Ostin hitusen kanadalaisia liikekiinteistöja ja pohdintaa koronaviruspandemiasta sekä sijoittamisesta

Alkuun todettavat asiat lyhyesti todeten. Ostin viime viikolla 47 osaketta kanadalaista BTB reittiä kappalehintaan 3,2 kanadan dollaria. Eli siis hieman alle sadan euron ostos. Tämä ostos meni ihan vanhoilla rutiineilla - kurssi oli ostorajoillani ja minä ostin.

Kyseinen firma omistaa liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä pääosin ranskankielisessä Kanadassa. Isoimmat kiinteistömäärät ovat Montrealissa, Ottawassa ja Quebecissä.

On helppo uskoa miksi kurssi on alamaissa. Koronaviruspandemia runnoo maapalloa, työntekijöitä on etänä (toimistotilat), tuotanto on alamaissa (teollisuuskiinteistöt) ja ostoksilla sekä ravintoloissa ei käydä (kauppakeskukset).

Mutta minä nyt seuraan aiempia linjauksiani, euromääräinen satsaus on pieni ja uskon, että tilanne tästä pikku hiljaa normalisoituu. Ja kun se normalisoituu, monet asiat muuttuvat mutta ainakin jonkin verran tiloja tarvitaan.

Yläreunan kuva on Sandra Grüunewaldin kuva Niagaran putouksista. Tiedättehän, Kanada. Valitettavasti lähin BTB:n omistama rakennus on satojen kilometrien päässä, mutta kohtalainen blogin lokalisointiyritys mielestäni silti.

o o o

Kyseessä on myös ensimmäinen ostokseni miltei puoleentoista kuukauteen. Sen jälkeen kurssit lähtivät nousemaan vauhdikkaasti, eivätkä ne ole edes lähestyneet ostorajojani.

Kuten on tullut aiemmin kirjoitettua, en hoppuile. Kun pandemia lähtee, sen pysyvät tai puolipysyvät vaikutukset talouteen tulevat esiin. On hankala hahmottaa miksi pörssikurssit pysyisivät aiemmalla tasolla kun varsinaisen toiminnan luvut ovat sukeltaneet. Joten eiköhän ostopaikkoja vielä tule.

Viimeisen viikon aikana pörsseissä on tullut käänne alaspäin. Se on varmaan seurausta Yhdysvaltain koronatilanteesta. Itsekin ehdin ajatella, että aalto on läpäissyt länsimaat ja tilanne on kääntynyt parempaan, mutta Yhdysvallat ui vastavirtaan. Osasyy on varmaan se, että maan johdossa on kaveri joka yrittää määräillä epidemiaa ja järjestää itse massatapahtumia pahimmilla alueilla.

Huomaan myös, että viimeisestä bloggauksestani on kuukausi. Se on outoa, yleensä olen kirjoittanut useita kertoja kuussa. Pienen itsereflektion jälkeen keksin seuraavat syyt:

1. En ole ostanut tai myynyt mitään. Silloin ei voi kertoa mitä osti tai myi.
2. Minulla on vähän puutetta omaperäisistä ideoista. Aikanaan kirjoitin kaikenmoisista ajatuksistani sijoittamiseen liittyen. Nyt on tunne, että kirjoitin tästä jo (viisi vuotta sitten). Pitäisi varmaan palata moniin jo käsittelemiini ajatuksiin, kyllähän sitä myös jotain uutta voisi tulla ajatelleeksi.
3. Silloinkin kun on ilmeinen aihe (esim. Nordnet ja uudet kuukausisäästörahastot tai miksi myin Ålandsbankenin asuntorahaston osuuteni), niin en malta keskittyä kirjoittamaan huolellisemmin asiasta. Tämä liittyy seuraavaan.
4. Helteinen kesä on yllättänyt. Olen retkeillyt ja mökkeillyt, sekä pitänyt osan lomapäivistä, eikä oikein aikaa sijoittamisen pohtimiselle.

Mutta kyllä se tästä. Jos ei muuta, niin kerran-pari kuussa bloggaan sijoittamisen ja varallisuuden välikatsauksia ja osinkojen kertymisen seurantaa.

Photo by Sandra Grünewald on Unsplash

Mitäköhän kaikkea koronavirus merkitsee taloudelle ja sijoittamiselle?

Koronavirus jyllää, ja paniikki on länsimaissa melko tuntuva. Pohdin nyt sitä, mitä olettaisin, että asiassa tapahtuu talouden ja sijoittamisen rintamalla. En siis mieti hoitojärjestelmää tai koulujen aukioloja tai muita asioita, jotka oikeasti tärkeämpiä asioita jotka nyt yleisemmin pohdituttavat.

Selvää on se, että pörssit ja yritysten kurssit ovat sukeltaneet jotain 20-30 %. Se voi olla laskun alku,  tai vaikka sen pohja. Se riippuu kovasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Itse veikkaan, että ollaan jossain matkalla pohjille, mutta pohja voi olla leveä.

Kysymys numero 1: Kuinka pitkään epidemia kiertää?

Keskiverto epidemia jyllää 3-6 kuukautta, sanotaan. Länsimaissa voisi ajatella, että epidemia lähti pyörimään maaliskuun alusta. Jos tämä pitää paikkansa, helpotusta olisi tulossa kesäkuun puolella, tai viimeistään syyskuussa. Lisäksi epidemiat yleensä hiljenevät kesäksi.

Viime päivinä on kovasti spekuloitu ns. "laumaimmuniteetillä". Eli onko pyrkimys siihen, että tauti saadaan tyystin pois tiukoilla rajauksilla. Vai pyritäänkö siihen, että yhteiskunta pyörii ja tautiin sairastutaan melko tasaiseen tahtiin.

Kummassakin on puolensa. Tehokas leviämisen estäminen pitää sisällään mahdollisuuden uudelleen roihahtavaan epidemiaan. "Iso osa sairastaa" -malli tuo mukanaan inhimillistä kärsimystä ja kuolemia, koska tämä tauti on iäkkäämmille ja pitkäaikaissairaille merkittävästi tappavampaa kuin vaikka kausi-influenssa.

Kysymys numero 2: Palaako virus uusille kierroksille?

Jos osa sairastaa nyt ja tilanne hiljenee, tarkoittaako se sitä, että syksynä tai vuoden kuluttua keväällä epidemia saa uusia kierroksia? Että tulee sarja epidemioita, samoin kuin kausiflunssassa.

Tämä tekisi vaikutuksen talouteen aaltoilevaksi. Ensin tulisi huohahduksia, sitten uusia aaltoja ja kriisiä, sitten huohahduksia.

Kysymys numero 3: Palautuuko talous normaalimpaan kun yhä suurempi osa on sen sairastanut?

Tätä olen miettinyt. Kun yhä suurempi osa porukasta on sairastanut koronaviruksen, eikä kaiketi voi sitä uudelleen saada tai levittää, niin alkaako tilanne normalisoitua? Jos kolmannes suomalaisista voi käydä harrastuksissa, elokuvissa tai ravintoloissa, niin onhan se parempi kuin ei kukaan.

Mutta, ja tähän liittyy iso mutta, mistäs sen tietää kuka tämän on sairastanut? On vahva syy uskoa, että aika moni sairaus jää tutkimatta. Lapsista aika iso osa voi olla jokusen kuukauden kuluttua tämän sairastunut. Mutta tätä ei tiedetä.

Eli riski on, että kotona ollaan vaikkei enää tarvitsisi. Se on tylsää sekä ihmisten arjen kannatal, mutta myös yhteiskunnalle ja taloudelle.

Kysymys numero 4: Kuinka isoa vahinkoa virus ehtii tehdä taloudelle?

Tämä kysymys on varmaan jokaista sijoittamista harrastavan listalla. Yrityselämä kärsii, ja etenkin pieniä yrityksiä alkaa varmaan kaatumaan. Myös isot firmat ovat uhattuina, esimerkiksi kilpailtu lentobisnes voi tuoda mukanaan isoja ruumiita. Esimerkiksi Norwegian on jo pyytänyt Norjan valtiota apuun tai yritys kaatuu.

Jos kriisi olisi nopea, tästä varmaan toivuttaisiin. Mutta jos yritykset ja liiketoiminnot häviävät alta, niin osalla ei ole mitään mihin palata. Jos ravintola kaatuu, ei työntekijöillä ole paikkaan mihin palata eikä muilla paikkaa, mihin mennä lounaalle.

Lienee selvää, että mitä pidempi kriisi on, sitä suurempi on vaikutus talouteen.

o o o

Mitä luulen, että tapahtuu sijoittamissuunnassa?

Tämän hetken spekulaationi on seuraava:

• Epidemia rauhoittunee tuon 3-6 kuukauden aikavälillä. Tämä rahoittaa myös osakkeiden kurssirallin.
• Pörssikurssit sahaavat edestakaisin siihen asti, kunnes koronavirusepidemia näyttää jäävän taaksepäin.
• Tämän jälkeen alkaa sen tarkastelu, mitkä olivat vahingot yksittäisille yrityksille ja taloudelle. Tietyt alat tuskin kärsivät pysyvästi, esimerkiksi teollisuuden investointeja on varmaan pikemminkin lykätty kuin peruttu. Sen sijaan vaikkapa elokuvateollisuus menettää kyseisen ajan elokuvissakäynnit, eivätkä ne palaa takaisin.
• Tämän jälkeen syntyy esimerkiksi yrityksille "uusi arvostustaso.
• On hyvinkin mahdollista, että tästä alkaa taantuma. Eli vaikka virus ei enää kiertelisi, sen (ja muiden tekijöiden) summana syntyy vuoden tai vuosien mittainen matalalennon aika.

Itse toistan itselleni seuraavaa: ole realisti yritysten arvon suhteen. Jos yrityksen kurssi on laskenut 30 %, niin se ei tarkoita sitä, että yrityksen osake on 30 % halvempi. 

Osa yritysten kursseista on aina oletusta tulevasta. Se on tietty heikentynyt. Mutta jos samalla yrityksen toimintaedellytykset ja tuotto-odotukset ovat tippuneet vaikkapa 50 %, niin oikeasti osake on suhteessa "halventunut".

Mitä minä teen?

Minulla ei ole tarvetta myydä omistuksiani, mikä on oikein hieno asia. Muutoin tässä joutuisi myymään paljon halvemmalla mitä olen ostanut.

Uskon kyllä, että talous tästä nousee. Eli ostan lisää osakkeita sitä tahtia kun rahaa kertyi tilille. En kuitenkaan hoppuile. Suunnittelen mallia, jossa en käyttäisi xx euroa enempää rahaa ostoksiin per viikko. Tämä ihan, jotta en laittaisi "kaikkea mitä sijoittaa voi" kerralla, silloin kun ostorajat ovat kohdalla ja halvalta tuntuu.

Voimia ja jaksamista vaan kaikille. Onhan tämä poikkeava tilanne, ja vähän niin kuin aalto joka vaan tarvitsee elää läpi. Aina ennenkin tilanne on kääntynyt ennemmin tai myöhemmin parempaan, joten eiköhän niin käy nytkin.

Kaksi miniostosta Kinnevikiä, koronavirus painaa kursseja ja mitä aion tehdä?

Kurssit ovat sukeltaneet oikein kunnolla. Tämä merkitsi, että Kinnevikin suhteen ostorajani osui kohdalleen kahdesti.

Ostin Kinnevikiä ensin yhdeksän osaketta kappalehinnalla 217,5 kruunua, ja sitten toiset yhdeksän osaketta kappalehinnalla 213,2 kruunua.

Kurssit tippuvat, koska koronavirus on alkanut tosissaan huolestuttamaan. Virus aiheutti epidemiaa nyt myös Italiassa, ja varmaan tartunnan leviäminen Eurooppaan on se, mikä tässä sijoittajia huolestuttaa.

On helppo hahmottaa mikä tuossa huolestuttaa.

Ensinnäkin globaalit tuotantoketjut tökkivät, joka vähentää tuotantoa. Ja koska monet firmat ja tuotteet nojaavat kiinalaisiin osiin, niin vaikka kaikki muu olisi kasassa, niin viimeistele sitten siinä tuotetta ilman kaikkia palasia.

Toisekseen tämä vaikuttaa myös kulutukseen. Italiassa tapahtumia perutaan ja ravintolat menevät kiinni kuudelta. Jos vastaava laajenisi maailmanlaajuiseksi epidemiaksi, niin kuluttaminen vähentyy. Tämä vaikuttaa suoraan talouteen.

Kolmannekseen huolena vaikuttaa olevan, että tämä olisi se kantamus joka katkaisee kamelin selän. Eli että nyt se kauan pelätty kurssiromahdus alkaa, ja kaikkea sen suuntaista. Tämä pelko nyt tulee esiin aina kun jotain yllättävää tapahtuu.

Mutta toisaalta, on niitä ennenkin SARSseja ja vastaavia ollut. Kun epidemia saavuttaa huippunsa ja hiipuu, oletettavasti talous palaa nopeasti aiemmalle radalleen. Jonkunmoinen kuoppa siinä on ollut, mutta sitten siitä tulee mennyt kuoppa. Tuskin ja toivottavasti tästä nyt ei mitään espanjantautia tule.

Espanjantautiin kuoli muuten 30-100 miljoonaa ihmistä, suomessakin 25 000. Suomi muuten selvisi aika vähällä, kiitos syrjäisyyden, meren ja pakkasen. Koska tuolloin maailmassa eleli noin pari miljardia ihmistä, kohta meitä on kahdeksan miljardia. Eli nykyihmismääriin muutettuna puhutaan noin 120-400 miljoonasta ihmisestä. Se olisi kyllä kauheaa.

Itse aion toimia niin kuin ennenkin. Ostan osakkeita kun kurssit tippuvat ostorajoilleni. Vasta pari "listoilla olevaa" ylipäätänsä pyörii ostorajojeni tuntumassa.

Jos kurssit sukeltavat oikein kunnolla, ryhdyn katsomaan osakkeiden lisäksi jotain indeksirahastoa jota ostaa säännöllisesti. Ja toivon, etteivät ostoeuroni lopu ennen kuin kurssinotkahdus päättyy.