UA-52254593-1

27.3.2014

Väliaikakatsaus maaliskuussa 2014: pohjasummana 28 500

Aion jatkossa käydä läpi sijoituksieni tilanteen aina neljännesvuosittain. Teen sen aina maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun viimeisen kymmenen päivän aikana. Teen katsaukset tyystin poikkileikkauksena, eli katson tietyn hetken tilanteen. Myöhemmät katsaukset ovat varmaan tätä kiinnostavampia kun pääsee tarkastelemaan muutosta.

Isommitta puheitta: tässä on maaliskuun 2014 tilanne sen mukaisesti millaisissa sijoitusvälineissä varallisuuteni on. Kokonaissumma on on 28 500 euroa.
Rahan osuus vähän elää, mutta lähtökohtaisesti sen osuus on tarkoitus pitää melko pienenä. Rahastoista voi “nostaa” rahaa tarpeen mukaan, joten mieluummin pidän käteisen esimerkiksi melko varmoisa korkorahastoissa.

Korkorahastojen määrä saa vielä jonkin verran nousta. Sen sijaan aktiivisten rahastojen painon on tarkoitus vähentyä, ja korkorahastojen kasvaa.

En vielä oikein tiedä mikä on suhteeni osakkeisiin. Ostamalla 20-40 yritystä, aina silloin tällöin, voi hajauttaa oikeastaan samaan malliin kuin rahastoja ostamalla. Lisäksi osakkeiden omistaminen on kivaa. Toisaalta yksittäisistä ostoista tulee hallinnointikuluja, ja saattaisin aina ostaa vääriä osakkeita väärään aikaan.

Rahastojen etu on, että osto- ja myynti ovat maksuttomia. Lisäksi etenkin indeksirahastojen kautta pienelläkin summalla voi hajauttaa tehokkaasti. Myös “korkoa korolle” ilmiöstä pääsee nauttimaan (kun ei maksa heti veroja, pääsee tienaamaan myöhemmin maksettavien verojen koroilla). Miinus on sitten hallinnointipalkkio.

Seuraavan vuoden tavoitteet:
- osakkeiden määrä pysyy noin ennallaan
- aktiivisten sijoitusrahastojen osuus pienenee ja passiivisten suurenee
- raha on sijoitettu eikä tileillä odottamassa sijoittamista, ellei makuuttamiseen ole erityistä syytä

23.3.2014

Aktiiviset sijoitusrahastot, passiiviset sijoitusrahastot ja ETF:fät

Tutkimusmatka eri sijoitusinstrumenttien maailmaan  on tuonut minulle uusia tuttavuuksia, kuten passiiviset sijoitusrahastot ja ETF:fät.

Koska tavallisin piensijoituksen muoto on rahasto, näiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Itse muuten ostin viime vuodet sokkona kivannimisiä rahastoja mitä pankkini nyt tarjosi, ihan kohtalaisin tuloksin.

Pidän vertauksista ja yksinkertaistuksista. Tässä nuo kolme eriteltynä.

Aktiivisissa sijoitusrahastoissa luodaan rahasto ja sille säännöt. Säännöissä voidaan määritellä esimerkiksi että sijoittaa amerikkalaisin yrityksiin, tai lääketeollisuuteen jne. Sijoittajien rahat kerätään yhteen. Sen jälkeen palkataan muutama kovapalkkainen rahoitusalan ammattilainen. He sitten tutustuvat talouden maailmaan, miettivät mitä sääntäjen puitteissa ostettaisiin ja milloin, ja mitä myytäisiin ja milloin.

Näiden pukumiesten palkka ja tietty muutkin rahaston kulut maksetaan hallintomaksuilla, jotka ovat useimmiten 1-2 % verran sijoitetusta summasta vuodessa. Eli jos satasen rahaston arvo pysyy vuoden ennallaan, siitä verotetaan sen verran, että vuoden kuluttua jäljellä on 98 tai 99 euroa.

Passiivisissa sijoitusrahastoissa palkataan enää yksi pukumies, ja hänkin luultavasti hallinnoi useita rahastoja vahvasti tietokoneen avustavana. Passiivinen sijoitusrahasto seuraa jotain indeksiä. Ideana voi olla omistaa vaikkapa Yhdysvaltain sataa suurinta yritystä tietyssä suhteessa. Harkintaa ei enää käytetä, vaan seurataan indeksiä. Kulut ovat jossain 0,4 ja 0,8 välillä.

ETF on passiivinen sijoitusrahaston osakemuodossa. Logiikka on sama, ETF kiinnitetään johonkin (öljy-yhtiöt, 500 suurinta amerikkalaista yritystä jne.). Mutta tällä kertaa kauppaa käydään pörssissä välitysmaksuineen. Hallintakulut ovat rahastoja pienemmät, mutta osto- ja myyntikulut estävät pienet hankinnat (mahdollistaen tosin myynnin ja rahojen irroittamisen hetkessä). ETF on siis sen omistamien osakkeiden yhteenlasketun arvoinen, eli täysin avoin ja reaaliaikainen. Kulut ovat useimmiten jossain 0,2 ja 0,8 % välillä.

Tilastollisesti indeksirahastot voittavat sijoitusrahastot. Aktiivinen sijoitusrahasto mahdollistaa suuren voiton, mutta myös suuren tappion. Etukäteen on hankala tietää mikä rahasto tuottaa ja mikä ei.

Passiivisten sijoitusrahastojen etu on noin prosenttia alemmat hallinnointimaksut, joten niiden aktiivisten pukumiesten tulisi vuosi toisensa jälkeen olla merkittävästi keskimääräistä parempia sijoittamaan. Kukaan ei voita todennäköisyyttä aina…

ETF:fien maailmaan en ole vielä astunut. Lähellä se jo oli, mutta sitten Handelsbanken toi Suomeen aiempaa enemmän ja halvempia indeksirahastoja. Päädyin pitäytymään niissä.

ETF:fät ovat mainioita välineitä jos rahaa on enemmän ja halua hajauttaa. Jos olisi ylimääräistä rahaa, ostaisin saman tien esimerkiksi ns. REIT ETF:fiä, esimerkiksi yksi Vanguardin houkutteleva ETF pitää sisällään yli sadan amerikkalaisen kiinteistöalan yhtiön osakkeita. ETF:fät ovat parhaimmillaan kun haluaa hajoittaa, mutta johonkin tiettyyn alaan.

Se miksi en sijoita ovat osto- ja myyntikulut. Rahastoista voi nostaa myös pieniä summia jos haluaa kohdentaa säästöjä eri tavalla. ETF:fissä myyntikulut ovat sen verran suuria, että ne eivät toimi “varallisuuden hallinnointina.”

Omat vinkkini aloittelijalle:



  • Tarkkaile hallinnointikuluja. Luultavasti isoimman hyödyn voi saada valitsemalla samantyyppisistä rahastoista sen, jonka hallinnointi on halvinta.
  • Aktiiviset rahastot ovat hyviä silloin kun sijoitusstrategia poikkeaa tavanomaisesta. Jos rahasto sijoittaa vaikka isoihin amerikkalaisiin yrityksiin, niin ei siitä paljoa kannata maksaa. Lopputulema on noin sama kuin monta kertaa halvemmalla indeksirahastolla, joka sijoittaa noin samoihin yhtiöihin.

21.3.2014

Lähtötilanne, periaatteet ja tavoitteet

Lähtötilanteena nyt maaliskuussa 2014 sijoitusvarallisuuteni on runsaat 25 000 euroa. Pyrin lisäämään säästösummaa enimmillään 500 eurolla kuussa. Yksittäinen ulkomaanmatka, isompi remontti mökillä tai ailahtelut perheen tuloissa voivat syödä sijoitettavan summan välillä nollaan.

Edellinen ei ole ongelma. Asunto ja mökkimenot sekä muut perheen menot maksetaan. Jos sen jälkeen on ylijäämää jota sijoittaa, niin hienoa. Ensisijainen tavoitteni on kuitenkin, että en koske pohjasummaan ja lisääkin ajoittain sijoitan.

Säästöjen nykyinen jakautuminen


Tämän hetken tilanne on, että erilaisissa rahastoissa on sijoituksiani noin 12 000 euroa, Handelsbankenissa ja Seligssonilla. Osakkeissa on sijoitettuna Nordnetin kautta vajaa 10 000 euroa, ja tilillä valmiina sijoitettavaksi pari tuhatta. Lisäksi mukana on edellisten ulkopuolisena 2000 euron sijoitus Ålandsbankenin asuntorahastossa, 1000 euroa pörssin ulkopuolisessa FIT Biotechissä (osakeanti oli talvella) ja muutama satanen voisiko sanoa aatteellisissa yritysomistuksissa jotka eivät ikinä tuota mitään ja joita on hankala tai mahdoton myydä ainakaan voitolla.

Tavoitteet


Tavoitteeksi olen itselleni asettanut seuraavia:

  • säästösumma kasvaa
  • säästöt on hajautettu laajalti eri toimialoille ja alueille, haluan vältellä esimerkiksi liiallista kiinnittymistä Suomen talouteen
  • Suomalaisten sijoitusten suhteellinen osuus pienenee. Jos Suomessa menee hyvin minullakin riittänee töitä, jos ei mene, niin riski on, ettei ole töitä ja sijoituksilla menee huonosti. Sijoittaminen muualle kuin Suomeen on siis myös riskienhallintaa.
  • Summasta noin 70-80 % saa olla osakkeissa ja rahastojen kautta osakkeissa. Tämä merkitsee isompaa riskiä, mutta toisaalta myös todennäköisesti auurempaa kasvua. Loppu 20-30 % on sitten esimerkiksi obligaatioissa ja asuinnoissa, joiden arvo ei heittele niin suuresti.

Osakepainotus on tietoinen riski. Toisaalta nämä ovat rahoja joita en tarvitse luultavasti vuosikymmeniin, ja riski kuuluu asiaan. Lisäksi laaja hajautus johtaa siihen, että omaisuuden arvon totaalinen häviäminen on epätodennäköistä.

Tämä usein unohtuu kun painotetaan osakesijoittamisen riskiä. Jos rahani on sijoitettu laajalti kaikkiin maailman yrityksiin, ja niiden kaikkien arvo tippuu nollaan, millaisessa maailmassa elämme? Onko tilillä olevalla rahallakaan enää arvoa?

Suomi-painotus oli vahinko. Sijoitin yhden opin mukaan aloihin ja yrityksiin joita tiedän, ja lisäksi Nordnetin kautta suomalaisten osakkeiden hankinta oli halvempaa. Oivalsin vasta jonkun ajan kuluttua että oho, salkkuyhteenvedossa aon paljon siniristilippuja.

Riskinsietokyky ja prosentuaalinen tavoite


Riskinsietokyky-kysymykset aina ärsyttävät minua. Harmittaako sinua jos sijoituksesi arvo tippuu 0-10 %, entä jos 10-20 %. No totta kai ärsyttää. Mutta kestänkö sen, no pakkohan se on.

Tosiasiassa olen tyytyväinen jos saan sijoituksille yli prosentin tuoton, sillä se ylittää pankin säästötilien korot. Siitä ylöspäin on plussaa. Asetan tavoitteeksi säästöjen viiden prosentin kasvun, jonka yläpuolelle olisi hyvä päästä.

Kuvana edellinen näyttää tältä:

Tämä kuvio lähtee siitä oletuksesta, etten sijoitaisi euroakaan lisää kymmenen vuoden aikana. Tavoite tietty nousee jos aijoitettu summakin nousee.

Satunnaisesta sijoittamisesta suunnitelmalliseen

Tämä on uusi blogini joka käsittelee sijoittamista, tarkoittaen yksityishenkilön piensijoittamista.

Olen pian nelikymppinen pääkaupunkiseutulainen. On perhe ja lapsia, koti sekä mökki. On edellisiin liittyen tuntuvasti velkaa, ei kuitenkaan liikaa niin kauan kun töitä riittää. Ollaan aika lailla keskituloisia suomalaisia.

Edellisen lisäksi on vuosien varrella kertynyttä säästöä jonka tehtävä on olla edellä luetellun puskuri. Jos työttömyys koittaa, niin on tyyliin vuosi pari aikaa löytää uusia töitä tai ansaitsemistapoja ennenkuin on pakko myydä mökki tai vaihtaa asuntoa.

Syksyllä 2013 havahduin siihen, että rahaa on siellä täällä, osa rahastoissa, osa tileillä, yksi isompi summa pankin takaamana pääomaturvattuna sijoituksena viideksi vuodeksi sijoitettuna (joka ei tuottanut juuri lainkaan). Vähän niin kuin vaivihkaa tonnien puskuri on muuttunut parinkymmenen tuhannen euron puskuriksi, jolla en tehnyt juuri mitään järkevää.

Ryhdyin miettimään rahastoja ja osakkeita ihan tosissaan. Kävin läpi rahastoesitteitä ja vaihdoin rahastosijoituksia, kirjauduin Nordnettiin ja muutaman kuukauden aikana sijoitin sitä kautta järkevästi ja vähemmän järkevästi runsaan kolmanneksen ylimääräisestä, yksi ostos kerrallaan ilman isompaa suunnitelmaa.

Alkuvuonna olen lukenut ja miettinyt, sekä yrittänyt hahmotella omaa strategiaa ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tämä blogi on tarina siitä mitä tavoittelen ja miten siinä onnistun. Osin tämä on keino jäsentää asiaa itselleni, mutta kommentit ovat vahvasti tervetulleita.