Tässä on näkymä osinkotuloihini kuukausittain. Huhtikuussa osinkoja kilahti tilille vain 172 euroa. Kun vuotta aiemmin summa oli minulle ennätyksellinen vajaa 540 euroa, niin onhan tuossa melko paljon eroa.
Käytännössä kyse on kolmesta asiasta:
- Osalla suomalaisista firmoista yhtiökokous on siirtynyt. Ja jos ei päätetä maksaa osinkoja, niitä ei tule tililleni.
- Osalla osinkoja on päätetty leikata tai ne on lakkautettu toviksi aikaa. Kovinkaan moni ei ole vielä koronaepidemiaan liittyen näin ehtinyt tehdä (ei ole ollut sitä yhtiökokousta missä tämä päätettäisiin). Veikkaan, että tämä suunta kasvaa.
- Osalla muuttunut tilanne on voinut vetää osingonmaksua toukokuun puolelle. Tämä on optimistinen teoria, mutta esimerkiksi ainakin Fortumin tapauksessa näin ainakin on. Kevät on suomalaisten firmojen osingonmaksun aikaa, mutta kalenterikuukausittain tilanne voi elää.
Tässä on sitten sama kumulatiivisesti. Tammi-maaliskuu meni vielä edellisen vuoden tahtiin. Nyt tuli sitten tiputus alemmas kuin toissavuoden tasolle. Vuotta 2017 sentään vielä johdan.
Tässä ovat osinkotuloni vuositasolla vuodesta 2013 alkaen. Viime vuosi oli ennätysvuosi yli 2000 euron osingoilla. Tähän vuoteen lähtiessä hieman toivoin 2400 euron ylitystä (se olisi ollut miellyttävän kuuloinen "yli 200 euroa kuukaudessa"), minimitavoite oli viime vuoden taso.
Noh, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Käytännössä kumpikin tavoite lienee jo menetetty. Nyt katsotaan vain, että yllänkö tänä vuonna toissavuoden 1500 euron tasolle.
o o o
Osingoista yleensä. Tämä kevät on ollut hyvä osoitus sijoittamiseen kuuluvista riskeistä, myös osinkojen osalta.
Osingot ovat omistajan palkkaa, sanotaan. Vaan ensin jakovuorossa ovat työntekijät ja velkojat, omistajat pääsevät tarjoilujen ääreen vasta jos heidän jälkeensä on jaettavaa. Ei kukaan ehdota, että työntekijät saisivat palkkansa vuoden viiveellä - kenties.
Sitä voisi saivarrella, että osinkoja maksetaan viime vuoden tuloksesta, joten miksi tämän vuoden koronakriisi vaikuttasi viime vuoden voitonjakoon. Teknisesti asia on juuri noin. Mutta yritykset elävät reaalimaailmassa. Jos taivaanrannassa on myrsky - tai on jo sen silmässä - niin ei siinä kannata miettiä asiaa jurudis-hallinnollisesti. Eli tietty kannattaa sekä varautua tulevaan, että myös vältellä isojen osinkojen tuomaa ikävää julkisuutta.
Toivon, että kun epidemiatilanne rauhoittuu ja seuraavan kerran syntyy keskustelua osinkojen maksusta, niin tämä kevät muistetaan. Että nyt omistajat voivat saada paljon, mutta omistajien tarjoilu voi välillä olla myös vettä ja leipää.
o o o
Yleisesti muuten olen sitä mieltä, että voisi olla ihan kiinnostavaa, jos palkka voisi olla enemmänkin kiinni yrityksen tuloksessa. Jos esimerkiksi 2/3 palkasta maksettaisiin nykymalliin suoraan. Sitten tuo noin kolmannes olisi sidottu yrityksen tulokseen. Tämä osio voisi tippua vaikka nollaan, tai sitten se voisi tuplaantua.
Tämä ei toimisi julkisella sektorilla tai muissa yhteyksissä joissa tavoite on muuta kuin liikevoitto, eikä olisi myöskään reilua kasvuyrityksissä. Ja omistajat voisivat velkajärjestelyin veivata euroja ulos yhtiöstä toisiin yhtiöihin muita reittejä. Joten en oikeastaan olekaan tämän mallin kannalla, vaikka se teoriassa olisi kaunis.
Työeläkkeiden suhteen olen miettinyt samaa. Aina aika ajoin eläkkeisiin vaaditaan korotuksia kun "eläkeyhtiöiden sijoitukset ovat tuottaneet niin hyvin". Kuitenkaan eläkkeisiin ei vaadita leikkauksia kun sijoitukset eivät ole tuottaneet hyvin.
Entä jos työeläke jaettaisiin kahteen osaan: taatusti maksettavaan "turvaosaan" ja eläkeyhtiöiden sijoitustuottoihin perustuvaan "bonusosaan". Tällöin eläkkeen suuruus voisi vaihdella. Kukaan ei voisi sanoa, että sijoitusyhtiöiden tuoton takia pitää eläkettä nostaa (kun ne nousivat jo), ja heikkoina vuosina eläkkeet joustaisivat alaspäin.
Taidan palata tähän ajatussuuntaan toisessa bloggauksessa. Nyt on aika tehdä muita asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti