Sijoittaminen on yksinäistä hommaa - vai onko?

Kerrankin pystyi kiteyttämään bloggauksen sanoman ihan vain otsikkoon: sijoittaminen on yksinäistä hommaa, ehkä. Varmaan siksi muiden blogien seuraaminen ja keskustelu nousee ainakin minulla merkittävään rooliin, on muita samassa tilanteessa.

Ensinnäkin, tuttavapiirissä ei paljoa puhuta sijoittamisesta. Töissä kyllä on paljon yhteiskunnasta kiinnostuneita ihmisiä, joten siellä pääsee joskus puhumaan myös rahasta ja sijoittamisesta. mutta silti vain harva on yhtään samankaltaisessa tilanteessa kuin allekirjoittanut.

Toisekseen, rahasta ei paljoa yhteiskunnassamme puhuta. Jännää miten vaikkapa osakeomistuksista vaietaan mutta lapsilisistä, sohvien hinnoista tai ulkomaanmatkojen kustannuksista puhutaan minkä ehditään.

Kolmannekseen, Itsellenikin tulee jotenkin varovainen tunne kun puhuu rahasta, kirjoitanhan tätä blogiakin nimimerkillä. Tämä vaikka tiedän että sijoitusvarallisuuteni on pienehkö, hyvinkin monella suomalaisella on osakkeissa tai asunnossa huomattavasti enemmän varallisuutta kuin allekirjoittaneella. En siis poikkea paljoa normisuomalaisesta. Silti kirjoitan mieluummin nimimerkin takaa, niin kuin myös suurin osa kollegabloggareista.

Otetaan kuvitteellinen tilanne: onnellinen avioliittoni päättyisi eroon. Puoli vuotta surkuteltuani ja Netflixiä katsottuani suuntaisin jälleen ulkomaailmaan, ja ryhtyisin rustaamaan ilmoitusta jollekin deittisivustolle. Olisin tietty avoin ja rehellinen, mutta arvatkaas kirjaisinko harrastuksekseni sijoittaminen. No en varmana. Miksikös en, no tässä tulee.

(1) Pelkään että antaisin "virheellisen" kuvan itsestäni. En sijoita saadakseni rahaa, vaan ennen kaikkea turvaa ja toissijaisesti valinnanvapautta. Tämä johtaa epäsuorasti seuraavaan kohtaan.

(2) Epäilen että hokuttelisin ihmisiä tyköni vääristä syistä. Olisihan se kauheaa jos joku olisi minusta kiinnostunut koska olettaisi että minulla on varallisuutta. Ja kauheaa se olisi sille toisellekin, kun selviäisi että ei minulla sitä varallisuutta ole kovinkaan paljoa, ja jos sen tuhlaa, sitä ei ole yhtään. Että yksi saatanan kitupiikkihän se on. Varallisuutta on koska en tuhlaa, ei siksi, että tuhlaan.

(3) Vaikka sijoittaminen on minusta kiinnostava ajanviete, jotenkin automaattisesti sijoitan sen muiden harrastusten perään, en alkuun. Kai koen sen huvin ja työn välimaastossa, järkevä ja tavoitteellinen varainhoito on tarpeen siinä missä tiskaaminenkin. Vaan tiskaaminen ei ole harrastus. Sijoittaminen taasen on sitä. Mutta ei tämä minulle ole mitenkään vahvan intohimoinen asia, vaikkakin hyvin kiinnostava.

Älkää ymmärtäkö minua väärin. Pidän älykkäistä ja huumorintajuisista naisista jotka tavoittelevat yleistä hyvää. Sijoittamisen merkityksen yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen tason oivaltaminen kuuluu luokkaan älykästä, jossain rinnakkaisuniversumissa keskustelisin mielelläni yön pimeydessä eri sijoitusstrategioista. Mutta uskaltaisinko lähteä tämän aukijulistamaan suureen maailmaan. En usko. Ja tämä kertoo myös omista ennakkoasenteistani.

o o o

Tiedän, voisihan sitä mennä yhtiökokouksiin tai järjestöjen tilaisuuksiin. Vaan kun ei huvita. Siellä olisi paljon pukumiehiä jotka ovat samanlaisissa asiantuntijatöissä kuin minäkin. Myös kaikenlaisia risteilyitä näyttää olevan tarjolla...

Taidan sittenkin ihan itse valita että sijoittaminen on yksinäistä hommaa. Kenties otsikon pitäisikin olla, että sijoittaminen on juuri minulle yksinäistä hommaa.

Affiliate-tulot vuonna 2015

Vuodenvaihteen viimeinen välikatsaus on käsillä. Aiemmin raportoin jo yleisistä fiiliksistä, sijoitusten arvon välikatsauksesta, viime vuoden osingoista sekä koko vuoden vuosituotoista. Nyt muodossa ovat affiliate-tulot viime vuodelta.

Sivuhuomioina muuten, että yhteensä 18 % kokonaistuotostani on hävinnyt varmaan kohta jo puolet. Niin ne laskuviikot välillä sattuvat sieluun ja salkkuun. Huomaan kuitenkin, että ei tuo enää kovinkaan paljoa hetkauta.

Affiliate-markkinoinnistä lyhyesti. Viime kesänä bloggasin tuntemuksistani asiaa kohtaan, ja puolitoista vuotta sitten siitä kuinka lisäsin mainoksia sivuilleni.

Affiliate-mainonnasta on käytetty myös suomenkielistä termiä kumppanuusmainonta. Ideana on, että bloggari ohjaa kävijöitä eteenpäin omilta sivuilta jonkin yrityksen puolelle, ja saa siivun yrityksen tuloista (esim. tietyn prosentin myynnistä, tai kiinteän summan kirjautumisesta jne.).

Käytännössä Affiliate-mainonta antaa bloggaajille tai verkkosivujen ylläpitäjille mahdollisuuden tienata jotain.

Itse lisäsin ensimmäiset pari linkkiä jo puolitoista vuotta sitten, mutta vasta viime kesänä sain ensimmäiset tuottoni ja sen innottamana laitoin mainoksia kunnolla esille.



Tässä on kuva viime vuoden tätä kautta tulleista tuloista. Graafissa on mukana myös tämän vuoden alku. Käytän ajankohtana sitä hetkeä kun raha tulee tililleni. 128 euroa on ihan mukava summa, mutta ei kuitenkaan kovinkaan iso. Näen tämän summan osingonjatkeena - sijoitustuoton sivutuotteena saan myös löyhemmin sijoittamiseen liittyviä tuloja.

Minulla ei ole tavoitteita affiliate-tuloille. Nämä ovat tuloja joita tulee jos tulee, enkä pyri asiaa edesauttamaan muutoin kuin pyrkimällä siihen että sivuillani ovat "relevanteimmat" tarjolla olevat mainokset.

Aion ilmoittaa nämä tulot verottajalle toiminimeni kautta.

Olen valinnut pitää tiukkaa rajaa - en laita esille pikavippifirmoja. Pikavippifirmojen mainosten kautta tienaisi kenties enemmän. Oletus on, että blogiani lukevat taloudesta ja sijoittamisesta kiinnostuneet. Koska olen sitä mieltä että kenenkään ei koskaan kannata käyttää korkeakorkoisia lainoja, en koe moraalisena myöskään mainostaa sitä.

Eettinen dilemma minulle ovat palvelut joissa vertaillaan lainoja, jopa pikavippisellaisia. Jos joku ihan tosissaan harkitsee kulutusluottoa, niin silloin kannattaa vertailla (ja havahtua jos kaikkien tarjouksia korkoprosentit ovat kaksinumeroisia).

Edelläkuvattujen päättelyiden seurauksena olen päätynyt pyörittämään Nordnetin* ja Etua.fin* mainoksia. Ensinmainittu tarjoaa monia myös kustannustehokkaita sijoitusvaihtoehtoehtoja ja jälkimmäinen lainojen ja vastaavien kilpailutuksia. Järkeviä juttuja kumpainenkin.

Kokeilin matkan varrella myös Alibaban verkkokauppaa AliExpressiä* (vaikuttaa siltä että sivuiltani ei haeta kulutustavaroita tai muotivinkkejä) ja melatoniinimainosta* (ihan hyvä tuote jos ei saa unta, mutta unettomuus ei vaikuta olevan ongelma lukijoilleni - taitaa uni tulla jo kesken tekstien).


* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä k

Kolme täydennysostoa: Konecranes, Fortum ja Nordea

Kurssit ovat laskeneet viime viikkoina melko jyrkästi. Tämän seurauksen tein viime perjantaina kaksi hankintaa. Ostin Konecranesia 30 kappaletta hintaan 19.67 ja Fortumia 40 kappaletta hintaan 12.77. Summat eivät ole erityisen isoja, kaupankäyntikuluihin meni yli prosentti ostohinnasta.

Konecranesin tapauksessa kyse oli siitä, että itselleni määrittämäni ostoraja alittui - osaketta sai alle 20 eurolla. Seuraava raja on 18 eurossa. Tuleva Tenex-fuusio on katsomaton kortti, mutta potentiaalia on.

Fortum oli spontaani ostos, vaikka niitä yritän vältellä. Kurssi tippui jälleen, alittaen 13 euron rajan. Koska on vahva syy uskoa, että Fortumin osinko tulee olemaan melko tuntuva, tämä tuntui hyvältä hetkeltä lisätä omistuksia. Kevään osinkoihin ei ole enää pitkä matka.

Fortum on suurin omistukseni, osin vahingossa. Olen ostanut aina vaan vähän lisää kun kurssit ovat tippuneet. Sitten kurssit ovat tippuneet vielä hieman lisää, ja olen ostanut taas hieman lisää. Keskiostohintani painuu tätä myöten alaspäin.

Olisikos ollut Jukka Oksaharju totesi jossain, että Fortum ei ole erityisen hyvä yhtiö, mutta sitä saa nyt erityisen halvalla. Tämä on myös oma tulkintani asiasta. Jos yritys onnistuu tekemään jotain järkevää jemmassa olevilla miljardeilla, jos tulee ihan mitä tahansa positiivista uutista, vaikka vain sähkön hinnan nousu, suunta lienee reippaasti ylöspäin. Toki tietty etenkin Venäjän suunnasta voi kuulua jotain joka vie toiseen suuntaan.

Energia-ala on kuitenkin aika pitkän linjan toimintaa, eli jos sattuisi pääsemään mukaan kohtuulliseen hintaan, niin iloa tästä voi olla pitkään.

Tänään täydensin vielä trion ostamalla Nordeaa 55 kpl hintaan 8.95 euroa. Tässä kohden yhdeksän euron ostorajani rikkoutui, ja keskiostohinta painui alaspäin. Myös Nordean tapauksessa potentiaalinen osinko hyödyttää - jos osinko pysyy viime vuotisella 0.62 euron tasolla, tämänpäiväisen ostoni osinkotuotto on 6,9 %

Tosin pitää vähän kritisoida itseäni: pelkkää osinkoa ei kannata tuijottaa. Olennaisinta on liikevoitto ja sen suhde. Jos firma maksaa omistajilleen enemmän kuin tienaa, se on huono huono asia.

Silti minua houkuttaa malli jossa saan vuosittain aina vaan isompia osinkotuloja, ja nämä muutamat hankintani tarjoavat aika hyvää mahdollisuutta saman tien mallikkaaseen osinkotuloon.

Nämä ostokset menivät puhtaasti velkarahalla, Nordnetin superluotolla. Sijoitusvelkani on nyt hieman päälle 3000 euroa, runsaat 5 % sijoitusten kokonaisarvosta. Tämä on ihan linjassa aiempien pohdintojeni kanssa, ja velka pienenee keväällä kovaa tahtia osinkojen myötä.

Huomaan kuitenkin ajattelevani, että nyt päällä oleva kurssien lasku on samanlainen niiaus kuin viime vuosina on ollut 2-3 kertaa vuodessa. Jos nyt alkaisikin vuoden korpivaellus (tosin sen voisi silloin laskea alkaneen kai jo kesällä), niin tulen sijoittaneeksi aika nopeasti ylimääräiset euroni.

Tähän liittyen: olen päättänyt olla murehtimatta sitä, onko nyt oikea hetki ostaa. Koska en voi sitä tietää, niin kuin en voi myöskään tietää milloin on oikea hetki myydä, olen päätynyt seuraavaan malliin.

Minulla on lista yrityksistä joita ostan jos voin, hinnalla joka on minulle ok. Jos minulla on rahaa katson onko mikään yritys “ostohinnoissa”. Jos on, ostan, jos ei ole, en osta. Vaikka hinta tippuu alle rajan, jos ei ole varaa, ei tule ostosta. Koska eipä sitä voi kaupastakaan mitään osta jos ei ole euroja mukana.

Tällä tavoin yritän “ulkoistaa” hankintapäätökset aikaisempien aikojen itselleni. Noudatan logiikkaa, en tee yksittäisiä päätöksiä.

Vuosituottoni vuonna 2015: 5,1 %

Huomasin tuossa Fyysikon osingot -blogia lukiessani hienon vertailun sijoitusbloggaajien tuottovertailuista. Harmikseni en ollut mukana, joka oli ihan ymmärettävää, että tehdessäni kolmen kuukauden välein tarkasteluja siitä miten menee, en ole muistanut tehdä vuositason vertailua.

Siispä saanko esitellä, vuositason sijoitustuotot parilta viime vuodelta yhdessä kuvassa.


Tuo kuva on siinä mielessä puutteellinen, että vuosi 2014 on vain yhdeksän kuukauden mittainen. Tajusin aloittaa kunnon seurannan vasta huhtikuusta 2014.

Vuosituotto on laskettu miinustamalla sijoituksen arvosta aiemman vuoden tilanne ja lisäsijoitukset, ja se sitten prosenteiksi kääntäen. Mallissa on kaksi valuvikaa: vuoden aikana sijoitetut eurot ovat myös voineet tuottaa, ja kurssivaihtelu ei ole mukana. Varmaan viitisen prosenttia noiden kahden vuoden tuotoista selittyy vain euron arvon muutoksella.

Mutta sitten asiaan. Sijoitusteni tuottoprosentti viime vuodelta oli 5,1 %. Se ei ole erityisen hyvin, kollegabloggarit pystyivät keskimäärin puolet parempaan. Arvelen että tätä selittää kolme asiaa:

1. Volkswagen. Tästä olen kirjoittanut jokuseen otteeseen. Sijoituspäätöstä tehdessäni en huomioinut päästöhuijauksia. Heh heh. Ei tämän merkitys nyt kovinkaan suuri ole suhteessa kokonaisuuteen, mutta merkitystä sillä silti on.
2. Tietoiset valinnat. Olen ostanut tarkoituksella putoaviin kursseihin öljy-yhtiö Chevronia ja kaivosjätti BHP Billitonia. Oletan ja toivon että maailmantalouden kääntyessä toiseen asentoon näiden yritysten tila on kovasti toisenlainen, ja olen tehnyt ostoni halpaan hintaan. Mutta katsotaan.
3. Satsaus dollariosakkeisiin. Yhdysvalloissa pörssikurssit ovat kulkeneet vaakasuuntaan, joten myös satsaukseni dollariosakkeisiin ovat pysyneet aika lailla ennallaan ja ovat tuottaneet vain osinkoja.
4. Liian spontaanit ostokset. Vasta viime kesästä olen opetellut suunnittelemaan millä hinnalla olen valmis ostamaan, ja mitä (sekä noudattamaan linjauksiani). Aiemmin olin liian spontaani, ostin päivän kurssiin liikaa fiilispohjalta, Ei tämä kovinkaan iso virheaskel ole, mutta monia yrityksiä olisin saanut ostettua monta prosenttia halvemmalla jos olisin odotellut edes kolme viikkoa oikeaa hetkeä.

Noh. Sellaista sattuu. Tämä vuosi on varmaan jo miinuksella ainakin viisi prosenttia, mutta vuosi on vasta alkuviikoissaan. 

Välitarkastelujen tekeminen on hauskaa!

Vuoden ensimmäinen osto: kansainvälisiä kiinteistöjä (VNQI)

Tein vuoden ensimmäisen suoran hankintani. Ostin 13 kappaletta VNQI:tä, koko nimeltään Vanguard Global ex-U.S. Real Estate ETF. Kokonaishinta 630 dollaria, välityspalkkio Lynxillä 5 dollaria.



Kyseessä on matalakuluinen (0,24 %) ETF-rahasto joka omistaa kiinteistöalan yrityksiä, poislukien Yhdysvallat. Noin puolet painotuksesta menee tyynenmeren valtioiden suuntaan, joka selittää päälle 10 % kurssilaskun viime viikkoina. Mukana oli yli 30 maata ja 668 yritystä, eli kyseessä on aika totaalinen hajautus. 10 suurinta omistusta muodostavat vain 21 % kokonaispaketista. Suomikin on mukana 0,3 % painoarvolla.



Viimeiset kolmen vuoden ajan ETF:n kurssi on sahannut edestakaisin. Tässä on osasyy ostooni, yli puoleentoista vuoteen ei ole pysytty näin matalilla tasoilla. Kaiken logiikan mukaan kiinteistöjen määrä on pikemminkin kuin kasvanut kuin vähentynyt, ja arvon nousupotentiaalia on. VNQI heiluu Kiinasta lähtöisin olevan paniikin mukana, joka - näin toivon - tarjoaa matalampia sisäänostohintoja.

Viime vuonna ETF:fästä maksettiin osinkoja 1,462 dollaria osakkeelta, eli kolmisen prosenttia. Tämän ETF:n ulosmaksama osinko heilahtelee näemmä paljon, ei vakaana virtana sitä ei kannata ajatella.

Tämä on ensimmäisiä kertoja kuin kurinalainen osto-ohjelmani auttaa. Olen tarkkaillut VNQI:tä jo viime kesästä. Koko ajan olen ajatellut että ihan sopivan hintainen tuo on, mutta asetin ensimmäiseksi rajakseni alle 50 dollaria kappaleelta. Ja sitten olen istunut käsieni päällä.

Nyt kurssi alitti tuon 50 dollaria, ja tein ensimmäisen hankintani. Jos olisin toiminut aiempaan malliini olisin ostanut fiilispohjalta kenties joulukinkkua sulatellessa, ja tätä kirjoittaessani tarkastelisin -10 % tuottolukuja. Täytyy aina tehdä ostopäätösten sijaan päätöksiä tilanteista joissa ostaa.

Seuraava pykälä on 45 eurossa per osake, tosin sillä rajauksella että minulla on tarpeeksi dollareita tilillä. Ainakin näin suoran osakesijoittamisen alkuvuosina haaste on, että dollariosingoilla en saa vielä ostettua käytännössä mitään, vaan pakettia täytyy täydentää omilla pennosillani. Lynxin puolelle sain viime vuonna osinkoja vajaan 250 dollaria. Jos tuon summan saa kasvatettuai tyyliin nelinkertaiseksi, niin pystyisin ostamaan niillä dollareilla pariin otteeseen ilman lisäsijoituksia.

o o o

Sivuhuomioina. Toissapäivänä olin lähellä ostaa velkarahoilla Konecranesia. Kurssi tippui niin kovaa tahtia että tein Nordnetissa ostotarjouksen, mutta niin alhalle kurssi ei kuitenkaan painunut. Hetken harmittelin kunnes tajusin, että juuri näinhän tämän tulee mennä. Tarkkaile. Odota. Odota lisää. Ja kun tulee tilanne päälle, toimi nopeasti ja tehokkaasti. Ja jos ehtosi eivät täyty, niin hyväksy se ja palaa kohtaa odota.

Likimain kaikki euroni on nyt sijoitettu, ehkä joku tonni on eri tileillä. Suoria osakehankintoja en varmaan toviin tee, vaan keskityn ETF:fiin ja kuukausisisäästöihin. Jos tulee dramaattinen kurssilasku, voin käyttää noin 5000 euron edestä Nordnetin lainaa. Lisäksi näytän kaivavan palkoista ja muista yhteyksistä aika tehokkaasti rahaa sijoituksiin, yllätykseksi vähän itsellenikin.

Osingot vuonna 2015 ja lähtökohdat tulevalle vuodelle

Uusi vuosi, uudet välikatsaukset. Nyt jääkiekon erätauon kunniksi: Ohessa on kuva viime vuonna saamistani osingoista ennen veroja. Tämä on hitusen harhaanjohtava luku, sillä mukana eivät ole ulkomaille jo maksetut verot. Näiden merkitys on kuitenkin vain kymppien luokkaa. Lasken muuten osinkoihin S-konsernin maksamat osuuspääoman korot.

Viime vuonna sain osinkoja 913 euroa. Vuotta aiemmin summa oli 469 euroa ja sitä ennen 24 euroa.

Vuoden aikana kasvua tuli prosentteina 94 %, eli melkein tuplauksesta oli kyse. Hyvä niin.

Tämän vuoden osinkoni lienevät reilusti päälle tuhat euroa. Olen ostanut osakkeita pitkin viime vuotta, ja toivottavasti jokunen firma myös korottaa osinkoja. Yhtä suurta harppausta ei silti luultavasti tule, sillä uusia sijoituksia en niin paljoa tee ja nekin menevät pääosin indeksirahastoihin jotka eivät maksa osinkoa.

Pidän kyllä kovasti osingoista. Ne ovat tuloa joka “irtoaa” sijoittamisesta, ja on piristävää nähdä että ei se sijoitusten arvo noiden seurauksena oikeastaan pienene.

Kun mietin näin neljänkymppisen vinkkelistä tulevia 2040-luvulla siintäviä eläkevuosina, tulevan minän sielu nauraa kun jo nykyisellään saisi vajaan satasen kuukaudessa ylimääräistä "eläkkeenjatketta".

Väliyhteenveto 1/2016: 50 000 euron raja rikki!

On taas elämän huippuhetkiä tarjolla, pääsin tekemään sijoituksien neljännesvuosikatsauksen. Pian vuoden odottamani rajapyykki ylittyi - sijoitusteni kokonaisavo on nyt hieman vajaa 53 000 euroa. 50 000 euron rajapyykki ylittyi.

Viimeisen kolmen kuukauden aikana sijoitusten arvo nousi 4078 euroa. Tästä 2190 euroa selittyi uusilla euroilla. Ihan posiviitista on, että arvonnousu ja uusien eurojen suhde lähtestyy 50 %

Vaikka olen kovasti olettanut että sijoitettavien eurojen määrä pienenisi, edelleen löytyy näemmä lisärahaa noin 700 euron kuukausitahdilla. Kyllä tahti tuosta hiljenee, muttei näemmä nolliin tarvitse mennä.



Sitten yksityiskohtiin. Yllä on kokonaisvarallisuuteni. Punaisella ovat viimeisen kolmen kuukauden lisäeurot. Viimeisen yhdeksän kuukauden aikainen apatia on kääntynyt taas lievään nousuun, joka myös näkyy kokonaisarvossa.



Kun katsoo miten sijoitukset ovat jakautuneet eri omaisuusluokittain, huomaa että kasvua on osakkeissa ja ETF:fissä. Niitä kahta olen hankkinut matkan varrella.



Kolmas kuva on olennaisin. Tässä näkyvät sekä sijoittamani eurot, että omaisuuden kokonaisarvo. Tämän hetken tilanteen mukaan olen plussalla hieman päälle 8000 euroa, 18 %.

Tuo on ihan hyvin vajaan kahden ja puolen vuoden projektista. Lisäksi tuottoa on “leikannut” se, että olen sijoittanut rahaa tasaiseen tahtiin, viimeksi toissapäivänä. Ei ole ehtinyt euro vielä poikia toista kaverikseen.

Inspiroiduin myös miettimään muutoksen visualisoimista, ja onnistuin luomaan seuraavanlaisen kuvan.



Tuossa näkyy kaksi muuttujaa samassa kuvassa. Montako lisäeuroa olen kolmen kuukauden aikana sijoittanut, ja mikä on muutos verrattuna kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen. Muutoksen olen laskenut miinustamalla sijoitusten kokonaisarvosta viime välikatsauksen tilanteen ja kolmen kuukauden aikana sijoitetut eurot.

Kuvioissa ei ole vuosineljänneksiä, mutta niitä voi päätellä kun huomioi että oikeassa reunassa on 1/2016, ja siitä sitten lähdetään taaksepäin.

Vuosi 2015 näyttäytyy kahtiajakoisena: alkuvuonna arvonnousu oli vauhdikasta, mutta keväällä ja alkusyksystä miinusta tuli noin sen mitä alkuvuonna plussaa. Loppuvuosi nosti koko vuoden taas plussan puolelle.

Vuosineljänneksinä olen minimissään sijoittanut lisää noin 1000 euroa, ja parhaimmillaan päälle 3500 euroa. Keskimäärin ollaan noin päälle parin kuukauden sijoituksissa.

Olen nyt seurannut sijoittamiani euroja tarkasta vajaan kahden vuoden ajan. 21 kuukauden keskiarvosijoitukseni on ollut ihan hitusen alle 800 euroa kuussa.

Tämä on kuvio jota tulen seuraamaan myös jatkossa. Toive on, että sijoitettavien eurojen määrän pidän noin ennallaan, mutta osinkojen ja korkoa korolle -ilmiön tuella omaisuuden arvon muutos nousee koko ajan merkittävämpään rooliin.