UA-52254593-1

12.7.2014

Väliyhteenveto Q2/2014, eli mitä sijoituksilleni tapahtui kevätauringon paisteessa vuonna 2014

Nyt elämme jännittäviä aikoja. Tai ainakin minä elän jännittäviä aikoja. Ensimmäistä kertaa oikeastaan ikinä vertailen sijoituksieni tuottoa huomioiden myös sen kuinka paljon olen sijoittanut uutta rahaa kyseisenä aikana. Saanko esitellä, huhti-kesäkuun 2014 vertailu.

Tosin heti alkuun tarvitsee olla tylsä. Maaliskuun yhteenvedon tein 20.3., ja kesäkuun vasta tänään. Vertailussa on oikeastaan miltei neljä kuukautta. Jäin odottamaan Ålandsbankenin asuntorahaston neljännesvuosikatsausta. Jatkossa pitää olla rivakampi, aina on jotain mitä voisi jäädä odottamaan.

Mutta itse asiaan. Maaliskuussa sijoitusvarallisuuteni oli 28 041 euroa. Tänään summa on 33236 euroa. Kasvua siis tänä aikana peräti 5195, eli yli viisituhatta euroa. Mutta jos tästä vähentää tänä aikana sijoitetut 2346 euroa, niin “todellinen” omaisuuden arvonnousu on 2849 euroa.


Prosentteina tämä tarkoittaa sijoitetun summan nousua 18,5 % ja sijoituksille vajaassa neljässä kuukaudessa 10 % nousua.

Tovin aikaa tuossa katselin lukuja epäileväisenä, oudon hyvin on mennyt. Kaksi huomioinarvoisaa asiaa kuitenkin löytyy:

  1. Olen voinut tehdä laskuvirheen. En prosenteissa vaan sijoitetuissa euroissa. Olen vähän epäileväinen sen suhteen olenko onnistunut laskemaan kaikki sijoituseuroni mukaan, sillä voisi selittää prosentin tai pari.
  2. Maaliskuun katsaus osui melko lähelle Krimin kriisin ainakin tähänastisia “pohjalukemia”. Siinä vaiheessa pörssikurssit olivat kyllä nousseet jonkin verran, mutteivät kovinkaan paljoa. Edessä oli parin kuukauden pörssinousu joka taittui vasta nyt kesähelteillä.

Sitten sijoitukset luokittain. Kuvio on muuttunut runsaasti viime kerrasta.



  • Osakkeiden arvo on noussut hiukan, vaikka olen myynyt niitä pois runsaalla tuhannella eurolla. Toisin sanoen osakkeiden kappalemäärä on vähentynyt, mutta niiden arvo on noussut enemmän kuin olen myynyt.
  • Passiivisten eli indeksirahastojen ja korkorahastojen määrä on kasvanut hiukan. Noita kahta luokkaa ostan kuukausisäästöinä, joten noin sen kuuluukin mennä. 
  • HCP Quant nousi listoille ja suoraan sijalle kaksi. Päädyin listaamaan tämän erikseen (vaikka onkin aktiivisesti hoidettu rahasto), jotta ei sotke vertailtavuutta. Perusteeni siitä miksi satsasin juuri tähän rahastoon löytyy toisaalta blogistani.
  • Aktiivisten rahastojen määrä on tippunut - ja paljon. Käytännössä myin vanhat omistukseni pois, enkä osta uusia tilalle kuin hakiessani jotain sellaista sijoitussuuntaa johon ei pääse käsiksi indeksirahastojen avulla. 
  • Sijoittamista odottavien eurojen määrä on tippunut. Tähän löytyy montakin syytä, yhtenä toisaalla mainittu HCP Quant. Tavoitteeni on varautua kurssien laskuun suurentamalla “sijoituspuskuria”, joten tämän summan tulee olla ensi kerralla nousussa.

Summa summarum

Sijoittamisharrastukseni vaikuttaa mukavalta ja helpolta - olen koheltanut suuntaan jos toiseen ilman ainakaan erityisen hyvää ja poikkeavaa strategiaa, ja siitä palkitaan 10 % arvonnousulla.

Tämä ei kuitenkaan kerro lainkaan taidosta, voi kertoa jotain tuurista ja kertoo ennen kaikkea siitä, että pörssit nyt vain olivat kevään nousussa.

Yritän kovasti nipistellä itseäni henkisesti. Tulee neljännesvuosia jolloin luvut ovat samat kuin nyt höystettynä miinusmerkillä. Sitten tulee neljännesvuosia jolloin luvut ovat vielä pahempia kuin nyt. Tärkeintä on pysyä pelissä ja olla hätiköimättä, virheliikkeet huonoimpana mahdollisena hetkenä ovat huonoimpia mahdollisia päätöksiä.


10.7.2014

Rahastojen ostohetken “ajoittaminen” - esimerkkinä Nordnetin Suomi superrahasto

Viimeisen kuukauden aikana olen pohtinut - tosin vaan ihan sivuaivosolulla silloin tällöin - kannattaako rahasto-ostoja pyrkiä ajoittamaan.

Itsekin pidän kysymystä periaatteessa epäloogisena ja suorastaan tyhmänä. Jos ajastaa rahasto-ostot esimerkiksi automaattisesti tapahtumaan kerran kuussa, saa vuosien perspektiivissä rahastoja normaaliin hintaan. Näin välttyy ostoilta kalleimmalla mutta myös halvimmalla hetkellä.

Mutta sitten aikahyppy tähän kesään. Ostin alkuun Nordnetin* superrahastoa olisikos ollut satasella, ja lisäsin rahaston kuukausisäästöihin.

Vajaan kuukauden aikana Helsingin pörssissä on edetty mollivoittoisesti. Tämän myötä rahaston arvo on sahannut sinne tänne, ja tippunut pari prosenttia.

Ryhdyin sitten pohtimaan, että kannattaisiko (indeksi)rahastoja ostaa silloin kun niiden arvo on sukeltanut jonkin verran alemmaksi? Eli esimerkiksi päättäisin että ostan kyseistä rahastoa 50 eurolla kuussa. Mutta sen sijaan että osto tapahtuisi tiettynä päivänä, seuraisin kurssimuutoksia ja ostaisin silloin kun pörssi on tipahtanut muutaman prosentin verran.

Jos olettaa että kyse on ailahtelusta ja kurssit kohta nousevat, niin näinhän ainakin periaatteessa saisi kyseistä rahastoa hieman halvemmalla kuin keskimäärin. Samaa sovelletaan osakkeiden kanssa; jos on yritys johon luotat, niin osta sitä kun sen arvo on uskoaksesi alamaissa tai muutoin vain tippunut.

Indeksirahastoissa tämä voi teoriassa toimia, sillä ne nojaavat jonkin maan, alueen tai alan kursseihin yleisellä tasolla. Jos jokin vaikuttaa taustamuuttujiin muttei pitkällä juoksulla vaikuta liiketoimintaan, arvo on “perusteetta” alamaissa.

Teoriassani on muutama puute, tai ainakin huomioitava piirre:
  1. Jos ostan 50 eurolla kuussa ja onnistuisin, ja saisin ostettua prosentin halvemmalla kuin muutoin, niin säästäisin peräti 50 senttiä. Ainakaan suhteessa vaivaan ei kuulosta kovinkaan järkevältä.
  2. Jos odotan, että kurssit tippuvat, saatan menettää sitä edeltävän kurssinousun. Eli takeita kohdan yksi onnistumisesta ei ole.
Olen nyt antanut itselleni luvan leikkiä tuolla Suomi superrahastolla: kuukausisäästön sijaan ostan sitä muutamalla kympillä silloin tällöin, sen jälkeen kun Helsingin pörssi on ollut päiviä alamaissa ja sijoitukseni on miinuksella.

Kannattaako tämä pitkässä juoksussa? Ei varmaan, ainakaan paljoa. Saattaa olla, että kyseessä on idea jolla yritän vakuuttaa itselleni “hallitsevani” kurssilaskuja ja perustelen itselleni, että kurssilasku on suorastaan hyvä asia. Eli itsehuijaustahan tämä luultavasti on, mutta ihan kiva leikki.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

4.7.2014

Tarina ulkomaisista osakkeista, osa 3: Munich re

Tarinani ulkomaisista osakeomistuksistani on edennyt kolmanteen osaansa. Nyt puhutaan jo ihan oikeasta hankinnasta, ja sijoituspäätöksestä jossa oli jo jonkinmoinen logiikka.

Alkuvuonna 2014 - puolisen vuotta sitten - mietin miten sijoittaisin, kun muutama tonni poltteli tilillä. Olin jo päättänyt että hajautusmielessä etsin jotain sijoitusta finanssisektorilta.

Sitten tuli Nordnetin kampanja: eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä noin vitosen merkintämaksulla. Kävin läpi tarjolla olevat yhtiöt, ja vertailumielessä muitakin. Listan kärkipäähän jäi pari-kolme yritystä, joista osin tunteella valitsin Munich ren.

Kyseessä on vakaa saksalainen yritys vakaalla sektorilla - vakuutuksia ei ihan ensimmäisenä irtisanota kun tekee tiukkaa. Munich re on tosin jälleenvakuuttaja, eli sen asiakkaita ovat muut vakuutusyhtiöt. Ne nyt varmaan vielä vähemmän irtisanovat jälleenvakuutuksiaan.

Tässä kohden olin jo oppinut tutkimaan (ainakin vähän) perusmuuttujia: voittoa, osingonjakosuhdetta, varallisuutta, P/E kerrointa (voittokerroin eli hinnan ja tuloksen suhde). P/E-kerroin, jolle huomaan antavani liikaakin painoa, oli 12 tienoilla. Kaikkien mittareiden mukaan kyseessä oli ihan hyvä yritys.

Selvästikin sijoitan mielelläni yhtiöihin jotka muistuttavat minua itseäni. Vakaisiin, tasaisesti kasvaviin (minulla tosin enää vatsanympärys), rauhallisiin ja uutterasti puurtaviin yrityksiin kannattaa satsata - mikä tilanne onkaan tänään, se on huomenna luultavasti parempi. Arvoyrityksiksi näitä yleisesti kutsutaan.

Lopullisesti minut vakuutti se, että 150 euron osakehinnalla sain osuuden yhtiöstä, jolla on rahaa tileilläään 140 euroa per osake. Häh? Toki on vastuita ja velvoiteita, mutta tämä kuvio ei tuntunut riskiä tavanneenkaan. Tämä on se kohta missä viittasin tunnereaktioon: jos rahalla ostaa rahaa, niin riski ei tunnu kovinkaan suurelta.

Ostin Munich re:tä noin 1500 eurolla. Sen jälkeen osakkeen arvo on noussut vajaalla viidellä prosentilla, ja keväällä nautin lisäksi ihan tuntuvasta osingosta. Olen ostooni ainakin tällä hetkellä tyytyväinen.

2.7.2014

Miten sijoittaa lapsen varallisuus?

Nyt seuraa visaisempi pulmapähkinä. Leikitään että Herkuillepersolla Piensijoittajalla olisi lapsi, jolla olisi hallussaan jo yllättävän iso summa rahaa pankkitilillä. Leikitään että noita rahoja on tullut vaikkapa suvulta lahjoitusten muodossa, ja summa olisi vaikkapa 10 000 euroa.

Vastuullisena isänä olen nyt yrittänyt hahmotella mallia, jossa ei oteta liikaa riskiä mutta pyritään kasvattamaan pesämunaa siten, että siitä lapsi saisi selkänojaa aikuiselämälleen.

Ensimmäinen luonnokseni on seuraavanpainen:

Alkuun sijoitetaan heti 3000 euroa turvallisiin ja vakaisiin kohtaisiin. Näin ei haittaa että ostoja ei porrasteta. Nämä sijoitukset ovat:

  • 500 eurolla S-kaupan jäsenyyksiä parasta korkoa maksaviin osuuskauppoihin.
  • 1500 euroa Seligsonin euro-obligaatio -rahastoon
  • 1000 euroa johonkin uusista asuntorahastoista. Tämä olisi hajauttamisen kannalta hyvästä, mutta edellyttää asioimista maistraatin kanssa (rinnastetaan asunnon ostoon, vaatii luvan). Tämä voi tippua listalta koska on liian hankalaa.

Tämän jälkeen jää 7000 euroa. Tämä olisi tarkoitus sijoittaa muutaman vuoden aikana, tasaiseen tahtiin rahasto-ostoihin. Luonnostelin seuraavanlaista mallia, jossa on myös mukana sijoitettava summa eri kokonaissatsauksilla.

Mukana on peräti kolme firmaa, joka vaatii vaivaa. Nuo ovat ne halvimmat vaihtoehdot mitä Suomessa on parhaillaan tarjolla. Voi olla että esimerkiksi Handelsbankenin Seligsoniin vaihtamalla pääsisi helpommalla. Sen sijaan Nordnetinkuluttomat rahastot on mielestäni järkevä pitää mukana, edes pienellä painolla.

Kaikkien rahastojen hoitokulut ovat matalia, sijoituksen hajautuvat kattavasti koko maailmaan ja parin vuoden ostohaitari takaa sen että ostohinta on keskimääräinen. Rahastomuoto mahdollistaa myös pienet myynnit ja uudelleenohjaamiset aina loppuvuodesta (pääsee hyötymään pienten myyntien verovapaudesta).

Tämä on mielestäni suurinpiirtein riskitön malli, huomioiden tosin yleisen osakesijoittamiseen liittyvän riskin. Jos koko maailma sukeltaa, niin sukeltavat myös nämä sijoitukset. Painopiste on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yhteensä 60 %).

Tämä on ensimmäisen vaiheen luonnokseni etenemisestä. En kiirehdi tämän kanssa, vaan antaa virran virrata Vantaajoessa. Kesän päätteeksi on ideana käynnistää tämän suunnitelman toteutus, ja käytännössä automatisoida se.

Tässä kohden kaipaan kovasti kommentteja. Miten toimisit tilanteessani? Miten sijoittaisit oman lapsesi varat?

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.