UA-52254593-1

22.9.2018

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 11: Miten puoliso ryhtyi sijoittamaan?


Tarkkamuistinen saattaa muistaa bloggaukseni puolentoista kuukauden takaa. Puoliso - ja huomaan muuten kutsuvani toista osapuolta puolisoksi vaikka tässä eri asunnoissa asutaan ja kaikkea sellaista - kysyi, että jos hän sijoittamaan ryhtyisi, niin mitä kannattaisi tehdä. Tässä on linkki aiempaan bloggaukseeni.

Se oli kuulkaas hieno parisuhdehetki. Miettikääs nyt. Yön pimeydessä, lämmin kesäyö, makoillaan sängyllä muttei vielä nukuta. Mitä hienompaa voisi tapahtua kuin keskustelua sijoittamisesta!

Esittelin sitten runsaan viikon kuluttua toiselle kaksi vaihtoehtoa. Näitä vaihtoehtoja muuten jumpattiin tässä blogissani.

  1. Joko tili Nordnettiin*, kuukausittainen eurojensiirto ja pari ETF:fää kuukausiostolistalle.
  2. Tili Seligsoniin, ja säännölliset ostot neljään eri rahastoon.
Vaihtoehto kaksi voitti. Pääsyinä taisivat olla helppous sekä myös rahastojen eettisyys (ei tupakkaa jne.).

Siinä siten kylki kyljessä istuttiin hetkinen. Ensin tili Seligsoniin, sitten omaan pankkiin ja sitten muistaakseni kahden viikon välein ostoon neljä eri rahastoa: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja kehittyvät markkinat. Kun tavoite oli 200 euroa kuussa, niin yksi osto oli muistaakseni 25 euroa.

Tekisi kyllä mieli ehdotella, että entä jos kirjauduttaisiin sisään ja katsottaisiin miltä sijoituksesi näyttävät. Minua pukkaisen hillitsee se, että ohje oli, että säädetään kerran eikä koskaan puhuta asiasta. Luulen, että puolitoista kuukautta ei ole vielä "ei koskaan".

Mutta onhan se hyvä että on jotain mistä unelmoida. Jonain toisena kauniina kesäyönä, kenties ja joskus palaamme vielä sijoittamiseen.

Hieman asian sivusta. Kuten tästä voinee päätellä, parisuhde on edennyt oikein hienoon suuntaan. Eri asunnot on, ja paljon lapsia, mutta kuitenkin.

Hieman yllättäen tämä on näkynyt juuri tässä blogissa - siten ettei mitään tapahdu. Kun on ollut saumaa viettää aikaa runsaasti yhdessä, niin ei paljoa taloushenkisiä blogeja rustailla. Kun viikonloppuaamut ovat ne hetket jolloin parisuhde ja bloggaaminen tavoittelevat samoja tunteja. Parisuhde voittaa.

Mutta kyllä tämä blogigin mielessä on, ainakin muutaman viikon välein.


o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

9.9.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 9/2018: Plussaa, mutta maltillisemmin

Tervepä terve. Kun on kuunvaihteen aika, pääsee kirjaamaan ylös luvut varallisuuden muutoksista ja sijoitusten tuotosta. Minulla useimmiten seuraa noin viikko, kunnes sitten oikeasti istun alas ja bloggaan asiasta. Joten: tervetuloa tarkastelemaan tämän kuun ensimmäisen aamun katsaustani sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Ensimmäisenä sijoitusvarallisuus


Ensimmäisessä kuvassa on graafi sijoittamieni eurojen ja sijoitusteni tuotosta. Eli sininen alue edustaa euroja jotka olen sijoittanut omin pikku kätösin. Punainen alue on sijoitusten arvonnousun ja osinkojen tuoma lisäys, jote tuotoksikin kutsutaan.

Pieni laskelma. Sijoittanut olen 45104 euroa. Sijoitusvarallisuus on kasvanut 23937 euroa. Tuottoprosentti neljältä ja puolelta vuodelta on siis 53,1 %. Kun tuon jakaa neljällä ja puolella, niin vuotuinen tuorroprosentti näyttäisi olevan 11,9 %. 

Tuohan on hyvin! Tosin tässä on eletty aika sijoittamiselle suotuisia vuosia, mutta silti. Käytännössä yli kolmanneksi kurssiromahdus pitäisi vielä pään veden pinnan päällä.


Tässä on siten kuvia tuosta arvonmuutoksesta, mutta myös siten mistä se koostuu. Sijoitin merkittävästi vähemmän euroja kuin viime kuukausiina (sininen palkki), arvonnousu taasen oli tuntuvampaa kuin parin viime kuukauden aikana.


Varallisuuteni kasvaa entiseen malliin. Kokonaisvarallisuuteni - jossa on kyllä monia arvioita mukana, mutta sinällään vertailukelpoisesti - on nyt pyöristettynä 377 000 euroa. Velan määrä on laski taas sellaisella 450 eurolla, sitä löytyy 133 000 euron edestä.

Mutta kiinnostavin kaavia on tuo noiden välisen erotuksen muutos, ja mistä se koostuu.


Elokuussa varallisuuteni siis kasvoi 1533 euron verran. Velkojen pieneneminen oli tästä runsaan neljänneksen, ja säästötileille laitoin 250 euroa. Isoin paino oli sijoitusten tuotolla, joka oli päälle 800 euroa - mukaanlukien uudet sijoitukset.

Alan tottumaan, Tämä kuukausi tuntui jopa melko maltilliselta. "Varallisuus lisääntyi vain 1500 euroa." Psyykkeeni kaipaisi selvästi kuukausia, joissa tuo sijoitusten tuotto söisi pois lisäsijoitukset ja säätötileille laitetut, että lisäeurotkaan eivät pitäisi plussalla.

Mutta nautin nyt minkä ehdin. Jos tämänkaltaisia kuukausia tulisi putkeen kymmenen vuotta, niin varallisuus kertyisi sinä aikana 184 000 euroa. Ja oikeastaan enemmänkin, kun lainanmaksussa korkojen rooli pienenee ja lyhennysten kasvaa.

Kiva kiva!





4.9.2018

Osakesäästötili tulee: mitä merkitsee kaltaiselleni piensijoittajalle?

Maan hallitus suunnittelee osakesäästötiliä toteutettavaksi vuodesta 2020 alkaen. Tässä seuraa pohdintaa mitä tuo ehkä merkitsee piensijoittajan - ja ennen kaikkea minun - kannalta.

Käytännössä:
  • Kyseisellä tilillä olevien sijoituksien tuottoja ei veroteta osakkeita myydessä tai osinkoja saadessa, vain vasta kun eurot nostaa ulos.
  • Vastapainona myöskään tappiota ei pääse vähentämään ennen kuin tilin lopettaa.
  • Maksimirahasumma jonka tilille voi laittaa on 50 000 euroa. Tosin tuo summa voi käsittääkseni kasvaa niin suureksi kuin kasvaa, kunhan uusia euroja ei sijoiteta.
Mitä tämä merkinnee kaltaiselleni piensijoittajalleni. Tässä pohdintaa.

Voiko nykyisen tilin siirtää sellaisenan osakesäästötiliksi? Minulla on Nordeassa 43 000 euron edestä osakkeita ja ETF:fiä. Olen itse sijoittanut 35 000 euroa. Kätevää olisi, jos tuon voisi 1:1 siirtää "osakesäästötiliksi". Sitten voisin vielä lisätä 15 000 euroa, jonka jälkeen sitten raja olisi täynnä ja tarvitsisin vaihtoehtoisen tilin.

Toinen vaihtoehto on, että osakesäästötili tarvitsee aloittaa nollasta. Se olisi kyllä selkeää, mutta tulisi hankalia valinnan paikkoja. Myynkö nykyisiä omituksia ja maksan voitosta verot, vai sijoitanko vain uudet eurot osakesäästötilille. Toisaalta minulla kestäisi ainakin viisi vuotta saada osakesäästötilille tuo 50 000 euroa, joten menettäisin merkittäviä etuja.

Selvää on, että tässäkin mallissa ainakin miinuksella ja +/- tilanteessa olevat osakkeet ja rahastot kannattaisi myydä. Sitten siirtäisi eurot osakesäästötilille, ja ostaisi vaikka samoja osakkeita takaisin. Sen jälkeen verotus siirtyisi eteenpäin ja osingot voisi sijoittaa uudelleen veroja siinä vaiheessa maksamatta.

Ongelman muodostavat kovasti tuotolla olevat osakkeet. Stora Ensoa olen ostanut alle 2000 eurolla, nykyarvo on 4300. Jos tuon myisin, maksaisin veroa päälle 700 euroa.  Noin 25 % veroetu toisi esimerkiksi satasen osingolla (tänä vuonna sain osinkoa muutaman euron päälle satasen ennen veroja) 25 euroa veroatua vuodessa. Eli menisi noin 28 vuotta ennen kuin olisin plussalla.

Luultavasti osinkojen nousu tiputtaisi aikaa ehkä puoleen, mutta eipä tuo silti kovinkaan hyödylliseltä minun kannaltani vaikuttaisi.

Näkevätkö pankit tilaisuuden rahastaa? Tässä on kuvion ehkä isoin riski. Esimerkiksi nykyisellä noin 1200 euron vuotuisilla osakkeillani osinkojen saaminen verottomana toisi minulle jonkin 250 euroa enemmän tilille. Ihan tuo ei summaudu, sillä amerikanmaalla osa osingoista peritään verona sinnepäin.

Noh, mitäs pankki voisi laskeskella salaa itsekseen. Asiakas sa hyötyä 250 euroa vuodessa. Jos tilinhoitomaksuna otettaisiin vaikkapa vitonen kuussa, niin se olisi vuodessa 60 euroa pankille ja edelleen 190 euroa veroetua.

Tuohon kun yhdistää jonkinmoisen semikartellin siten, että kukaan ei tarjoa tätä maksuttaa, niin pakkohan siitä olisi lopulta jotain maksaa. Halusi tai ei.

Käytännössä lopputulema on, että monilla on ainakin kaksi sijoitustiliä. Uusi osakesäästötili, ja mahdollinen vanha tai edellisen ylittävien eurojen osuus.

o o o

Summa summarum

Onhan se nyt ollut kummallista, että veroja sijoitustoiminnan tuloista kerätään heti tai myöhemmin lähinnä piensijoittajilta. Hyvä juttu, että tältä osin esimerkiksi rahastot ja suora sijoittaminen asetetaan verojen kannalta samalle viivalle. Onhan se tyhmää jos verotus ohjaa sijoituspäätöksiä.

50 000 euron raja on aika hatusta vedetty. Varmaan ovat laskeneet, että se herättää vähiten kritiikkiä. Raja voi tietty teoriassa nousta ajan myötä, muttei kyllä välttämättä hetkeen.

Jos ja kun tämä näyttää menevän eteenpäin, niin ryhdyn valmistautumaan sijoitustilin saapumiseen. Järkevintä olisi saada tuonne tilille mahdollisimman nopeasti 50 000 euroa, jonka jälkeen voisi jäädä odottamaan että (tehostettu) korkoa korolle ilmiö tekee temppujaan ja keskittyä sijoittaman loppuvarallisuutta muilla keinoin.

29.8.2018

Kiireinen elokuu: ei aikaa seurata sijoitusmaailmaa, mutta automaattiset ostotoimeksiannot auttavat

Elokuu on aina jotenkin ihan täysi kuukausi. Tarvitsee hakea lasten kanssa rytmiä syksyyn, on loputtomasti kaikkean pientä hommattavaa ja töissäkin vauhti kiihtyy. Ei ole aikaa seurata pörssejä - eikä blogata. Onneksi ovat automaattiset ostotoimeksiannot.

Toissa viikolla ostin 23 osaketta Fordia hintaan 9,40 dollaria osake. Viime viikolla oli sitten Lehdon vuoro, jota ostin niin ikään 23 osaketta, hintaan 8,05 euroa.

Eipä noista nyt mitään kummoisempaa uutta sanottavaa ole. Hinta/laatu-mielessä mielestäni kohtuullisesti arvostettuja yrityksiä joita olen päättänyt ostaa jos kurssi laskee. Sitten kurssi on laskenut, ja minä olen ostanut.

Kumpaakin omistan nyt sellaisella 1300-1500 eurolla. Lisää voisin vielä ostaa, mutta minulle myös sopisi jos yrityksen oma kurssien kuoppa olisi tässä. Yritän vältellä sitä, että yksittäisen yrityksen osuus olisi liian iso sijoitussalkussani. 1500 eurolla ja 60 000 euron sijoitusvarallisuudella ollaan 2,5 % osuuksissa. Tosin jos kurssi lähtee nousuun, niin sitten suhteellinen osuus kokonaispotista kasvaa. Mutta se on positiivinen ongelma.

Enemmän kuin arvonsa tuplanneet Neste ja Stora Enso huitelevat edellisessä pohdinnassa omissa luvuissaan, 6-7 % tienoilla kokonaissijoitusvarallisuudestani. Ei tuo niin paljoa huoleta, että mitään myisin, mutten myöskään osta kyseisiä yrityksiä lisää.

19.8.2018

S-osuuskauppojen pääoman palautukset: mitä olen koostunut ja miten tästä eteenpäin?

Olisikos ollut vuonna 2014 havahduin - kiitos monien blogien - siihen, että sitä voi kuulua myös useisiin S-osuuskauppohin. Osa osuuskaupoista maksaa omistajilleen tuloksestaan osuusmaksun korkoa ja pääoman palautusta, käytännössä vähän niin kuin osinkoa. Verotus tälle on jonkin verran osinkoverotusta kevyempi. Puhun tästä eteenpäin vain pääoman palautuksesta.

Olin valmiiksi HOK-Elannon jäsen. Liityin sitten useisiin osuuskauppohin, lähtien suurinta pääoman tapautusta maksavista. Nyt on aika luoda välikatsaus tilanteeseen.

hinta2015201620172018
KPO10020202020
PKO10012121212
OK suur-savo10012101010
Turun osuuskauppa10010101010
Eepee1002020206
Suur-Seudun Osuuskauppa (SSO) 10010665
HOK Elanto100101010
Varuboden-Osla10010
Yhteensä104888863

Ohessa on taulokko siitä, kuinka paljon olen saanut pääomanpalautusta vuosien varrella. Ensimmäisenä vuotena pääoman palautuksia tuli peräti 104 euros, sittenmmin summa on tippunut "enää" päälle 60 euroon.


Kun olen sijoittanut 730 euroa (HOK Elanto nosti osuuden arvoa 30 eurosta sataan), niin vuotuiset tuottoprosentit ovat olleet 14,2 %, 12 %, 12 % sekä 8,6 %.

Kokonaisuudessaan olen saanut pääoman palautuksia 343 euroa, eli 46,9 % sijoittamastani pääomasta.

Onhan tuo ihan älyttömän hyvin ottaen huomioon, että sijoitus on käytännössä riskitön. Pääoman voi menettää käytännössä vain jos S-osuuskunnat menevät konkurssiin. Silloinkin voisi saada osan takasiin kiinteän omaisuuden kuten liiketilojen myynnistä. 

Johtopäätelmiä


Pääomanpalautukset ovat pienenemään päin. Osasyynä ovat varmaan kaltaiseni useaan osuuskuntaan liittyneet. Suunta on, että pääoman palautusten sijaan omistajia palkitaan korkeammilla bonuksilla. Tavallaan tuon ymmärrän, toisaalta tuo palkitsee omistajia epätasaisesti vaikka sijoitettu pääoma on kaikilla sama.

Tuotto on edelleen hyvä. Ei minulla ole mitään hoppua irtautua, enkä parempaa tuottoa muualta (helpolla ja pienemmällä riskillä) saisi.

Tarvitsee seurata pääoman palautuksia vuosittain. Varuboden-Osla maksoi ensin 10 euroa vuodessa, sitten lopetti maksut ja tämän huomasin vasta parin vuoden kuluttua. Olisin voinut reagoida aikaisemmin. Tästä aasinsiltana seuraavaan kohtaan.

Vaihda osuuskuntia tai ota rahat pois jos pääomanpalautuksia ei makseta. Tämä vaatii toki säätämistä. Kesällä kävin Pohjois-Karjalaisessa Prismassa vaihtamassa Varuboden-Oslan Pirkanmaan osuuskauppaan. Virkailija oikein yllättyi, "että mitä, eivät maksa osuuspääoman korkoja?"

Noh, ensimmäinen posti minkä Pirkanmaan osuuskaupasta sain, oli, että lopetamme pääomanpalautukset. Uutena omistajana en ilahtunut. Eli pitää nyt tsekata mikä osuuskauppa maksaa parasta korkoa ja jonka omistaja en ole, ja piipahtaa Prismassa käydessä myös pankin puolella.

On ihan mahdollista, että pääomanpalautuksia aletaan maksamaan myös kasvavia määriä. Tuulet voivat kääntyä. Kun on vähemmän rahoja tarjolla, kiinnostus useisiin jäsenyyksiin laimennee. Sitten tilanne voi muuttua. 

o o o

Itse aion pitää euroni S-osuuskaupoissa hamaan ikuisuuteen, kunhan nyt tyyliin yli 5 % saisi takaisin pääoman palautuksina. Mutta pitää aina heinäkuussa muistaa katsoa mikä on pääoman palautusten tilanne, ja tehdä joko vaihtoja osuuskaupasta toiseen, tai jopa ottaa "tuottamattomat eurot" muuhun käyttöön.