UA-52254593-1

25.8.2019

Mitä Trump tavoittelee kauppasodillaan, ja miten varaudun huomiseen pörssilaskuun


Ostan osakkeita kun niiden hinta on "pienessä kuopassa". Keskimääräinen ostokseni on 200 euron kokoluokkaa, ja teen ostoksen kun yrityksen kurssi on tippunut 2 % viime ostoskerrasta.

Olen alkanut hahmottamaan, että taktiikkani sopii presidentti Donald Trumpin tyyliin. Hän twiittaa kaikenmoisia, kurssit reagoivat - ja sahausliikettä riittää.

Viimeisen viikon aikana Trump on sekä (leikkinyt) kiukkuista kun ei saa ostaa Grönlantia, että heitellyt bensaa kauppasodan juurelle.

Vääntö Kiinan kanssa ei ole kuitenkaan niin kummallista kuin monet sen näkevät. Kyseessä on vuosikymmenien mittainen prosessi, ja loppujen lopuksi ihan normaalia yhdysvaltain ulkopolitiikkaa sekavalla twiittaus-kuorrutuksella. On kaksi syytä miksi on ihan hyvä ärhennellä Kiinalle.

Kiina ostaa muualta, muut eivät osta Kiinasta. Kun kurssit notkahtavat yhdysvalloissa, minä ostan kenties tuhannella eurolla muutaman firman osakkeita. Kiinalaiset sijoittajakollegat laittavat ostoksiin miljardeja.

Kun kurssit notkahtavat Kiinassa, ei sinne niin vain sijoitetakkaan länsimaisia euroja tai dollareita. Maassa on sekä rajoituksia ulkomaisen omistuksen määrälle, että yrityksiä, joita eivät saa ulkomaalaiset omistaa lainkaan. Bonuksena vielä isoja valtionyhtiöitä kansainvälisillä markkinoilla.

Käytännössä kyse on siitä, että Kiina pelaa samoilla talousmarkkinoilla kuin muutkin, muttei avaa omaa kotipesäänsä samanlaiseen peliin kuin muut osalliset ovat avanneet. Tämä antaa Kiinalle kilpailuetua verrattuna muihin.

Toinen Kiinaan liittyvä haaste on, että immateriaalioikeuksiin suhtaudutaan leväperäisemmin. Piraattituotteita tehdään, ja myös patenttisuojan alaisia teknologioita on käytetty avoimesti tai vähemmän avoimesti.

Tässä kohden syntyy toinen kilpailuetu. Lisenssimaksut ovat pienempi tai niitä ei makseta lainkaan. Sillä saa etua itselle, ja toinen menettää.

o o o

Noh, Trump meuhkaa kaikesta epäolennaisesta, kuten kauppataseen alijäämästä. Haluaa henkilökohtaisia diilejä ja myönnytyksiä. Ihan lasten leikkiä on tuommoinen.

Jos hän saisi vaikutettua noihin yllämainittuihin, niin se heijastuisi myös muualle. Jos ainutkertaisella diilillä yrittää muuttaa isoja virtoja, on se kuin joesta kauhoisi sankolla vettä. Minimaalista puuhastelua.

o o o

Sitten arjen sijoituksiini. Trump twiittaili perjantaina kauppasodan kiristämisestä. Aika monien kiinalaisten tuotteiden tulli nousee 25 prosentista olisikos ollut 30 prosenttiin. Eli aika tuntuvaksi. On vahva syy uskoa, että kurssit reagoivat ihan tuntuvalla laskulla. Jo perjantaina kurssit laskettelivat.

Reagoin siten, että kävin perumassa ostotoimeksiantojani. "Ostoja 2 % välein" ostotaktiikkani on nimittäin heikoimmillaan kun tulee paljon äkillistä pudotusta. Esimerkiksi Wärtsilän seuraava ostoraja on ihan vieressä. Luultavasti ostaisin notkahduksen alussa, enkä edes sen keskivaiheilla.

Huomenna aion seurata ensin Suomen pörssiä päivän mittaan, että Yhdysvaltain vastaavaa illemmalla. Kun kurssit ovat tippuneet siihen kun tippuvat, tsekkaan onko jokin tai jotkin ostoslistalla olevista yrityksistäni ostorajojeni alapuolella. Jos kyllä, niin ostan lisää sen hetken hintaan.

Ei tämä nyt mikään kultakaivos ole. Jos vaikka tonnilla ostan, niin voin säästää muutaman kympin. Mutta aina on kivempaa ostaa vähän halvemmalla kuin edes hitusen kalliimmalla.

Kuva: Colton Duke / Unsplash

18.8.2019

Myin Lehtoni pois, sekä listaus siitä mitä virheitä onnistuin tekemään

Nonniin. Joskus sitä joutuu toteamaan, että pieleen meni. Myin Lehtoni pois.

Tarina minusta ja Lehdosta alkaa muistaakseni marraskuusta 2017, eli suhde oli parin vuoden mittainen. Miellyin pieneen, kasvavaan ja kannattavaan yritykseen. Noita kolmea löytää samasta paketista vain harvoin.

Tämän linkin kautta löytää Lehtoon liittyviä bloggauksiani.

Ensimmäiset ostot olivat runsaan kympin hintaan. Kun kurssi tippui, ostin lisää oman logiikkani mukaan pieniä eriä aina 2 % kurssilaskun jälkeen. Alkuun olin iloinen että kurssi tippuu - saanhan samalla aiempaa halvemmalla.

Mutta mutta. Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ollut. Sillä pienenä Lehto pysyi, mutta se kasvu ja kannattavuus.

Ensin alkoi sakata kasvu. Kasvun hidastuminen ei ole sinällään mikään huono asia, yritysten kannattaa kasvaa kun on paikka, ei pakonomaisesti. Mutta muutos se oli silti.

Seuraavana iski kannattavuus. Ensin se heikkeni, mutta johto maalaili kuvaa, että heikkeneminen oli tässä. Sitten se heikkeni lisää. Sitten lisää ja vielä vähän lisää.

Matkan varrella myös nykyiset pääomistajat vähensivät omistustaan. Se on - etenkin pienten yritysten tapauksessa - merkki jota kannattaisi kuunnella. Oli se merkki minullekin, mutta päätin vain pidättäytyä lisäostoista.

Tuumasin myös Lehto-osakkeiden myyntiäni, jossain 7 euron kappalehinnan tienoilla, mutta ajattelin odotella vielä vähän. Sitten oltiinkin viidessä ja lopulta nykyisissä kahden euron kappalehinnan tuntumissa.

Myin siis osakkeeni kappalehinnalla 1,901 euroa, ja sain euroja 1050. Tappiota tuli hitusen päälle 2000 euroa. Käytännön tasolla kyse on tappioiden realisoinnista, saan tuosta tappiosta huomioida verotuksessa vajaan kolmanneksen, eli jonkin 600 euroa. Eipähän tule pahemmin mätkyjä ensi vuonna.

Mutta tarina ei tähän lopu. Ostin miltei heti Lehtoa 200 euroa, eli noin viidenneksen siitä, mitä myin. Tämä on lähinnä periaatteelinen ostos - jos Lehto nyt lähtee nousuun, niin en sitten ole vain nauttinut kurssilaskusta. Saattaa olla, että ostan vielä hieman lisää. Yritän tarkastella Lehtoa tästä eteenpäin mahdollisimman etäältä, ostaisinko lisää jotain muuta vastaavassa tiltanteessa olevaa yritystä.

Mitä sitten voin oppia Lehto-operaatiostani:

  • Ostan kun kurssi tippuu -taktiikkani toimii vain, kun joko kurssi on laskenut ilman erityistä yritykseen liittyvää syytä tai ollaan jo lähellä pohjia. Sen teho heikkenee jos kurssi niiaa kympistä kahteen euroon.
  • Pienissä yrityksissä muutokset ovat nopeampia - positiiviseen ja negatiiviseen. Jos firmalla on vain muutama rauta tulessa, niin pienetkin muutokset voivat heilauttaa kokonaisuutta paljon. Isoilla firmoilla muutokset ovat rauhallisempia.
  • Ei saa kiinnittyä aiempiin valintoihini. Vaikka asian tiedoston, en tiedä, vaikuttiko se valintoihini. Ostin kun aiemminkin olin ostanut ja nyt sain vähän halvemmalla. Mutta se nyt vain on niin, että muuta maailmaa eivät kiinnosta minun omat rajani.

Onko Lehdolla tulevaisuutta? Voi hyvinkin olla. Rakennusala on syklinen ala, ja kun yritys pääsee irti tappiota tuottaneista projekteistaan, niin tilanne voi muuttua. En ole kuitenkaan vakuuttunut tämän hetken toiminnasta. Ihan samoin kuin minun oli hankala myöntää, että nyt ei sijoituksellani mene kovinkaan hyvin, niin Lehdon johdolla taisi olla vaikeaa myöntää, että bisnes sakkaa.

Tuskin tässä nyt kympin kursseihin palataan. Saattaa olla, että kävi kuin Nokialle vuosikymmen sitten. Firma on uudessa asemassa ja tilanteessa, ja myös sen pörssiarvo on ihan eri luokassa.

Katsotaan uudestaan jokusen vuoden kuluttua.

14.8.2019

Kaksi pientä erää Wärtsilää

Alkaa palaa pikku hiljaa. Lapset käyvät koulua, helteiset kesäretket ovat takanapäin ja töihinkin palasin. Työnteko on kivaa, innostun työstäni ja palkkakin on ihan ok. Eli ei tässä nyt kriisiä kuitenkaan pukkaa.

Arjen paluu merkitsee myös sitä, että muistan blogata talousasioista. Paino sanalla muistan, sillä ajoittain olen ihan autuaasti unohtanut koko jutun. Aiheita nyt riittää: jos en ole mitään ostanut tai myynyt, niin sitten laittaa silmät kiinni hetkeksi ja miettii. Tai lukee lehtiä. Tai seuraa Twitteriä.

Pari viikkoa sitten ostin elämäni ensimmäiset Wärtsilän osakkeet. Nyt jatkoin samassa suunnassa kahdella lisäkerralla: 18 osaketta kappalehinnalla 11,07 euroa ja toiset 18 osaketta kappahinnalla 10,76.

Kokonaisomistukseni on nyt 70 osaketta ja 740 euroa. Lisää ostan jos kurssi laskee.

Wärtsilä on minua houkuttanut jo tovin aikaa - haluan olla mukana Vaasan seudun energiaboomissa. Hinta on ollut tuntuva. Nyt osakkeen kurssi on alempi kuin kertaakaan viiteen vuoteen, ja P/E-luku on alle 17 lukemissa. Eli ei tämä nyt vielä mikään superhalpa firma ole, muttei nyt ehkä ylihintainenkaan.

Eivät kurssit laske sattumalta: huoli talouden kasvun taittumisesta, kauppasodan uhka ja ihan yhtiön tulokseen liittyvät seikat. Tilauksissa oli lievää vähentymistä ja yhtiöltä on odotettu toteutunutta parempaa tuottoa.

Mutta tämänkaltaisia nämä syklien mukana elävät firmat ovat. Minulle se tarjoaa oston paikkoja. Vähän toivoisin, että kurssi niiaisi lisää, niin saisin ostettua jonkin verran.

3.8.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 8/2019: Velka alle 200 000 euroa!

Se on kuun vaihde. Sen myötä on aika katsella sijoitusten ja varallisuuden tilannetta. Heti alkuun spoilasin otsikossa merkittävimmän muutoksen, velkamäärä on alle 200 000 euroa.


Mutta lähdetään liikkeelle perinteisemmin. Allekirjoittaneen sijoitusvarallisuuden arvo oli kuun vaihteessa 78 266 euroa. Eli 80 000 euron rajapyykki alkaa olla jo lähettyvillä.

Nousua kuukauden aikana oli pyöristettynä 1160 euroa. Tästä päälle puolet eli 650 euroa oli uusia sijoitettuja euroja. Arvonnousua oli 510 euroa.

Tässä on sitten graafi siitä, millaisia muutoksia kuukausittain on tullut. Alussa on tasaisempaa, joka selittyy osin sillä, että kesään 2018 asti tässä graafissa oli kolmen kuukauden keskiarvot. Se tasaa piikkejä.

Yleisesti tästä voi sanoa, että lähes joka kuukausi sijoitan lisää. Lisäksi sijoitan usein enemmän uusia euroja silloin kun kurssit tippuvat - eli ostan notkahduksissa. Keskimäärin arvonnousu ja lisäeurot ovat nollan ja 2500 euron välimaastossa per kuukaisi, tonnin kieppeillä useimmiten. Sen sijaan norkahdukset ovat sitten melko tuntuvia, kuten viimeisen vuoden aikana on näkynyt.

Sitten kokonaisvarallisuuteni. Velkasumma tosiaan laski hiukan alle 200 000 euron. Jipii! Vaikka eipä se nyt kumma asia ole, noin saman verran velka lyhenee joka kuukausi. Tuo rajapyykki on vain omassa päässäni.

Varallisuutta minulla on nyt kokonaisuudessaan 494 600 euroa. Puoli miljoonaa on oikeasti aika lähellä. Jo pelkästään velkojen lyhentymistahdilla tuo raja tulisi vastaan ensi keväänä. Jos euroja kertyy muutenkin tai osakkeet tuottavat, tuo raja voi mennä rikki jo syksyllä.

Velatonta varallisuutta minulla on sitten - yllätys yllätys - velkojen verran vähemmän. Tarkemmin sanottuna 294 900 euroa. Tässäkin tasasumma lähestyy. Lisäksi tajusin, että tämä summa muuttuu täsmälleen samaa tahtia kuin kokonaisvarallisuuskin. Sillä niin osakkeiden arvonmuutos kuin velan määrä merkitsee samansuuruisia muutoksia tähänkin lukuun. Eli tämä raja rikkoutunee kuukautta aiemmin kuin yllämainittu.


Sitten kaikista kiinnostavimpaan kuvaani. Eli mihin varallisuuden muutos perustuu.

Lisää euroja päätyi säästötilille 2000. Ihan kivasti. Tuossa ovat mukana veronpalautukset (enää ei voi ostella niillä joululahjoja, voih tätä tehostuvaa julkista hallintoa) ja osa lomarahoista. Sekä muutoin vaan tileille kertyneet eurot.

Sijoitusten arvonnousua oli 1164 euroa. Tätä jo purinkin osiin aiemmin.

Velat lyhenivät 779 euroa. En nyt ole ihan varma että miksi ne lyhenivät enemmän kuin viimeksi, lainankoroissa ei ole mielestäni tapahtunut muutoksia. Mutta otetaan tuo vastaan.

Lainojen lyheneminen eli keltainen palkki pysyy aina plussan puolella. Sijoitukset voivat olla tuntuvastikin miinuksella - jopa silloin kun sijoitan lisää. Sinisen palkin eli säästötilien suunta on negatiivinen useimmiten silloin kun olen intoutunut sijoittamaan kyseisessä kuussa lisää. Tämä on normaali prosessi: kerään rahaa puskuriin ja käytän niitä sitten sieltä.

Yhteenveto: hyvin menee. En jatka kun olen ennenkin tästä aiheesta kirjoitellut.

30.7.2019

Muutamia pieniä kesähenkisiä ostoksia

Olipas kesäloma. Oli kivaa. Tein paljon. En blogannut talousaiheista yhtään mitään. Semmoista sattuu, ja hyvä näin.

Olen minä nyt silti jotain sijoittamisaiheistakin harrastanut. Siis sen lisäksi, että olen ajoittain katsonut että onko tullut osinkoja. Olen nimittäin käynyt viime viikkoina ostoksilla peräti neljä kertaa.

Nestettä ostin lisää kuusi osaketta hintaan 30,50 euroa. Tämä oli ihan vaan spontaania fiilistelyä, ilman mitään harkintaa. Olen näet kipuillut sen kanssa, etten tule ostaneeksi osakkeita ellei niiden kurssi laske. Eli jos kurssi vaan nousee, niin en osta ikinä lisää.

No, sitten kaiketi autoa tankatessani ajattelin, että ostanpa tänään Nestettä pienen määrän päivän hinnalla, välittämättä mistään muusta.

Sen sijaan Wärtsilän ostamisessa oli mukana enemmän harkintaa. Ostin elämäni ensimmäiset kaksi kertaa Wärtsilää, ensin 7 osaketta hintaan 11,475 ja toiset 7 osaketta hintaan 11,30 euroa.

Wärtsilää olen tuumannut jo pitkään. Jo vuosia sitten olin työn puolesta Vaasan suunnassa ja jäin miettimään kovassa nousussa olevaa länsirannikon energiaklusteria. Nyt Wärtsilän kurssi on laskenut ihan tuntuvasta - tosin ihan oikeista syistä - joten tuntuu luontevalta ostaa itseäni sisään. Ostan lisää jos kurssi niiaa lisää.

Neljäs ostosettini osui tuttuun suuntaan, eilen. Ostin lisää Nordeaa 33 osaketta hintaan 5,92 euroa.

Joskus kesällä ajattelin, että katselen Nordean tippuvaa kurssia tuonne alle 6 euron hintoihin, ja sitten ryhdyn miettimään että ostanko lisää. No, kurssi tippui päätin sitten ostaa. Tekee mieli katsoa tämä notkelma loppuun asti. Toivoen tietty, että kyseessä ylipäätänsä on notkelma eikä alamäki ja seinä.

Mitään uutta ja hienoa sanottavaa minulla Nordeasta ei ole. Koko pankkisektori kipuilee ja suhteessa tulokseen osakkeita saa halvalla. Toisaalta syitäkin löytyy: nollakorkojen aika, pienemmät sekä kustannustehokkaat nettipankit ja rajapintojen avaaminen muille toimijoille. Teoriassa myös uusia jättejä voi rynnätä markkinoille (Facebook jne.), mutta siitä en ole niin varma. Esimerkiksi Facebook toimii niin hähmyisesti, että pankkipalveluiden yhdistäminen samaan vaatisi melkoista organisaation kurssinmuutosta.

Että tämänkaltaista. Nyt käyn töissä jokusen päivän ja sitten huilaan taas. Syksy tulee, valitettavasti.

14.7.2019

Tunteet ja sijoittaminen: kun on aikaa, löytää ostettavaa


Se on kesä. Kesällä rakennan asioita mökillä, jos aurinko paistaa niin retkeilen perheen kera, ja harrastan onnellista parisuhdetta. Kun ei töissäkään ole tarpeen käydä, niin Netflix käynnistyy useammin. Vielä kun saisin kirjan tai pari luettua, niin kiva.

Sijoittaminen on jäänyt taka-alalle. Vilkaisen välillä onko osinkoja tullut. Joskus viikon välein katson osakkeiden ja rahastojen hankinta -exceliäni (oikeasti Google Sheets). Siellä lukee millä hinnoilla olen valmis ostamaan lisää jo omistamiani, ja solun väri muuttu vihreäksi ostohinnan lähestyessä. Sitten toimeksiantoa rustaamaan.

En myöskään oikein ehdi tai malta lukea talousaiheisia uutisia tai blogeja. Seuraan taloutta ehkä samaan malliin kuin kymmenen vuotta sitten - jos jotain kiinnostavaa tulee vastaan.

Käytännössä siis teen kaikkea muuta kuin harrastan sijoittamista. Se tekee ihmiselle hyvää. Mutta se sai minut myös pohtimaan tunteiden merkitystä ostamisessa.

Tuumailen tässä seuraavaa:

1) Jos on aktiivinen, lukee ja perehtyy, niin löytää ostettavaa. Ja kääntäen, jos ei ole aktiivinen, ei löydä ostettavaa. Eli etenkin suoran osakesijoittamisen suhteen tilanne on se, että oma aktiivisuus johtaa omaan aktiivisuuteen.

Tälle on myös termi: itseään toteuttava ennuste. Ajattelen tekeväni järkeviä, harkittuja päätöksiä. Niin kuin osittain teenkin, vertaan yhtiöiden hintaa tuottoon, oman pääoman tuottoa, osinkoa ja osingonjakoprosenttia jne.

Mutta tuohon tilanteeseen päädyn kun ensin jossain syvällä sisimmässä olen ensin  ajatellut että olisipas kiva löytää jokin metsäalan firma jota ostaa. Teen kyllä vertailuja ja pohdintaa, mutta vasta kun on impulssi ja suunta. Nuo molemmat tulevat aika tunteella ja fiiliksellä.

2) Edellinen on tyhmää. Sijoitamiseni pääpaino on liukunut osakkeiden suuntaan. Tämä samaan aikaan kun hahmotan entistä paremmin kuinka tunteellinen loppujen lopuksi olen, ja aika heikko osakepoimija. Pääsyy tälle suunnalle on, että osakkeiden osto ja suora omistaminen on kivaa.

En silti ole huolissani. Kun ostan fiiliksen mukaan ja välttelen kuluja sekä ylihintaisia sekä ei-tuottavia yrityksiä, niin ihan hyvää jälkeä siitä syntyy. Ei nyt ideaalia eikä ehkä indeksin tasoista, mutta silti. Kyllä se gorillakin ostaa ihan ok yrityksiä jos vaihtoehdot on rajattu jotenkin järkeväksi ja yritykset nyt keskimäärin jotain tuottavat.

3) Tunteita vastaan voi taistella. Minulla on siihen kaksi lääkettä.

Ensinnäkin ostan myös indeksejä. Nordnetin kuluttomat ETF-rahastot * ovat kiva juttu jota minun kannattaisi käyttää enemmänkin. Tällöin eivät tunteet vaikuta. Ei tarvitse edes tuntea mitään. Muuttujina on vain kalenteri ja euromäärä. Tosin tunteet voivat vaikuttaa siihen mitä ETF-rahastoa ostaa. Heh heh.

Toisekseen käytän apuna yllä mainitsemaani mallia, jossa ostan hieman lisää jos yrityksen kurssi tippuu 2 %. Tämä tarkoittaa sitä, että odottelen ja odottelen että hieman halvemmalla saa. Tämä toimii useimmiten, mutta jos onnistun tekemään ensimmäisen ostoni täsmälleen kurssien pohjakohdassa, niin ostoni jäävät vähiin. Näinkin on käynyt.

Onko tässä nyt jotain ongelmaa?


Vastaan itse kysymykseeni: eipä oikeastaan. Pientä ristiriitaa aiheuttaa, etten koe, että saisin ihan niin paljon tuottoja kuin kyvyilläni ja suunnitelmallisuudella olisi mahdollista saada. Toisaalta, tämä on harrastus joka tuottaa. Kaikilla muilla harrastuksillani on tapana maksaa. Joten väliäkös hällä.

Taidan mennä lastani aamuhalailemaan ja kenties takaisin sänkyyn nukkumaan. Hyvä tästä tulee.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa, käsittääkseni jos kirjautuu uutena asiakkaana sisään ja ryhtyy sijoittamaan.

6.7.2019

Osinkojen välikatsaus 7/2019: tasaisesti parempaan päin

Se on heinäkuu. Ja vielä lomakin. Koska teen kahden kuukauden välein osinkojen välikatsausta, nämä kaksi yhdistyvät kauniisti. Olen nimittäin lomalla ja teen osinkokatsausta!


Vaan eiköhän mennä asiaan. Tässä kuvassa ovat osinkosummani kuukausittain vertailtuna. Toukokuussa sain osinkoja (luvut ovat muuten verojen jälkeen) 131 euroa ja kesäkuussa 212 euroa. Molempina kuukausina oli lievää nousua verrattuna edellisen kuukauden vastaavaan.

Tässä on sitten graafi siitä, miten osingot ovat kumuloituneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä olen noin 250 euroa edellä viimevuotista. Mikä on sitten oletettu osinkosumma koko vuoden aikana? Sitä spekuloin seuraavien kuvien avulla.


Tässä on kuva vuotuisista osingoistani. Tässä kuvassa on yksi hieno asia. Ohitin juuri eurolla vuoden 2016, joka on tähän mennessä ollut toiseksi tuottoisin osinkovuoteni. Viime vuoden ennätys on enää noin 220 euron päässä.

Hitusen toivon, että tänä vuonna saisin osinkoja 2000 euroa. Se olisi mukava tasasumma. Vaan kuinka mahdollinen on tuo rajapyykki?

Viime vuonna vuoden loppupuoliskon osinkosummani oli 472 euroa. Voinee olettaa, että ainakin noin sen verran on osinkoja lisää vielä tulossa. Lisäksi Nokia jakoi osinkonsa vuosineljänneksiin. Nämä yhteenlaskettuna "pomminvarmaa" osinkoa on tulossa 557 euroa.

Tuo merkitsisi 1888 euroa. Olettaisin, että sen yli nyt ainakin menee. Mutta tuo loppu 112 euroa tulisi siis tulla osinkojen korotuksilla sekä lisäostoilla jota olen tehnyt viimeisen vuoden aikana. Luulen, etten kuitenkaan ole ostanut niin paljoa neljästi vuodessa osinkoa maksavia yrityksiä, että tuo ero tulisi kirityksi kiinni. Lisäksi osinkojen korotukset ovat olleet vain maltillisia. Mutta katsotaan.

Tosin. Tosin on muuten aina jännä sana, kun se pitää sisällään melko usein käänteen. Nyt kesäkuussa sain osinkoja 212 euroa. Niistä runsas kymppi oli S-osuuskauppojen korkoja ja muutama kymppi oli puolivuosittain osinkoa maksavien ETF:fien tuottoa. Eli joulukuussa 200 euron rajapyykki on lähellä, ja syyskuussakin pitäisi mennä ensimmäistä kertaa ikinä runsaasti yli 100 euron osinkotulojen.

Edellä mainitulla 2000 euron rajapyykin saavuttamisella ei ole kyllä yhtään mitään merkitystä kenellekään muulle kuin minulle. Mutta kiva noita on silti seurata.

Loppuun kuva kumulatiivisesta osinkokertymästä. Kaikkineen olen saanut osinkoja 6785 euroa, seitsemän vuoden aikana. Kaavion suunta on nousevahko, mutta turhan maltillinen. Olisi kiva jos tämä graafi kääntyisi entistä enemmän pystyyn.

Summa summarum

Osingot ovat minulle ristiriitainen asia. Tunne tykkää niistä. Järki sen sijaan sanoo, että osingot uudelleen sijoittavat ratkaisut ovat parempia. Tätä tunnesolmua avasin blogissani pari kuukautta sitten.

2000 euron rajapyykin ylittymistä odotellessa: hyvää ulkomaanmatkaa, uintia, löhöilyä, mökkeilyä, töissä olemista tai mitä sitä on nyt kenelläkin kesällä ohjelmassa on.

30.6.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2019: Paluu ennätyslukemiin

Jippijaijee kesälomalaiset. Heinäkuu on jo ovella ja pankit ovat kiinni kuunvaihteeseen, joten voin jo nyt avata kuunvaihteen sijoitusten ja varallisuuden välikatsauksen. Teema tälle voisi olla paluu normaaliin.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sanotaan. No ei tämä niin montaa kerro, mutta jotain kuitenkin. Tässä graafissa on sinisellä sijoittamieni eurojen määrä. Se on suunnilleen 55 000 euroa. Tuottopuolta on sitten noin 22 000 euroa, eli jonkinverran olen plussalla. Kokonaissijoitusvarallisuus on tällä hetkellä 77 100 euroa.



Tässä näkyy sitten sijoitettujen eurojen ja sijoitusten arvonmuutos yhdessä graafissa. Siinä missä toukokuussa sijoitukset tekivät jonkun päälle 4000 euroa miinusta, niin nyt oli sitten rekyylin aika. Uusia euroja sijoitin maltillisesti, vain 450 euroa viime kuun aikana.


Tämä kuva kertoo mielestäni kolme sanaa: nousee, nousee ja laskee. Kokonaisvarallisuus kolkuttelee 500 000 euron rajaa (491 500 euroa). Velaton varallisuuteni tavoittelee 300 000 euron rajaa (291 000 euroa) ja velkani on pian alla 200 000 euroa (200 500 euroa).

Myönnettäköön, olen jo keväästä alkaen odotellut, että milloin rajat paukkuvat. Mutta niin vaan siinä kestää, eivät nämä niin nopeita prosesseja ole. Ensimmäisenä tulee vastaan tuo 200 000 euron velkaraja, tarkemmin ensi kuun puolessa välissä. Jos pörssit eivät romahda, niin sitten on vuorossa velaton varallisuus ja 300 000 rajapyykki joskus syksyllä. Kokonaisvarallisuudesta ei hajuakaan.


Loppuun sitten kuvista merkittävin. Tässä on eroteltuna mistä viime kuukauden aikana tapahtunut varallisuuden nousu koostuu.

Ensinnäkin, kuukausi oli mainio. Varallisuus karttui noin 4300 eurolla.

  • 757 euroa siitä oli lainojen lyhentymistä. Tämä on aika lailla vakio, kuusta toiseen, tästä hamaan ikuisuuteen noin 9000 euroa vuodessa.
  • 1330 euroa oli siirtojani säästötileille. Kun minulle kertyy rahaa, siirrän sitä "jemmaan" säästötileille. Sitten jos vaikka kurssit niiavat, niin kauhon tuolta lisää euroja. 
  • 2157 euroa oli se summa millä sijoitusten arvo nousi, uudet sijoituseurot mukaanlaskettuna. Tämä on se aaltoileva kohta varallisuuteni karttumista: joskus miinusta, useimmiten plussaa. Mutta kunnon kurssiromahduksen sattuessa saatan joutua säätämään graafin alareunan -5000 euroa kohtaa uudestaan.

Mutta vuoden puoliväli antaa mahdollisuuden myös spesiaalitarkasteluun. Minkä verran varallisuuteni on kertynyt alkuvuoden aikana?

  • Lainat ovat lyhentyneet tasaiseen tahtiin. 757 euroa kuussa, yhteensä pyöristettynä 4500 euroa.
  • Säästötileillä on rahaa 350 euroa vähemmän kuin oli puoli vuotta sitten. Eli teoriassa -60 euroa kuussa. Säästötilit nyt toimivat (perusjemmarahojen ohella) puskurina tuleville sijoituksille, joten ei ole murhe tämä.
  • Sijoitukset ovat plussalla pyöristettynä 13 500 euroa, kuukausitasolla 1150 euroa. Se on hyvin. Tämä on kuitenkin hieman harhaanjohtava luku, koska tammikuussa loppuvuoden kestänyt kurssilasku kääntyi nousuun ja tuli "palautumista." Toisin sanoen loppuvuosi meni huonosti, alkuvuosi hyvin. 

Mutta kaikkineen, taas menee ihan kivasti. Minä käyn töissä, lomailen, annan joskus lapsille ruokaa ja harrastan. Myös kotia siivoan - liian harvoin. Siinä ohessa varallisuus kertyy, ja joskus sijoitan lisää. Jos tämänsuuntaisena pysyy, niin hyvä.

23.6.2019

Perheen talous: Voiko kuponkeja käyttämällä säästää? Ja jos kyllä, niin paljonko?


Kun olin lapsi, kotiin tuli kuponkihenkinen seinäkalenteri joka laitettiin keittiön seinälle. Paperisen kalenterin reunoilla oli kuponkeja joilla sai jotain alennuksia.

Myöhemmin - kun täysi-ikäisyys lähestyi - löysin hampurilaisravintoloiden kuponkien ilon. Kun piti itse maksaa omilla säästöillä, pienikin alennus oli tarpeen. Hesburgerin lisäksi myös McDonaldsilla oli 90-luvulla kuponkeja käytössä.

Tämä tapa ei ole kadonnut. Kun kotiin tulee Hesburgerin kuponkeja, leikkaan kiinnostavimmat lompakkoon. Rinnalle ovat tulleet mobiilisovellukset joihin on otettu mukaan myös "kuponki-idea". Myös tuore tulokas Burger King jakaa kuponkeja niin paperisena kuin mobiilisti. McDonaldsin sovelluksessa on muutamia vaihtuvia etuja.

Muutoin kuponkien aika alkaa olla minun elämässäni ohi. Tarjoukset ovat useimmiten tarjouksia joita saa kun menee kauppaan. Joskus lähikaupassa voi kerätä leimoja, ja sitten saa jotain pyyhesettiä halvemmalla. Niistä en innostu, Prismasta saisi saman pyyhesetin noin samaan hintaan ilman mitään leimoja. Eli muita kuin ateriakuponkeja en huomaa (paperisena) enää käyttäväni.

Mutta onko tästä mitään hyötyä, vai onko kyseessä vain vanha tapa?

Aloitetaan taustoilla. Elän likipitäen yksinhuoltajana kahden nuorimman lapseni kanssa. Kouluaikaan lapset ovat entisellä puolisolla joka toisen viikonlopun.

Käymme ulkona syömässä ehkä keskimäärin kerran viikossa. Se on aika paljon. Tämä johtuu osin mökin vuokraamisesta (tarve käydä pistäytymässä mökillä myös arki-iltaisin, mutta syödäkin pitää) ja retkeilystä. Olemme aika paljon liikkeessä niin arkisin kuin viikonloppuisin, ja ruokaa tarvitaan.

Lähes aina syödessämme ulkona kyseessä on hampurilaispaikka. Tämä on osin käytäntöön, osin talouteen ja osin nirsoiluun liittyvä asia.
  • Käytäntö tarkoittaa sitä, että hampurilaisravintoloita nyt tulee vastaan ja niistä saa ruokaa nopeasti. Keskimmäinen kyllä toivoo kiinalaista ruokaa - tosin vain tietyssä ravintolassa. Ei paljoa auta jos ollaan toisella puolella pääkaupunkiseutua.
  • Talous-ulottuvuus viittaa siihen, että on kiva jos pikaisesti syöty ruoka ei nyt ihan älyttömiä maksa. Kyllähän monipuolisemmasta ruuasta voi enemmän maksaa, mutta jos euromäärät ovat kolminkertaiset ja lapset päälle valittavat, niin sitten tulee surku.
  • Nirsoiluun viittasin jo aiemmin. Hampurilaisravintola on kompromissi jossa kaikki saavat "riittävän ok" -ruokaa. Keskimmäinen haluaa tiettyyn kiinalaiseen, nuorin on joustavampi muttei pidä juuri kiinalaisesta niin paljoa. Minulle käy kaikki kunhan ei maksa liikaa ja saadaan ruokaa riittävän nopeasti.
Yksi ulottuvuus on sitten ruuan terveellisyys. Ei hampurilainen nyt se ihan ideaaliruoka ole, eivätkä varsinkaan ranskalaiset. Itse vaihdan usein ranskalaiset salaattiin, lapsia en ole saanut tähän mukaan. Mutta tässä kohden olen itselleni armelias. Kotona on aina kasviksia ruuan kanssa, kokkaan ajoittain myös alusta alkaen ja muutoinkin ruokailutottumuksemme ovat ihan kohtuullisia. Maailma ei kaadu ulkona syömiseen.

Kysymys kuuluu, että paljonko sitten voi säästää käyttämällä kuponkeja? Otan esimerkiksi kuvien mukaisen Hesburgerin.

"Tavanomainen" ateriasetti on, että otan itse kerrosaterian tai vastaavan, ja lapset juustoateriat. Hinnat vaihtelevat ravintoloittain, otan lähtökohdaksi nyt lähimmän kauppakeskusravintolan.
  • Kerrosateria 7,90 euroa, alennuskupongilla 6,50 euroa.
  • Juustoateria 5,80 euroa, alennuskupongilla 4,20 euroa.
Tuon kun ynnää yhteen, niin kupongeilla säästää 4,6 euroa per käynti.

Burger Kingissä alennukset ovat vielä tuntuvampia, jos tarttuu heidän tarjouksiinsa (jotka kyllä vaihtelevat). Kevään ajan on saanut kaksi juustoateriaa kuudella eurolla, ja itselleni kerrosaterian hintaan 5,50 euroa.

Käytän nyt kuitenkin esimerkkinä Hesburgeria, kun sieltä saa konkreettiset summat tarkemmin ulos. Listahinta on 19,50 euroa. Alennettu hinta 14,90 euroa. Alennusprosentti on pyöristettynä 24.

Jos oletetaan, että vuodessa tulee käytyä hampurilaisravintoloissa noin 50 kertaa, niin se maksaa minulle yhteensä 745 euroa. Ilman kuponkeja menisi 230 euroa enemmän. Eli siinä mielessä säästö on tuntuva.

En usko, että ihan 50 kertaa käydään vuodessa porukalla hampurilaisilla. Mutta käyn joskus yksinäni ohimennen - kun kiire on - hampurilaisravintoloissa. Joten voluumi lienee oikeansuuntaista.

Tuo säästetty 230 euroa merkitsee sitä, että 15 ravintolakäyntiä tulee "kaupan päälle".

Loppuun itsekritiikkiä

Kiva juttu että halvemmalla saa. Mutta johtaako se, että saa halvemmalla, siihen, että ostaa enemmän? Tämähän se juju taustalla on, ei niitä kuponkeja huvin vuoksi paineta: "Tule meille!" "Tule useammin meille!"

Selväähän se silti on, että jos kotona söisi, niin ei siihen paljoa yli vitosta mene koko porukan ruuasta. Eli vähentämällä ulkona syömistä säästää huomattavasti enemmän kuin kuponkia ojentamalla. Teoriassa jopa retkille voisi ottaa mukaan jotain keittoa kannussa tai muita lämpimiä ruokia. Tai tekisi ruuan juuri ennen lähtöä, ja pakkaisi sämpylöitä matkapojaksi. 

Valitettavasti vaan tämä vaatisi nykyistä enemmän suunnitelmallisuutta ja varautumista, johon minulla ei ole ollut viime vuosina saumaa. Mutta nyt alkaa olla.

Niinpä asetan itselleni tavoitteen. Ryhdyn seuraamaan montako kertaa käymme koko porukalla ulkona syömässä, ja missä. Tavoitteeni on vähentää ulkona syömisen määrää. Jos innostun, kaivan korttimaksuista tiedot viime keväästä. Se kuitenkin vaatisi jo sen verran paljon myyräntyötä, että katsotaan.

PS. Loppuun tarvitsee todeta, että aika usein maksan lounaskortilla. Se taasen merkitsee vajaan neljänneksen "alennusta". Eli niin kauan kuin pystyn maksamaan ulkona syönnit lounaskortilla ja saldo riittää, hyötysuhde parantuu.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

9.6.2019

Kesä tuli, pari ostosta ruotsinmaalta

Nyt on kesä täällä. Pian viikko hellettä, ja alkaa jo uuvuttaa. Ja koska kesällä on kiva tehdä kaikkea muuta paitsi kirjoittaa sijoittamishenkisiä bloggauksia, olen pahasti jäljessä raportoinneissani. Sen kunniaksi, pari ostoa parin viikon takaa.

Ruotsi on jännä maa. Siellä menee aina hyvin. Bonusperheen eksät ovat oikeasti ihan sikahyvää pataa keskenään ja kaikki miehet siellä ovat aina minua tyylikkäämmin pukeutuneita ja parta on ajettu siistimmin. Noh, kommentoin ehkä liikaa vain Tukholmaa, mutta silti.

Kävin näet kahdesti ostoksilla Ruotsin suunnassa.

Ostin ensin 22 osaketta Handelsbankenia kappalehinnalla 93,98 kruunua. Handelsbankenin kurssi on laskenut, käsittääkseni ensisijaisesti alaan liityvistä syistä. Ostorajani osui kohdalle, joten ostin hieman lisää.

Sitten oli heti perään jälleen asiaa Ruotsiin. Ostin 8 osaketta sijoitusyhtiö Kinnevikin osakkeita kappalehinnalla 241,50 kruunua. Tämä on vasta toinen ostoni, ja osakepotti on jotain 400 euron kokoluokkaa. Vielä en tämän ansiosta kuulu vanhoihin ruotsalaisiin, vauraisiin sukuihin.

Molemmat ostoksista kuuluvat ihan puhtaasti aiempiin linjauksiini. "Jos kurssi tippuu, ostan lisää." No, tippui ja ostin.

Ryhdyn miettimään asiaa uudestaan siinä vaiheessa jos yrityksestä kuuluu jotain erityisen huolestuttavaa tai kurssiromahdus on niin kovassa vaiheessa etten ehdi tehdä toimeksiantoja etukäteen määrittelemilläni hinnoilla. Nyt ei ollut kyse kummastakaan.


2.6.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2019: Paljon lisää sijoitin, arvoa vielä enemmän menetin

Huomenta vaan! Se on uusi kuukausi, ja vanhat kujeet. Tervetuloa sijoitusten ja varallisuuden välikatsaukseni pariin.

Aloitetaan heti graafista, joka kertoo sen paljonko euroja olen sijoittanut, ja mikä on sijoitusten tämänhetkinen arvo.

Kerron teille salaisuuden. Ei mennyt hyvin. Ei mennyt edes huonosti, vaan tosi huonosti. Kuuluu asiaan, mutta silti.

Kun pörssikurssit niiasivat urakalla ties mistä syystä (lähinnä: talouskasvu hiljenee ja kauppasodan uhkaa on ilmassa), niin varallisuuteni arvo tippui oikein kunnolla. Tämä tarkoitti sitä, että ostorajani tulivat kohdille. Ja koska sijoitustileillä ei ollut niin paljoa euroja, siirsin melkoisen summan pääosin säästötileiltä sijoituksiin.

Jos saman sanoo lukuina, niin sijoitin lisää 3469 euroa. Siitä kertoo tuon sinisen alueen jyrkähkö nousu. Ja samana aikana sijoituksieni kokonaisarvo tippui 772 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä miinusta tuli päälle 4000 euroa.

Toinen graafi kertoo asian tarkemmin. Miinusta tuli ihan kunnolla, tosin viime vuoden lopulla oli kaksi noin samanmoista kuukautta.

Hätäisesti joskus katselen, että kylläpäs minulla nyt aaltoilee enemmän kuin ennen. Se on osin optinen harha. Ensinnäkin tämän graafin alkupuoli koostuu kolmen kuukauden keskiarvoista, kuin yksi kuukausi olisi ollut kyseessä. Eli naapurikuukaudet tasaavat toisiaan. Toisekseen sijoittamani euromäärät ovat moninkertaistuneet - jolloin heiluntakin on voimakkaampaa.

Kokonaisvarallisuuteni kannalta tämä oli erilainen käänne. Kokonaisvarallisuuteni nimittäin tippui hitusen, samoin kuin velkojen ja varallisuuden erotus. Lainat kyllä lyhenivät entiseen malliin. Pian velkamäärä on alle 200 000 euroa. 

Tässä on sitten graafi jossa ovat edelliset eroteltuna. Lainat lyhenivät taas 757 euroa. Säästötileitä nappasin pois päälle 2600 euroa ja sijoituksien suunnassa tuli miinusta vajaat 800 euroa. Ihan virkistävää, että välillä myös näin päin.

Missä nyt olen?

Yksi isoimpia muutoksia on, että pörssikurssien nopeakaan lasku ei enää ahdista minua. Sellaista sattuu, ja toivottavasti on hyvä ostotilaisuus kyseessä. Asiaa helpottaa se, että olen sijoituksieni kanssa edelleen runsaasti plussalla siihen verrattuna, että olisin hautonut euroja tilillä.

Tosin jos nyt tulisi ihan totaalinen romahdus, niin ehkä kirjoittaisin ihan toisenlaisia sanoja kirosanoilla höystettynä.

Bonuksena olen kohta saamassa veronpalautuksia, lomarahoja, vuokratuloja sekä myöhässä tulevia yhteiskunnan tukia. Niitä tässä jo epäsuorasta käyttelen. Tai en oikeastaan, mutta käyttötilini jakautuvat kahteen osaan. Toisella on 3000 euroa ja siihen en koske. Toista voin pumpata täyteen ja tyhjäksi, tarpeen mukaan.

29.5.2019

Onko Lehto oma putoava puukkoni?

Ensinnäkin taustaa. Ryhdyin ostamaan Lehtoa uskoakseni marraskuussa 2017. Alkuun yli kympin hinnalla, mutta kurssin tippuessa ostin - oman sijoitusperiaatteeni mukaan - lisää. Ostan siis lisää muutaman prosentin kurssilaskun jälkeen jos perusfundamenteissa ei tapahdu mitään dramaattista.

Lehto on minua houkuttanut. Tutkalle se pääsi varmaankin erinäisten ostosuositusten ja kaikenmoisten semmoisten seurauksena. Yhtiö kasvoi, tuotti, ja arvostustaso oli kohtuullinen. Rakennusalaa en aiemmin omistanut.

Fiksumpi olisi kenties antanut enemmän painoa sille, että omistajaporras ryhtyi keventämään omistustaan. Samaan aikaan tuottoprosentti ja kasvutahti heikkenivät. Myrsky alkoi kasaantua taivaanrantaan, minä sanoin naisystävälle hänen tarjotessaan kyytiä, että hyvin ehdin lasten kanssa julkisilla kotiin ennen sadetta. Todellinen esimerkki elokuulta 2017, voi pojat miten pahasti kastuttiin kaikkien aikojen sateessa.

Lisäksi tässä vuosien mittaan alkoi näkyä vivahteita, että pieni ja uusi pörssifirma ei ehkä osaa toimia ihan tyystin mallikkaasti. Tyyliin tulosvaroitusta melko lähellä tuloksen julkaisua, ja aika optimistisia katsauksia tulevaan.

Noh, hitaan kurssilaskun perään tuli ihan kunnon tiputus kun yhtiö julkaisi talouslukujaan. Aiemmin hyvää tahtia kasvanut sekä voittoa tuottanut yritys ei enää kasva kuin vähän, ja tuota kuin vähän.

Tässä näkyy kurssihistoria. Tuumasin tuota tiputusta tovin, mutta olen nyt ostanut vielä lisää muutamilla satasilla muutaman kerran. Viimeksi 80 osaketta 2,5 euron hintaan ja sitä ennen 74 osaketta 2,7 euron hintaan.

Ja nuo tuoreimmat ostokset voivat merkitä sitä, että Lehto saattaa olla oma, putoava puukkoni.

Sijoittaja.fissä putoava puukko määritellään seuraavasti:

"Laskukierteessä olevasta osakkeesta käytetään nimitystä putoava puukko. Kokeneiden sijoittajien vinkki onkin: ”älä tartu putoavaan puukkoon”. Tällä tarkoitetaan sitä, että sijoittajan kannattaa rauhassa odottaa, mille tasolle osakekurssi laskee ja odottaa käännettä liiketoiminnassa ennen ostoja. Laskukierteen oikaisu voi kestää vuosia tai päättyä konkurssiin (case: Talvivaara). Halvalta näyttävällä osakkeella voi siten tehdä suuret tappiot."

Minun ostostrategiani suunnilleen perustuu putoavan puukon -tekniikkaan. Eli ostan lisää kun kurssi laskee, kahden prosentin välein. Tosin siinä ideana ei ole ostaa syöksykierteessä olevaa osaketta, vaan kurssien aina aaltoillessa ostan mieluummin alamäen ja kuopan kohdalla kuin nousurinteessä.

Mutta Lehdon tapauksessa osake on totisesti ollut syöksykierteessä.

Miten sitten Lehdon voisi julistaa henkilökohtaiseksi putoavaksi puukokseni? Vastauksen siihen antavat seuraavat kysymykset.

(1) Ostanko lisää koska olen aiemminkin ostanut, ja nyt saa halvemmalla? Alkuun ainakin. Nytkin ehkä. Välissä tosin otin aikalisän ja mietin asiaa, joten ihan suoraa linjaa aiempien ja nykyisten valintojen välillä ei ole.

(2) Ummistanko silmät tulevalle kehitykselle? Alkuun ainakin. Nytkin ehkä. On helppo ajatella, että kyllä se suunta kääntyy ja sitten olen halvalla saanut. No, ei välttämättä käänny koskaan, osakkeen kun osakkeen arvo voi painua vaikka nollaan asti. Kysykää vaikka Talvivaaran omistajilta. Lisäksi Lehto on nyt myrskyn silmässä, ei mikään viittaa, että olisi jo sen ulkopuolella.

Eli kyllähän tämä nyt on ihan kouluesimerkki putoavasta puukosta. Puolustan uusilla euroilla aiempia valintojani, toivoen, että se osoittaa omat valintani oikeiksi. En sijoita yhtiöön, vaan aiempiin ajatuksiini.

Onneksi sijoituseuroni ovat pieniä ja noin 200 euron kertaostostaktiikan takia ostohetkiä tulee paljon. Tämänkaltaisissa tilanteissa se tarkoittaa sitä, että olen ostanut Lehtoa melkoisella hintaskaalalla Tällä hetkellä omistan 556 osaketta Lehtoa. Niiden arvo on vajaat 1300 euroa ja miinusta on vajaat 1900 euroa. Keskiostohintani on 5,69 euroa ja kirjoittaessani kurssi on 2,31 euroa osakkeelta.

En suunnittele Lehdon myyntiä. Kenties liittyy tuohon putoavaan puukkoon, mutta muutoinkin välttelen myyntejä kun sillä tavalla voi lisätä omien virheiden määrää. Nyt sitten katselen mitä tapahtuu.

Lievä positiivinen vire tässä on. Yhtiö kuitenkin on kasvanut ja on tuottanut, vaikkakin nollaa lähestyvillä luvuilla. Jos suuntaan saa muutoksen, tilanne on erilainen. Sen verran minussa on realistia mukana, että nopeita käännöksiä on turha odottaa.

Lisäksi aina voi oppia. Käytän Lehto-oppejani parhaillaan Kraft Heintzin kanssa. Siinä on pitkän linjan kuluttjatuote yritys joka on ongelmissa, ja jota vähän omistan. Osinkoa maksetaan enemmän kuin on tuottoa, ja osake sahaa. En riennä lisäostoksille, vaan Kraft Heintzin kanssa pyrin odottamaan kurssin suunnan muutosta.

26.5.2019

Askelia lifestyle-suuntaan: tulossa elämäntapoihin liittyvä sarja bloggauksia

Tämä blogi ottaa pian askelia uusiin suuntiin. Tulossa on sarja pohdintoja liittyen elämäntapoihin, hyvinvointiin ja kaikkeen sellaiseen. Mutta ensin askel taaksepäin.

Viime viikolla minulla oli kolme kiintoisaa pohdintaa itseni kanssa.

Ensinnäkin lueskelin ehdotusta ilmastolautasesta. Siis ehdotuksesta miten kannattaisi syödä jotta kuormitus maapallolle olisi kohtuullinen. Arvannette, etten ole tällä hetkellä mallioppilas. Ei ole juuri kukaan suomalainen. Parantamisen varaa on.

Sitten katsoin tiliotettani. Vaikken tuhlaa, niin voisi sitä käyttää myös vähemmän rahaa kaupassa. Etenkin, kun osa ruuasta menee ekopyttyy. Silkkaa rahan ja resurssien tuhlaamista.

Kolmas hetki koitti uimahallissa. Kävin pitkästä aikaa punnitsemassa itseni. Päälle kolme kiloa lisää sitten viime syksyn, vaikka olen mielestäni syönyt terveellisemmin. Olen tosin tainnut liikkua vähemmän. Mutta silti, huono suunta. Masu kasvaa.

Hieman taustaa. Olen hyvän matkaa päälle nelikymppinen perheenisä. Käytännössä yksinhuoltaja. Sitä kautta arki menee aika lasten ehdoilla. Töissä ei tule liikuntaa. Joten liikkua pitää erikseen, tai työmatkoilla.

Olen myös ylipainoinen. En nyt mielestäni mitenkään älyttömän paljon, mutta silti. Ei se järkevääkään asia ole. Ja etenkin tuo suunta sai minut pohtimaan, että olisi syytä hitusen hienosäätää elämäntapoja. En kaipaa suurta projektia, vaan pitkäaikaista linjanmuutosta.

Bonuksena: kaikki isovanhempani elivät 75-90 -ikävuoden tuntumaan. Eli geenit kunnossa, jos en itse sössi.

Mitä siis nyt suunnittelen?

  • No, ensinnäkin minulle toimii tapa tehdä listoja ja graafeja. Pitää soveltaa sitä myös tähän suuntaan. Rupean seuraamaan pyöräiltyjen työmatkojen määrä, lihattomia päiviä, ostamieni herkkujen määriä jne.
  • Toisekseen toimin skarpimmin jos lupaan asioita julkisesti. Lapsille, työkavereille, kenelle tahansa. Sitten toimin paremmin niiden mukaan. Joten tässä kohden oivaltanette, että kun bloggaan asiasta julkisesti, niin suunnittelun lisäksi parannan todennäköisyyttä toimi suunnitelman mukaan.
  • Kolmannekseen jaan asian osiin, pieniin ja isompiin sellaisiin. Muutama kymmen eri asia - pientäkin - yhdessä vaikuttaa jo ainakin jonkin verran.
  • Neljännekseen, tämä on myös talousasia. Terveelliset elämäntavat ovat myös taloudellisia elämäntapoja.

Lopputuloksena syntyy kenties sarja toimintalogiikkoja, yksittäisiä linjauksia ja pohdintoja, sekä bloggauksia. Mutta nähtäväksi jää.

22.5.2019

Paluu Nokian renkaiden omistajaksi

Kauan sitten omistin Nokian renkaita. Lokakuussa 2015, muuten piru vieköön jo pian neljä vuotta sitten, myin osakkeeni pois. Syyt löytyvät aiemmista Nokian renkaat -bloggauksistani. Syyt kiteytettynä: verotus (oli tulossa tappioita, tasapainotin myymällä voittoja), halusin eroon sijoitusvelasta ja Venäjä-riski pelotti.

No, tuossa olisikos toissa viikolla kurssien laskiessa palasin taas omistajien kerhoon. Ostin ensin 8 osaketta hintaan 26,05 euroa, sitten saman verran hintaan 25,41 ja vielä viimeiset kahdeksan hintaan 24,92 euroa.

Näin minusta tuli jälleen pienomistaja. 24 osakkeet kokonaisarvo on nyt päälle 600 euroa, eli pienistä summista puhutaan.

Miksi sitten paluu Nokian renkaiden omistajiin?

Ei minulla ole ollut mitään syytä olla omistamatta Nokian renkaita. Se on vain tuntunut ihan kunnolla hinnoitellulta viime vuosina. Mutta viime vuoden huipusta kurssi on tullut alas reilusti, ja sitten tuli vielä päälle (joko ohimennyt tai vasta alkanut) kurssilasku.

Tässä on graafi yrityksen kurssihistoriasta. Nyt ollaan tasoilla jonne kurssi nousi joskus 2011. Viimeksi muuten ostin Nokian renkaita aika hyvin vuonna 2014 kurssin ollessa viimeksi alhaalla.

Noh, jos halvemmalla saa, niin ei se ole vielä mikään peruste ostaa. Risan autonkin saa halvemmalla kuin uuden. Kuitenkaan Nokian renkailla ei ole mikään erityisen paljon muuttunut. Tässä helmikuisen vuoden 2018 tulosesittelyn pointit kopioituna suoraan tiedotteesta.
  • Liikevaihto kasvoi 1,5 % ja oli 1 595,6 MEUR (2017: 1 572,5). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi 5,7 %.
  • Liikevoitto kasvoi 372,4 miljoonaan euroon (365,4), valuutat vaikuttivat negatiivisesti.
  • Tilikauden voitto oli 295,2 MEUR (221,4. Vuonna 2017 voittoon vaikuttivat negatiivisesti 59 MEUR lisäverot ja korot verovuoteen 2011 liittyen).
  • Osakekohtainen tulos kasvoi 2,15 euroon (1,63).
  • Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 536,9 MEUR (234,1). Vuosien 2018 ja 2017 liiketoiminnasta kertyneisiin nettorahavaroihin vaikuttivat vuosien 2007–2011 verokiistat, lisätietoja sivulla 18.
  • Hallitus ehdottaa osingoksi 1,58 euroa (1,56) osakkeelta.
Nuo osingot on jo maksettu, joka selittää osin kurssin laskua.

Käytännössä firma siis teki hitusen paremman tuloksen kuin aiempana vuonna, ja tästä vuodesta odotetaan aika samanlaista kuin edellistä. Hinnan laskiessa P/E-arvo (eli hinta versus tienestit) tietty on suhteessa parempi. Ei Nokian renkaat nyt mikään superhalpa firma ole, mutta laatua kohtuuhintaan, sanoisin. Haasteita on edessä, mutta kenelläpä ei olisi.

Satunnaisena huomiona muuten, että myin aikoinani Nokian renkaita päälle 29 euron hinnalla, ja nyt ostin noin noin 25,4 euron keskihinnalla takaisin. Teinkö hienon peliliikkeen? Voisi tuntua siltä, mutta ei. Jos olisin vain pysynyt omistajakaartissa, niin olisin saanut neljät osingot ja sitä myöten 6,17 euroa osakkeelta. Kun ottaa verot siitä pois, tilille olisi tullut 4,59 euroa. Eli yhteensä hitusen enemmän.

18.5.2019

Osinkojen välikatsaus 5/2019: huhtikuu oli ennätyskuukausi

Uusi kuukausi, uudet huvit. Tosin minun kuukauden vaihteen huvini on aina sama. Käyn joka kuukausi läpi sijoitus- ja varallisuustilanteen (tässä linkki tuoreimpaan) ja joka toinen kuukausi osinkotilanteen. Tässä jälkimmäinen, vuoden ensimmäisen neljän kuukauden mukaan.

Huhtikuu 2019 oli ennätyskuukauteni. Sain osinkoja (joihin lasken myös muun passiivisen tulon, kuten pääomanpalautuksen ja S-osuuskauppojen omistajatilitykset) 538 euroa. Tuo on jo ihan kunnon summa, sillä voisi jo ostella paljon ruokaa tai voi ostaa lisää osakkeita.

Ero osingoissa per kuukausi on tuntuva. Tammikuun määrä oli 36, helmikuun 86 ja maaliskuun 328 euroa. Nämä summat siis aina verojen jälkeen. Jokja kuukausi olen saanut enemmän osinkoja kuin aiempana vuotena. Suunta on siis hyvä.

Tämä kuva näyttää ehkä paremmin sen, mitä edellisessä kuvassa oli jo sisäänrakennettuna. Mikä on kumulatiivinen tilanne kun verrataan vuosia toisiin?

Joka kuukautena tämän vuoden käytä on ollut hitusen viime vuotta ylempänä. Kuun vaihteessa eroa oli 205 euroa - noin 20 % verran.


Kun vertaa vuosia toisiin, niin vielä en pyöri ennätyslukemissa. Tämä vuosi pääsee osinkokertymissä minun elämässäni sijalle neljä. Tosin tuo kolmissija saattaa jäädä taakse jo toukokuun alussa.

Vielä yksi kuva, niistä kun pidän. Tässä kuvassa on sitten kumulatiivinen osinkokertymä. Eli käytännössä montako euroa on tullut ikinä saatua. Tämän hetken summa on vajaat 6600 euroa.

Mikä niissä osingoissa on niin kivaa?

Miksi ihmeessä tykkään osinkoja maksavista yrityksistä, kun voisin vain sijoittaa matalakuluisiin indeksirahastoihin jotka eivät maksa veroa ennen kuin rahat nostetaan ulos, ja jolloin en tekisi tyhmiä sijoitusvirheitä. Niinpä. Tässä vaihtoehtoisia selityksiä:

1) Tykkään löytämisen ja omistamisen ilosta. Jos omistaa vaikka 500 amerikan suurinta yritystä, saa kyllä tuottoja. Muttei voi kävellä omaan kauppaan (Target) ostoksille tuntien suurta ylpeyttä. Tai ainakin pientä, hiljaista ylpeyttä.

2) Osingot ovat konkreettisia. Siinä näkyy tuloksen, ja voi vertailla kuukausia keskenään.

3) Tarvittaessa voi lopettaa sijoittamisen tyystin, ja käyttää osinkoja. Laman aikana varttuneelle sielulleni on kiva tieto, että jos talous sakkaa ja potkut tulee, niin voisi saada elämiseen lisää sellaiset 150 euroa kuukaudessa. On enemmän marginaalia. Toki rahastoa voisi myydä, mutta se vaatisi erillistä tekemistä.

4) Osinkoa maksavat firmat ovat ihan hyviä yrityksiä omistaa. Jos yritys tuottaa tasaista liiketoimintaa ja voittoa josta voi maksaa omistajille, niin on se tehnyt jotain oikein. Toki osinkoja voidaan leikata tai yritys voi vuoden, pari maksaa liikaa osinkoa velkaantuen, mutta silti. Vakaa osinkofirma on usein myös ihan hyvä sijoitus.

5) Ei verotuksesta ikinä tiedä. Tuskin nyt hillittömiä muutoksia tulee, mutta osingoista on jo maksettu vero. Se on kiva juttu siinä mielessä, että niistä ei enää tarvitse maksaa veroa toista kertaa.

6) Olen vähän tyhmä ja selitän tunnepäätöstä mukamas järkevin perustein. Tykkään osingoista kun ne ovat konkreettisia, ei kannattaisi mutta tekee mieli. Tahtoo tahtoo.

Kyse on luultavasti useasta edellämainitusta. Ainakin 1, 2 ja 6 ovat vahvoilla. Pykälä 3 vaikuttanee jossain alitajunnan puolella.

o o o

Tänä vuonna lienee siinä ja siinä, onko osinkosummani yli vai alle 2000 euroa. Seuraava luonteva välietappi olisi 2400 euron vuotuiset osingot. Se olisi mukavat 200 euroa kuussa. Mutta katsotaan.

9.5.2019

Täydennysostoksia: bioöljyä, 5G-tekniikkaa ja sellunkeittoa

Viimeinen viikko on ollut pörsseissä alakuloa. Ja kun kurssit ovat tippuneet, olen tehnyt pieniä täydennysostoja. Tapani mukaan jälleen alle 200 euron summilla.

Nokiaa olen ostanut peräti kolmesti. Ensin 43 osaketta hintaan 4,63 euroa, sitten 44 osaketta hintaan 4,54 euroa ja vielä 44 osaketta hintaan 4,45 euroa kappaleelta. Jos mukaan ynnää vielä parin viikon takaisen ostoksen, niin tässä on tullut ostettua Nokiaa vajaalla 800 eurolla.

Nokian kurssi on tippunut. Lehdissä on spekulaatiota instituutionaalisten sijoittajien osto- ja myyntiprojekteista. Nuo voivat vaikuttaa. Lisäksi vuoden ensimmäisen neljänneksen tulos oli heikompi kuin yleisesti odotettiin. Itse en näe tuota ongelmana, niinhän firma jo etukäteen ilmoitti.

Yleisesti näen Nokian toimivan alalla, joka on kasvussa. 5G-verkko tulee enemmin tai myöhemmin, ja muutoinkin potentiaalia on. Se, kykeneekö yritys olemaan iso sekä iso tekijä markkinoilla että tuottamaan hyvin omistajilleen, on toinen juttu.

Ostin myös UPM:määä, 7 osaketta kappalehinnalla 24,85 euroa. Kurssi pikkaisen laski ja pyrin täydentämään UPM-suuntaani, joten siinäpä se.

Kolmas hankintani oli niin ikään kotimainen. Ostin Nestettä, 6 osaketta hintaan 28,70 euroa. Tähän liittyy taustatarina.

Ihan viime vuoden viimeisinä hetkinä myin hiukan Nestettä. Tuotto oli hyvä, ja tonnilla saa myydä ilman veroseuraamuksia. Mietin, että katselen hiukan ja saatan ostaa ainakin osan noista takaisin.

Noh, Nesteen kurssi lähti sitten ihan saman tien nousuun. Seurasi myös osakesplitti, joten ostorajani ja muut "sisäiset ohjeeni" ovat ihan pihalla. Vaan nyt Neste on laskenut jonkin 10 % siitä, mitä oli splittauksen jälkeen, joten ajattelin hiukan täydentää.

Tosin Nesteestä sanottakoon, että osakekussi on edelleen (verrattuna aiempaan) korkealla. Toki yhtiö on takonut hyvää tulosta ja tuottanut hyvin (siinäpä syitä miksi lisää ostan), mutta ei tässä yhtiön historian halvimpia sisäänostohetkiä eletä.

Mutta saatan ostaa lisää jos kurssi laskee lisää.

5.5.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 5/2019: Edelleen hymyilyttää

Se on kuunvaihde. Ja kuunvaihde merkitsee sitä, että pääsen analysoimaan sijoitusten ja varallisuuden välikatsaustani. Joten pitemmittä puheitta: saanko esitellä huhtikuun 2019!


Tässä meillä on kuva kahdesta olennaisimmasta muuttujasta. Alempi, sininen alue kertoo sen, kuinka paljon olen tähän mennessä sijoittanut. Pyöristetty summa on 51 100 euroa. Ja koska sijoitusvarallisuuteni on 75 700 euroa, niin sijoittaminen on tuottanut minulle tähän mennessä 24 600 euroa. Kiva, kiva ja kiva!

Viime kuun aikana sijoitin lisää vain 250 euroa. Kun kuukauden aikana sijoitusvarallisuuden nousu oli päälle 2100 euroa, niin tuotto oli ihan mukavalla tolalla. Jos olisin skeptisyyteen taipuvainen, niin toteaisin, että osa tuosta lähti jo kuun ensimmäisinä päivinä pois. Mutten ole skeptinen, joten jipii.

Minulla on triplajuhlat tulossa. Tätä tahtia 3-4 kuukauden kuluttua:
  • Kokonaisvarallisuuteni olisi yli 500 000 euroa.
  • Velkaa olisi alle 200 000 euroa.
  • Ja siten velatonta omaisuutta olisi yli 300 000 euroa.
Pitää varmaan katsella ostanko Pirkan vai jonkun muun pakastemansikkakakun. Etenkin jos nuo kolme muutosta osuvat samalle kuukaudelle.


Kokonaisvarallisuuteni on nyt tuhansiin pyöristettynä 491 000 euroa. Kun lainaa on 202 000 euroa, niin velaton varallisuuteni 289 000 euroa. 

Velaton varallisuus on ylläolevan graafin keltainen viiva, ja se on kyllä kaunis viiva. Tämän vuoden ajan tuossa on näkynyt se, että omistan nykyään asuntoni. Asumiskulut tippuivat, ja niistä jäljellejäävistä asumismenoista osa lyhentää asuntolainaa. Tuon muutoksen kokonaisvaikutus on minulle noin 700 euroa kuukaudessa.

Jännin kuva on kiva säästää viimeiseksi. Tässä näkyy se, mistä tuo vajaan 3000 varallisuuden kasvu koostuu. Säästötilien summa kasvoi tämän graafin mukaan 299 eurolla, oikeasti 300 eurolla. Lainat lyhenivät tasaisen 757 euroa. Sijoitusvarallisuus karttui 2142 eurolla, sisältäen siis sekä lisäsijoitukseni että arvonmuutoksen.

Summa summarum

Mitäs tästä sitten kannattaa sanoa? No, sanonpa että oikeastaan menee kyllä hyvin. Etenkin kun täällä kirjoittaa käytännössä yksinhuoltaja ja kaikkea. Pitää toivoa, että taloudellisesta vinkkelistä mikään ei muutu lähivuosina.

Minulla on alkanut myös viriämään sellainen positiivinen tunne. Aika monessa suunnassa on todettu, että ensimmäinen 100 00 euroa on hankalin sijoitettava, sitten helpottaa. Alan lähestyä tuota rajaa. 

Osingot tuovat mukavasti lisää euroja, ja muutoinkin positiiviset hyppäykset ovat isompia hyppäyksiä kuin aiemmin. Niinpä tämä sijoittaminen jotenkin rullaa vauhdikkaammin vaikka itse käytän vähemmän aikaa kuin aiemmin. Kenties tämä onkin tulevien vuosien teemani, pysy poissa tieltä. 

3.5.2019

Pieni välipäivien täydennysoston: hiukan lisää Nokiaa

Kävipähän tässä niin, että kävin ostoksilla tuossa vapun alla. Ostin hieman lisää Nokiaa, 42 osaketta kappalehintaan 4,737 euroa.

Miksi näin? Hyvä kysymys. Nokia-pottini on nyt jonkin verran päälle 4000 euron kokoluokkaa. Aiemmissa suunnitelmissani olisin ostanut Nokiaa lisää vasta noin euron halvemmalla hinnalla.

Vaan olen miettinyt viimeisen puoli vuotta seuraavaa. Ostotaktiikkani on pikkaisen surkea niiden yritysten suhteen joilla suunta on parempaan. Olen ostanut "kuoppataktiikalla" aina 2 % kurssilaskun välein. Se on monasti toiminut oikein hyvin. Mutta esimerkiksi Koneella on mennyt koko ajan hitusen paremmin, jolloin se on poissa ostolistoiltani.

Täydennän toimintatapaani. Kun minulla on yrityksiä joita haluan ostaa lisää, niin ostan myös "minikuopissa" enkä jää odottamaan vuosituhannen pörssiromahdusta.

Palaan tähän tarkemmin toisessa bloggauksessa. Mutta nyt alkuun hiukan lisää Nokiaa.

21.4.2019

Oppeja maailmalta: miten säännöt ja linjaukset vaikuttavat kauppohin!


Terveisiä maailman toiselta puolelta! Tarkemmin sanottuna Yhdysvalloista. Olen lapsen kanssa reissussa. Täällä on viitisen astetta lämpimämpää kuin kotona, mutta myös sateista. Voih, joskus sitä kaipaa Suomen säätä. Ennusteiden mukaan täällä ollaan menossa aurinkoisempaan päin.

Vaikka olen täällä pääosin turistiretkellä, niin ainahan voi samalla vahtia omistuksia. Kuten tuota cokiksen rekkaa tuossa edessä.

Minulla on tapana miettiä turistiretkillä vaikka mitä, kuten kaupunkisuunnittelua, roskalogistiikkaa ja leikkipaikkojen tarjontaa. Suosikkiharrastuksiani on käydä tavallisissa ruokakaupoissa - siinä näkyy ero kotioloihin hyvin konkreettisesti.

Tämä tarina liittyy rekan takana olevaan kauppaan. Manhattan on pullollaan CVS-kauppoja. En ole vielä edes törmännyt omiin omistuksiini Targettiin ja Whole Foodsiin. Nuo CVS:sät ovat auki noin aina, tai ainakin melkein aina.

CVS on pohjimmiltaan apteekki, siellä myydään lääkkeitä. Vaan koska muutakin saa myydä, niin tuolla on lisäksi melkoinen määrä pesuaineita, talouspapereita ja myös ihan ruokaa. Siis muroja, limsaa, keksejä ja kaikenlaista "kuivatuotetta". Samoin kuin muissa "cornershopeissa", tuoretuotteiden rooli on pieni. Sateenvarjo oli minulle tarpeen, ja tietty sellaisia oli tarjolla.

Suomessa ruokakauppoihin vaikutti pitkään 400 neliön minimikoko. Se näkyy vielä, uudet pienet kaupat ovat useimmiten 600-700 neliöisiä, vanhemmat pienempiä. Apteekit on rajattu selkeästi pois. 

Sen sijaan postin ja kaupan symbioosi lähestyy sataa prosenttia, pian Suomessa ei ole enää erillisiä postikonttoreita kuin muutaman symbolinen lippulaiva.

Monissa maissa - joista nyt naapuri Viro tulee ensimmäisenä mieleen - ruokakauppa on samalla Pikku-Alko. Alkoholin myynti vie ehkä neljänneksen kaupan tilasta, ja on muutoinkin keskeisessä roolissa.

Lisäksi suomessa noin jokainen kauppa on aika kattava valikoimaltaan. Löytyy jauhelihaa, vihanneksia ja tuoretuotteita. Kenties jotain leipomopisteenkin tavaraa. Monissa maissa kaksi kauppaa voivat olla valikoimaltaan hyvin erilaisia, meillä ero on pikemminkin tarjonnan laajuudessa.

On täällä muitakin kauppoja. Eilen törmäsin ihan Alepa+ tasoa olevaan täyden palvelun pieneen ja kalliiseen lähikauppaan. Siellä oli ensimmäinen näkemäni vihannesosasto. Ja kun jättää ydinkeskustan taakseen, löytyy Targetteja ja Costcoja. Siellä ehkä hinnatkin ovat kohtuullisempia - nämä kävelykeskustan kaupat ovat häkellyttävän hintavia verrattuna amerikan hintamaineeseen.

Yhden sijoittamiseen liittyvän oivalluksen olen tehnyt. Olen ajoittain lukenut apteekkiketjuista ("drugstore") sijoituskohteena. En ole asiasta innostunut, olen kokenyt apteekin jotenkin liian rajattuna sektorina. Mutta nyt alan hahmottamaan, että apteekin käsite voi olla paljon laajempi kuin mitä se meillä on.

Aika pitkä matka piti matkustaa tuon oivalluksen takia. Näin sitä maaimalla kiertely opettaa.

14.4.2019

Ostoksilla: Sijoitusyhtiötä ja rakennusyhtiötä

No kävihän sitten niin, että pitkästä aikaa pääsin ostoksille. Kun kurssit tuossa ensin niialivat ja sitten nousivat, niin en ole ostellut mitään päälle kuukauteen.

Vaan kun Lehdon osinko irtosi ja kurssi laski jälleen uusille pakkasennätyksille. Niinpä toteutin ostoslistaani ja ostin 48 osaketta Lehtoa kappalehinnalla 4,15 euroa. Lehdon osakkeeni ovat kunnolla pakkasella, mutta omistusosuus edelleen pieni. Katsellaan. Tästä aiempiin Lehto-bloggauksiini.

Toinen ostokseni on ihan uusi avaus. Ostin ruotsalaista sijoitusyhtiötä Kinnevikiä, 8 osaketta kappalehinnalla 245,5 kruunua. Olenko hurmaantunut tulevista rapujuhlista ja haluaisinko pelata tennistä meren äärellä? Ei ensimmäiseen, en pidä ravuista, mutta jälkimmäinen olisi kyllä kivaa.

No ei, on taustalla jotain ihan puolittaisia argumenttejakin. Palaan niihin uudessa bloggauksessa, sillä nyt lähden vaalivirkailijaksi. Vaalit ovat hienoa aikaa, vaalihommissa on mukavan yhteiskunnallista ja palkkiokin on ihan hyvä. Win-win-win -tilanne!

6.4.2019

Voiko töissä puhua sijoittamisesta, osa 7: Keskustelua pikkujouluissa kollegasijoitusbloggarin kanssa


Katsos katsos. Kenties mehevin bloggausaiheeni viime ajoilta on jäänyt kirjoitusideoiden unholaan. Tuossa pari vuotta sitten aloitin sarjan voiko töissä puhua sijoittamisesta. Kyllä voi, olen puhunut. Tosin varoen ja vähän valikoiden.

Noh, oivalsin tuossa puolitoista vuotta sitten, että eräs (nyttemmin hiljentynyt) sijoitusbloggaaja on myöskin työkaveri. Itseäni nuorempi ja fiksumpi nainen. Varovaisesti asian tarkistin, eikä asiasta pahemmin puhuttu, kunnes...

Tuossa runsas vuosi sitten pikkujouluissa satuttiin siiderit kädessä saman korona-pelin ääreen. Siinä oli kaksi jännää ulottuvuutta.
  • Ensinnäkin se, että pelasin ensimmäisen kerran vuosikymmeniin koronaa. Se oli yllävän kiva peli.
  • Toisekseen se, että pääsi pikkujoulujen tiimellyksessä keskustelemaan sijoittamisesta.
Oma Healtcare Investors oli ainakin yksi yhteinen omistus. Siinä sitten pohdittiin myös metsäyhtiöiden potentiaalisesti kirkasta tulevaisuutta, ja yleisemmin sijoittamista. Ainakin nyt sitä, että mikä siinä on niin hankalaa että monet välttävät sijoittamisen aloittamista, vaikka olisi euroja ja kykyä oppia.

Keskustelun tarkemmat yksityiskohdat ovat jo jääneet mennesyyden sumuiseen syleilyyn. Mutta kivaa oli.

31.3.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 4/2019: Maaliskuu oli helmikuun veli

Huomenta. Sopivasti sattuvan viikonvaihteen ansiosta pääsen raportoimaan sijoitusten ja varallisuuden tilanteesta jo ennen kuun vaihdetta. Joten, tervetuloa allekirjoittaneen sijoitusvarallisuuden ja ylipäätänsä varallisuuden pariin.


Ja sitten suoraan asiaan. Sijoitusvarallisuuteni on tällä hetkellä 73545 euroa. Se on jonkin verran päälle 1800 euroa enemmän kuin kuukautta aiemmin.

Euroja olen sijoittanut vajaat 51 000 euroa, ja tuottopuolella on vajaat 23 000 euroa.


Tämä on sitten graafi viimeisen kuukauden muutoksesta. Tasainen jo mainittu 1800 euron hyppäys. Kuukauden aikana sijoitin lisää euroja hitusen alle 500 euroa, eli tuottopuolella on noin 1300 euroa.


Kokonaisvarallisuusgraafini ovat niin ikään aika tasaisia, mutta kyllä tuossa jo jonkinmoista suuntaa näkyy. Viime vuoden lopun hyppäys oli seurausta siitä, kun sain ostaa osaomistusasuntoni 20 vuoden takaisella loppuhinnalla. Näihin graafeihin lasken kodin arvon kuitenkin sen mukaan, mitä siitä nyt ainakin saisi, jos kodin myisi.

Varat kasvavat pikku hiljaa. Se merkitsee käytännössä sijoisvarallisuuden kasvua ja säästötileillä olevia euroja. Niiden määrä on kasvanut sitten marraskuun lopun.

Velka taas merkitsee kahden lainan tasaista lyhenemistä. Joka kuukausi lainani lyhenevät noin 750 eurolla. Vuodessa siis noin 9000 eurolla.

Erotus ei nyt paljoa selittelyjä kaipaa. Ilahduttavaa on, että tuo keltainen erotus-viiva nousee mukavan jyrkässä kulmassa. Tällä tahdilla 300 000 euron raja olisi vastassa joskus loppuvuonna. Viimeisen viiden kuukauden aikana varallisuuteni on kasvanut 12 000 eurolla.


Loppuun kuvioista mielestäni kiinnostavin. Viimeisen kuukauden muutos, osiksi purettuna. Velat lyhenivät 757 eurolla, sijoitusvarallisuuden arvo on 1840 euroa suurempi kuin aiemmin, ja säästötileille kertyi 300 euroa enemmän. Kaikkineen siis plussaa tuli kuun aikana hieman alle 2900 euroa.

Ensi kuussa tullee pieni notkahdus. Elämä vie minut ja yhden lapsista Atlantin taakse yhdeksäksi yöksi. Hotelli ja lennot on maksettu, mutta veikkaan, että tonni pari voi mennä säästötilien puolelta. Mutta miksipäs sitä säästäisi, jos ei ikinä tekisi mitään niillä säästöillä.

27.3.2019

Rekrytoin Mikki Hiiren rinnalle Captain Marvelin

Oi noita tunteita, jotka sijottamiseen vaikuttavat. En edes ole erityisen tunteellinen ihminen. Tai siis olen kyllä tunteita kokeva ihminen, mutta tunnekuohuni eivät ole mitään verrattuna teineihin tai muihin tosi tunteikkaisiin tapauksiin.

Tuossa puolitoista kuukautta sitten nimittäin ostin kaksi osaketta Walt Dineytä. Jälleen tapani mukaisesti pieni avaus, ja ryhdyn ostamaan miinus -2 % välein hiukan lisää. Sitten Disneyn kurssi lähti pikku hiljaa tasaiseen nousuun.

No mitä ehdin ajatella tämän runsaan kuukauden aikana. "Nyt se kurssi nousee ikuisesti." "Olen menettänyt kaikkien aikojen sijoitussaumani." "Olisi kannattanut ostaa kerralla niin paljon kuin nyt vain saisi irti." Ja tuonsuuntaista.

Sitten tuli ihan pienenpieni parin päivän alamäki, ja ostin kaksi uutta osaketta Disneytä 107,74 dollarilla.

Huomaan, että minä tarvitsen sijoittajana tuekseni excelin jossa on yritysten nimiä, lukuja ja värikoodeja. Oma fiilikseni on aina ihan pielessä. Niinpä etukäteen päätetty malli tuo tullessaan parempia tuloksia.

Tosin, saatan silti alkaa ostamaan ihan vääriä yrityksiä ihan väärään aikaan. Mutta koska ostan alkuun vain vähän ja sitten lisää kun kurssi sahaa, lieventää se tuota omaa tyhmyyttäni ainakin vähän.

Tarinan lopuksi tarinan alkuun. Kävin viikonloppuna katsomassa Captain Marvelin. Ihan kivaa seikkailuhenkistä supersankarirymistelyä humoristisella otteella, osa uudemmista supersankarielokuvista on ihan liian vakavia. Tosin lentävät ja kaikkeen pystyvät sankarit ovat minusta vähän tylsiä.

No mutta, minä en muistanut siellä teatterissa itselleni äänettä todeta, että hyvä palkolliset. Antakaa mennä. Minulla olette töissä. Tehkää niitä box office -hittejä.

23.3.2019

Ostin ketsuppitehtaan

Olipa kerran muutama viikko sitten. Olen pikku hiljaa kääntänyt sijoittajankatsettani kulutussuuntaan. Monet omistukseni ovat kiinteistöjä, tekniikkaa jne. Kuluttajatuotteiden puolella minulla on ollut hiljaisempaa.

Jenkkijätti Kraft Heinzia olen katsellut "sillä silmällä" jo pitkään. Iso jätti on jos nyt ei ongelmissa, niin kannattavuuteen nähden huonolla tiellä. Kurssi on tasaisesti laskenut. Mutta älkää uskoko minua, uskokaa Googlen hakutulosten kurssigraafia.


Nyt näytän kurssianalyytikkokykyni 30 sekunnissa. Kurssi on laskenut jo kaksi vuotta putkeen. Tänä vuonna on tullut bonusnotkahdus. Ei voi tietää onko lasku tässä.

On miten on, ajattelin kiinnittyä kiinni ketsuppipurkkiin. Niinpä olen viime viikkoina ostanut seuraavasti:
  • Kuusi osaketta hintaan 33,04 dollaria.
  • Toiset kuusi osaketta hintaan 32,38 dollaria.
  • Ja vielä seitsemän osaketta hintaan 31,66 dollaria.
Kokonaisomistukseni on siis euroina vasta vajaa 600 euroa. Nyt sitten ostan lisää ja lisää (jos ja kun kurssi laskee), toivoen, että kyseessä on kuoppa eikä rotkon reuna.

21.3.2019

Pieni hienosäätö sijoitusstrategiaani: osingoilla lisää saman firman osinkoja

Heipä hei, ja hyvää huomenta! Minäpäs tein pienen muutoksen sijoitusstrategiaani. Mutta ensin tarina asiasta.

Nordnetillä on ollut sarja osinkosijoittamista koskevia bloggauksia ja videoita. Jonkun videon laitoin pyörimään bussissa. Sinällään aika tuttua juttua, mutta kävi niin kuin usein käy - sitä oivaltaa jotain uutta kun kuulee jotain vanhaa.

Videolla nimittäin korostettiin kolmea osingon kasvattamisen ulottuvuutta:
  1. Sijoita lisää.
  2. Sijoita firmoihin jotka kasvattavat osinkojaan.
  3. Uudelleensijoita saamasi osingot.
Minulla ykköskohta täyttyy kirkkaasti. Kakkonen on niin ja näin, huomaan myös usein kallistuvani yrityksiin jotka maksavat jo nyt tuntuvaa osinkoa ja joiden osingonkasvuvara ei ole niin hyvä. 

Kolmanteen kohtaa pysähdyin. Kyllä, jokainen osinkoeuro menee kyllä takaisin sijoittamiseen. Mutta yhdistän noita euroja lisäsijoituksiini, ja ostan mitä ostan. Useimmiten osto-ohjelmani mukaan yrityksiä joiden kurssi on tippunut.

Tässä mallissa on ongelmansa. En tule ostaneeksi yrityksiä joilla menee tasaisesti paremmin. Kurssi nousee pikku hiljaa, ei ole aaltoilua eikä ongelmia.

Niinpä ryhdyin miettimään seuraavaa lisälausetta sijoitusstrategiaani (jota minulla ei ole kirjallisena, mutta pitäisi laatia): "Jos saat osinkoja yrityksestä jossa ei ole mitään vikaa, ja jota mielelläsi omistaisit enemmänkin, osta osinkojen verran lisää kyseistä yritystä. Älä mieti osakekurssia tai oikeaa ostohetkeä."

Nordean maksimissaan 1 % välityspalkkio mahdollistaa vaikka 50 euron osakeostot, joten välityspalkkiot eivät ole ongelma.

Kone on hyvä esimerkki tämänsuuntaisesta tapauksesta. Ostin aikoinani Konetta runsaalla 1300 eurolla. Sitten kurssi lähti tasaiseen nousuun. Olen tuolta osin plussalla 36 %. Vuosien varrella Kone on muuttunut suurimmasta yksittäisestä osakeomistuksestani pienten luokkaan, kun olen ostanut paljon lisää muita yrityksiä. Seitsemän vuoden aikana olen saanut osinkoa verojen jälkeen tilille noin 300 euroa.

Niinpä sovelsin tätä mallia heti. Sain Koneelta osinkoa vajaat viisikymppiä. Sitten ostin saman tien kaksi osaketta lisää, hintaan 42,69 euroa.

Jaan siis omistamani yritykset kahtia. Luokkaan voin ostaa lisää ja en halua ostaa lisää. Jos ensimmäisen luokan yritys maksaa minulle osinkoa, ostan sitten kyseistä firmaa osinkojen verran lisää.

16.3.2019

Osinkojen välikatsaus 3/2019: Hitusen aiempien ennätysten yläpuolella

Huomenta vaan, maailma. Tarkastelen osinkojeni tilannetta aina kahden kuukauden välein. Tässä katsaus helmi-maaliskuun taitteen mukaan.


Ensin kuva osingoista kuukausittain. Tammikuussa osinkoja kertyi - verojen jälkeen - tililleni 36 euroa ja helmikuussa 86 euroa. Eivät nuo nyt mitään isoja summia ole, mutta kyseessä ovat myös vuoden hiljaisimmat kuukaudet.


Kun katsoo kumulatiivista kertymää, niin jonkin verran olen viime vuoden edellä. Kevään osinkosesonki on alkamassa, eli kohta tulee hyppäystä.

Mikä on suunta osingoissani?


Olen ostanut viime aikoina etenkin amerikkalaisia yrityksiä. Lisäksi myös Suomessa ollaan pikku hiljaa siirtymässä useampaan erään osingonmaksussa. Tämä laimentanee maalis-kesäkuun "boostia".

Lienee siinä ja siinä rikkoutuuko tänä vuonna 2000 euron osinkosumma. Viime vuonna sain osinkoja 1553 euroa. Siitä on 450 euron matka tuohon summaan, eli melko pitkä. Toisaalta ostan koko ajan pikku hiljaa lisää osakkeita. 

Toisaalta osinkoja kasvattaa kaksi muuttujaa:
  • Ostan koko lisää osakkeita. En nyt paljoa, mutta kuitenkin. Kyllä se merkitsee myös osinkovirtojen kasvua.
  • Monet yritykset kasvattavat osinkojaan. Eivät nyt paljoa kerrallaan, mutta se kertautuu.
Että semmoista. Osinkojen tilillekertymistä on kiva seurata. Sieltä niitä tilille tulee, eikä tarvitse tehdä juuri mitään.

Jos loppuun pieni irroittelu. Leikitään, että tämän vuoden osinkosummani olisi 2000 euroa. Se on noin 5,5 euroa päivässä. Ei tuolla vuokraa maksa, eikä ulkomailla matkaile. Mutta tuolla söisi joka päivä hampurilaisaterian tai jonkin patongin lennossa - tai kokkaisi perheelle päivällisen.

Tuo ei ole enää leikkirahaa, vaan ihan oikeaa sellaista. Jossain toisessa elämäntilanteessa tuosta olisi jo iloa arjessa, nyt tuo summa lähtee suoraan takaisin sijoituksiin.

13.3.2019

Sihijuomaimperiumini laajenee


Joskus tuossa tammikuun loppupuolella ostin ensimmäistä kertaa eläessäni Coca-Cola Companyn osakkeita. Bloggaus asiasta löytyy täältä. Cokis ei varmaan isompia esittelyitä kaipaa, limonaatia ja muita juomia, alati kasvaen ja tasaisesti osinkoa maksaen.

Noh, sitten kävi niin, että osavuosikatsauksessa kertoivat heikentyneistä olisikos nyt tuottavuusluvuista. Luin vain muutaman uutisen, nopeasti. Minä näin tilaisuuden laajentaa imperiumiani.

Niinpä ostin lisää cokista. Ensin neljä osaketta hintaan 45,96 dollaria, ja sitten toiset neljä osaketta tasasummalla 45 dollaria kappaleelta.

Sen jälkeen kurssilasku loppui. Omistusosuuteni on nyt 14 osaketta, arvoltaan joku 550 euroa. Alku, sanoisin.

En nyt lähde pohtimaan yritystä sitä laajemmin. Sitä löytyy kun googlaa, ja omassa aiemmissakin on jotain ajatuksensuuntaista. Sen sijaan pohdin osinkoa.

Cokis on maksanut vuosineljänneksittäin osinkoa vuodesta 1920. Osinkoa yritys on nostanut 55 vuotta putkeen. Kunnioitettavia lukuja. Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta jos osinkoa on maksettu niin lamakausien kuin toisen maailmansodan aikana, niin ei se ole huono saavutus. Cokis voi olla osake jota omistan koko ikäni.

Tällä hetkellä osinko on 0,40 dollaria neljännesvuosittain. Minun 14 osakettani merkitsevät siis 5,6 dollaria neljästi vuodessa. Euroina, verojen jälkeen, tilille tulee ehkä vajaat 4 euroa.

Ihan en tämän varaan voi eläkevuosiani rakentaa, mutta ei tuosta haittaakaan ole.

Loppuun sivuhuomio osingoista. Olen taas viimevuotisen tahdin yläpuolella. Palaan tähän jossain tulevassa bloggauksesta. Olen miettinyt, että pitäisikö asettaa itselle lopputulokseen liittyviä tavoitteita. Tyyliin yli satanen osinkoa jokaisena kuukautena.

Minuun tepsivät selkeät, sisäiset tavoitteet. Jos ei ole iltamenoja tai lasten harrastuksia, kulje julkisilla töihin koko matka. Jos olet kotona koko illan, käy porraskävelemässä tai kävelyllä. Voisinko soveltaa samaa, sisäistä logiikkani myös sijoittamiseen?

o o o

Photo by Jordan Whitfield on Unsplash