Täydennysostos: Volkswagen

Ostin tänään pienen lisäerän Volkswagenia. Volkswagenin omistukseni on nyt 12 osaketta, tämän hetken arvoltaan yhteensä hieman vajaa 2300 euroa. Vähän niin kuin vahingossa Volkswagen nousi kolmanneksi suurimmaksi suoraksi osakeomistuksekseni. Täällä aiemmasta ostoksesta.

Perusteena se, että aikaisempi ostos oli 15 % miinuksella ilman mitään erityistä syytä, joten laskin omistusteni keskihintaa. Olen huomannut että ostan usein osakkeita joiden kurssi on tippunut, tekee mieli taistella isoja punaisia miinusmerkkisiä tuottoprosentteja vastaan.

Tähän taktiikkaan sisältyy kuitenkin kaksi mahdollista riskiä:

1. “Tartun putoavaan miekkaan.” Tällä tarkoitetaan sitä, että ostaa yritystä jota ei välttämättä kannattaisi ostaa, kun kerran halvemmalla saa. Lopulta omistaa liikaa yritystä, jonka tuottavuus laskee ja kurssi ei kenties koskaan nouse.
2. Tulen ostaneeksi vain yrityksiä joiden kurssi tippuu sitten ensimmäisen oston. Enkä  osta sitä toista firmaa jonka kurssi on tasaisessa nousussa…

Näitä kahta virhettä kannattaa siis vältellä, joten yritän toimia näin vain kohtuudella. Olen kovasti yrittänyt istua käsieni päällä etten ostaisi lisää Chevronia, omistukseni on ovat päälle kymmenen prosenttia miinuksella ja hinta on historiallisestikin katsoen melko alhainen. Vaan öljyn hinta voi olla alamaissa, ja olisi näin niin kuin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta hyvä jos öljylle löytyisi vaihtoehtoja.

Mutta Volkswagenista. Vähän on sekavaa tilannetta ilmassa, ja tehtaalla kuoli työntekijä ja kaikkea. Toisaalta vakaa yritys, vahva tunnettavuus ja P/E -luku on hieman päälle 8. Ei tunnu virheeltä.

Minustakin asuntosijoittaja - jonakin päivänä

Jonakin päivänä minustakin tulee asuntosijoittaja. Minä päivänä, sitä en vielä tiedä.

Asuntosijoittaminen houkuttaa minua. Siinä on jotain konkreettista, on seiniä ja ulko-ovia. On myös helppo ymmärtää miten kokonaisuus toimii: on menoa (vastike ja velanhoito, sekä satunnaiset yllättävät menot) ja tuloa (vuokra). Lisäksi tarvitsee huolehtia sopivasta marginaalista. Omalla työllä (vuokralaisten hankkiminen, seinien maalaus) voi säästää menoissa, joten vähän niin kuin lisätyötä itselleen siinä ohessa tarjoaisi.

Sijoitan asuntoihin jo nyt. Omistan parhaillaan ehkä noin 4000 eurolla Ålandsbankenin asuntorahastoa sekä muutamaa amerikkalaista REITtiä. Tuo on vajaat 10 % sijoitusvarallisuudestani, ja vuosien varrella tulen kasvattamaan tuota osuutta.

Asuntorahastoissa on kuitenkin ongelmansa, näitä käsittelin erikseen viime vuonna. Isoin ongelma on, että oman asunnon maalaamalla säästän, mutta kun rahasto palkkaa tilalleni maalausfirman, kulut ovat paljon suurempia. Ja ne kulut ovat pois omistajalle tulevasta tuotosta. Käytännössä sijoitusasunnon omistaminen ja asuntorahasto ovat mielestäni tyystin erilaisia sijoituskohteita, jotka nyt vaan toimivat samalla sektorilla.

Miksi sitten en ole jo nyt asuntosijoittaja? Tähän löytyy montakin syytä.

Sijoitusteni tehtävä on myös olla turvamarginaali suhteessa asuntoon ja mökkiin, joista kummastakin on velkaa. Eli jos joudun työttömäksi jne., niin ei tule hätä käteen. Niinpä en voi sitoa suurta osaa marginaalista sijoitusasuntoon, vaikka se olisikin pitkässä juoksussa järkevää.

Toisekseen: haluan hajauttaa sijoituksiani. Nykyisellä noin 50 000 euron sijoitusvarallisuudellani joutuisin sijoittamaan yhteen yksittäiseen asuntoon aivan liian suuren osa sijoitusvarallisuudestani, sillä kokonaan lainarahalla asuntoja ei kannata ostaa (eikä pankki myöntäisi lainaa)..

Lisäksi asuntojen hinnat ovat melko korkeita, vaikkakin ovat hieman tippuneet viime aikoina. Tilanne asunnoissa on kuitenkin käytännössä sama kuin osakkeissa - kannattaa ostaa hyvää kohtuuhintaan.

Bonuksena minulla ei ole autoa, joten arjen kannalta olisi hyödyllistä jos sijoitusasunto olisi pääkaupunkiseudulta katsottuna julkisilla saavutettavissa. Lahti alkaa olla jo ylärajoilla.

Sijoitusasunnossa on kuitenkin muuhun sijoittamiseen verrattuna yksi merkittävä etu: kun homman saa rullaamaan, vuokratuloilla maksetaan sekä menot että lainan lyhennykset. Toisin sanoen syntyy tuloja joita ei ilman sijoitusasuntoa tulisi. Asunnon arvon ei tarvitse edes nousta, sillä oman omistuksen osuus nousee vuosi toisensa jälkeen.

Riskinä on se, että kyseessä on jonkinmoinen trendi. Sijoitusasuntojen hyöty on laajemmin oivallettu. Osin matalien korkojen takia sekä lainan ottaminen on halvempaa, että korkosijoittaminen tuottamattomampaa. Nämä kaksi syytä yhdessä tekevät asuntoihin sijoittamisesta suhteessa aiempaa järkevämpää, ja kaltaiseni “amatöörit” alkavat tuossa suunnassa huseeraamaan.

Tämä johtaa esimerkiksi YIT:n kaltaisiin “valmiisiin asuntosijoituspaketteihin”. Tuo ei ole välttämättä huono asia, mutta kun yritin esimerkiksi tuon paketin tuloja ja kuluja laskea, niin ei myöskään hirveä tuottoisalta vaikuta.

o o o

Miten toimin tästä eteenpäin?

Sijoitusvarallisuuteni on nyt vajaat 50 000 euroa. Lähden siitä, että tuo on sopiva “summa” kerryttämään korkoa korolle -ilmiötä ja turvaamaan muuta elämää. Eli kunhan sijoitusvarallisuuteni lähestyy 100 000 euroa, ryhdyn käymään pankin kanssa keskusteluja asuntosijoittamisesta. Eli kenties muutaman vuoden kuluttua.

Tässä odotellessa ryhdyn lukemaan asuntosijoittamiseen liittyviä oppaita ja blogeja - tässä jos missä kohdassa ei kannata kokeilla ja erehtyä, vaan oppia muilta sen minkä voi.

Kunhan rahoituspuoli on kunnossa, olisi tarpeen löytää sopivanhintainen ja -sijaintinen sijoitusasunto. Olen optimisti ja herkkä innostumaan, joten pitää luoda etukäteen tarkat ja osin matemaattiset kriteerit etten innostu liikaa vain kohtalaisesta mahdollisuudesta. Tälle etsinnälle tarvitsee varata runsaasti aikaa, tuli ei saa olla herkuille person peppuseni alla.

Oikeastaan sijoitusasuntoja kannattaisi hankkia muutama, joten niinpä minunkin kannattaisi hommata niitä muutama. Tämä jakaisi riskiä ja voimistaisi hyötyä. Luultavasti kannattaisi hankkia uusi asunto aina noin parin vuoden välein, kunhan “edellinen on hanskassa”, velat ovat pienentyneet ja kokonaisuutta voisi luontevasti laajentaa. Lisäksi asunnon osto muutaman vuoden välein hajauttaisi ostoja ajallisesti, samaan malliin kuin osakeostoissa.

Jos olisin viisi vuotta sitten tiennyt mihin suuntaan maailma on menossa, olisi minulla jo sijoitusasunto tai kaksi. Mutta vaikka menneestä tietää, tulevasta ei ikinä tiedä. Pelaan tässäkin asiassa varman päälle. “Riskittömästi miljardööriksi.”

Osto: Fortum

Ostin maanantaina 30 kappaletta Fortumin osakkeita, olisikos ollut tasan 16 euron kappalehintaan. Kyseessä on pieni täydennysostos, ja tästä eteenpäin Fortum jakaa Munich re:n kanssa aseman suurimpana yksittäisenä osakeomistuksenani.

Pääsyy ostokselle on, että osakekurssi tuntuu kovin halvalta, ja sain keskiostoshintaani laskettua. Ostin Fortumia lisää jo huhtikuussa, joten samoilla vesillä liikutaan.

Pitää varoa etten satsaa liikaa yhteen suuntaan. Kahdeksan prosentin osinko vaan alkaa olla vakaalle energia-alan yritykselle niin hurjaa tasoa, että on hankala nähdä, miten tämä sijoitus ei osoittautuisi jokusen vuoden kuluttua kannattavaksi.

Potentiaaliakin on. Kassassa on rahaa, ja järkevällä satsauksella yrityksen näkymät voivat muuttua kovastikin nykyistä positiivisimmiksi..

Riskejäkin on. “Vesivoimaa halvalla Venäjällä josta hyvästä jeesimme Rosatomia rakentamaan ydinvoimalaa  Suomeen” -kuviot eivät ole toteutumassa, ja venäjäriskiä riittää. Toisaalta en nyt jaksa uskoa maailmanloppuun tai kolmanteen maailmansotaan - ja on hankala sanoa miten eurot voisi sijoittaa jotta ne eivät menettäisi arvoaan maailmanlopussa tai kolmannessa maailmansodassa.

Fortumin kurssissa on näkynyt Kreikan tilanne (vaikka yritys ei toimi Kreikassa) ja Suomen ja Venäjän viilenneet välit kiitos ETYK-kuvion. Kumpainenkin asioita joilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Fortumin liiketoiminnan kanssa, muutoin kuin mutkan kautta.

Henkilökohtaisesti en usko Suomen ja Venäjän välien muuttuvan erityisen huonosti. Suomi tarvitsee Venäjää, ja Venäjä tarvitsee (myönnettäköön, vähemmän) Suomea. Sellaista se naapuruus on. Hankalistakin asioista on pakko päästä yli, koska naapuruutta ei voi irtisanoa.

Yritän sijoittaessani miettiä viiden ja viidentoista vuoden päähän. Näistä lähtökohdista katsottuna lisäsatsaus Fortumiin tuntuu järkevältä.

o o o

Loppuun vielä Kreikan tilanteesta. Vaikuttaa siltä, että heiluntaa on ainakin niin kauan kuin tilanne on epäselvä. Toisaalta tilanne voi “vakaantua” nopeastikin jos syntyy jonkinmoinen sopu etenemisestä. Siksi riensin ostoksille jo maanantaina, mutta olisi kannattanut odotella…

Absurdiltahan tämä tuntuu. Kreikan osuus on 2 % koko EU:n taloudesta. Pörssikurssit tippuivat pelkästään eilen lähes tuon 2 %. Eli kyse ei ole Kreikan suorasta vaikutuksesta, vaan heijannaisvaikutusten pelosta.

Tämä hämää minua talouden maailmassa. Kyse on aina myös spekulaatioista, tunteista, uskosta ja pelosta. Eipä Lehman Brothersinkaan (moniko oli edes kuullut tätä yrityksen nimeä ennen vuotta 2007) olisi uskonut painavan koko maailmantaloutta kyykkyyn. Vaan niin se vain sen teki...

Väliyhteenveto 4-6/2015: päälle viisi prosenttia alaspäin

Se on taas väliyhteenvedon aika. Nyt tarkastelussa sijoitusten muutos kevään aikana. Nämä luvut olen poiminut heinäkuun ensimmäisen päivän tilanteesta, Kreikan kuvioiden seurauksena nykytilanne olisi vielä vähän tässä kuvattua heikompi.

Alkuun katsaus kokonaisvarallisuuteeni, viitaten siis sijoitussellaiseen. 50 000 euron raja on edelleen lähellä, tai oikeastaan hieman kauempana kuin kolme kuukautta sitten. Tässä välissä kokonaissumma ehti olla jo 50 000 euron tuolla puolen, mutta kesän alakulo tiputti taas varallisuutta.

Huomattavaa on, että uutta sijoitettavaa minulle ei ole paljoakaan ollut. Ja vaikka olen sijoittanut lisää, sijoitusten arvo on silti tippunut.

Kun tarkastellaan viimeistä täyttä vuotta (heinäkuu 2014 - kesäkuu 2015), näkee aika selvästi miten “varallisuus kehittyy”. Vuoden aikana sijoitin "uutta rahaa" lähes 11 000 euroa. Tämän lisäksi sijoitusvarallisuus kasvoi vajaalla 6000 eurolla. Uusilla sijoituseuroilla on siis vanhoja euroja suurempi merkitys kokonaispotin kasvussa.

Näiden kahden suhde ei ole kovinkaan hyvä mittari:  jos en sijoittaisi yhtään, niin euronkin osinko nostaisi vanhan omaisuuden kertymisen roolin merkittävämmäksi.

Tavoitteeni on kuitenkin, ja veikkaan että se on jokaisen sijoittamista harrastavan tavoite elämässä, että omaisuus pikkuhiljaa kasvaa yhä kovempaan tahtiin itsekseni, ja omien lisäsijoitusten merkitys pienenee. Tätähän esimerkiksi osingot käytännössä ovat, tuloa, jota saat, koska sinulla on tuloa.

Sitten vielä katsaus siihen miten sijoitusvarallisuuteni jakautuu. Suorien osakeomistusten osuus kasvaa koko ajan. Tätä olen pohtinut jo aiemmin, ei ole välttämättä järkevää, mutta on kivaa.

Niin rahastoissa kuin ETF:fissä on pientä kasvua. Myin “turhia” rahastoja, ja pyrin ostamaan tasaiseen tahtiin matalakuluisia rahastoja. Tämä selittää pienen kasvun kumpaisessakin.

Asuntorahastopuolella ei ole kummempia muutoksia. Ålandsbankenin asuntorahasto maksoi osinkoa, ja arvo kipuaa hidastetusti ylöspäin.

Isoin muutos on käteisen osuuden tippuminen. Saatoin olla hätäinen, mutta olen jo touko-kesäkuussa käyttänyt ylimääräiset sijoitusvarani. Jos nyt alkaa pörssiromahdus, niin harmittaa. Jos ei ala, niin ei harmita. Olen tosin pyrkinyt koko ajan ostamaan mielestäni kohtuullisesti hinnoiteltuja osakkeita joita haluan omistaa kymmeniä vuosia - eli romahdus tai ei, niin noiden hankintojen ei pitäisi olla hasardivirheitä.

Summa summarum

Yhteenvetona: Sijoitusharrastukseni on tasaantunut. Ei ole enää paljoa rahaa jota sijoittaa. Nyt siirryn tasaisempaan tilanteeseen: yritän haalia rahaa jota sijoitan matalakuluisiin rahastoihin ja ETF:fiin. Suorien osakeomistusten ostamisen tulisi loppua (kun ei ole rahaa jolla niitä ostaa), mutta katsotaan.

Kivaa tämä edelleen on, mutta ei niin kivaa kun aiemmin. Paljon hauskempaa sijoittaminen oli silloin, kun aamulla pystyi miettimään että mitäs tänään ostaisin.

Onneksi maltillisuus on vahvuuteni. Maltan kyllä odotella vielä vuosikymmeniä.

Minulla on ristiriitaisia tunteita Affiliate-mainoksia kohtaan

Tällä kertaa sain otsikkoon kiteytettyä aika hyvin mistä on kyse: en oikein tiedä miten suhtautua ns. affiliate-mainontaan. Pidän siitä, ja en pidä. Affiliate-mainonnasta on käytetty myös suomenkielistä termiä kumppanuusmainonta. Ideana on, että bloggari ohjaa kävijöitä eteenpäin omilta sivuilta jonkin yrityksen puolelle, ja saa siivun yrityksen tuloista (esim. tietyn prosentin myynnistä, tai kiinteän summan kirjautumisesta jne.).

Käytännössä Affiliate-mainonta antaa bloggaajille tai verkkosivujen ylläpitäjille mahdollisuuden tienata kohtuullisen helpolla (ja aika vähän). Jos esimerkiksi klikkaisit oikealla olevaa  Nordnetin * mainosta, kirjautuisit uutena asiakkaana ja vielä siirtäisit rahaa ja kaikkea, niin maksaisivat siitä minulle vähän (huomannette etten ole tarkistanut täsmällisiä ehtoja).

Mainostajille affiliate-mainonta lienee aika selkeä kuvio: laskevat minkä “arvoista” on saada asiakas tai tilaus jne., ja lähtevät siitä.

Plussaa lienee mainostajille se, että saavat näkyvyyttä mutta joutuvat maksamaan vain jos sovitut asiat tapahtuvat (esimerkiksi tilaus). Toisin sanoen kustannuksia tulee vain jos tulee tuloja tai toivottuja tapahtumia.

Miinuspuolella lienee - näin veikkaan - sen valvominen että missä ja miten mainoksia käytetään. Ettei jokin sivusto lipsahda natsismin tai rasismin maailmaan, ja siellä sitten komeilisi oman firman mainoksia.

Julkaisijalle (kuten minulle) kuvio antaa mahdollisuuden tienata blogillaan vähän (kuten minä) tai paljon, tai jotain siltä väliltä. Vaiva on melko pieni, tosin varmaan ahkerammalla työllä voisi tienata enemmän. Käytännön tasolla verkkosivuille voi laittaa linkkejä tekstin sekaan tai voi lisätä erillisiä bannereita jne.

Ristiriitaisia tunteita minulle syntyy koska pelkään, että mainostaminen jotenkin vaikuttaisi siihen mistä kirjoitan (“jos nyt kirjoittaisin rahastojen kuluista, niin joku voisi kirjautua Nordnetille ja saisin rahaa”). Toisaalta olen harrastelija enkä ammattitoimittaja, en ole huomannut että mahdolliset mainokset ohjaisivat kirjoittamistani, ja eniten bloggaukseen vaikuttava tekijä on se ehdinkö kirjoittamaan. Affiliate-mainoksilla ei ole ajankäyttöni kanssa mitään tekemistä, paljon suurempi vaikutus on sillä menevätkö lapset kiltisti nukkumaan.

Lisäksi mielestäni sisällöstä on ok maksaa. Se, maksaako yritys Hesarille joka maksaa toimittajille, tai maksaako yritys huomattavasti vähemmän yksittäiselle bloggarille, on mielestäni periaatteessa ihan samanarvoista.

Itse kirjauduin Trade Trackeriin * viime syksynä. Laitoin muutaman linkin pariin bloggaukseen, ilman mitään reaktiota. Kesän korvilla palasin asiaan, ja lisäsin muutaman bannerin näille sivuille suoraan rakenteeseen. Tuon seurauksena olen kohta saamassa joitakin kymppejä.

Ongelmallisimmaksi olen kokenut sen, että haluaisin olla tasapuolinen - on OK mainostaa, mutten haluaisi mainostaa vain yhtä yritystä. Valitettavasti vaan talouspuolen “mainostajissa” tarjolla on ainoastaan mielestäni ihan asiallinen  Nordnet * (huomatkaa, tuokin on Affiliate-linkki) ja melkoinen määrä pikavippifirmoja. Pidän pikavippifirmoista suunnilleen yhtä paljon kuin pidän rutosta tai tuskaisasta kuolemasta maansiirtokoneen alle. Jos hyötyy joko ihmisen ymmärtämättömyydestä tai heikosta asemasta, tekee aina väärin. Arvatkaapa tulenko lisäämään pikavippiyritysten mainoksia näille sivuille?

Vaan nyt löysin keinon sisäsyntyiseen haluuni mainostaa enemmän kuin yhtä firmaa: repertuaarissa ovat nyt myös Alibaba (asiallinen verkkokauppa, omistan pikku siivun Softbankin kautta) sekä melatoniinimainos (asiallinen luontaistuote). En usko että kovinkaan moni tilaa melatoniinia blogini seurauksena, pikemminkin kierrätän mainoksia jotta itselleni tulee parempi fiilis asiasta.

Jos FIM, OP, Elite varainhoitopalvelut tai mikä tahansa muu asiakkalle järkeviä “talouspalveluita” tarjoava yritys innostuu tästä markkinointisuunnasta, niin sivuilleni kyseiset mainokset ovat tervetulleita. Mutta ei jos ryhdytte kauppaamaan pikavippejä perjantaina ja lauantain välisenä yönä, niin älkää olko yhteydessä.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.