UA-52254593-1

30.7.2019

Muutamia pieniä kesähenkisiä ostoksia

Olipas kesäloma. Oli kivaa. Tein paljon. En blogannut talousaiheista yhtään mitään. Semmoista sattuu, ja hyvä näin.

Olen minä nyt silti jotain sijoittamisaiheistakin harrastanut. Siis sen lisäksi, että olen ajoittain katsonut että onko tullut osinkoja. Olen nimittäin käynyt viime viikkoina ostoksilla peräti neljä kertaa.

Nestettä ostin lisää kuusi osaketta hintaan 30,50 euroa. Tämä oli ihan vaan spontaania fiilistelyä, ilman mitään harkintaa. Olen näet kipuillut sen kanssa, etten tule ostaneeksi osakkeita ellei niiden kurssi laske. Eli jos kurssi vaan nousee, niin en osta ikinä lisää.

No, sitten kaiketi autoa tankatessani ajattelin, että ostanpa tänään Nestettä pienen määrän päivän hinnalla, välittämättä mistään muusta.

Sen sijaan Wärtsilän ostamisessa oli mukana enemmän harkintaa. Ostin elämäni ensimmäiset kaksi kertaa Wärtsilää, ensin 7 osaketta hintaan 11,475 ja toiset 7 osaketta hintaan 11,30 euroa.

Wärtsilää olen tuumannut jo pitkään. Jo vuosia sitten olin työn puolesta Vaasan suunnassa ja jäin miettimään kovassa nousussa olevaa länsirannikon energiaklusteria. Nyt Wärtsilän kurssi on laskenut ihan tuntuvasta - tosin ihan oikeista syistä - joten tuntuu luontevalta ostaa itseäni sisään. Ostan lisää jos kurssi niiaa lisää.

Neljäs ostosettini osui tuttuun suuntaan, eilen. Ostin lisää Nordeaa 33 osaketta hintaan 5,92 euroa.

Joskus kesällä ajattelin, että katselen Nordean tippuvaa kurssia tuonne alle 6 euron hintoihin, ja sitten ryhdyn miettimään että ostanko lisää. No, kurssi tippui päätin sitten ostaa. Tekee mieli katsoa tämä notkelma loppuun asti. Toivoen tietty, että kyseessä ylipäätänsä on notkelma eikä alamäki ja seinä.

Mitään uutta ja hienoa sanottavaa minulla Nordeasta ei ole. Koko pankkisektori kipuilee ja suhteessa tulokseen osakkeita saa halvalla. Toisaalta syitäkin löytyy: nollakorkojen aika, pienemmät sekä kustannustehokkaat nettipankit ja rajapintojen avaaminen muille toimijoille. Teoriassa myös uusia jättejä voi rynnätä markkinoille (Facebook jne.), mutta siitä en ole niin varma. Esimerkiksi Facebook toimii niin hähmyisesti, että pankkipalveluiden yhdistäminen samaan vaatisi melkoista organisaation kurssinmuutosta.

Että tämänkaltaista. Nyt käyn töissä jokusen päivän ja sitten huilaan taas. Syksy tulee, valitettavasti.

14.7.2019

Tunteet ja sijoittaminen: kun on aikaa, löytää ostettavaa


Se on kesä. Kesällä rakennan asioita mökillä, jos aurinko paistaa niin retkeilen perheen kera, ja harrastan onnellista parisuhdetta. Kun ei töissäkään ole tarpeen käydä, niin Netflix käynnistyy useammin. Vielä kun saisin kirjan tai pari luettua, niin kiva.

Sijoittaminen on jäänyt taka-alalle. Vilkaisen välillä onko osinkoja tullut. Joskus viikon välein katson osakkeiden ja rahastojen hankinta -exceliäni (oikeasti Google Sheets). Siellä lukee millä hinnoilla olen valmis ostamaan lisää jo omistamiani, ja solun väri muuttu vihreäksi ostohinnan lähestyessä. Sitten toimeksiantoa rustaamaan.

En myöskään oikein ehdi tai malta lukea talousaiheisia uutisia tai blogeja. Seuraan taloutta ehkä samaan malliin kuin kymmenen vuotta sitten - jos jotain kiinnostavaa tulee vastaan.

Käytännössä siis teen kaikkea muuta kuin harrastan sijoittamista. Se tekee ihmiselle hyvää. Mutta se sai minut myös pohtimaan tunteiden merkitystä ostamisessa.

Tuumailen tässä seuraavaa:

1) Jos on aktiivinen, lukee ja perehtyy, niin löytää ostettavaa. Ja kääntäen, jos ei ole aktiivinen, ei löydä ostettavaa. Eli etenkin suoran osakesijoittamisen suhteen tilanne on se, että oma aktiivisuus johtaa omaan aktiivisuuteen.

Tälle on myös termi: itseään toteuttava ennuste. Ajattelen tekeväni järkeviä, harkittuja päätöksiä. Niin kuin osittain teenkin, vertaan yhtiöiden hintaa tuottoon, oman pääoman tuottoa, osinkoa ja osingonjakoprosenttia jne.

Mutta tuohon tilanteeseen päädyn kun ensin jossain syvällä sisimmässä olen ensin  ajatellut että olisipas kiva löytää jokin metsäalan firma jota ostaa. Teen kyllä vertailuja ja pohdintaa, mutta vasta kun on impulssi ja suunta. Nuo molemmat tulevat aika tunteella ja fiiliksellä.

2) Edellinen on tyhmää. Sijoitamiseni pääpaino on liukunut osakkeiden suuntaan. Tämä samaan aikaan kun hahmotan entistä paremmin kuinka tunteellinen loppujen lopuksi olen, ja aika heikko osakepoimija. Pääsyy tälle suunnalle on, että osakkeiden osto ja suora omistaminen on kivaa.

En silti ole huolissani. Kun ostan fiiliksen mukaan ja välttelen kuluja sekä ylihintaisia sekä ei-tuottavia yrityksiä, niin ihan hyvää jälkeä siitä syntyy. Ei nyt ideaalia eikä ehkä indeksin tasoista, mutta silti. Kyllä se gorillakin ostaa ihan ok yrityksiä jos vaihtoehdot on rajattu jotenkin järkeväksi ja yritykset nyt keskimäärin jotain tuottavat.

3) Tunteita vastaan voi taistella. Minulla on siihen kaksi lääkettä.

Ensinnäkin ostan myös indeksejä. Nordnetin kuluttomat ETF-rahastot * ovat kiva juttu jota minun kannattaisi käyttää enemmänkin. Tällöin eivät tunteet vaikuta. Ei tarvitse edes tuntea mitään. Muuttujina on vain kalenteri ja euromäärä. Tosin tunteet voivat vaikuttaa siihen mitä ETF-rahastoa ostaa. Heh heh.

Toisekseen käytän apuna yllä mainitsemaani mallia, jossa ostan hieman lisää jos yrityksen kurssi tippuu 2 %. Tämä tarkoittaa sitä, että odottelen ja odottelen että hieman halvemmalla saa. Tämä toimii useimmiten, mutta jos onnistun tekemään ensimmäisen ostoni täsmälleen kurssien pohjakohdassa, niin ostoni jäävät vähiin. Näinkin on käynyt.

Onko tässä nyt jotain ongelmaa?


Vastaan itse kysymykseeni: eipä oikeastaan. Pientä ristiriitaa aiheuttaa, etten koe, että saisin ihan niin paljon tuottoja kuin kyvyilläni ja suunnitelmallisuudella olisi mahdollista saada. Toisaalta, tämä on harrastus joka tuottaa. Kaikilla muilla harrastuksillani on tapana maksaa. Joten väliäkös hällä.

Taidan mennä lastani aamuhalailemaan ja kenties takaisin sänkyyn nukkumaan. Hyvä tästä tulee.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa, käsittääkseni jos kirjautuu uutena asiakkaana sisään ja ryhtyy sijoittamaan.

6.7.2019

Osinkojen välikatsaus 7/2019: tasaisesti parempaan päin

Se on heinäkuu. Ja vielä lomakin. Koska teen kahden kuukauden välein osinkojen välikatsausta, nämä kaksi yhdistyvät kauniisti. Olen nimittäin lomalla ja teen osinkokatsausta!


Vaan eiköhän mennä asiaan. Tässä kuvassa ovat osinkosummani kuukausittain vertailtuna. Toukokuussa sain osinkoja (luvut ovat muuten verojen jälkeen) 131 euroa ja kesäkuussa 212 euroa. Molempina kuukausina oli lievää nousua verrattuna edellisen kuukauden vastaavaan.

Tässä on sitten graafi siitä, miten osingot ovat kumuloituneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä olen noin 250 euroa edellä viimevuotista. Mikä on sitten oletettu osinkosumma koko vuoden aikana? Sitä spekuloin seuraavien kuvien avulla.


Tässä on kuva vuotuisista osingoistani. Tässä kuvassa on yksi hieno asia. Ohitin juuri eurolla vuoden 2016, joka on tähän mennessä ollut toiseksi tuottoisin osinkovuoteni. Viime vuoden ennätys on enää noin 220 euron päässä.

Hitusen toivon, että tänä vuonna saisin osinkoja 2000 euroa. Se olisi mukava tasasumma. Vaan kuinka mahdollinen on tuo rajapyykki?

Viime vuonna vuoden loppupuoliskon osinkosummani oli 472 euroa. Voinee olettaa, että ainakin noin sen verran on osinkoja lisää vielä tulossa. Lisäksi Nokia jakoi osinkonsa vuosineljänneksiin. Nämä yhteenlaskettuna "pomminvarmaa" osinkoa on tulossa 557 euroa.

Tuo merkitsisi 1888 euroa. Olettaisin, että sen yli nyt ainakin menee. Mutta tuo loppu 112 euroa tulisi siis tulla osinkojen korotuksilla sekä lisäostoilla jota olen tehnyt viimeisen vuoden aikana. Luulen, etten kuitenkaan ole ostanut niin paljoa neljästi vuodessa osinkoa maksavia yrityksiä, että tuo ero tulisi kirityksi kiinni. Lisäksi osinkojen korotukset ovat olleet vain maltillisia. Mutta katsotaan.

Tosin. Tosin on muuten aina jännä sana, kun se pitää sisällään melko usein käänteen. Nyt kesäkuussa sain osinkoja 212 euroa. Niistä runsas kymppi oli S-osuuskauppojen korkoja ja muutama kymppi oli puolivuosittain osinkoa maksavien ETF:fien tuottoa. Eli joulukuussa 200 euron rajapyykki on lähellä, ja syyskuussakin pitäisi mennä ensimmäistä kertaa ikinä runsaasti yli 100 euron osinkotulojen.

Edellä mainitulla 2000 euron rajapyykin saavuttamisella ei ole kyllä yhtään mitään merkitystä kenellekään muulle kuin minulle. Mutta kiva noita on silti seurata.

Loppuun kuva kumulatiivisesta osinkokertymästä. Kaikkineen olen saanut osinkoja 6785 euroa, seitsemän vuoden aikana. Kaavion suunta on nousevahko, mutta turhan maltillinen. Olisi kiva jos tämä graafi kääntyisi entistä enemmän pystyyn.

Summa summarum

Osingot ovat minulle ristiriitainen asia. Tunne tykkää niistä. Järki sen sijaan sanoo, että osingot uudelleen sijoittavat ratkaisut ovat parempia. Tätä tunnesolmua avasin blogissani pari kuukautta sitten.

2000 euron rajapyykin ylittymistä odotellessa: hyvää ulkomaanmatkaa, uintia, löhöilyä, mökkeilyä, töissä olemista tai mitä sitä on nyt kenelläkin kesällä ohjelmassa on.