Ostoksilla: Amerikkalaista tietoliikennettä ja jenkkifutisstadionia

Myönnettäköön, syyllistyin klikkijournalismiin. Pahoittelut. Ostin näet viikolla hieman lisää amerikkalaista tietoliikenne (ja kaikenlaista muuta tekevää) jättiä AT&T:tä, 7 osaketta hintaa 29,89 dollaria kappaleelta. Hinta notkahti sen verran, että ostorajani osui kohdilleen.

Jenkkifutisstadion-klikinkalastelu tuli mukaan koska seuraan urheilua. Dallas Cowboys (amerikkalainen jalkapallo, jossain oli, että urheiluseuroista taloudellisesti suurin brändiarvo maailmassa) pelaa kotiottelunsa AT&T stadionilla.

Olen ostanut AT&T:tä ensimmäisen kerran yhden sarjan viime vuonna, ja toisen satsin (useassa erässä) viime kevät-kesän aikana. Nyt sitten oli taas oston aika.

Vaan koska ostoni ovat pieniä, niin kokonaissummakaan ei ole hurja. Omistan nyt 76 osaketta joiden keskiostohinta on 33,93. Eli kokonaisarvo nyt 2030 euroa, miinusta runsaat 200 euroa.

Miksi nyt ostoksilla? Lyhykäisyydessään: koska ostoraja tuli kohdalle. Isommassa kuvassa ei tässä nyt mitään dramaattista sitten viime kerran kun ostin. Samat ongelmat ja saman mahdollisuudet.

Yleisesti toteaisin, että laskevaan kurssiin ostaminen toimii firmoissa, joiden arvo tippuu ja sitten nousee. Kun huomioi sen, että keskiostohinta painuu alaspäin, ja osinkoja tulee, niin kuoppa alkaa täyttyä. Esimerkiksi AT&T:ltä olen ehtinyt saada verojen jälkeen osinkoa 150 euroa, eli aika lähellä nollatilannetta olen.

Ostoksilla kahdesti: metsäfirmaa ja lankkujennakuttelusuuntaa

Kävin ensimmäistä kertaa miltei puoleentoista kuukauteen ostoksilla. Kurssit ensin syksyllä laskivat, sitten tuli lievää parannusta, ja nyt sitten taas etenkin rakentamis- ja metsäpuolella hinnat ovat tippuneet.

Tämä toi kaksi osto-ohjelmassani olevaa yritystä liipasimelle.

Lehtoa ostin 38 osaketta hintaan 4,28 euroa kappaleelta. Aloitin Lehdon ostoni jostain päälle kympin hinnoista, joten miinusmerkkiä on tullut. P/E-arvo on nyt alle kuutta, eli teoriassa nyt huokealla saa.

Lehto voi silti olla oma, rakennusliikkeeksi naamioitu putoava puukkoni. Kovaa tahtia kasvaneen yrityksen kasvutahti on hidastunut, ja voittomarginaali on pienentynyt. Yksi noista olisi huono juttu, kaksi noista on vielä huonompi juttu. Kun tähän sijoittajien pettymykseen liittää vielä rakennusalan mahdollisen taitteen ja piiputtamisen, niin ymmärtäähän tuota.

Mutta itse nyt olen mukana ja ostelen satasilla jälleen kun kurssi laskee. Jos Lehto edes pitää tulosvaroituksensa mukaisen tason, niin en nyt usko että kurssi tästä enää kauheasti tippuu. Ja kyllä lisääkin rakennetaan, ainakin joskus.

Toinen ostokseni oli UPM, 8 osaketta hintaan 22,25 euroa. UPM:mää ostin joskus neljällä sadalla. Sitten alkoi metsäalan hillitön buusti, joten en ole lisää ostellut. Nyt kurssi laski niihin hintoihin mistä olin aiemmin ostanut, joten ostin hieman lisää.

En oikein ymmärtänyt miksi metsäala nyt niin paljoa nousi, joten en ihmettele laskuakaan. Osasyy lienee se, että kansainvälisissä raporteissa suositellaan puun käytön (poltto, sellu) vähentämistä. Osasyy se, että oli vähän tuloksiin perustumatonta intoa mukana.

Näen kuitenkin, että pontentiaalia on. Puupohjaisilla tuoteilla voi korvata vaikka mitä - kuten muovia. Tämä menee luokkaan pitkäaikaiset sijoitukset.

o o o

Ihan kivaa oli välillä ostaakin jotain. Salkkuni arvo on tippunut yllättävän paljon, vaikka pörssit ovat muutoin pysyneet ennallaan. Eilen huomasin syyn: parin tonnin Stora Enso -pottini oli jo neljän tonnin tienoilla, mutta tuosta on nyt häipynyt päälle tonnin verran kun kurssi on maltillistunut.

Mutta ei hätää. Tuo on lähinnä tilaisuus tähytä metsäteollisuuden suuntaan. Kuten nyt UPM:män tapauksessa.

Perheen talous: Tulossa älä osta mitään (isoa) vuosi?

Hiiohoi! Laineita merellä. Vuosi 2018 lähestyy loppuaan, 2019 kurkkii sermin raosta.

En ole uudenvuodenlupausten ystävä. Etenkin jos sopii jotain jota ei halua tai pysty toteuttamaan, niin ikävä mielihän siitä vain tulee. Sen sijaan olen maltillisten linjausmuutosten vakaa kannattaja. Ja nyt lähestyn yhtä linjausta koskien tulevaa vuosia.

Olen tässä kaavaillut, että ensi vuosi voisi olla vuosi jolloin en osta mitään isoa. Viittaan nyt etenkin kodin ja mökin hankintoihin.

Katsokaas, olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on kiinnostusta moniin asioihin, ja kohtuullisissa määrin varaa toteuttaa kiinnostuksiani. En nyt tuhlaileva ole, pois se minusta, mutta teen joskus hankintoja vajaalla harkinnalla.

Ostan kyllä mielestäni järkeviä asioita. Ostan niitä kohtuuhintaan ja kyttään tarjouksia. Tyyliin mökin ilmalämpöpumppu tuli hankittua pitkän harkinnan jälkeen ja halvimpaan hintaan mitä olen vuosiin nähnyt. Mutta tuli kuitenkin hankittua.

Viime vuosi on tuonut minulle auton, kolme ilmanpuhdistinta (tarpeen kun astmaa, yksi mökille ja kaksi kotiin), kameraan uuden objektiivin, halpisrobotti-imurin (oli niin surkea että palautin ja sain rahat takaisin), ilmalämpöpumpun, kuivausrummun, minulle uuden sängyn ja lapsille on paketissa Playstation 4 joulua varten. Höyrypesurin taisin hankkia jo toissa vuonna.

Kotiin ilmiintyi myös viritinvahvistin kaiuttimineen, mutta suvun sisäisenä siirtona.

Kaikki ihan tarpeellisia teknisiä aparaatteja, mutta jokaista ilman olisin myös voinut elää.

Vaan nyt on tilanne että koti ja mökki ovat sen verta hyvin varusteltuja, että ei vain tarvitse mitään. Jos nyt tiskikone hajoaa, niin hankin uuden, mutta tarvetta lisäyksille ei vaan ole. Joten sitten en niitä tee.

Tämä linjauksen aion pitää mielessä. Kaikkea pienempää nyt tarvitsee, mutta vuonna 2019 voisin keskittyä olemassa olevien asioiden käyttöön ja ylläpitoon. Eli en vaan osta.

On tällä myös taloudellista merkitystä. Jos nyt auton rajaa pois, niin onhan tänä vuonna mennyt silti yllälueteltuihin jokin 100-300 euroa kuukaudessa. Jos nuo jättää väliin, niin viivan alle jää enemmän, ja ympäristökin kiittää.

Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

Vinkit tarpeen: löytyykö jostain amerikkalaisten yritysten yhtiökokouskalenteria?

Nyt ovat vinkit tarpeen. Ensi vuosi vie minut ja lapsukaisen Atlantin yli, ainakin New Yorkiin. Joskus on nimittäin aika myös käyttää varallisuutta, eikä vain kerryttää sitä.

Tähän liittyen olen kuitenkin tuumannut, että kaikenmoisen muun kulttuurikokemuksen lisäksi voisi käydä jonkun amerikkalaisen yrityksen yhtiökokouksessa. Reissu lienee ohjelmassa ennen kesälomia, joka on vilkasta yhtiökokousaikaa.

Bonuksena voisi jonkun pienen siivun lentolipuista laittaa verotuksessa pääomatuloihin liittyviin menoihin. Ei nyt kovinkaan suurta osaa, kun en nyt ihan sijoittamiseen liittyvällä matkalla ole.

Mutta tässä kohden on ongelma. Mistäs minä löydän jonkun kiinnostavan yrityksen jolla olisi yhtiökokous sopivaan aikaan? Jos yhtään potentiaalinen firma löytyy, sitten ostan sitä äkkiä satasella ja kävelen kokoukseen mukaan.

Tietääkö joku löytyykö jonkinmoista kalenteria tai listausta jossa olisi tieto sekä yrityksien yhtiökokouksien ajoista että -paikoista. Kyllähän tuolla firmoja riittää, taatusti kiinnostaviakin, mutta pitäisi saada jonkinmoista listaa jota lähteä käymään läpi.

o o o

Photo by Colton Duke on Unsplash

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 12/2018: Isoja muutoksia, enemmän velkaa ja omaisuutta

No nyt. Tässä on kuukausikatsaus jota olen jo hieman odottanut. Ostin osaomistusasuntoni loppuosan omaksi, ja otin sitä varten velkaa. Toisaalta korjasin asunnon arvoa, kun sen olin arvioinut pahasti alakanttiin. Varainsiirtoveroja maksoin säästötileiltäni.

Kiteyttäen: minä en tällä hetkellä tiedä varallisuustilannettani. Lähden nyt purkamaan tuota kuva kuvalta, ja kirjoitan samaa tahtia mitä tuntemuksia mikin kuva herättää.

Sijoitettuja euroja minulla on tällä hetkellä 66336 euroa. Se on runsaat kolmesataa euroa vähemmän kuin viime kerralla. Kun tähän yhdistää sen, että sijoitin 550 euroa lisää, niin tämäkin kuukausi toi jonkinverran miinusta sijoitusten tuotoihin. Vakaampaa, kuitenkin.

Olen sijoitusurallani käynyt jo 70 000 euron porteilla. Aika nopeasti tämä voi heilahtaa sen rajan yli jos kurssit kääntyvät hitusenkin kasvu-uralle. Mutta katsotaan.

Kun tarkkailee sijoitettujen eurojen ja arvonmuutoksen suhdetta, niin arvo laski enemmän kuin sijoitin, ja miinut tuli jokunen sataa euroa. Tasaantui kuitenkin viime kuukaudesta.

o o o

Sitten mennään jännään suuntaan, eli varallisuuteeni. Tässä on sitten isompia muutoksia.

Ensin kokonaisvarallisuus. Omaisuus on pyöristettynä 480 000 euroa. Olen siis 20 000 euron päässä puolen miljoonan rajapyykistä. Valitettavasti vaan myös velan määrä kasvoi päälle 70 000 eurolla, ollen nyt jonkin matkaa päälle 200 000 euroa.

Olennaisin graafi on tuo keskimmäisin, eli mikä on varojen ja velkojen erotus. Se on nyt 274 000 euroa. Tuon verran väitän että minulla on varallisuutta. Toki se on sijoitusvarallisuus poislukien kiinni seinissä ja mökkitontissa, mutta varallisuuttapa silti.

Tässä on sitten kuva omaisuuslajien muutoksista. Säästötileiltä hain päälle 3000 euroa, sillä tuli kuitattua varainsiirtovero. Sijoitusvarallisuus hupeni tuon yllä mainitun päälle 300 euroa. 

Velan muutoksen laitoin nollaan. Jos tuohon olisi laittanut uuden velan, olisi graafi ikuisesti lukukelvoton. Lisäksi velan myötä tuli uutta varallisuutta. Tämän graafin idea on näyttää kuukausittainen muutos, ei isoja hankintoja.

o o o

Tämä oli jännä välikatsaus laatia. Aikamoisia muutoksia. Onneksi keräsin runsaasti euroja jemmatilille, niin eivät kaikenlaiset kulut haitanneet. Ensi kuusta alkaen alkaa tulla euroja takaisinpäin - alkaen veronpalautuksista - ja muutoinkin tilanne vakiintuu.

Ensi kerralla näkee sitten millainen vaikutus on tihentyneellä velkojenmaksutahdilla. Ja muutoinkin "uudella normaalilla." 

Lisäksi minulla on nyt neljä rajapyykkiä näkösällä, joita on kiva tarkkailla.

• Missä vaiheessa varallisuus ylittää puolen miljoonan rajan? Siinä menee, sillä asunnon ja mökin arvo ei nouse. Eli tulee vastaan kun säästöjä tai sijoitusvarallisuutta on 20 000 euroa enemmän kuin nyt.
• Milloin velka on alle 200 000 euroa? Matkaa vajaa 6000 euroa, ja kuukaudessa lainat lyhentyvät nyt alkuun 770 euroa kuukaudessa. Eli kahdeksassa kuukaudessa tuon tavoitteen pitäisi täyttyä.
• Milloin sijoitusvarallisuus on yli 70 000 euroa? Lähellä jo kerran kävin, ja riipuu tietty pörssikursseista. Mutta katsotaan.
• Milloin velatonta varallisuutta on 300 000 euroa? Tästä olen 26 000 euron päässä. Tuo on sinällään kaukana, mutta kun tässä yhdistyvät velkojen pieneneminen ja mahdollinen sijoitusvarallisuuden kasvaminen, niin tämä voi tulla vastaan tyyliin jo parin vuoden kuluttua.

Kukin noista palluroista saa kohdalle osuessaan ihan oman bloggauksen, jonka aloittanen sanoilla jipii!

Hyvää joulukuuta vaan. Kiva oli tehdä kuukausikatsaus jo näin heti kuun alkuun.