UA-52254593-1

14.4.2016

Sijoitusvarallisuuden realisoimista - kylläpäs oli tuskaista

Aiemmassa bloggauksessa kerroin kuinka ero osui kohdalle. Ositus on suoritettu, ja sen lisäksi minun tarvitsi kaivaa (lainan suurentamisen lisäksi) noin kuutisen tuhatta euroa maksettavaksi ex-puolisolle ja joissain määrin kertaluonteisiin kuluihin. Tämä summa tarvitsi irroittaa sijoituksista, puskuria en halua pienentää. Kun puhutaan noin 50 000 eurosta, niin summana tuo on päälle 10 % sijoitusvarallisuudesta.

Edessäni oli melko tuskaisia valintoja. Olen keskittynyt lisäämään sijoitusvarallisuutta, en pienentämään sitä. Toisaalta sijoitusvarallisuuden yksi tehtävistä on toimia puskurina pahan päivän varalle. Nyt oli yksi sellainen paha päivä.

Ryhdyin miettimään mistä kohden rahaa irrottaisi. Ensin muutama poissulkeminen.

  • Lynxin puolella olen ostanut ihan hyvää osinkoa maksavia dollariosakkeita. Koska idea on saada sinne sen verran osinkodollarivirtaa että voisin pari kertaa vuodessa täydennysostaa uusilla osingoilla, päätin olla lähtemättä siihen suuntaan. Lisäksi olisi tullut vakuutanvaihtokuluja ja semmoista.
  • HCP Quant -rahaston päätin rajata ulos. Vaikka miinusta on puolessatoista vuodessa tullut 12 %, haluan katsoa tätä kuviota vuosikymmenen perspektiivistä. Kyseessä on potentiaalinen erillinen kulmaus, johon en koske. 
  • ETF:fiin en koske. Tulisi myyntikuluja, ovat matalakuluisia ja huolella harkittuja valintja. Indeksisijoittaminen on tehokkaampaa kuin omat osakevalintani (vaikkakin osakepoiminta on hauskempaa).

Päädyin myös malliin jossa en välitä onko jokin osake plussalla tai miinuksella. Tuntuisi loogiselta valita sijoituksia jotka ovat plussalla, ja odotella että miinuksella olevat kipuavat plussalle. Vaan tuolla tavoin myisin parhaiten tuottaneet, ja pitäisin kiinni odotukset alittaneista sijoituksista. Eli valitsisin pitää alisuorittajat, ihan vain fiilispohjalta.

Näiden poissulkemisten jälkeen päädyin seuraavaan.

  • Rahastoja pois. Vanhaa perua minulla oli Nordnetissä useita rahastoja, ja osa niistä vielä korkeilla hallintakuluilla. Kaikki myyntiin. Tämä merkitsi 2300 euroa, noin nollatuotolla.
  • Sijoitustilien imurointi tyhjäksi. Nordnetissä minulla oli aika monia satasia odottamassa tulevia ostoja. Laitoin kuukausiostot jäihin ja kotiutin rahat.
  • Muiden tilien läpikäynti. Minulla oli myös omassa pankissa bonusjemmarahaa, jotka olisin aiemmassa elämässä sijoittanut jo osakkeisiin
  • Myös Facebookin osakkeen. Paino sanalla osake. Ostin sen sijoitusurani alkuvaiheessa kun ilmaiseksi Nordnetissa ostaa sai. Osakkeen hinta oli yli tuplaantunut, mutta kun kyseessä on vain yksi osake, ei se paljoa auttanut. 
  • Myös puolet Fortumin osakkeistani, 130 kappaletta. Bloggaan tästä erikseen myöhemmin. Jostain piti luopua, Fortumin osuus suuri. Tekisi mieli odotella että suunta kääntyy, mutta siinä voi kestää. Tähän olin vähiten kiintynyt.

Edellä mainituilla keinoilla realisoin noin 4000 euroa. Loput vajaa pari tuhatta otin säästötililtä.

Lähikuukaudet pumppaan säästötilille tuon parituhatta euroa, jonka jälkeen ryhtynen taas tekemään uusia sijoituksia.

9.4.2016

Neljännesvuosikatsaus 4/2016: taas miinuksella, muttei hirveän pahasti

Uusi vuosineljännes, uusi vuosineljännesraportti. Käyn nyt läpi viime viikonvaihteen tilanteen. Sittemmin olen myynyt ja siirrellyt ahkerasti varallisuutta, kiitos muuttuneen elämäntilanteen. Mutta nyt siitä viis, ja nopeasti ja tehokkaasti neljännesvuosikatsauksen kimppuun.



Ensinnä kuva joka osoittaa viimeisen kolmen kuukauden tilannetta, mikä on omaisuuden arvo ja mitkä ovat uudet sijoitukset. Onnistuin “rikkomaan” Google Driven, sillä tämä kuva ei näytä negatiivisia lukuja. Tässä vuosineljänneksessä vedin sijoituksia pois 613 euron edestä (oikeasti lisäsin jonkin verran ja otin pois enemmän). Tämä huomoioidenkin varallisuuden arvo tippui 2210 euroa, ollen nyt ihan hitusen päälle 50 000 euroa.



Edellinen ilmenee paremmin tästä kuvasta. Otsikoita en saanut mukaan, mutta jokainen palkkipari osoittaa paljonko olen sijoittanut lisää kyseisen vuosineljänneksen aikana, ja paljonko omaisuuden arvo on muuttunut. Tässä on kahdeksan vuosineljännestä, eli kahden vuoden tarkastelut.

Kun kovasti puhutaan pörssikurssien laskusta ja mahdollisesta romahduksesta, niin ainakin minulla viimeinen vuosi on jo ollut miinusmerkkistä. Eli jonkinmoisessa suvantovaiheessa tässä ollaan jo oltu, jos nyt ei kuitenkaan romahduksessa. Tuota tilannetta lieventää se, että alkuvuonna 2015 nousu oli sen verran kovaa, että vaikka alas on tultu, niin osin vain tuota hyppäystä lieventäen.


Lopuksi olennaisin kuva: sijoittamani eurot, ja omaisuuden arvo. Nuo kaksi palkkia lähestyvät toisiaan. Eli voitolla ollaan, mutta koko ajan vähemmän. Tämä asia pohditutti minua sen verran paljon, että tein vielä yhden kuva. Seuraavassa kuviossa näkyy vain voiton määrä, ilman muita lukuja.



Tuosta kuvasta voi päätellä, että toissavuosi oli kasvun aikaa, ja viimeinen vuosi on ollut kolme kertaa neljästä miinuksella. Tätä vielä korostaa se, että osingot siirtyvät suoraan sijoitustileille, siis osaksi sijoitusvarallisuutta. Esimerkiksi viime vuonna sain verojen jälkeen ehkä 800 euroa osinkoja, joka loiventaa miinusmerkkisyyttä.

Summa summarum

Sieluani keventää se, että voitolla ollaan, ja osinkoja pukkaa. Saisi sitä plussaa olla enemmänkin, mutta elämässä ei pidä olla ahne. Lisäksi tämä on toinen vuosineljännes koskaan, jolloin sijoitusvarallisuuteni arvo on yli 50 000 euroa.

Tilanteeseen on tullut jo muutos. Viitisen tonnia on lähtenyt sijoitustileiltä autuaammille (tuoton)metsästysmaille, mutta tähän palaan tulevissa bloggauksissa.

6.4.2016

Isompi mullistus omassa elämässä, ja muutoksia myös omaan sijoittamiseen

Välillä arki työntyy synkeässä mielessä piensijoittajaan elämään. Pitkä liitto on päättynyt eroon. Puoliso muuttaa pian pois, ja minusta tulee yksinhuoltaja. Lapset asuvat allekirjoittaneen kanssa ja ovat siis pääosin allekirjoittaneen hoidossa. Tosin yksinhuoltaja lienee tässä kohden väärä termi, lähihuoltaja on oikea.

Ei hätää, tämä on edelleenkin blogi sijoittamisesta. En lähde täällä avautumaan asiasta tätä bloggausta enempää, muutoin kuin asian taloudellisista ulottuvuuksista ja siitä mitä se merkitsee sijoittamismielessä. Mutta muutoksia tämä merkitsee allekirjoittaneen elämään, myös sijoitusmielessä.

Avioeroon kuuluu omaisuuden ositus. Tässä tapauksessa valtaosa “fyysisestä” omaisuudesta, asunto ja mökki (velkoineen) jäivät allekirjoittaneelle. Puoliso vie mukanaan tavaroiden lisäksi euroja ja muuta varallisuutta. Välissä oleva epäsuhta kuittaantuu sillä, että elatusapu kuitataan osittain kertasuoritteena. Toisin sanoen vastaan taloudellisesti jatkossa lapsista ja heidän menoistaan (ei ihan halpaa lystiä), ja jos eivät rahat riitä, niin myyn mökin tai kodin. On siis minun murheeni, hyvässä tai pahassa.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että allekirjoittaneen varallisuus periaatteessa lisääntyi, mutta “lisähintaa” maksan kustantamalla lasten arjen ilman elatusapua. Lisäksi pääosin allekirjoittaneen tuloilla maksettujen kuukausittaisten lainanlyhennysten tuoma lisävarallisuus kertyy tyystin varallisuudekseni, ei entiseen malliin yhteiseksi. Varallisuutta siis on ja se kasvaa luultavasti noin entistä tahtia, mutta se on perisuomalaiseen tapaan kiinni seinissä.

“Maksaakseni puolison ulos” kävin neuvotteluja pankissa. Vaihtoehtona oli myydä miltei puolet sijoitusvarallisuudestani, tai ottaa lainaa. Päädyin siihen, että lisäsin lainasummaa ja laina-aikaa: kuukausittaiset lyhennykset eivät aiemmasta muuksi muutu, mutta suojamarginaali ei pienentynyt.

Lisäksi jouduin realisoimaan jonkin verran varallisuutta, myin lähinnä rahastoja turhimmasta päästä alkaen. Nostin myös väliaikaisesti Nordnetistä superluotolla hieman rahaa, mutta nuo lainat pyrin nollaamaan lähikuukausina myymällä joitain osakkeita. Harkinta on päällä, että mitä. Näitä valintoja avaan myöhemmin erikseen.

Tästä syystä olen hieman sormi suussa neljännesvuosiraportointieni suhteen - olen myös myynyt varallisuutta ja nostanut rahaa. Suunta on toinen kuin tähän asti. Lasken jollain aikataululla paljonko olen vetänyt rahaa ulos sijoituksista, jotta saan jatkettua seurantoja entiseen malliin, mutta siinä voi kestää hetken.

Yhteenveto

Tästä eteenpäin suhteellisesti suurempi osuus tuloistani mennee asumiseen, lainanlyhennyksiin ja elämiseen. Eli sijoitettavaksi jäävät rahasummat pienenevät. En ole vielä varma kuinka lähellä nollaa lopputulema tulee olemaan. Nollille tuskin menen.

Olen nimittäin ihan hyvätuloinen, säästäväinen, lapsilisät yksinhuoltajalisineen tulevat jatkossa allekirjoittaneelle ja muitakin tuloja kuin palkkatuloja löytyy. Eiköhän tässä pärjätä.

Näin alkuun otan kuitenkin varsin defensiivisen linjan menojen suhteen:

  • Irtisanoin kaikki lehtitilaukset. Pääsen lukemaan lehtiä diginä, töissä ja kirjastossa, joten nytkin monet lehdet tulivat kotiin vain puolison takia.
  • Otan käyttöö suunnitelmallisen systeemin ruokien suhteen: suunnittelen tarkoin ruuat jo viikoiksi eteenpäin, ostan paljon ruokaa kerralla (helpottaa myös logistiikkaa) ja tiputan minimiin hätäiset pikavierailut pikkukaupoissa kotimatkalla. Tätä on tehty ennenkin, mutta nyt teen sitä vielä suunnitelmallisemmin. Omaa vaivaani tällä säästän, ja siinä sivussa rahaa.
  • Pyrin saattamaan kodin järjestelmällisempään kuntoon: ei enää osteta uusia vaatteita lapsille koska edelliset ovat teillä tietymättömillä. Paikat siistinä, ja kaikki mahdollinen tehokkaaseen hyötykäyttöön.
  • Vähennän työpaikkaruokailua: ainakin pari kertaa viikossa syön töissä kotiruokien rääppiäisiä. Näin voin käyttää lounasetua perheen kanssa ulkona syömisiin ilman “lisämenoja”.
  • Otan matkustelun ja harrastusten suhteen rauhallisesti: uimahallia, retkeilyä ja kaikkea sellaista mitä voi tehdä  helposti, lähettyvillä ja kohtuullisin kustannuksin. Ei ulkomaanmatkoja eikä muutakaan isompaa, ainakaan näin aluksi. 
  • Jos rahaa jää yli, niin sijoitan entiseen malliin kunhan olen ensin saanut “turvamarginaalit” kuntoon.

Joskus puolen vuoden kuluttua tarkastelen sitä, mikä on tulojen ja menojen suhde. Siinä kohtaa voi sitten jo vedellä johtopäätöksiä.

Yleisesti ajattelin ottaa maltilla. Eron jälkeen tarvitsee kuulemma antaa itselleen aikaa toipua, sanotaan. Voi olla, että viime vuosituhansina joku muukin on ollut vastaavassa tilanteessa. Ajattelin keskittyä nyt alkuun pitämään huolta siitä, että lapsilla on kaikki hyvin, työt sujuvat, koti on kunnossa, ja että talous pyörii plusmerkkisesti.

Että tämmöistä. Ei tämä nyt mikään yllätys ollut, pitkä prosessi on taustalla. Ehkä alitajunta keskusteli kanssani asiasta muutama kuukausi sitten kun bloggauksessani sivusin sitä mitä sijoitusharrastuksesta kirjoittaisi deitti-ilmoitukseen. Mutta sen verran minulla on älyä päässäni, etten ensimmäisenä riennä Tinderiin. Sen sijaan menen Netflixiin.

Enköhän vielä joskus suuntaudu taas ulkomaailmaan. Minulla on muuten täydellinen suunnitelma: leikin kotona lasten kanssa, bloggaan nimimerkillä, ja odottelen, että Neiti Täydellinen ilmaantuu oma-aloitteisesti ilman mitään vinkkiä oven taakse vokottelemaan minua ulkomaailmaan. Tämä suunnitelma on niin aukoton, ettei se voi epäonnistua.

2.4.2016

Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot, huhtikuun 2016 tilanne

Puolitoista vuotta sitten perkasin Suomessa myytävät osakeindeksirahastot. Nyt palaan asian pariin, päivittäen tilanteen huhtikuun 2016 tilanteen mukaiseksi.

Ensin lyhyesti indeksirahastoista, joita myös passiivisiksi rahastoiksi kutsutaan. Ne ovat rahastoja joissa ei käytetä harkintaa, omistetaan vaan. Indeksirahasto voi pitää sisällään esimerkiksi 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä, tai 70 suurinta ruotsalaista. Valintoja ei tehdä, vaan rahasto seuraa jotain indeksiä. Indeksirahaston juju ovat että ne ovat matalakuluisia (ei ole pukumiestä joka miettii ja saa palkkaa, ei käydä paljoa kauppaa).

Jos vielä täydentää edellistä ostamalla vaikkapa samalla summalla kerran kuussa vuosien ajan, tulee saavuttaneeksi miltei markkinoiden keskituoton. Ja koska keskituotto on keskimäärin jossain 8 % tasolla, niin useimmiten käy hyvin. Kunhan antaa ajan kulua eikä hätäänny kurssilaskuista, ja taivas ei romahda päällemme.

Mutta sitten asiaan.

Seligson

Pitkään markkinoilla on toiminut Seligson. Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Suomeen sijoittavien indeksirahastojen hallinnointipalkkio on 0,43-0,45 välillä. Lisäksi osto ja myynti maksavat hieman.

Tarjontaa täydentävät Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals 0,6 % hallinnointipalkkiolla. Kehittyvät markinat -erikoissijoitusrahaston hallinnointipalkkio vaihtelee 0,5 ja 0,75 välillä, riippuen sijoitatko paljon vai vähän kerralla.

Kiteytys: Seligson tarjoaa varsin kattavan kokonaisuuden, jossa voi hajoittaa sijoitukset käytännössä koko maailmaan. Jos haluaa pärjätä yhdellä palveluntarjoajalla, tällä pärjää. Kulut eivät ole enää matalimmat, mutta matalat. Ei mitään vikaa, sanon minä.

Handelsbanken

Toiseksi lähes täyden palvelun kohtuuhintaiseksi taloksi on noussut puolisalaa Handelsbanken. Puolisalaa siksi, että tilanne on muuttunut puolentoista vuoden takaisesta, ja eivät ole paljoa markkinoineet (sanoo Handelsbankenin asiakas joka harrastaa sijoittamista, muttei ole huomannut tätä).

Tarjolla on Eurooppaa (kulut 0,4 %), USA Index (0,4 %), kehittyvät markkinat (0,85 %). Kulut ovat juoksevia, eli kaikki kulut mukaan laskevia.

Uusi tuttavuus on Global Index Criteria (0,7 %), joka sijoittaa koko maailmantasolla rajaten pois aseet ja tupakan jne. Sinällään kiinnostava, tosin kulut voisivat olla hieman matalammat. Raaka-ainerahasto on vielä tarjolla 0,74 % kuluilla.

Kulut tippuvat jonkin matkaa alaspäin jos sattuu olemaan hieman enemmän sijoitettavaa. Globaalissa Indexissä kulut noin puolittuvat jos sijoittaa kerralla 50 000 euroa. Kehittyvillä markkinoilla tuo kulujen tiputus tuntuu jo vähän vinoilulta, tarvitsisi nimittäin vaatimattoman miljoonan kerrallaan.

Kiteytys: Jos on Handelsbankenin asiakas, saa helpolla varsin kattavan katsauksen Seligsonin malliin. Kulut samalla tasolla. Aasia-ulottuvuutta ei tosin ole, mutta jos on Aasian sijaan tuntenut aina houkutusta raaka-aineisiin, niin kompensoituu.

Nordnet

Nordnetillä* on tarjolla kovan luokan houkutin, neljä täysin kulutonta pohjoismaihin sijoittavaa indeksirahastoa (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska). Ainoa kulu ovat pienet valuutanvaihtokulut Ruotsin ja Norjan tapauksissa.

Hinnaltaan nämä tietysti rökittävät kilpailijansa. Eikä näissä ole myöskään mitään vikaa. Ainoa miinus mitä keksin on, että maantieteellinen hajautus ei ole niin suuri. Toisaalta suomalaiset sijoittavat omistavat pääosin kotimaisia osakkeita, joten jo näillä neljällä rahastolla hajauttaisi huomattavasti laajemmalle.

Nordnetin kautta voi ostaa myös Handelsbankenin Europafond indeksiä sekä Amerikan vastaavaa samaisella 0,4 hallinnointimaksulla kuin Handelsbankenin kautta ostettuna. Tuolta löytyi myös vähän yllättävä HSBC GIF Economic Scale Index Glb Eq AD, joka sijoittaa sekatyylisiin isoihin yrityksiin eri puolille maailmaa. En ihan päässyt kiinni miten nuo on valittu (esim. Walmart on isoin omistus). Juoksevat kulut 0.95 %

Bonus: Nordnetin kautta voi ostaa kerran kuussa maksuttomia ETF-rahastoja, eli pörssissä noteerattuja rahastoja. Noita riittää, ja näiden kulut ovat lähtökohtaisesti vielä pienempiä kuin rahastoilla. Tähän en kuitenkaan mene tässä bloggauksessa.

Kiteytys: Nordnetin maksuttomat rahastot ovat ohittamattomia jos haluaa sijoittaa pohjoismaihin. Lisäksi tarjolla on hieman Handelsbankenin rahastoja. Muuta indeksitarjontaa ei juuri ole, ellei asti ETF:fien puolelle.

OP

Osattomaksi ei jää myöskään osuuspankki. Tarjolla on Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Pohjoismaat ja Aasia. Kaikissa näissä hallintokulut ovat 0,75 %, ja osto- sekä myyntihinta 0,10-0,15 % sijoitettavasta summasta.

Täälläkin 100 000 euron sijoituksilla kulut tippuvat. Aika onnellista jos olisi miljonääri.

Kiteytys: Osuuspankin kulut ovat hieman kilpailijoita suurempia. Kattaus on kuitenkin laaja, eli jos nyt Osuuspankin asiakkaana asiasta innostuu, niin helpolla pääsee alkuun. En kuitenkaan hakeutuisi Osuuspankin asiakkaaksi ihan vain näiden takia.

EQ

Vähemmän tunnettu taitaa olla EQ, jolla on tarjolla Kehittyvät Markkinat (0,65 %), USA indeksi (0,38 %), Japani indeksi (0,5 %) ja Eurooppa indeksi (0,5 %). Hinnat ovat siis samaa luokkaa kuin kilpailijoilla.

Itselleni kynnys on 500 euron minimihankinta, jonka jälkeen voi ostaa satasen erissä. Koska ostan mielelläni laajaa määrää rahastoja pienellä summalla, ei noin korkea ostohinta sovi minulle.

Kiteytys: Jos yksittäisen hankinnan hinta ei ole ongelma, EQ tarjoaa periaatteessa riittävän setin sijoittaa koko maailmaan.

Elite varainhoito 

Elite varainhoito syntyi kun Eufex ja Elite yhdistyivät. En ole asiakas, joten nyt mennään ihan verkosta löytyvien tietojen varassa. Mukana on 12 rahastoa joiden nimessä on maininta index, pääosin Amundin ja Pictecin rahastoja.

Pikaisella selailuilla hallinnointipalkkiot ovat 0,15 ja 0,60 välillä, eli melko matalia. Minimisjoitus on 1000 euroa, ja merkintä maksaa rahastosta riippuen prosentin tai kaksi. Joissakin on myös lunastuspalkkio mukana.

Indeksirahastoiksi nämä ovat ihan matalakuluisia. Korkea minimimerkintä nostaa kynnystä, ja merkintäpalkkio lisää kuluja jos kyse on vain vuosista eikä vuosikymmenistä. En itse lähtisi tähän suuntaan, mutta jos nyt olisi aika monta sataa tuhatta ja etsisi täyden palvelun pakettia, niin voisi tämä kai toimia.

Danske invest

Google vei minut - viime kerran tapaan - myös Danske Investin sivuille. Matalakuluisesti (0,25) löytyy eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan satsaavat rahastot. Pieni miinus 250 000 euron minimimerkintä. Kehittyville markkinoille pääsee 0,5 % kuluilla ja 500 euron minimisijoituksella.

Sopii ehkä jollekulle. Ei sovi yhtään minulle. Jälleen uusi asia jossa miljonäärittömyyteni rajaa elämääni.

Satunnaiset löydöt

Evlillä on Ruotsi Osakeindeksi 0,5 % kuluilla ja 1000 euron minimisijoituksella. En tähän suuntaan hakeutuisi, kun noin saman hoitaa Nordnetin Superfondet Sverige - kuluttomasti.

Nordealta löytyy jonkinlaisia indeksirahastoja, mutta tietoa löytyy lähinnä muualta kuin Nordean sivuilta. Siispä en tähän suuntaan nyt vaella.

Index Helsinki on yritys joka pohjaa indeksisijoittamiseen. Verkossa ei ole asiasta paljoa, mutta käsittääkseni konsultoivat sitä miten ja mihin ETF:fiin sijoittaa.

Yhteenveto

Puolentoista vuoden aikana ei ole tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia indeksirahastojen suunnassa. ETF:fät ovat kuitenkin yleistyneet ja tarjontaa on siinä suunnassa enemmän.

Potentiaalisimpia välittäjiä ovat mielestäni edelleen Seligson ja Nordnet* (omine tuotteineen, ja vähän muidenkin). Handelsbanken on hiipinyt vaihvihkaa miltei porukan jatkeeksi.

Jos minimisijoitus ei ole ongelma, tarjontaa on huomattavasti enemmän. Tällöin pääsee käsiksi esimerkiksi Seligsonia huokeampiin tuotteisiin.

Miten neuvoisin itseäni kolme vuotta sitten?

Huomioikaa vastuuvapaus, neuvon itseäni, en muita. Näin sanoisin itselleni vuosien taakse, jos aikakoneen tai jonkinmoisen madonreiän olohuoneesta löytäisin.

  • Indeksisijoittaminen kannattaa. Tee sitä, etenkin jos et muuten tee mitään, laiska entinen minä.
  • Sijoita joko tasaisesti yhtä paljon, tai enemmän kun kurssit ovat alhaalla ja vähemmän, kun ovat ylhäällä.
  • Kyttää kuluja, mutta älä liikaa. 0,3 ja 0,4 % kulujen välissä ei ole enää paljoakaan eroa. Sen sijaan 0,4 ja 1,4 % välissä eroa on jo paljon.
  • Maantieteellinen hajautus on hyvästä.
  • Nordnetin* kuluttomat pohjoismaiset rahastot jossain muodossa mukaan.
Todettakoon tosin että jos minulla olisi aikakone käytössä, niin en ihan ensimmäisenä kyllä keskittyisi indeksisijoittamiseen. Ja talousmielessä olisi loogisinta mennä komentamaan sukua 1950-luvulle, että ostakaa merenrantaa pääkaupunkiseudulta, niin paljon kuin irtoaa.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.