UA-52254593-1

30.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2020: Pikku hiljaa ylöspäin

Se on kuunvaihde, tai oikeastaan kohta on kuunvaihde. Vaan koska pörssit ovat kiinni enkä säästötiliäni ehdi viikonloppuna tyhjentää, voin aivan mainiosti jo nyt luoda katsauksen sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Tässä kuvassa ovat sijoittamani eurot, ja varallisuuden kasvu. Eli kaikki sinisen yläpuolella on plussaa.

Tähän mennessä olen sijoittanut suunnilleen 55 400 euroa. Sijoitusvarallisuutta on aika tarkalleen 21 000 euroa enemmän. Tuon verran olen tällä hetkellä voitolla. Pari kuukaustta sitten olin plussalla vain hitusen päälle 10 000 euroa. Jossain kohtaa oli summa varmaan tuon 10 000 euron alapuolella, mutta silloin ei ollut välikatsaushetkeä.

Tässä on sitten muutos kuukausittaisella tasolla. Ennen tätä vuotta oli maltillista, mutta se selittyy osin sekä pienemmillä summilla, että kolmen kuukauden keskiarvolla. Keskiarvo aina taasaa heilahteluja.

Käytännössä helmi ja maaliskuu olivat melko vahvasti miinusmerkkisiä. Huhtikuussa tuli jo plussaa, ja toukokuussa myös.

Tässä on sitten katsaus allekirjoittaneen kokonaisvarallisuuteen. Bruttona minulla on varallisuutta 490 000 euroa. Vaan koska velat pitää maksaa pois, ja niitä on 193 000 euroa, niin velattomaksi varallisuudeksi jää sitten 298 000 euroa.

Ehkä taas kohta voin julistaa varallisuudekseni 300 000 euroa. Kerran jo niin tein, sitten tuli korona ja käänsi keltaisen käyrän alaspäin.

Tässä on sitten graafi varallisuuden muutoksesta eriteltynä. Pahoittelut sekavuudesta, pitäisi yhdistää vasemman reunan kuukausia kolmen kuukauden keskiarvoiksi, mutten jaksa. On kuuma ja tekee mieli päiväunille.

Tässä kuussa säästötileille päätyi 250 euroa. Velat lyhenivät tasaiseen tahtiin 765 euron verran. Kun sijoituksetkin tuottivat 4591 euroa, niin mikäs tässä. Plussaa tuli yhteensä 5600 euroa.

o o o

Sitten loppupohdintoihin.

Kolmen nihkeämmän kuukauden jälkeen varallisuus taas karttuu. Tiedostan olevani onnekkaassa asemassa kun työt eivät ole (ainakaan akuutisti) uhattuna ja puskurit auttavat jos tekee tiukkaa. Mökin vuokraaminen hiljeni hetkeksi, mutta on nyt täynnä kuukausiksi eteenpäin (mukana on tosin omaa mökkeilyä). Tästä taitaa tulla vuokratulojen suhteen ennätysvuosi.

Minulla on kuitenkin sellainen fiilis, että tämä ei todellakaan ollut vielä tässä. Koronaepidemian ensimmäinen aalto on menossa pois, ja toivokaamme, ettei toista tule. Ainakaan samalla voimalla.

Mutta jälki talouteen ja ihmisten arkeen on iso. Pörssikurssit ovat mielestäni nousseet kohtuuttoman nopeasti. Vaikka välitön isku on kenties ohi, niin monissa neljännesvuosikatsauksissa tulee nihkeää kuultavaa.

Minä veikkaan, että osakekurssien aaltoilu jatkuu vielä pitkään. Käytännössä siihen asti kunnes epidemian uhka on tavalla tai toisella takanapäin. Kun apeampi uusi arki alkaa näkymään yritysten tuloksissa, niin kyllä se näkyy myös kursseissa. Kaikkien kannalta olisi kyllä kivaa jos olisin väärässä.

Niinpä pyrin laittamaan pikku hiljaa euroja odottamaan sijoittamista, ja toivon, ettei työ tai jokin muu merkittävä mene alta.


24.5.2020

Viime viikkojen miniostoksia: junaliikennettä amerikanmaalta ja kaikenlaista muuta


En ole kohta kuukauteen raportoinut miniostoksiani. Siihen on hyvä syy, en ole juuri mitään ostanut. Mutta huomaan myös, että koronakevät ja sekavuus heiluttelee bloggausrutiineitani.

Yleisesti taustoista: ostan yksittäisten yritysten osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyy ja koen, että on ostettavaa. Pyrin ostamaan "alamäessä". Eli olen määritellyt aloitushinnan, ja sitten ostan 100-200 eurolla. Sen jälkeen ostan lisää kun kurssi on tippunut pari prosenttia.

Mutta sitten asiaa, eli mitä olen ostanut toukokuun aikana:

Iron Mountain on REIT, joka keskittyy palvelintiloihin ja vastaaviin. Siis modernin ajan talonmies- ja logistiikkapalveluihin. Osakkeen arvo on tippunut koronaa edeltävistä 30-35 dollarin arvoista kymppiä alemmas. En usko, että koronakriisillä on pidemmän aikavälin vaikutus yrityksen toimintaan.

Iron Mountainia olen ostanut 5 osaketta hintaan 23,98 dollaria, ja 7 osaketta hintaan 22,03 dollaria. Kokonaisomistukseni on nyt hurjat 30 osaketta, joilla on arvoa vajaat 700 euroa.

Union Pasific on uusi tuttavuuteni. Tämä firma on ollut minulla listoilla ennenkin, mutten ole päätynyt ostopuolelle. Vakaata ihmisten junilla kuljettamista. En tässäkään kohden usko, että korona merkittävästi heikentäisi tilannetta muuta kuin väliaikaisesti.

Union Pasificciä olen ostanut yhden osakkeen hintaan 157,70 dollaria, ja toisen hintaan 152,40 dollaria. Näillä kahdella osakkeellani en voi varmaan kutsua itseäni (vielä) rautatiemoguliksi.

Cityconia ostin lisää 17 osaketta, kappalehinnalla 5,77 euroa. Tässä on vähän riskaabelin oston makua, kauppakeskuksiin tämä koronakriisi kyllä iskee. Tai siis on jo iskenyt.

Luulen, että ennemmin tai myöhemmin tilanne palaa enemmän tai vähemmän ennalleen. Edelleenkin mennään kauppoihin, ravintoloihin ja elokuviin. Citycon on pyrkinyt pääsemään eroon heikoimmilla paikoilla olevista kauppakeskuksistaan, ja on tavoitellut "ykköspaikkoja". Tämänkaltaisen kriisin keskellä tuo voi olla hyvä taktiikka.

Nokian Renkaita ostin lisää vielä kerran, 6 osaketta 18,15 eurolla ja vielä 8 osaketta hintaan 16,84. Nokian Renkaita on pidetty pitkään vakaana laatuyhtiönä. Varsin nopeasti tilanne on keikahtanut ja tulosvaroitus on annettu. Minä taas ajattelen ja vähän toivonkin, että kyseessä on ainakin osittain ohimenevä tilanne, joten se laatuyhtiön "pohja" auttaa kun markkinat muutoin kääntyvät kohden normaalimpaa.

Weyerhaeuseria ostin, vaikken tiedä kannattiko. REIT joka omistaa amerikkalaista metsää. Yhtiöllä on ollut kannattavuushaasteita jo ennen koronakriisiä, eikä tuore kriisi asiaa ainakaan auta. Toisaalta tykkään metsästä ja puun arvo on aika stabiilia. Jos yhtiön tilanne paranee, nyt on voinut saada huokeammalla.

Eli 6 osaketta kappalehinnalla 17,45 dollaria.

Lisäksi kävin pankkimarkkinoilla. Wells Fargoa ostin useampaankin kertaan, ensin 4 osaketta hintaan 29,06 dollaria, sitten 5 osaketta hintaan 23,92 ja vielä 6 osaketta hintaan 22,17 dollaria.

Tässä vaellan riskien mailla. Pankkisektori on myllerryksessä sekä digitalisaation seurauksena, että nyt maailmanlaajuisen koronakriisi ja talouslaman. Ei siis hyvältä näytä.

Toisaalta se, ettei näytä hyvältä, näkyy pörssikursseissa. Jos tilanne tästä vähän parantuu ja pankkijärjestelmälle ei koidu ongelmia, niin nämä voivat olla hyviä ostoksia. Tai sitten kiroan tätä päätelmääni miedosti tulevissa bloggauksissani.

o o o

Olin näemmä ostanut vähän enemmän kuin ajattelinkaan ostaneeni. Noh, sellaista sattuu. Kun ostotilillä on rahaa ja taulukkoni näyttää vihreää, niin miksipäs ei.

Suunnittelen tässä myös, että ryhdyn raportoimaan miniostoksistani säännöllisemmin. Nyt olen itsekin vähän kysymysmerkkinä mitä tulikaan ostettua. Bloggaaminen selkeyttää asiaa myös minulle itselleni.

Niinpä aion aina viikonloppuna käydä läpi edellisen viikon toteutuneet ostokset. Jos niitä ei ole, ei tule bloggausta. Jos on, niin sitten tulee. En siis enää odota, että on useampia ostoksia mistä raportoida kerralla. Rutiinit ne pitävät miehen tiellä. Ja reissumies.

Kuva: Levi Saunders / Unsplash

9.5.2020

Osinkojen välikatsaus 5/2020: Epidemia näkyy myös osingoissa - niiden puutteena

Raportoin osingoistani aina kahden kuukauden välein. Tällä kertaa osinkoraportointini oli jänskempää kuin yleensä, kun koronavirusepidemia on romahduttanut taloutta. Mutta isommitta puheitta, asiaan.


Tässä on näkymä osinkotuloihini kuukausittain. Huhtikuussa osinkoja kilahti tilille vain 172 euroa. Kun vuotta aiemmin summa oli minulle ennätyksellinen vajaa 540 euroa, niin onhan tuossa melko paljon eroa.

Käytännössä kyse on kolmesta asiasta:

  • Osalla suomalaisista firmoista yhtiökokous on siirtynyt. Ja jos ei päätetä maksaa osinkoja, niitä ei tule tililleni.
  • Osalla osinkoja on päätetty leikata tai ne on lakkautettu toviksi aikaa. Kovinkaan moni ei ole vielä koronaepidemiaan liittyen näin ehtinyt tehdä (ei ole ollut sitä yhtiökokousta missä tämä päätettäisiin). Veikkaan, että tämä suunta kasvaa.
  • Osalla muuttunut tilanne on voinut vetää osingonmaksua toukokuun puolelle. Tämä on optimistinen teoria, mutta esimerkiksi ainakin Fortumin tapauksessa näin ainakin on. Kevät on suomalaisten firmojen osingonmaksun aikaa, mutta kalenterikuukausittain tilanne voi elää.

Tässä on sitten sama kumulatiivisesti. Tammi-maaliskuu meni vielä edellisen vuoden tahtiin. Nyt tuli sitten tiputus alemmas kuin toissavuoden tasolle. Vuotta 2017 sentään vielä johdan.

Tässä ovat osinkotuloni vuositasolla vuodesta 2013 alkaen. Viime vuosi oli ennätysvuosi yli 2000 euron osingoilla. Tähän vuoteen lähtiessä hieman toivoin 2400 euron ylitystä (se olisi ollut miellyttävän kuuloinen "yli 200 euroa kuukaudessa"), minimitavoite oli viime vuoden taso.

Noh, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Käytännössä kumpikin tavoite lienee jo menetetty. Nyt katsotaan vain, että yllänkö tänä vuonna toissavuoden 1500 euron tasolle.

o o o

Osingoista yleensä. Tämä kevät on ollut hyvä osoitus sijoittamiseen kuuluvista riskeistä, myös osinkojen osalta.

Osingot ovat omistajan palkkaa, sanotaan. Vaan ensin jakovuorossa ovat työntekijät ja velkojat, omistajat pääsevät tarjoilujen ääreen vasta jos heidän jälkeensä on jaettavaa. Ei kukaan ehdota, että työntekijät saisivat palkkansa vuoden viiveellä - kenties.

Sitä voisi saivarrella, että osinkoja maksetaan viime vuoden tuloksesta, joten miksi tämän vuoden koronakriisi vaikuttasi viime vuoden voitonjakoon. Teknisesti asia on juuri noin. Mutta yritykset elävät reaalimaailmassa. Jos taivaanrannassa on myrsky - tai on jo sen silmässä - niin ei siinä kannata miettiä asiaa jurudis-hallinnollisesti. Eli tietty kannattaa sekä varautua tulevaan, että myös vältellä isojen osinkojen tuomaa ikävää julkisuutta.

Toivon, että kun epidemiatilanne rauhoittuu ja seuraavan kerran syntyy keskustelua osinkojen maksusta, niin tämä kevät muistetaan. Että nyt omistajat voivat saada paljon, mutta omistajien tarjoilu voi välillä olla myös vettä ja leipää.

o o o

Yleisesti muuten olen sitä mieltä, että voisi olla ihan kiinnostavaa, jos palkka voisi olla enemmänkin kiinni yrityksen tuloksessa. Jos esimerkiksi 2/3 palkasta maksettaisiin nykymalliin suoraan. Sitten tuo noin kolmannes olisi sidottu yrityksen tulokseen. Tämä osio voisi tippua vaikka nollaan, tai sitten se voisi tuplaantua.


Tämä ei toimisi julkisella sektorilla tai muissa yhteyksissä joissa tavoite on muuta kuin liikevoitto, eikä olisi myöskään reilua kasvuyrityksissä. Ja omistajat voisivat velkajärjestelyin veivata euroja ulos yhtiöstä toisiin yhtiöihin muita reittejä. Joten en oikeastaan olekaan tämän mallin kannalla, vaikka se teoriassa olisi kaunis.

Työeläkkeiden suhteen olen miettinyt samaa. Aina aika ajoin eläkkeisiin vaaditaan korotuksia kun "eläkeyhtiöiden sijoitukset ovat tuottaneet niin hyvin". Kuitenkaan eläkkeisiin ei vaadita leikkauksia kun sijoitukset eivät ole tuottaneet hyvin.

Entä jos työeläke jaettaisiin kahteen osaan: taatusti maksettavaan "turvaosaan" ja eläkeyhtiöiden sijoitustuottoihin perustuvaan "bonusosaan". Tällöin eläkkeen suuruus voisi vaihdella. Kukaan ei voisi sanoa, että sijoitusyhtiöiden tuoton takia pitää eläkettä nostaa (kun ne nousivat jo), ja heikkoina vuosina eläkkeet joustaisivat alaspäin.

Taidan palata tähän ajatussuuntaan toisessa bloggauksessa. Nyt on aika tehdä muita asioita.

3.5.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 5/2020: Lievää nousua, mutta oliko pohjat siinä?

Hiiohoi ja hyvää huomenta! Se on uusi kuukausi. Ja uusi kuukausi merkitsee myös uutta kuukausikatsausta. Joten tässä sijoitusteni ja varallisuuteni välikatsaus toukokuun ensimmäisen päivän mukaan.

Ensimmäinen kuva näyttää sijoitettujen eurojeni määrän, ja sijoitusvarallisuuden arvon.

Viime kuussa ilahduin onnellisesti kun sijoitusvarallisuuteni ei ollutkaan miinuksella. Nyt sitten tuli kuukauden aikana 5000 euroa plussaa. Tai oikeastaan enemmänkin, kun myös Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni, mutten laittanut kaikki euroja takaisin sijoituspuolelle. Eli lisäksi otin sijoituksista pois 1550 euroa.

Jos lukuja katsoo, niin sijoitusvarallisuutta minulla on nyt hieman alle 72 000 euroa. Se on samalla tasolla kuin 14 kuukautta aiemmin, ja kaikkien aikojen tilastoennätystäni olen perässä 14 000 euroa. Kannattaa huomioida, että viime aikoina en ole paljoa lisännyt sijoitettavia euroja, pikemminkin toisin päin.

Kun katsoo sitten kuukausittaisia muutoksia, niin näkee äskeiset luvut graafeina. Sijoitettujen eurojen määrä tippui hiukan, mutta punainen palkki kertoi, että plussaa tuli suurin piirtein maaliskuun miinuksien verran.


Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Ylin eli sininen viiva kertoo varallisuuden määrän, ja alin eli punainen velan määrän. Olennaisin eli niiden erotus - nettovarallisuus - nytkähti alaspäin mutta oli nyt edellisten graafien mukaisesti nousussa.

Tämä kuva on mielestäni sekä hyvä ja selkeä kuva kokonaisvarallisuudestani, mutta myös tulkinnanvarainen sellainen. Tuossa on kuitenkin koti ja mökki mukana, joiden arvo on vain kuvitteellista ellen niitä myy. Mutta pitää ne mukaan ottaa, koska en voi velkojakaan sivuuttaa.


Tässä on sitten edellinen muutos yleisellä tasolla. Yritän ensi kerraksi selkeyttää tätä graafia hiukan, sillä tämä alkaa mennä hankalatulkintaiseksi. Voisin aiemmat vuodet muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoiksi.

Mutta kuitenkin. Velat lyhenivät 762 euroa. Säästötileillä olevien eurojen määrä kasvoi vajaat 2000 euroa ja sijoitusten arvo vajaat 5000 euroa. Kokonaisuudessaan plussaa tuli tässä kuussa noin 7600 euroa.

Jännää, miten aaltoiluun tottuu. Sijoittajanurani alkuvaiheessa tämänkaltaiset aallot olisivat olleet maailmanloppu. Pikku hiljaa sitä on oppinut, että vaiheita tulee ja menee. Rentoa asennettani auttaa, että olen edelleen plussan puolella ja minun ja varattomuuden välissä on 292 000 euroa. Omaa, etuoikeutettua asemaan ei ole syytä unohtaa.

o o o

Miten tästä eteenpäin?

Minulla on edelleen töitä, arki sujuu ja omaan elämääni tämä epidemia ei ole - ainakaan vielä - isommin iskenyt. Myös mökin varaukset ovat palanneet entiselle tasolleen. Eli sielläkään ei muutosta. Lähiseutumatkailu on voimissaan.

Nähtäväksi jää miten tämä taloustilanne iskee työnantajaani - ja milloin. Olen varuiksi alkanut kasvattamaan puskurisummia säästötililläni. Siellä on nyt 3500 euroa pahan päivän varalle. Ajattelin, että täytän tuota tiliä 6000 euroon asti, ja yritän olla koskematta niihin euroihin ennen oikeasti pahaa päivää. Ehkä 500 euroa kuussa voisin siirrellä säästötileille.

Jos euroja kertyy vielä vähän enemmän, ne menevät sitten sijoitustilille odottamaan sopivia ostohetkiä. Epäilen nimittäin, että osakekurssien syvintä pohjaa ei ole vielä nähty, sillä epidemian vaikutuksia yritysten tuloksiin ei vielä tiedetä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritän ostaa lisää mieluummin tasaiseen tahtiin kuukausien ajan, kuin kerran paljon.

Muutamia bloggauksia pitäisi muistaa naputella, etten jää pahasti ajastani jälkeen. Osinkokatsauskirjoitus ja bloggaus siitä, miksi luovuin Ålandsbanken asuntorahastosta, ovat tuloillaan.