Joskus elämässä pitää kokeilla jotain uutta. Lisäksi kurssinousujen myötä omistukseni ovat ajoittian “vinoutuneet”, tietyn osakkeen kurssi on noussut ja prosenttiosuus salkussani on kasvanut.
Konecranesin omistuksillani on mennyt viimeinen vuosi hyvin. Keskiostohintani 21,90 on ollut matalahko kurssin kolkutellessa 35 euron tietämillä.
Intouduin spekuloimaan. Myin alkuvuodesta viisi osaketta hintaan 36,59 euroa. Toissa viikon lopulla, tulosjulkistuksen yhteydessä, Konecranesin kurssi sukelsi. Tällöin laukesi ostotoimeksiantoni, ja ostin “samaiset” viisi osaketta takaisin hintaan 33,12 euroa.
Sain myydessäni 182,95 euroa, ja ostin hintaan 154,6. Kun miinustaa prosentin kaupankäyntimaksut, jäin voitolle 24,97 euroa, käytännössä 25 euroa.
Mitäs iloa tästä minulle oli? Lähinnä hyvää mieltä. Koska tuon 182,05 euroisen potin myin siten, että kurssi oli noussut vajaat 40 %, niin päädyn vielä maksamaan veroja 73 eurosta. Ja kun voittoja verotetaan 30 % mukaan, niin maksan veroja vielä viiveellä 21,96 euroa. Tosin hieman kuluja saa vähentää verotuksessa.
Eli tienasin kolme euroa! Oikeasti tässä tuli testattua mallia missä luopuu jostain osakkeesta tai osasta siitä arvostuksen ollessa korkealla. Ja samalla Konecranesin keskiostohintani nousi, joka vähentää verotusta joskus tulevaisuudessa. Mutta vain jos myyn osakkeet joskus pois, tietty.
En ota tätä tavaksi, pidän “osta ja pidä” -mallista. Mutta samalla pitää henkisesti valmistautua tilanteeseen jos jokin omistukseni alkaa olle yliarvostettu. Konecranes nyt sitä ei mielestäni ole, mutta sopiva harjoituskappale kuitenkin.
Pääkaupunkiseutulainen nelikymppinen yrittää sijoittaa järkevästi, jotta tuhannet eurot muuttuisivat riskittömästi miljardeiksi. Rahastoista, osakkeista ja ihan vaan yleistä pohdintaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Konecranes. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Konecranes. Näytä kaikki tekstit
16.2.2017
26.5.2016
Joskus näinkin päin: Konecranes ja kurssinousu
Viime vuosina olen erikoistunut - tai siltä ainakin tuntuu - heikosti ajoitettuihin ostoihin. Chevronia ryhdyin ostamaan “kun öljyn hinta on laskenut”. Sen kunniaksi öljyn hinta ryhtyi tippumaan ihan kunnolla. Arvatkaa ostinko Volkswagenia ennen vai jälkeen päästöskandaalin? Ja sanomattakin lienee selvää että investoin Nordeaan ennen Panama-papereita.
Noh, menee tämä oikeasti myös toiseen suuntaan. Osa ostoistani ei ole ikinä ollut miinuksella. Ne eivät kuitenkaan jätä polttomerkkiä sieluun samoilla tavoin kuin pikaiset kurssiromahdukset.
Yritysten toiminnassa on voisiko sanoa tiedostettuja ja tiedostomattomia ulottuvuuksia. Yritykset raportoivat tarkoin liikevaihdostaan, voitostaan ja toiminnastaan. Sitä jo laki edellyttää. Nämä kuuluvat tiedostettuun puoleen, ja ihan oma vika jos en jotain relevanttia huomaa.
Toinen ääripää sitten ovat yllärit. Yrityksen talousjohtaja rakastui tulisesti nuorempaan, kavalsi rahaa niin paljon kuin kerkesi ja karkasi ulkomaille. Huijattiin vähän että saatiin kurssia korkeammalle. Näitä riittää.
Edellisiä on sijoittajana hankala nähdä etukäteen, koska ne ovat, niin, yllätyksiä. Toki jos yrityksen kulttuuri on leväperäinen ja johdon lausunnot siansaksaa, niin kyllähän se varmaan lisää riskiä että ollaan muutoinkin epämääräisiä ja vaellataan harmaan alueella.
Jos oletetaan että joka toinen yritys yllättää välillä positiivisesti, ja joka toinen negatiivisesti, ja omistus on hajautettu, niin kaiketi tilanne pikku hiljaa tasaantuu. Tästä sain jo ennusmerkkejä.
Ehkä 10 % pakkaselle painunut Konecranes-omistukseni koki iloisen yllätyksen viime viikolla kun Konecranes osti Terexiltä nosturipuolta. Aiemmin tuloillaan oli fuusio, joka monien käänteiden jälkeen ei toteutunutkaan. Mutta ehkä hieman yllättäen Konecranes ostikin sen osan Terexistä jota eniten tavoitteli.
Tästä pääsen pitkähkön aasinsillan kautta seuraavaan. Vaikuttaa siltä. että iloiset yllätykset taasen ovat harvemmin kovinkaan suuria yllätyksiä. Ne ovat pitkän työn tuloksia, ja usein myös on tiedossa että tätä yritys hakee. Yllätys on lähinnä että jotain onnistuu. Toki esimerkiksi yrityskaupat voivat olla kaikille yllätyksiä. Mutta usein niistäkin on vihiä ennalta.
Pitää jatkossa muistaa nauttia hypähdyksist ylöspäin, eikä vain huomata alamäkiä. Sillä kuten yleensä, elämässä on ylämäkiä ja alamäkiä yhtä paljon. Paitsi jos aloittaa meren rannalta ja menee kohden vuoristoa, ja viettää siellä lopun elämäänsä.
Noh, menee tämä oikeasti myös toiseen suuntaan. Osa ostoistani ei ole ikinä ollut miinuksella. Ne eivät kuitenkaan jätä polttomerkkiä sieluun samoilla tavoin kuin pikaiset kurssiromahdukset.
Yritysten toiminnassa on voisiko sanoa tiedostettuja ja tiedostomattomia ulottuvuuksia. Yritykset raportoivat tarkoin liikevaihdostaan, voitostaan ja toiminnastaan. Sitä jo laki edellyttää. Nämä kuuluvat tiedostettuun puoleen, ja ihan oma vika jos en jotain relevanttia huomaa.
Toinen ääripää sitten ovat yllärit. Yrityksen talousjohtaja rakastui tulisesti nuorempaan, kavalsi rahaa niin paljon kuin kerkesi ja karkasi ulkomaille. Huijattiin vähän että saatiin kurssia korkeammalle. Näitä riittää.
Edellisiä on sijoittajana hankala nähdä etukäteen, koska ne ovat, niin, yllätyksiä. Toki jos yrityksen kulttuuri on leväperäinen ja johdon lausunnot siansaksaa, niin kyllähän se varmaan lisää riskiä että ollaan muutoinkin epämääräisiä ja vaellataan harmaan alueella.
Jos oletetaan että joka toinen yritys yllättää välillä positiivisesti, ja joka toinen negatiivisesti, ja omistus on hajautettu, niin kaiketi tilanne pikku hiljaa tasaantuu. Tästä sain jo ennusmerkkejä.
Ehkä 10 % pakkaselle painunut Konecranes-omistukseni koki iloisen yllätyksen viime viikolla kun Konecranes osti Terexiltä nosturipuolta. Aiemmin tuloillaan oli fuusio, joka monien käänteiden jälkeen ei toteutunutkaan. Mutta ehkä hieman yllättäen Konecranes ostikin sen osan Terexistä jota eniten tavoitteli.
Tästä pääsen pitkähkön aasinsillan kautta seuraavaan. Vaikuttaa siltä. että iloiset yllätykset taasen ovat harvemmin kovinkaan suuria yllätyksiä. Ne ovat pitkän työn tuloksia, ja usein myös on tiedossa että tätä yritys hakee. Yllätys on lähinnä että jotain onnistuu. Toki esimerkiksi yrityskaupat voivat olla kaikille yllätyksiä. Mutta usein niistäkin on vihiä ennalta.
Pitää jatkossa muistaa nauttia hypähdyksist ylöspäin, eikä vain huomata alamäkiä. Sillä kuten yleensä, elämässä on ylämäkiä ja alamäkiä yhtä paljon. Paitsi jos aloittaa meren rannalta ja menee kohden vuoristoa, ja viettää siellä lopun elämäänsä.
21.1.2016
Kolme täydennysostoa: Konecranes, Fortum ja Nordea
Kurssit ovat laskeneet viime viikkoina melko jyrkästi. Tämän seurauksen tein viime perjantaina kaksi hankintaa. Ostin Konecranesia 30 kappaletta hintaan 19.67 ja Fortumia 40 kappaletta hintaan 12.77. Summat eivät ole erityisen isoja, kaupankäyntikuluihin meni yli prosentti ostohinnasta.
Konecranesin tapauksessa kyse oli siitä, että itselleni määrittämäni ostoraja alittui - osaketta sai alle 20 eurolla. Seuraava raja on 18 eurossa. Tuleva Tenex-fuusio on katsomaton kortti, mutta potentiaalia on.
Fortum oli spontaani ostos, vaikka niitä yritän vältellä. Kurssi tippui jälleen, alittaen 13 euron rajan. Koska on vahva syy uskoa, että Fortumin osinko tulee olemaan melko tuntuva, tämä tuntui hyvältä hetkeltä lisätä omistuksia. Kevään osinkoihin ei ole enää pitkä matka.
Fortum on suurin omistukseni, osin vahingossa. Olen ostanut aina vaan vähän lisää kun kurssit ovat tippuneet. Sitten kurssit ovat tippuneet vielä hieman lisää, ja olen ostanut taas hieman lisää. Keskiostohintani painuu tätä myöten alaspäin.
Olisikos ollut Jukka Oksaharju totesi jossain, että Fortum ei ole erityisen hyvä yhtiö, mutta sitä saa nyt erityisen halvalla. Tämä on myös oma tulkintani asiasta. Jos yritys onnistuu tekemään jotain järkevää jemmassa olevilla miljardeilla, jos tulee ihan mitä tahansa positiivista uutista, vaikka vain sähkön hinnan nousu, suunta lienee reippaasti ylöspäin. Toki tietty etenkin Venäjän suunnasta voi kuulua jotain joka vie toiseen suuntaan.
Energia-ala on kuitenkin aika pitkän linjan toimintaa, eli jos sattuisi pääsemään mukaan kohtuulliseen hintaan, niin iloa tästä voi olla pitkään.
Tänään täydensin vielä trion ostamalla Nordeaa 55 kpl hintaan 8.95 euroa. Tässä kohden yhdeksän euron ostorajani rikkoutui, ja keskiostohinta painui alaspäin. Myös Nordean tapauksessa potentiaalinen osinko hyödyttää - jos osinko pysyy viime vuotisella 0.62 euron tasolla, tämänpäiväisen ostoni osinkotuotto on 6,9 %
Tosin pitää vähän kritisoida itseäni: pelkkää osinkoa ei kannata tuijottaa. Olennaisinta on liikevoitto ja sen suhde. Jos firma maksaa omistajilleen enemmän kuin tienaa, se on huono huono asia.
Silti minua houkuttaa malli jossa saan vuosittain aina vaan isompia osinkotuloja, ja nämä muutamat hankintani tarjoavat aika hyvää mahdollisuutta saman tien mallikkaaseen osinkotuloon.
Nämä ostokset menivät puhtaasti velkarahalla, Nordnetin superluotolla. Sijoitusvelkani on nyt hieman päälle 3000 euroa, runsaat 5 % sijoitusten kokonaisarvosta. Tämä on ihan linjassa aiempien pohdintojeni kanssa, ja velka pienenee keväällä kovaa tahtia osinkojen myötä.
Huomaan kuitenkin ajattelevani, että nyt päällä oleva kurssien lasku on samanlainen niiaus kuin viime vuosina on ollut 2-3 kertaa vuodessa. Jos nyt alkaisikin vuoden korpivaellus (tosin sen voisi silloin laskea alkaneen kai jo kesällä), niin tulen sijoittaneeksi aika nopeasti ylimääräiset euroni.
Tähän liittyen: olen päättänyt olla murehtimatta sitä, onko nyt oikea hetki ostaa. Koska en voi sitä tietää, niin kuin en voi myöskään tietää milloin on oikea hetki myydä, olen päätynyt seuraavaan malliin.
Minulla on lista yrityksistä joita ostan jos voin, hinnalla joka on minulle ok. Jos minulla on rahaa katson onko mikään yritys “ostohinnoissa”. Jos on, ostan, jos ei ole, en osta. Vaikka hinta tippuu alle rajan, jos ei ole varaa, ei tule ostosta. Koska eipä sitä voi kaupastakaan mitään osta jos ei ole euroja mukana.
Tällä tavoin yritän “ulkoistaa” hankintapäätökset aikaisempien aikojen itselleni. Noudatan logiikkaa, en tee yksittäisiä päätöksiä.
Konecranesin tapauksessa kyse oli siitä, että itselleni määrittämäni ostoraja alittui - osaketta sai alle 20 eurolla. Seuraava raja on 18 eurossa. Tuleva Tenex-fuusio on katsomaton kortti, mutta potentiaalia on.
Fortum oli spontaani ostos, vaikka niitä yritän vältellä. Kurssi tippui jälleen, alittaen 13 euron rajan. Koska on vahva syy uskoa, että Fortumin osinko tulee olemaan melko tuntuva, tämä tuntui hyvältä hetkeltä lisätä omistuksia. Kevään osinkoihin ei ole enää pitkä matka.
Fortum on suurin omistukseni, osin vahingossa. Olen ostanut aina vaan vähän lisää kun kurssit ovat tippuneet. Sitten kurssit ovat tippuneet vielä hieman lisää, ja olen ostanut taas hieman lisää. Keskiostohintani painuu tätä myöten alaspäin.
Olisikos ollut Jukka Oksaharju totesi jossain, että Fortum ei ole erityisen hyvä yhtiö, mutta sitä saa nyt erityisen halvalla. Tämä on myös oma tulkintani asiasta. Jos yritys onnistuu tekemään jotain järkevää jemmassa olevilla miljardeilla, jos tulee ihan mitä tahansa positiivista uutista, vaikka vain sähkön hinnan nousu, suunta lienee reippaasti ylöspäin. Toki tietty etenkin Venäjän suunnasta voi kuulua jotain joka vie toiseen suuntaan.
Energia-ala on kuitenkin aika pitkän linjan toimintaa, eli jos sattuisi pääsemään mukaan kohtuulliseen hintaan, niin iloa tästä voi olla pitkään.
Tänään täydensin vielä trion ostamalla Nordeaa 55 kpl hintaan 8.95 euroa. Tässä kohden yhdeksän euron ostorajani rikkoutui, ja keskiostohinta painui alaspäin. Myös Nordean tapauksessa potentiaalinen osinko hyödyttää - jos osinko pysyy viime vuotisella 0.62 euron tasolla, tämänpäiväisen ostoni osinkotuotto on 6,9 %
Tosin pitää vähän kritisoida itseäni: pelkkää osinkoa ei kannata tuijottaa. Olennaisinta on liikevoitto ja sen suhde. Jos firma maksaa omistajilleen enemmän kuin tienaa, se on huono huono asia.
Silti minua houkuttaa malli jossa saan vuosittain aina vaan isompia osinkotuloja, ja nämä muutamat hankintani tarjoavat aika hyvää mahdollisuutta saman tien mallikkaaseen osinkotuloon.
Nämä ostokset menivät puhtaasti velkarahalla, Nordnetin superluotolla. Sijoitusvelkani on nyt hieman päälle 3000 euroa, runsaat 5 % sijoitusten kokonaisarvosta. Tämä on ihan linjassa aiempien pohdintojeni kanssa, ja velka pienenee keväällä kovaa tahtia osinkojen myötä.
Huomaan kuitenkin ajattelevani, että nyt päällä oleva kurssien lasku on samanlainen niiaus kuin viime vuosina on ollut 2-3 kertaa vuodessa. Jos nyt alkaisikin vuoden korpivaellus (tosin sen voisi silloin laskea alkaneen kai jo kesällä), niin tulen sijoittaneeksi aika nopeasti ylimääräiset euroni.
Tähän liittyen: olen päättänyt olla murehtimatta sitä, onko nyt oikea hetki ostaa. Koska en voi sitä tietää, niin kuin en voi myöskään tietää milloin on oikea hetki myydä, olen päätynyt seuraavaan malliin.
Minulla on lista yrityksistä joita ostan jos voin, hinnalla joka on minulle ok. Jos minulla on rahaa katson onko mikään yritys “ostohinnoissa”. Jos on, ostan, jos ei ole, en osta. Vaikka hinta tippuu alle rajan, jos ei ole varaa, ei tule ostosta. Koska eipä sitä voi kaupastakaan mitään osta jos ei ole euroja mukana.
Tällä tavoin yritän “ulkoistaa” hankintapäätökset aikaisempien aikojen itselleni. Noudatan logiikkaa, en tee yksittäisiä päätöksiä.
14.12.2015
Lisäosto: Konecranes
Hiljainen aikani osakemarkkinoilla päättyy. BHP Billitonin ostoa seurasi Konecranes. Ostin tänään 25 kappaletta Konecranesin osakkeita hintaan 22,88. Tuplasin näin omistukseni.
Konecranes on yksi yrityksistä joka on ostolistallani, ja yksi määrittämäni raja alittui (23 euroa kappaleelta). Kun ostoon oli sauma, päätin seurata aiempia linjauksiani. Seuraava paalu on Konecranesin suhteessa 20 euron kohdalla.
Kyseessä on hyvä yritys joka tekee ihan hyvää tulosta. Kasvuakin on ollut, katsotaan taittuuko se. Hinta on tuntuvahko muttei niin kova kuin tovi, pari sitten. Isoin tulossa oleva asia on fuusio amerikkalaisen Terexin kanssa. Konecranesin omistajat pääsevät uuteen yhtiöön mukaan 40 % osuudella. Uuden yhtiön kotipaikka pysyy Suomessa.
Tämä ostos tapahtui puhtaasti velkarahalla. Minulla on nyt Nordnetin kautta sijoitusvelkaa noin 900 euroa. Kun kokonaissumma on jossain 50 000 yläpuolella, velan osuus on 2 % luokkaa. Ei siis vielä mitenkään huolestuttavalla tasolla.
Käytännössä sijoitan jo näin etukäteen ensi kevään osinkoja. Oletus on, että pörssikurssit nousevat alkuvuonna ennen osinkojen irtoamista. Velalla en suunnittele enempää sijoittavani, paitsi jos kurssit syystä tai toisesta nukahtaisivat tuntuvasti.
Konecranes on yksi yrityksistä joka on ostolistallani, ja yksi määrittämäni raja alittui (23 euroa kappaleelta). Kun ostoon oli sauma, päätin seurata aiempia linjauksiani. Seuraava paalu on Konecranesin suhteessa 20 euron kohdalla.
Kyseessä on hyvä yritys joka tekee ihan hyvää tulosta. Kasvuakin on ollut, katsotaan taittuuko se. Hinta on tuntuvahko muttei niin kova kuin tovi, pari sitten. Isoin tulossa oleva asia on fuusio amerikkalaisen Terexin kanssa. Konecranesin omistajat pääsevät uuteen yhtiöön mukaan 40 % osuudella. Uuden yhtiön kotipaikka pysyy Suomessa.
Tämä ostos tapahtui puhtaasti velkarahalla. Minulla on nyt Nordnetin kautta sijoitusvelkaa noin 900 euroa. Kun kokonaissumma on jossain 50 000 yläpuolella, velan osuus on 2 % luokkaa. Ei siis vielä mitenkään huolestuttavalla tasolla.
Käytännössä sijoitan jo näin etukäteen ensi kevään osinkoja. Oletus on, että pörssikurssit nousevat alkuvuonna ennen osinkojen irtoamista. Velalla en suunnittele enempää sijoittavani, paitsi jos kurssit syystä tai toisesta nukahtaisivat tuntuvasti.
23.1.2015
Miten olen onnistunut ajoittamaan suomalaisten osakkeiden ostohetket?
Viimeiset pari kolme päivää kurssit ovat loikkineet ylöspäin. Aika onnekasta että minulla ei ole rahaa ostaa mitään, koska nyt ostaminen olisi kallista.
Niinpä on hyvä hetki pohtia hyviä ostohetkiä, sillä laila teoreettisella tasolla. Pyrin ostamaan osakkeita kohtuullisella hinnalla, kuten varmaan jokainen osakkeita ostava kautta maailman. Käytännössä olen yrittänyt odotella sitä että kurssit tippuvat ainakin jonkin matkaa. Ostan mieluummin tippuvalla kuin nousevalla kurssilla, vaikka se tuntuukin ahdistavalta.
Siinäpä ylevä tavoite. Nyt tarkastelen minä päivinä olen ostanut suomalaisia osakkeita, verraten ostohetkeä Helsingin pörssin indeksiin. Käyn läpi suomalaiset osakeomistukseni, poislukien ne joista olen jo luopunut tai joiden osuus on marginaalinen (esimerkiksi Innofactoria omistan vain vähän "vetolappuhengessä").
Kuviossa näkyy sinisellä omien omistuksieni kehitys ja viivana OMXH25-indeksi. Kannattaa huomioida että vertailukohta on siis koko pörssi, eli vertailua ei tehdä kyseisen osakkeen kursseihin.
Ensimmäisen erän Nokiaa ostin jo vuonna 2013. 15.4. 2014 tein täydentävän oston ja tuplasin omistukseni. Oston tein laskevaan kurssiin, seuraava päivä olisi ollut vielä vähän parempi mutta koko vuoden tasolla kurssit olivat tätä kuoppaa matalammalla tasolla vain pari kertaa, helmi ja lokakuussa.
Siis kohtalaisen onnistunut ajoitus.
Fortumia ostin keväällä turhankin moneen otteeseen. Ensimmäinen kerta osui heti vuoden pohjien perään, seuraavat ostot välttelivät naapurikuoppia ja neljännellä kerralla kurssi oli taas alhaalla (alempana kuin kuvassa näkyvä yleisindeksi). Näin jälkikäteen katsottuna ostot ajoittuivat kohtalaisen mataliin hetkiin.
Kohtalainen ajoitus.
Konecranesia olen ostanut kahteen otteeseen. Helmikuun osto tapahtui hieman viiveellä, koko edellinen viikko mentiin alemmalla tasolla. Lokakuussa yhtiön kurssi kääntyi tuntuvasti miinukselle, ja tartuin tilaisuuteen. Jälkimmäinen osto osui aika lähelle vuoden pohjalukemia, ja painoi keskimääräistä ostohintaa alaspäin.
Kohtalaisesti ajoitettu osto.
Stora Ensoa hankin äsken mainitun lokakuun kurssilaskun yhteydessä. Malttini ei ihan riittänyt, oston olen tehnyt laskuvaiheen puolillavälein. Tosin ei mennyt kuin runsas viikko ja osake ponnisti pinnalle.
Tässä kohden melkein väitän, että laskevilla kursseilla ostaminen on sopinut ainakin minulle hyvin. Alkuun ollaan miinuksella, mutta kyllä se ylämäki sieltä koittaa. Jos taas ostaisin ylämäkeen, olisi hankala sanoa mikä on se hyvä hetki olla liikkeellä.
Kohtalaisesti ajoitettu osto.
Jätän onnistuneimmat ostot viimeiseksi. Nokian renkaita ostin kahteen otteeseen joulukuussa. Kuten kuvasta näkyy, ensimmäinen osto osui kyllä kuopan pohjalle, mutta hyvin pienen kuopan. Toinen otso taasen osui sekä kuopan pohjalle että käsittääkseni noin halvimpaan hetkeen Nokian renkaiden kurssihistoriassa vuosiin.
Onnistunut ajoitus.
o o o
Itselläni vaikuttaa toimivan taktiikka jossa kerään rahaa ja mietin mitä ostan. Sen jälkeen istun käsieni päällä ja yritän malttaa siihen että kurssit ovat laskeneet jokusen päivän ja jonkinmoinen pieni kurssilasku on meneillään. En osaa millään arvata mikä on se kuopanpohja, joten ostan kun on oltu jokin tovi miinuksella ja tuntuu siltä...
En tiedä olisiko tilanne kovinkaan erilainen jos ostaisin kun rahat ovat kasassa. Luulen että kuoppataktiikallani voin kuitenkin saavuttaa prosentin, parin pienemmän ostohinnan. Ja sitä kautta siis paremman sijoituksen.
Niinpä on hyvä hetki pohtia hyviä ostohetkiä, sillä laila teoreettisella tasolla. Pyrin ostamaan osakkeita kohtuullisella hinnalla, kuten varmaan jokainen osakkeita ostava kautta maailman. Käytännössä olen yrittänyt odotella sitä että kurssit tippuvat ainakin jonkin matkaa. Ostan mieluummin tippuvalla kuin nousevalla kurssilla, vaikka se tuntuukin ahdistavalta.
Siinäpä ylevä tavoite. Nyt tarkastelen minä päivinä olen ostanut suomalaisia osakkeita, verraten ostohetkeä Helsingin pörssin indeksiin. Käyn läpi suomalaiset osakeomistukseni, poislukien ne joista olen jo luopunut tai joiden osuus on marginaalinen (esimerkiksi Innofactoria omistan vain vähän "vetolappuhengessä").
Nokia
Ensimmäisen erän Nokiaa ostin jo vuonna 2013. 15.4. 2014 tein täydentävän oston ja tuplasin omistukseni. Oston tein laskevaan kurssiin, seuraava päivä olisi ollut vielä vähän parempi mutta koko vuoden tasolla kurssit olivat tätä kuoppaa matalammalla tasolla vain pari kertaa, helmi ja lokakuussa.
Siis kohtalaisen onnistunut ajoitus.
Fortum
Fortumia ostin keväällä turhankin moneen otteeseen. Ensimmäinen kerta osui heti vuoden pohjien perään, seuraavat ostot välttelivät naapurikuoppia ja neljännellä kerralla kurssi oli taas alhaalla (alempana kuin kuvassa näkyvä yleisindeksi). Näin jälkikäteen katsottuna ostot ajoittuivat kohtalaisen mataliin hetkiin.
Kohtalainen ajoitus.
Konecranes
Konecranesia olen ostanut kahteen otteeseen. Helmikuun osto tapahtui hieman viiveellä, koko edellinen viikko mentiin alemmalla tasolla. Lokakuussa yhtiön kurssi kääntyi tuntuvasti miinukselle, ja tartuin tilaisuuteen. Jälkimmäinen osto osui aika lähelle vuoden pohjalukemia, ja painoi keskimääräistä ostohintaa alaspäin.
Kohtalaisesti ajoitettu osto.
Stora Enso
Stora Ensoa hankin äsken mainitun lokakuun kurssilaskun yhteydessä. Malttini ei ihan riittänyt, oston olen tehnyt laskuvaiheen puolillavälein. Tosin ei mennyt kuin runsas viikko ja osake ponnisti pinnalle.
Tässä kohden melkein väitän, että laskevilla kursseilla ostaminen on sopinut ainakin minulle hyvin. Alkuun ollaan miinuksella, mutta kyllä se ylämäki sieltä koittaa. Jos taas ostaisin ylämäkeen, olisi hankala sanoa mikä on se hyvä hetki olla liikkeellä.
Kohtalaisesti ajoitettu osto.
Nokian renkaat
Jätän onnistuneimmat ostot viimeiseksi. Nokian renkaita ostin kahteen otteeseen joulukuussa. Kuten kuvasta näkyy, ensimmäinen osto osui kyllä kuopan pohjalle, mutta hyvin pienen kuopan. Toinen otso taasen osui sekä kuopan pohjalle että käsittääkseni noin halvimpaan hetkeen Nokian renkaiden kurssihistoriassa vuosiin.
Onnistunut ajoitus.
o o o
Itselläni vaikuttaa toimivan taktiikka jossa kerään rahaa ja mietin mitä ostan. Sen jälkeen istun käsieni päällä ja yritän malttaa siihen että kurssit ovat laskeneet jokusen päivän ja jonkinmoinen pieni kurssilasku on meneillään. En osaa millään arvata mikä on se kuopanpohja, joten ostan kun on oltu jokin tovi miinuksella ja tuntuu siltä...
En tiedä olisiko tilanne kovinkaan erilainen jos ostaisin kun rahat ovat kasassa. Luulen että kuoppataktiikallani voin kuitenkin saavuttaa prosentin, parin pienemmän ostohinnan. Ja sitä kautta siis paremman sijoituksen.
2.9.2014
Myin Eurooppa-indeksirahastojani - syynä Ukrainan kriisi
Laitoin tänään lunastukseen 500 euron edestä Eurooppa-indeksirahastoa. Saatan tässä lähiaikoina myydä pari muutakin vastaavaa erää. Tilalle aion ostaa lähikuukausina Afrikka ja kehittyvät markkinat -ETFfiä Nordnetin* kautta. Tahdon hajauttaa sijoitukseni aiempaa laajemmin, käytännössä koko maailmaan.
Miksikö: no suoraan sanottuna Ukrainan kriisi ahdistaa, ja haluan selvästikin tehdä jotain. Eurooppa painii vielä velkakriisin kourissa, uusia pakotteita on tulossa varmaan kahteen suuntaan ja pahimmillaan kohta käydään täysimittaista sotaa parin tuhannen kilometrin päässä.
Ennusmerkit eivät ole hyvät, ja tuo ihan varmana näkyy myös talouspuolella. Tosin esimerkiksi osakkeiden hinnossa tämä kriisi näyttää olevan jo "sisällä", osakkeiden arvo ei juuri heittele.
Lisäksi olen aina ollut herkkä sielu, ja meitä herkkiä sieluja tämänkaltaiset tilanteet ahdistavat.
Runsaan 30 000 euron sijoitusomaisuudestani kaikkineen ehkä 9000 euroa on kiinni Suomen maaperällä. Muussa euroopassa on osakkeet ja rahastot huomioiden kiinni ehkä 5000 euroa ja Pohjois-Amerikassa hieman enemmän. Muutama tuhat löytyy Aasian ja kehittyvien maiden suunnasta. Sarjan täydentää HCP Quant -rahasto joka on hajautunut maantieteellisesti vähän joka suuntaan.
Suomen painotus on riskien välttelyn kannalta turhan suuri. Toisaalta isoimmista kolmesta kotimaisesta omistuksestani Koneen ja Nokian kaltaiset yritykset eivät paljoa nojaa kotimarkkinoihin, vaan toimivat maailmanlaajuisesti. Fortum on paikallisempi toimija, jossa on Venäjä-riskiä. Samoin pienistä omistuksistani Konecranes (tätä omistan vain vähän) on kärsinyt Ukrainan tapahtumista.
Realisti minussa sanoo, että jossain kohtaa tilanne kääntyy Ukrainassa parempaan - tuskin tästä nyt uutta maailmansotaa syntyy. Venäjäkin välttelee virallista "sotatilaa" ja tavoittelee jotain jota ei vielä tiedetä. Kaiketi rauhaa ehdoilla jotka pääsee itse sanelemaan.
Järki voittaa, mutta tietäisi vain milloin. Riski on myös että seuraa parin vuoden tauko, ja jalkapallon MM-kisojen 2018 jälkeen Venäjä aloittaa vastaavan vyörytyksen jossain toisaalla.
Euroopan tilanteesta välittämättä olen jo jonkin aikaa miettinyt Afrikan mukaanottoa sijoituksiini. Afrikka on kooltaan 11 kertaa Eurooppaa suurempi, väki on nuorta ja kaupungistuminen etenee kovaa tahtia. Myös monilla hyvinvointimittareilla suunta on positiivinen, vaikka se ei täällä meillä asti pääsekään otsikoihin. Siis nuorta porukkaa ja kasvava talous. Tulossa voi olla Afrikan vuosisata.
Syvällä pinnan alla, sielun syövereissä, kyse lienee siitä että Ukrainan kriisi ahdistaa enkä asialle voi mitään tehdä. Niinpä keksin jotain ihan pientä jota voin puuhata itsekseni, ja tuntuu siltä että kriisi on minulla ainakin osin hallinnassa.
* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.
Miksikö: no suoraan sanottuna Ukrainan kriisi ahdistaa, ja haluan selvästikin tehdä jotain. Eurooppa painii vielä velkakriisin kourissa, uusia pakotteita on tulossa varmaan kahteen suuntaan ja pahimmillaan kohta käydään täysimittaista sotaa parin tuhannen kilometrin päässä.
Ennusmerkit eivät ole hyvät, ja tuo ihan varmana näkyy myös talouspuolella. Tosin esimerkiksi osakkeiden hinnossa tämä kriisi näyttää olevan jo "sisällä", osakkeiden arvo ei juuri heittele.
Lisäksi olen aina ollut herkkä sielu, ja meitä herkkiä sieluja tämänkaltaiset tilanteet ahdistavat.
Runsaan 30 000 euron sijoitusomaisuudestani kaikkineen ehkä 9000 euroa on kiinni Suomen maaperällä. Muussa euroopassa on osakkeet ja rahastot huomioiden kiinni ehkä 5000 euroa ja Pohjois-Amerikassa hieman enemmän. Muutama tuhat löytyy Aasian ja kehittyvien maiden suunnasta. Sarjan täydentää HCP Quant -rahasto joka on hajautunut maantieteellisesti vähän joka suuntaan.
Suomen painotus on riskien välttelyn kannalta turhan suuri. Toisaalta isoimmista kolmesta kotimaisesta omistuksestani Koneen ja Nokian kaltaiset yritykset eivät paljoa nojaa kotimarkkinoihin, vaan toimivat maailmanlaajuisesti. Fortum on paikallisempi toimija, jossa on Venäjä-riskiä. Samoin pienistä omistuksistani Konecranes (tätä omistan vain vähän) on kärsinyt Ukrainan tapahtumista.
Realisti minussa sanoo, että jossain kohtaa tilanne kääntyy Ukrainassa parempaan - tuskin tästä nyt uutta maailmansotaa syntyy. Venäjäkin välttelee virallista "sotatilaa" ja tavoittelee jotain jota ei vielä tiedetä. Kaiketi rauhaa ehdoilla jotka pääsee itse sanelemaan.
Järki voittaa, mutta tietäisi vain milloin. Riski on myös että seuraa parin vuoden tauko, ja jalkapallon MM-kisojen 2018 jälkeen Venäjä aloittaa vastaavan vyörytyksen jossain toisaalla.
Euroopan tilanteesta välittämättä olen jo jonkin aikaa miettinyt Afrikan mukaanottoa sijoituksiini. Afrikka on kooltaan 11 kertaa Eurooppaa suurempi, väki on nuorta ja kaupungistuminen etenee kovaa tahtia. Myös monilla hyvinvointimittareilla suunta on positiivinen, vaikka se ei täällä meillä asti pääsekään otsikoihin. Siis nuorta porukkaa ja kasvava talous. Tulossa voi olla Afrikan vuosisata.
Syvällä pinnan alla, sielun syövereissä, kyse lienee siitä että Ukrainan kriisi ahdistaa enkä asialle voi mitään tehdä. Niinpä keksin jotain ihan pientä jota voin puuhata itsekseni, ja tuntuu siltä että kriisi on minulla ainakin osin hallinnassa.
* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




