UA-52254593-1

27.4.2020

Esittelyssä muutama viikontakainen miniostos: meriteknologiaa ja pyöreitä kumituotteita

Koronatilanne ja siihen liittyvä karanteeni on vaikuttanut moneen asiaan. Näemmä myös minun bloggaamistahtiini. Joskus aiemmin kirjoitusta pukkasi kerran viikossa, nyt väli on näemmä paria viikkoa.

Mistäköhän tämä johtuu? Veikkaan, että kyse on kahdesta asiasta.

Ensinnäkin tilanne on epäselvä ja epävarma, ja aiempi ostosuunnitelmani meni "rikki". Rikki siten, että lähes jokainen ostolistani osake on reilusti "osta vaan" -puolella, kaikkeen ei riitä rahaa, ja joudun improvisoimaan.

Toisekseen omat ajatukset ja mietteeni ovat jotenkin niin mitättömiä, ja toimet myös. Onko sillä nyt mitään väliä että ostan jotain osaketta satasella, kun kymmenet miljoonat joutuvat työttömiksi. Vaikka onhan sillä nyt jotain väliä ainakin minulle.

Otan itseäni hartioista kiinni (samalla tulee venyttelyä, se on etätyöaikana hyvä juttu) ja kirjoitan umpeen muutamat viime viikot. Ostin siis aika paljon silloin kun kurssit tippuivat noin kuukausi sitten, ja hitusen olen myös täydennysostanut. Puran nämä nyt osiin ja kerron mitä sekä miksi.

Alkuun kaksi pientä ostosta viikon takaa.

Ostin Wärtsilää 15 osaketta kappalehintaan 6,27 euroa. Eli 95 eurolla.

Wärtsilä on syklinen yhtiö, ja tässä kriisissä se on erityisen syklinen. Mutta toisaalta uutta teknologiaa, merenkulkua ja kaikkea sellaista, joka ei tule menemään pois. Uskon siis, että tarjolla on jonkinmoinen huominen.

Tämän lisäksi ostin Nokian renkaita viisi osaketta hintaan 18,15 euroa kappaleelta. Eli 92 eurolla.

Joo, on tosi miniosto. Mutta miniostotkin lasketaan, ja Nordealla välityspalkkio on kuitenkin vain prosentin.

Nokian renkaat on firma, johon usein viitataan laatuyhtiönä. Eli homma on toiminut. On helppo sanoa miksi kurssi nyt notkahtaa. Jos päätuote on autonrenkaat, ja asiakaskunta välttelee turhaa liikkumista, niin moni on etänä kuin voi ja osa lopuista yhtäkkiä työttömänä, niin taatusti se vaikuttaa myyntiin.

Tässä kohden olennaista onkin, että missä kunnossa Nokian renkaat nousee tästä kriisistä. Toivon, että kohtalaisessa.

o o o

Yleisesti täytyy todeta, että minun tapauksessani henkilökohtainen talous ei ole kärsinyt. On ollut tuuria. On töitä. Mökkivuokraus sakkasi hetken, mutta näyttää palautuvan. Lisäksi euroja jää yllättävän paljon yli kun ei tule tehtyä mitään. Tosin riski on, että tilanne vaikuttaa myös minun toimeentulooni. Sitä varten kerrytän euroja jemmatilille.

Tosin kyllä tässä myös "kulutustarvetta" kertyy. Pitäisi hommata nuorimmalle uusi pyörä. Käytetty kävisi, mutta esimerkiksi Kierrätyskeskukset ovat kiinni. Joko ryhdyn kyttäämään tori.fitä ja vastaavia (en kuitenkaan haluaisi remontoitavaa pyörää kun osaan vain vaihtaa sisäkumeja, kiristää muttereita ja öljytä) tai odotan markettien alennuskampanjoita.

Veikkaan, että vastaavia tulee kohta vastaan enemmänkin.

18.4.2020

Töissä kotona, yleisiä fiiliksiä tilanteesta ja mitä veikkaan että tässä käy

Terve vaan täältä pääkaupunkiseudun rivitalolähiöistä! Kun en muuta kirjoitettavaa tässä kohden keksi, niin tulee yleisiä pohdintoja siitä tilanteesta missä ollaan. Oikeasti minulla olisi muutama muukin aihe, mutta pitäisi malttaa keskittyä niihin enemmän kuin nyt maltan keskittyä, joten mennään keveällä mallilla.

Olen nyt ollut etätöissä runsaan kuukauden (meillä etätyöohje tuli jo ennen valtakunnallisia linjauksia). Omat lapset ovat viikot pääosin eksällä (eli en joudu paljoa osallistumaan koulunkäynnin tukemiseen) ja minulla pitkiä viikonloppuja. Tosin parisuhteen seurauksina osallistun kyllä ajoittain puolison lasten koulunkäynnin tukemispuoleen, mutta sivutoimisena apuopena vain.

Työt sujuvat ihan kivasti. Siisti asiantuntijasisätyöni onnistuu myös kotoa, oikeastaan paremmin kuin etukäteen luulinkaan. On minulla ennenkin ollut etäpalavereita. Ero on lähinnä, että nyt ne kaikki ovat etäpalavereita. Mutta oma organisaationi on työnnetty modernien työvälineiden ja etäpalavereiden maailmaan (jossa koen itse jo olleeni), joten monet asiat sujuvat entistä sujuvammin.

Parisuhteellekin aiempaa suurempi, yhdessä vietetty aika tekee hyvää. Tosin joudutaan välillä sumplimaan kumpi saa käyttää rauhallista makuuhuoneessa olevaa työpistettä. Kerran molemmat vedettiin koulutusta samaan aikaan...

On tässä tylsiäkin puolia. Kavereita tai perheenjäseniä ei pääse näkemään kuin vähän, kaipaan työpaikan naapuriravintolan maittavia lounaita ja työnteko tuntuu "vajaalta" kun ei pääse kahveille puhumaan työstä tai työhön liittymättömistä.

o o o

Sijoittamisen suhteen olen täsmälleen siinä, mitä kuvasin aiemmassa blogissani. Bonustulot ovat pienentyneet, mutta silti rahaa jää vähän yli. Kerrytän rahaa myös jemmatilille, sillä voi olla, että lomautukset ja muut iskevät (myös) omaan työhöni viiveellä.

Sijoitustilillä on nyt jokin ehkä tuhat euroa, mutta ostohetki ei tunnu hyvältä.  Syy on tässä kuvassa:


Tässä on Yhdysvaltain suurimpien 500 yrityksen indeksin kurssi viimeiseltä kuudelta kuukaudelta. Maaliskuussa tuli tuo hurja pudotus. Sen jälkeen sitten kurssit ovat sahanneet ylöspäin, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltojen työttömyysluvut ovat kasvaneet todella hurjaa tahtia.

Toisin sanoen: en usko, että tämä oli vielä tässä.

Tuo ensimmäinen uppoaminen oli "iik, pandemia alkaa" -vaihe.

Nyt ollaan ehkä vaiheessa, jossa epidemian taitepiste tuntuu olevan lähellä. Aina ennenkin epidemiat ovat jossain kohtaa taittuneet.

Mutta - ja tarinassa on aina mutta - epidemian käyrä taittuu, koska toimet ovat olleet tiukkoja. Ja tiukat toimet ovat se, joka kurittaa taloutta. Eli joko epidemia saa mahdollisuuden taas kerätä vauhtia, tai talous kärsii lisää. Tai jotain siltä väliltä, joka on kai se malli mitä kohden ollaan menossa.

Käytännössä siis oletan, että kun epidemian tuomat taloushaasteet ja vaikutukset yritysten tuloksiin alkavat kirkastua, seuraa uusi notkahdus. Sieltä sitten noustaan samaa tahtia kuin yritysten tilanne kirkastuu. Se voi olla nopeampi tai se voi olla hitaampi nousu.

Kyllä tämä ohi menee. Aina ennenkin epidemiat ovat menneet ohi. Lisäksi todennäköisyys sille, että tähän löytyy rokotus, on aika suuri. Sillä käytännössä noin jokainen kynnellekykenevä tutkimuslaitos ja lääketehdas yrittää rokotusta kehittää.

Mutta kysymys kuuluu, kuinka pitkä on tämä poikkeustilanne? Ja kuinka paljon vahinkoa taloudelle ehtii poikkeustilan aikana tapahtua?

o o o

Miten sitten suomalainen yhteiskunta toimii lähikuukausina? Oma veikkaukseni tulevasta on seuraava.

Pikkuhiljaa aletaan Suomessa perua eristäytymislinjauksia. Koulut käynnistävät toimintaansa ehkä vasta elokuussa. Ravintolat ja elokuvateatterit saavat palata arkeen ehkä kesäkuussa. Meitä kannustetaan edelleen välttelemään suurta määrää kontakteja, ja noudattamaan etäisyyteen liittyviä linjauksia. Harrastukset saavat palata normaaliin joskus kesällä - joka pelastaa monet hartastetason urheiluseurat.

Näiden toimien ansiosta monet asiat astuvat askeleen normaalimpaan päin. Talous edelleen kärsii, muttei niin paljoa. Työpaikoilla elämä palaa normaaliin - vaikkakin etätöitä tehdään edelleen paljon. Ulkomaanmatkoja joko ei sallita tai niitä rajataan, kansainväliselläkin tasolla.

Kesän festareille voi sanoa heippa, eli suuret yleisötapahtumat ovat pannassa kunnes tilanne on tosissaan rauhoittunut tai rokote on tuonut laumasuojan. Isoja kärsijöitä ovat myös urheiluseurat - pelataanko veikkausliigaa tyhjille katsomoille ottelut televisioiden, vai osin täytetyille katsomoille? Jos Helsingin stadionille laskee 10 000 katsoja sijaan tuhat (ja laittaa heidät istumaan eri puolille), niin kyllähän siinä kontaktit vähenevät.

Pikku hiljaa myös taudin sairastamisen tuoma immuniteetti laajenee. Jos vaikkapa Uudeltamaalta joku 10 % on sairastanut koronaviruksen (iso osa tietämättään), niin se hillitsee taudin leviämistä. Ketjussa yhä useampi on jo sivussa uusilta tartunnoilta.

Jos epidemia ottaa taas syksyllä kierroksia, voidaan taas palata rajoitusten tielle. Koulut ovat kiinni vaikka pari viikkoa, sitten taas auki. Tätä on harjoiteltu, joten siirtyminen taas koulusulkuun on helpompaa.

Lopulta tulee rokotus, joka Suomeen saatanee aika nopeasti. Kuukaudesta tai kahdessa iso osa suomalaisista on rokotettu, ja koronavirusepidemia alkaa tuntua kaukaiselta asialta. Sitten elämä alkaa palautumaan normaaliin.

Ja tässä kohden on se avainhetki. Mitä on tapahtunut tässä välissä? Miten maailma on muuttunut? Mitkä yrityksen ovat kaatuneet, mitkä ovat uudessa tilanteessa aiempaa vahvoilla? Tämä on se hetki kun pörssikurssit asettuvat uuteen normaaliin.

5.4.2020

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 4/2020: En olekaan vielä miinuksella!

Se on taas kuun vaihde, ja kuun vaihteessa on aika tarkastella sijoituksiani ja varallisuuttani. Isoin ylläri tuli jo otsikossa. Oletin jo sijoitustoimintani olevan miinuksella, muttei se ollutkaan.

Tässä sama graafina. Maaliskuu toi minulle miinusta hieman vajaat 9000 euroa. Kun helmikuu toi takapakkia noin 9500 euroa ja tammikuukin vajaat 1500 euroa, niin sillä selittyy tuo melko suora alamäki.

Kaikkineen sijoitusvarallisuuteni on vähentynyt hieman vajaat 20 000 euroa. Se on aika tarkalleen summa jonka "menetykseen" liittyvistä tunteista bloggasin vajaa kuukausi sitten.

Oikeasti tiputus on ollut vielä hieman suurempi, sillä olen myös sijoittanut hieman lisää. Mutta noita on niin hankala huomioida graafeissa, etten edes yritä.

Iloista kuitenkin on se, että olen edelleen plussalla 9300 euroa. Tuon verran enemmän on siis sijoituksissa varallisuutta kuin mitä olen itse sijoittanut. Oletin tämän olevan jo miinuksella. Lähellä miinusta se ehkä olikin pari viikkoa sitten, mutta viralliset välikatsaukseni teen vasta kuun vaihteessa.

Tässä kuvassa ovat sitten kuukausittaiset muutokset niin sijoittamissani tai poisottamissani euroissa, sekä arvonmuutoksessa. Melko punaista on nollalinjan alapuolella.

Graafin vasen puoli on muuten kolmen kuukauden keskiarvoa. Se selittää osin maltillisemmat käyrät. Ja toisekseen euromäärät ovat kasvaneet, joka altistaa heilumiselle.

Tässä on graafi allekirjoittaneen kokonaisvarallisuudesta. Ylin viiva on bruttovarallisuus ja alin velat, mutta olennaisin on keltainen viiva siinä välissä. Eli nettovarallisuus.

Joulukuussa velatonta varallisuutta oli 306 000 euroa. Nyt summa on päälle 20 000 euroa pienempi, 285 000 euroa. Kun huomioi, että lainat ovat lyhentyneet entisestään eikä kodin ja mökin tilastollinen arvo ole muuttunut, kyse on vain sijoituksista ja jemmatileillä olevien eurosummien muutoksesta.

Mutta silti. Ei tämä nyt ole maailmanloppu. Olen aina nähnyt sijoittamisen turvana ikäviltä yllätyksiltä, kuten työttömyydeltä. On ihan kiva, että on puskuria jos myös henkilökohtainen elämä ja talous joutuisi pandemiamyrskyyn.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Tarina on sama kuin aiemmin, sijoitukset tuntuvasti miinuksella. Sen sijaan jemmatileille kertyi vähän rahaa, ja lainat lyhenivät entiseen malliin.

o o o

Laitoin tuossa talvella myyntiin Ålandsbankenin asuntorahaston omistukseni. Euroja tulee ensi viikolla ehkä tämän vuoden osingot mukaanlukien päälle 2500 euroa. Osan näistä euroista menee säästötilille, osa sijoituksiin. Bloggaan tästä erikseen.

Nyt sitten vain olen ja hengailen. Kuten aiemmin totesin, niin ylimääräiset eurot on sijoitettu. Tästä eteenpäin sijoitan sitten vain palkasta tai muista tuloista ylijääviä euroja.

o o o

Yleisesti en ole kovinkaan huolissani koronaviruksesta, omalta osaltani. Työt eivät ole ainakaan nyt uhattuna, ja jemmavarallisuuttakin löytyy.

Olen kyllä huolissani monien niiden puolesta, jotka joutuvat tässä eturintamaan kohtaamaan taudin tai sen taloudelliset vaikutukset.

Mutta kuten yleensä, sitä menee huonommin kunnes alkaa menemään paremmin. Toivottavasti se paremmin menemisen aika alkaa pian.