet ostokset. Jos niitä ei ole, ei tule bloggausta. Jos on, niin sitten tulee. En siis enää odota, että on useampia ostoksia mistä raportoida kerralla. Rutiinit ne pitävät miehen tiellä. Ja reissumies.

Kuva: Levi Saunders / Unsplash

9.5.2020

Osinkojen välikatsaus 5/2020: Epidemia näkyy myös osingoissa - niiden puutteena

Raportoin osingoistani aina kahden kuukauden välein. Tällä kertaa osinkoraportointini oli jänskempää kuin yleensä, kun koronavirusepidemia on romahduttanut taloutta. Mutta isommitta puheitta, asiaan.


Tässä on näkymä osinkotuloihini kuukausittain. Huhtikuussa osinkoja kilahti tilille vain 172 euroa. Kun vuotta aiemmin summa oli minulle ennätyksellinen vajaa 540 euroa, niin onhan tuossa melko paljon eroa.

Käytännössä kyse on kolmesta asiasta:

  • Osalla suomalaisista firmoista yhtiökokous on siirtynyt. Ja jos ei päätetä maksaa osinkoja, niitä ei tule tililleni.
  • Osalla osinkoja on päätetty leikata tai ne on lakkautettu toviksi aikaa. Kovinkaan moni ei ole vielä koronaepidemiaan liittyen näin ehtinyt tehdä (ei ole ollut sitä yhtiökokousta missä tämä päätettäisiin). Veikkaan, että tämä suunta kasvaa.
  • Osalla muuttunut tilanne on voinut vetää osingonmaksua toukokuun puolelle. Tämä on optimistinen teoria, mutta esimerkiksi ainakin Fortumin tapauksessa näin ainakin on. Kevät on suomalaisten firmojen osingonmaksun aikaa, mutta kalenterikuukausittain tilanne voi elää.

Tässä on sitten sama kumulatiivisesti. Tammi-maaliskuu meni vielä edellisen vuoden tahtiin. Nyt tuli sitten tiputus alemmas kuin toissavuoden tasolle. Vuotta 2017 sentään vielä johdan.

Tässä ovat osinkotuloni vuositasolla vuodesta 2013 alkaen. Viime vuosi oli ennätysvuosi yli 2000 euron osingoilla. Tähän vuoteen lähtiessä hieman toivoin 2400 euron ylitystä (se olisi ollut miellyttävän kuuloinen "yli 200 euroa kuukaudessa"), minimitavoite oli viime vuoden taso.

Noh, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Käytännössä kumpikin tavoite lienee jo menetetty. Nyt katsotaan vain, että yllänkö tänä vuonna toissavuoden 1500 euron tasolle.

o o o

Osingoista yleensä. Tämä kevät on ollut hyvä osoitus sijoittamiseen kuuluvista riskeistä, myös osinkojen osalta.

Osingot ovat omistajan palkkaa, sanotaan. Vaan ensin jakovuorossa ovat työntekijät ja velkojat, omistajat pääsevät tarjoilujen ääreen vasta jos heidän jälkeensä on jaettavaa. Ei kukaan ehdota, että työntekijät saisivat palkkansa vuoden viiveellä - kenties.

Sitä voisi saivarrella, että osinkoja maksetaan viime vuoden tuloksesta, joten miksi tämän vuoden koronakriisi vaikuttasi viime vuoden voitonjakoon. Teknisesti asia on juuri noin. Mutta yritykset elävät reaalimaailmassa. Jos taivaanrannassa on myrsky - tai on jo sen silmässä - niin ei siinä kannata miettiä asiaa jurudis-hallinnollisesti. Eli tietty kannattaa sekä varautua tulevaan, että myös vältellä isojen osinkojen tuomaa ikävää julkisuutta.

Toivon, että kun epidemiatilanne rauhoittuu ja seuraavan kerran syntyy keskustelua osinkojen maksusta, niin tämä kevät muistetaan. Että nyt omistajat voivat saada paljon, mutta omistajien tarjoilu voi välillä olla myös vettä ja leipää.

o o o

Yleisesti muuten olen sitä mieltä, että voisi olla ihan kiinnostavaa, jos palkka voisi olla enemmänkin kiinni yrityksen tuloksessa. Jos esimerkiksi 2/3 palkasta maksettaisiin nykymalliin suoraan. Sitten tuo noin kolmannes olisi sidottu yrityksen tulokseen. Tämä osio voisi tippua vaikka nollaan, tai sitten se voisi tuplaantua.


Tämä ei toimisi julkisella sektorilla tai muissa yhteyksissä joissa tavoite on muuta kuin liikevoitto, eikä olisi myöskään reilua kasvuyrityksissä. Ja omistajat voisivat velkajärjestelyin veivata euroja ulos yhtiöstä toisiin yhtiöihin muita reittejä. Joten en oikeastaan olekaan tämän mallin kannalla, vaikka se teoriassa olisi kaunis.

Työeläkkeiden suhteen olen miettinyt samaa. Aina aika ajoin eläkkeisiin vaaditaan korotuksia kun "eläkeyhtiöiden sijoitukset ovat tuottaneet niin hyvin". Kuitenkaan eläkkeisiin ei vaadita leikkauksia kun sijoitukset eivät ole tuottaneet hyvin.

Entä jos työeläke jaettaisiin kahteen osaan: taatusti maksettavaan "turvaosaan" ja eläkeyhtiöiden sijoitustuottoihin perustuvaan "bonusosaan". Tällöin eläkkeen suuruus voisi vaihdella. Kukaan ei voisi sanoa, että sijoitusyhtiöiden tuoton takia pitää eläkettä nostaa (kun ne nousivat jo), ja heikkoina vuosina eläkkeet joustaisivat alaspäin.

Taidan palata tähän ajatussuuntaan toisessa bloggauksessa. Nyt on aika tehdä muita asioita.

3.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 5/2020: Lievää nousua, mutta oliko pohjat siinä?

Hiiohoi ja hyvää huomenta! Se on uusi kuukausi. Ja uusi kuukausi merkitsee myös uutta kuukausikatsausta. Joten tässä sijoitusteni ja varallisuuteni välikatsaus toukokuun ensimmäisen päivän mukaan.

Ensimmäinen kuva näyttää sijoitettujen eurojeni määrän, ja sijoitusvarallisuuden arvon.

Viime kuussa ilahduin onnellisesti kun sijoitusvarallisuuteni ei ollutkaan miinuksella. Nyt sitten tuli kuukauden aikana 5000 euroa plussaa. Tai oikeastaan enemmänkin, kun myös Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni, mutten laittanut kaikki euroja takaisin sijoituspuolelle. Eli lisäksi otin sijoituksista pois 1550 euroa.

Jos lukuja katsoo, niin sijoitusvarallisuutta minulla on nyt hieman alle 72 000 euroa. Se on samalla tasolla kuin 14 kuukautta aiemmin, ja kaikkien aikojen tilastoennätystäni olen perässä 14 000 euroa. Kannattaa huomioida, että viime aikoina en ole paljoa lisännyt sijoitettavia euroja, pikemminkin toisin päin.

Kun katsoo sitten kuukausittaisia muutoksia, niin näkee äskeiset luvut graafeina. Sijoitettujen eurojen määrä tippui hiukan, mutta punainen palkki kertoi, että plussaa tuli suurin piirtein maaliskuun miinuksien verran.


Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Ylin eli sininen viiva kertoo varallisuuden määrän, ja alin eli punainen velan määrän. Olennaisin eli niiden erotus - nettovarallisuus - nytkähti alaspäin mutta oli nyt edellisten graafien mukaisesti nousussa.

Tämä kuva on mielestäni sekä hyvä ja selkeä kuva kokonaisvarallisuudestani, mutta myös tulkinnanvarainen sellainen. Tuossa on kuitenkin koti ja mökki mukana, joiden arvo on vain kuvitteellista ellen niitä myy. Mutta pitää ne mukaan ottaa, koska en voi velkojakaan sivuuttaa.


Tässä on sitten edellinen muutos yleisellä tasolla. Yritän ensi kerraksi selkeyttää tätä graafia hiukan, sillä tämä alkaa mennä hankalatulkintaiseksi. Voisin aiemmat vuodet muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoiksi.

Mutta kuitenkin. Velat lyhenivät 762 euroa. Säästötileillä olevien eurojen määrä kasvoi vajaat 2000 euroa ja sijoitusten arvo vajaat 5000 euroa. Kokonaisuudessaan plussaa tuli tässä kuussa noin 7600 euroa.

Jännää, miten aaltoiluun tottuu. Sijoittajanurani alkuvaiheessa tämänkaltaiset aallot olisivat olleet maailmanloppu. Pikku hiljaa sitä on oppinut, että vaiheita tulee ja menee. Rentoa asennettani auttaa, että olen edelleen plussan puolella ja minun ja varattomuuden välissä on 292 000 euroa. Omaa, etuoikeutettua asemaan ei ole syytä unohtaa.

o o o

Miten tästä eteenpäin?

Minulla on edelleen töitä, arki sujuu ja omaan elämääni tämä epidemia ei ole - ainakaan vielä - isommin iskenyt. Myös mökin varaukset ovat palanneet entiselle tasolleen. Eli sielläkään ei muutosta. Lähiseutumatkailu on voimissaan.

Nähtäväksi jää miten tämä taloustilanne iskee työnantajaani - ja milloin. Olen varuiksi alkanut kasvattamaan puskurisummia säästötililläni. Siellä on nyt 3500 euroa pahan päivän varalle. Ajattelin, että täytän tuota tiliä 6000 euroon asti, ja yritän olla koskematta niihin euroihin ennen oikeasti pahaa päivää. Ehkä 500 euroa kuussa voisin siirrellä säästötileille.

Jos euroja kertyy vielä vähän enemmän, ne menevät sitten sijoitustilille odottamaan sopivia ostohetkiä. Epäilen nimittäin, että osakekurssien syvintä pohjaa ei ole vielä nähty, sillä epidemian vaikutuksia yritysten tuloksiin ei vielä tiedetä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritän ostaa lisää mieluummin tasaiseen tahtiin kuukausien ajan, kuin kerran paljon.

Muutamia bloggauksia pitäisi muistaa naputella, etten jää pahasti ajastani jälkeen. Osinkokatsauskirjoitus ja bloggaus siitä, miksi luovuin Ålandsbanken asuntorahastosta, ovat tuloillaan.

27.4.2020

Esittelyssä muutama viikontakainen miniostos: meriteknologiaa ja pyöreitä kumituotteita

Koronatilanne ja siihen liittyvä karanteeni on vaikuttanut moneen asiaan. Näemmä myös minun bloggaamistahtiini. Joskus aiemmin kirjoitusta pukkasi kerran viikossa, nyt väli on näemmä paria viikkoa.

Mistäköhän tämä johtuu? Veikkaan, että kyse on kahdesta asiasta.

Ensinnäkin tilanne on epäselvä ja epävarma, ja aiempi ostosuunnitelmani meni "rikki". Rikki siten, että lähes jokainen ostolistani osake on reilusti "osta vaan" -puolella, kaikkeen ei riitä rahaa, ja joudun improvisoimaan.

Toisekseen omat ajatukset ja mietteeni ovat jotenkin niin mitättömiä, ja toimet myös. Onko sillä nyt mitään väliä että ostan jotain osaketta satasella, kun kymmenet miljoonat joutuvat työttömiksi. Vaikka onhan sillä nyt jotain väliä ainakin minulle.

Otan itseäni hartioista kiinni (samalla tulee venyttelyä, se on etätyöaikana hyvä juttu) ja kirjoitan umpeen muutamat viime viikot. Ostin siis aika paljon silloin kun kurssit tippuivat noin kuukausi sitten, ja hitusen olen myös täydennysostanut. Puran nämä nyt osiin ja kerron mitä sekä miksi.

Alkuun kaksi pientä ostosta viikon takaa.

Ostin Wärtsilää 15 osaketta kappalehintaan 6,27 euroa. Eli 95 eurolla.

Wärtsilä on syklinen yhtiö, ja tässä kriisissä se on erityisen syklinen. Mutta toisaalta uutta teknologiaa, merenkulkua ja kaikkea sellaista, joka ei tule menemään pois. Uskon siis, että tarjolla on jonkinmoinen huominen.

Tämän lisäksi ostin Nokian renkaita viisi osaketta hintaan 18,15 euroa kappaleelta. Eli 92 eurolla.

Joo, on tosi miniosto. Mutta miniostotkin lasketaan, ja Nordealla välityspalkkio on kuitenkin vain prosentin.

Nokian renkaat on firma, johon usein viitataan laatuyhtiönä. Eli homma on toiminut. On helppo sanoa miksi kurssi nyt notkahtaa. Jos päätuote on autonrenkaat, ja asiakaskunta välttelee turhaa liikkumista, niin moni on etänä kuin voi ja osa lopuista yhtäkkiä työttömänä, niin taatusti se vaikuttaa myyntiin.

Tässä kohden olennaista onkin, että missä kunnossa Nokian renkaat nousee tästä kriisistä. Toivon, että kohtalaisessa.

o o o

Yleisesti täytyy todeta, että minun tapauksessani henkilökohtainen talous ei ole kärsinyt. On ollut tuuria. On töitä. Mökkivuokraus sakkasi hetken, mutta näyttää palautuvan. Lisäksi euroja jää yllättävän paljon yli kun ei tule tehtyä mitään. Tosin riski on, että tilanne vaikuttaa myös minun toimeentulooni. Sitä varten kerrytän euroja jemmatilille.

Tosin kyllä tässä myös "kulutustarvetta" kertyy. Pitäisi hommata nuorimmalle uusi pyörä. Käytetty kävisi, mutta esimerkiksi Kierrätyskeskukset ovat kiinni. Joko ryhdyn kyttäämään tori.fitä ja vastaavia (en kuitenkaan haluaisi remontoitavaa pyörää kun osaan vain vaihtaa sisäkumeja, kiristää muttereita ja öljytä) tai odotan markettien alennuskampanjoita.

Veikkaan, että vastaavia tulee kohta vastaan enemmänkin.

18.4.2020

Töissä kotona, yleisiä fiiliksiä tilanteesta ja mitä veikkaan että tässä käy

Terve vaan täältä pääkaupunkiseudun rivitalolähiöistä! Kun en muuta kirjoitettavaa tässä kohden keksi, niin tulee yleisiä pohdintoja siitä tilanteesta missä ollaan. Oikeasti minulla olisi muutama muukin aihe, mutta pitäisi malttaa keskittyä niihin enemmän kuin nyt maltan keskittyä, joten mennään keveällä mallilla.

Olen nyt ollut etätöissä runsaan kuukauden (meillä etätyöohje tuli jo ennen valtakunnallisia linjauksia). Omat lapset ovat viikot pääosin eksällä (eli en joudu paljoa osallistumaan koulunkäynnin tukemiseen) ja minulla pitkiä viikonloppuja. Tosin parisuhteen seurauksina osallistun kyllä ajoittain puolison lasten koulunkäynnin tukemispuoleen, mutta sivutoimisena apuopena vain.

Työt sujuvat ihan kivasti. Siisti asiantuntijasisätyöni onnistuu myös kotoa, oikeastaan paremmin kuin etukäteen luulinkaan. On minulla ennenkin ollut etäpalavereita. Ero on lähinnä, että nyt ne kaikki ovat etäpalavereita. Mutta oma organisaationi on työnnetty modernien työvälineiden ja etäpalavereiden maailmaan (jossa koen itse jo olleeni), joten monet asiat sujuvat entistä sujuvammin.

Parisuhteellekin aiempaa suurempi, yhdessä vietetty aika tekee hyvää. Tosin joudutaan välillä sumplimaan kumpi saa käyttää rauhallista makuuhuoneessa olevaa työpistettä. Kerran molemmat vedettiin koulutusta samaan aikaan...

On tässä tylsiäkin puolia. Kavereita tai perheenjäseniä ei pääse näkemään kuin vähän, kaipaan työpaikan naapuriravintolan maittavia lounaita ja työnteko tuntuu "vajaalta" kun ei pääse kahveille puhumaan työstä tai työhön liittymättömistä.

o o o

Sijoittamisen suhteen olen täsmälleen siinä, mitä kuvasin aiemmassa blogissani. Bonustulot ovat pienentyneet, mutta silti rahaa jää vähän yli. Kerrytän rahaa myös jemmatilille, sillä voi olla, että lomautukset ja muut iskevät (myös) omaan työhöni viiveellä.

Sijoitustilillä on nyt jokin ehkä tuhat euroa, mutta ostohetki ei tunnu hyvältä.  Syy on tässä kuvassa:


Tässä on Yhdysvaltain suurimpien 500 yrityksen indeksin kurssi viimeiseltä kuudelta kuukaudelta. Maaliskuussa tuli tuo hurja pudotus. Sen jälkeen sitten kurssit ovat sahanneet ylöspäin, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltojen työttömyysluvut ovat kasvaneet todella hurjaa tahtia.

Toisin sanoen: en usko, että tämä oli vielä tässä.

Tuo ensimmäinen uppoaminen oli "iik, pandemia alkaa" -vaihe.

Nyt ollaan ehkä vaiheessa, jossa epidemian taitepiste tuntuu olevan lähellä. Aina ennenkin epidemiat ovat jossain kohtaa taittuneet.

Mutta - ja tarinassa on aina mutta - epidemian käyrä taittuu, koska toimet ovat olleet tiukkoja. Ja tiukat toimet ovat se, joka kurittaa taloutta. Eli joko epidemia saa mahdollisuuden taas kerätä vauhtia, tai talous kärsii lisää. Tai jotain siltä väliltä, joka on kai se malli mitä kohden ollaan menossa.

Käytännössä siis oletan, että kun epidemian tuomat taloushaasteet ja vaikutukset yritysten tuloksiin alkavat kirkastua, seuraa uusi notkahdus. Sieltä sitten noustaan samaa tahtia kuin yritysten tilanne kirkastuu. Se voi olla nopeampi tai se voi olla hitaampi nousu.

Kyllä tämä ohi menee. Aina ennenkin epidemiat ovat menneet ohi. Lisäksi todennäköisyys sille, että tähän löytyy rokotus, on aika suuri. Sillä käytännössä noin jokainen kynnellekykenevä tutkimuslaitos ja lääketehdas yrittää rokotusta kehittää.

Mutta kysymys kuuluu, kuinka pitkä on tämä poikkeustilanne? Ja kuinka paljon vahinkoa taloudelle ehtii poikkeustilan aikana tapahtua?

o o o

Miten sitten suomalainen yhteiskunta toimii lähikuukausina? Oma veikkaukseni tulevasta on seuraava.

Pikkuhiljaa aletaan Suomessa perua eristäytymislinjauksia. Koulut käynnistävät toimintaansa ehkä vasta elokuussa. Ravintolat ja elokuvateatterit saavat palata arkeen ehkä kesäkuussa. Meitä kannustetaan edelleen välttelemään suurta määrää kontakteja, ja noudattamaan etäisyyteen liittyviä linjauksia. Harrastukset saavat palata normaaliin joskus kesällä - joka pelastaa monet hartastetason urheiluseurat.

Näiden toimien ansiosta monet asiat astuvat askeleen normaalimpaan päin. Talous edelleen kärsii, muttei niin paljoa. Työpaikoilla elämä palaa normaaliin - vaikkakin etätöitä tehdään edelleen paljon. Ulkomaanmatkoja joko ei sallita tai niitä rajataan, kansainväliselläkin tasolla.

Kesän festareille voi sanoa heippa, eli suuret yleisötapahtumat ovat pannassa kunnes tilanne on tosissaan rauhoittunut tai rokote on tuonut laumasuojan. Isoja kärsijöitä ovat myös urheiluseurat - pelataanko veikkausliigaa tyhjille katsomoille ottelut televisioiden, vai osin täytetyille katsomoille? Jos Helsingin stadionille laskee 10 000 katsoja sijaan tuhat (ja laittaa heidät istumaan eri puolille), niin kyllähän siinä kontaktit vähenevät.

Pikku hiljaa myös taudin sairastamisen tuoma immuniteetti laajenee. Jos vaikkapa Uudeltamaalta joku 10 % on sairastanut koronaviruksen (iso osa tietämättään), niin se hillitsee taudin leviämistä. Ketjussa yhä useampi on jo sivussa uusilta tartunnoilta.

Jos epidemia ottaa taas syksyllä kierroksia, voidaan taas palata rajoitusten tielle. Koulut ovat kiinni vaikka pari viikkoa, sitten taas auki. Tätä on harjoiteltu, joten siirtyminen taas koulusulkuun on helpompaa.

Lopulta tulee rokotus, joka Suomeen saatanee aika nopeasti. Kuukaudesta tai kahdessa iso osa suomalaisista on rokotettu, ja koronavirusepidemia alkaa tuntua kaukaiselta asialta. Sitten elämä alkaa palautumaan normaaliin.

Ja tässä kohden on se avainhetki. Mitä on tapahtunut tässä välissä? Miten maailma on muuttunut? Mitkä yrityksen ovat kaatuneet, mitkä ovat uudessa tilanteessa aiempaa vahvoilla? Tämä on se hetki kun pörssikurssit asettuvat uuteen normaaliin.