UA-52254593-1

30.3.2017

Vähän jo toistan itseäni: osto 2 x Target ja Global X Superdividend

Tämä bloggaus voi muistuttaa aikaisempia bloggauksiani. Se johtuu siitä, että tämä bloggaus muistuttaa aikaisempia bloggauksiani. Kävin ostoksilla samassa paikassa kuin viime kuukausian muutoinkin.

Jo pari viikkoa sitten tein pari pientä ostosta: neljä osaketta Targettia hintaan 54,91 ja kymmenen osaketta Global X Superdividenddiä hintaan 20,78. Jokunen päivä sitten vielä täydennys, taas neljä osaketta Targettia, nyt hintaan 53,80.

Eipä noista nyt ole paljoa sanottavaa. Target on osinkoaristokraatti kauppajätti joka on toivottavasti väliaikaisissa vaikeuksissa. Olen ostanut sitä jo vajaat kymmenen kertaa, mutta kokonaisarvo on vasta 1500 euron tietämissä. Tässä on pikkuostosmallin etu, jos olisin ostanut tonnilla tai parilla kerralla, niin miinusmerkki olisi paljon tuntuvampi.

Global X Superdividend taasen on ETF-rahasto joka nyt sijoittaa hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin, globaalisti. Tuonkaltaisiin ajattelen sijoittavani jos ja kun kurssit niiaavat (ei, en ennusta, mutta niin käy vielä joskus koska aina ennenkin on käynyt). ETF ei ole osa Nordnetin* maksutonta kuukausiostostarjontaa.

Siinäpä tämä. Bloggaustahti on hiljaisempi koska satsaan kuntavaaleihin, joissa siis olen ehdolla. Jos joku asuu Espoossa ja kaipaa yhtä nimeä harkittavien listalle, minulta voi kysyä vinkkiä ikäisestäni myös sijoittamista harrastavasti kuntavaaliehdokkaasta.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

19.3.2017

Professorit ja itse säästetty kymmenien miljoonien omaisuus - näin se onnistuu

Perjantain Helsingin Sanomissa oli kiinnostava juttu. Sukulaisprofessorit Eino Jutikkala ja Maija Lehtonen testamenttasivat koko omaisuutensa tutkimukselle, likimain 30 miljoonaa. Taustalla olivat sekä asuntojen arvonnousut, että ennen kaikkea säästäväisyys ja pitkäaikainen sijoittaminen. Jutikkalan testamentti oli 22 miljoonaa euroa, Lehtolan neljä. Aika inspiroivaa, sanoisin.

Artikkelissa ei tarkemmin avattu taustoja, mutta sen kuvan sain, että omaisuus on joko kokonaan tai pääosin omalla työllä ansaittu ja rakennettu. Tyyliin perhe on mahdollistanut on velattoman opiskelun, ja siinä se.

Jutikkalan säästämisen idea oli ostaa osakkeita ja olla myymättä niitä. Aika järkevä ja yksinkertainen linjaus, muuten.

Hesarin jutussa todettiin, että sellainen 6600 on aika keskimääräinen palkka professorille. Jos ajatellaan, että pienin menoin elämällä (mutta verot maksamalla) soisi tuosta puolet säästöön, niin vuodessa saisi jemmaan suunnilleen 40 000 euroa. Samaa muuten Hesarin jutussa mainittiin.

Innostuin, ja tein kuvion siitä miten tuo 40 000 euroa vuodessa kasvaisi 0, 3, 7 ja 10 % tuotoilla. Leikitään että palkat ja rahanarvot eivät muutu.



Alkuun näyttää siltä, että kaikki tuottavat noin samaa tahtia. Tässä on hieman muuttujaharhaa - tässä puhutaan kuitenkin kymmenistä miljoonista. Ei minunkaan 10 % osaketuottoni edes väräyttäisi viisaria näin isoista summista puhuttaessa.

Toisekseen: 7 ja 10 % tuotoilla kestää päästä vauhtiin, mutta kun eroa alkaa tulla, niin sitähän tulee. Esimerkki tuosta 10 % tuotosta: alkuun kestää 14 vuotta rikkoa miljoonan raja. Vuodesta 49 vuoteen 50 yhden vuoden tuotto on jo yli 4 miljoonaa.


Mitä tästä itse oppia


Kyseessä on tarina perinteisestä osakesijoittamisesta: osta, älä myy, aloita varhain ja jatka pitkään. Tylsää hommaa, joka on mahdollista isolle osalle suomalaisista - tosin pienemmässä mittakaavassa.

Tärkeintä on saada tuotto tuottamaan. Se on lopulta se, joka ratkaisee kunnon tuotot. 40 000 euroa nollakorkoiselle säästötilille on 50 vuodessa 2 miljoonaa. Pelkästään 3 % tuotolla summa on jo yli 4,5 miljoonaa. Mikä tahansa tuottoprosentti vaikuttaa jo paljon loppusummaan.

Kuluja kannattaa vahtia. Tämän meinaan aina välillä itsekin unohtaa. Esimerkiksi 7 ja 10 tuottoprosentin erosta ison osan voivat selittää kulut. On rahastoja joissa hallinnointipalkkio on lähempänä kahta prosenttia, on Nordnetin*  maksuttomat pohjoismaiset rahastot ja on paljon siltä väliltä.

Tein vielä yhden laskelman. Jos 7 % tuoton sijaan tuottoprosentti olisi 6 % (eli hallinnointiin olisi mennyt prosentti), 50 vuodessa kulu olisi ollut vaatimattomasti 4,5 miljoonaa! Lähes neljännes kokonaispotista.

Tämä ei perustu niinkään siihen, että tuo prosentti olisi noin iso summa rahaa, vaan siihen, että se prosentti on poissa niistä euroista, jotka olisivat tuottaneet lisää euroja. Eli niin sanottu “no show” -tilanne.

Vetoapua voi saada. Voi tuntua tylsältä miettiä, että 40 vuoden kuluttua sitten pääsee juhlimaan. Mutta tämä malli pohjaa nollatilanteeseen. Esimerkiksi perintöjen tai vastaavien kautta monet saavat pieniä ja suurempia buusteja. Tätähän se niin sanotun vanhan rahan käsite merkitsee. Eli oikeasti seuraava sukupolvi aloittaa jostain tämän kuvion keskivaiheilta.

Tämä nyt ei paljoa suurinta osaa meistä ilahduta. Mutta olennaisin pointti - mielestäni - on, että ihan mikä tahansa satunnainen tulo voi hyppäyttää portaan tai kaksi ylemmäksi.

Kiitos postuumisti kyseisille lahjoittajille suomalaisen yhteiskunnan ja tieteen puolesta. Aikoina jossa koulutus on jotenkin kummallisesti alettu näkemään yhteiskunnan edun vastaisena asiana, vastaavankaltaiset asiat ovat hyvästä.

o o o

Vielä loppuun hieman yhteiskunnallista pohdintaa, kun olen vauhdissa. Johtamisen ja johtajan tehtävä on mielestäni näyttää suuntaa, mahdollistaa parempi tulevaisuus ja innostaa sekä luoda uskoa tulevaan. Joten politiikassa tämä on osin rikki, myydään omaa näkemystä peloilla, liioitellaan sitä mikä on huonoa, nakerretaan tulevaisuudesta pessimismin takia...

Jotenkin sen vielä ymmärtää, että Suomessa ripotellaan tuhkaa päälle, taitaa kuulua kansanluonteeseen. Mutta tyyliin Yhdysvallat, maailman isoin talous, uhriutuu ja syyttelee muita - ikäänkuin pärjääminen ei olisi omissa käsissä ja työkaluja ei olisi riittämiin.

Ongelma on siinä, että käpertymällä ja suojautumalla pidetään kiinni siitä mitä jo on. Mutta sillä tavalla ei löydetä sitä, mitä voisi huomenna olla.

Näin ne tulevat kuntavaalit (olen ehdolla) innostavat linkittämään vähän kaikkea myös yhteiskuntaan. Toisaalta - kaikki liittyy yhteyskuntaan.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

11.3.2017

Voiko töissä puhua sijoittamisesta, osa 2: rahastoilla ulkomaille

Tämä on voiko töissä puhua sijoittamisesta -sarjani toinen bloggaus. Joskus vuosi, pari sitten ryhdyin puhumaan useammin ääneen sijoitusharrastuksestani. Ei siten ettäkö olisin asiasta suuna päänä, mutta jos joku kysyy mitä harrastan, niin olen asiasta maininnut. Ajoittain tämä johtaa keskusteluihin, useimmiten ei.

Yksi työkaveri mainitsi, että hän on säästänyt jo pitkään rahastoihin. Tililtä lähtee kuukausittain tietty summa automaattisesti rahastoihin. Noilla rahoilla, osin siis säästämillään euroilla ja osin niiden koroilla, hän käy ajoittain ulkomaanmatkoilla.

Olin että wau, hienoa toimintaa. On tavoite. On sen järjestelmällinen mahdollistaminen. Osaa myös nauttia hedelmistä matkan varrella. Jälkimmäisessä itselläni on vielä petrattavaa, tosin itselleni sijoittamisen ensisijainen tavoite on tässä vaiheessa rakentaa kunnon suojapuskuria.

Minulla ei ole aavistustakaan ketkä työkaverit vastaavaan tekevät, ja ketkä eivät. Väitän, että tuota ei voi mistään myöskään päätellä. Piensijoittaminen on sen verran sivussa ihmisten koulutuksista ja työtehtävistä, plus muutkin menot asiaan vaikuttavat, että on hankala arvailla kuka voisi olla asiasta kiinnostunut ja kuka ei.

Veikkaan että tulen vielä asiasta monasti yllättymään.

7.3.2017

Kahdesti kaupoilla: Target ja Target sekä hitusen köykäistä yritysanalyysiä

Myönnettäköön, blogini alkaa varmaan mennä tylsäksi. Kurssit ovat nousseet, eikä seurantalistani yrityksistä kovinkaan moni ole lähelläkään sitä hintaa, millä alkaisin ostamaan. Aika monet ovat sellaiset 10-20 % lähtöhintani yläpuolella.

Onneksi on poikkeuksia. Tai no, onneksi on tässä tapauksessa suhteellinen käsite. Yhdysvaltalainen ruokakauppaketju Target on laskusuunnassa. Olen ostanut pieniä määriä Targettia pikku hiljaa, tällä kertaa 4 kappaletta hintaan 57,19 ja 3 kappaletta hintaan 56,06 dollaria.

Omistan nyt 22 osaketta, arvoltaan vajaat 1200 euroa. Ostohintani on noin 10 %  miinuksella.

Jotta bloggaus ei olisi ihan vain tylsä aiemman toista, hieman pohdintaa Targetista. Kyseessä on Yhdysvaltain toiseksi suuri kauppaketju, Walmartin jälkeen. Myymälöitä on päälle 1800, eli jokunen löytyy.

P/E-arvo on nykykurssilla hitusen alle kymmenen, eli tällä mittarilla yritys on varsin kohtuullisesti hinnoiteltu. Verraten esimerkiksi S&P-indeksin keskimääräiseen arvoon joka on tällä hetkellä 26,75.

Vaan tästä ei kannata riemastua, Targetin ongelma on tippunut kannattavuus. Eli viivan alle jää vähemmän. Ja etenkin jos suunta on alaspäin, niin se selittää tippuneen kurssi. Ja kyllä se P/E-lukukin alkaa korjaantumaan ylöspäin kannattavuuden tippuessa.

Osinko on 4,18 % ja EPS (eli liiketoiminnan tulos) on aika tasan 10 %. Ihan hyviä lukuja suhteessa osakkeen kurssiin, edellyttäen että nuo pysyvät vähintään nykytasolla.

Minua kiinnostaa hajauttaminen. Ja tasaisena sieluna minua kutsuvat myös sellaiset vakaat, tylsää työtä tekevät yritykset. Selainen olen persoonana minäkin. Tästä syystä on kiva omistaa myös kaupan lan yrityksiä. Target on semmoinen, joten ajattelin nyt seurata tämän alamäen alas asti ja katsoa mitä siitä seuraa.

5.3.2017

Miltä sijoittaminen tuntuu?

Vanhanakin on hyvä oppia uusia asioita. Olen viime aikoina pyrkinyt kehittämään tunnepuoltani, minä kun olen varsin rationaalinen ja analysoin aina kaiken. Siispä on syytä myös pohtia miltä sijoittaminen tuntuu.

Nyt en viittaa tunteella sijoittamiseen, eli että fiiliksen mukaan tekisin osakevalintoja. Sitä kyllä aika ajoin teen siinä missä muutkin, mutta se ei ole tämän kirjoituksen juju. Nyt yritän miettiä tunteita mitä minulle tulee tämän harrastusmuodon yhteydessä.

Jos tulokulma tuntuu oudolta, käytän tavanomaisempaa: sähly.
  • Pelatessa tuntuu hyvältä kun jokin asia menee hyvin: syöttö lapaan tai pallo maaliin.
  • Kun onnistuu pelaamaan hyvin yhteen muiden kanssa, tulee sellainen tunne, että jes, aika hyvin osattiin, ja vielä yhdessä.
  • On kivaa ja myös hauskaa.
  • Pelin jälkeen on useimmiten mukava, rento ja väsynyt tunne. Onnellinen. Fyysisesti ja henkisesti.
Miten sitten sijoittaminen?

Jännitys. Sijoittamiseen kuuluu lievä jännitys. Meneekö ostotoimeksianto läpi, tai mitäs minun osakkeilleni kävi kurssien tippuessa tai noustessa. Myönnettäköön, että tämä tunne kyllä lieventyy jokaisen kaupan myötä. Vähän niin kuin lapsena kouluun yksin käveleminen, pian siihen tottui. Mutta jännitystä on silti ilmassa.

Uuden löytämisen riemu. Kun löytää sattumalta tai oman työn tuloksena jotain hieman erilaista. Tyyliin olen lapsellisen kiintynyt Weyerhauserille. Tuntuu kivalta omistaa uudenmaan verran metsää Amerikoissa. Tuntuu kivalta, että tuommoisen löysi.

Ylpeys. Tunnistan itsessäni ainakin jonkinmoista ylpeyttä sijoittamiseen liittyen. Osaan tehdä rahoillani järkeviä asioita. Kykenen saamaan tuottoa korkoa korolle -mallilla. On syytä uskoa, että perikunta vielä yllättyy iloisesti tai on muutoin vaan onnellinen kun ovatkin yhtäkkiä ainakin vähän matkaa varakkaita. Tämä jos asiat jatkuvat nykyiseen malliin.

Häpeä / nolous. Tämä lienee sukua sille jos syö tai juo liikaa. Sellainen lievä häpeän tunne, että harmittaa. Annoin tunteideni viedä, ostin jotain mikä nyt ei ollutkaan kovinkaan järkevää. Epäonnistuin. Tämän tunteen kuolettamisessa olen aika hyvä: jos menee mönkään, selitän sen itselleni siten, että harrastaminen nyt yleensä maksaa eikä tässä nyt isoista summista puhuta.

Yksinäisyys. Sijoittamiseen kuuluu myös lievä yksinäisyys. Vain minä omistan mitä omistan, ja vain minä hyödyn tai kärsin tappiota. Sählykentällä sitä onnistuu tai epäonnistuu yhdessä, ainakin numerotaulumielessä. Veikkaan että tämä on osasyy miksi olen alkanut puhumaan laajemmin sijoituksesta harrastuksena, tulee tilaisuuksia keskustella. Ja osin tästä syystä bloggaus on kivaa, samoin kuin muiden blogien lukeminen. Pääsee jakamaan kokemuksia.

 o o o

Summa summarum. Jos haluaa kokea vahvoja tunteita, maltillinen ja hajauttava sijoittaminen ei ehkä ole se juttu johon kannattaa satsata. Mutta tunteita sitä koetaan tässäkin harrastuksessa. Tunteet ovat kivoja, vaikka ylirationaalinen useimmiten olenkin.

3.3.2017

Ostoja: Target ja Global X Superdivident

Ensimmäisen kerran pian kuukauteen kävin ostoksilla. Tai oikeastaan automaattiset ostotoimeksiantoni laukesivat. Ostin kolme kappaletta Targettia hintaan 57,62 ja kahdeksan kappaletta Global X Superdividend ETF:fää hintaan 21,20.

Targettia olen ostanut  muutaman kerran kun kurssi on ollut laskussa. Nyt yritys raportoi tippuneista tienesteistä, joka tietty tiputti myös kursseja. Joka sai minut ostamaan lisää.

Global X Superdividend on minulle uusi tuttavuus. Se on ollut pitkään "ostan joskus kun siltä tuntuu" -listalla. Nyt sitten kurssi tippui tasolle jonka olen aikoinaan itselleni asettanut.

Tunnen selvästi houkutusta kassavirtaa tuoviin sijoituksiin, vaikka se verotusmielessä ehkä tyhmää onkin. Ja hyvät osingonmaksajat maailmanlaajuisesti voisivat kassavirtaa tuoda. Tosin tällä 160 euron sijoituksellani en kyllä kassavirrassa kieri, mutta siihen suuntaan.

Kumpaakin aion ostaa lisää jos kurssit tippuvat.