UA-52254593-1

13.2.2018

Loppuviikosta Citycon sukelsi, ja lapioin (teelusikalla) lisää

Pörssissä on ollut viime viikkoina heiluntaa. Yhdysvalloissa on menty ylös ja alas. Sen seurauksena muualla on menty ylös ja alas. Loppuviikosta Citycon meni tulosjulkistuksensa seurauksena alas.

Citycon nimittäin sukelsi parhaimmillaan miltei 10 %. Se merkitsi että kävin (automaattisten ostorajojeni seurauksena) torstaina ostoksilla kolmasti: 80 osaketta hintaan 1,99, 85 osaketta hintaan 1,90 ja 87 osaketta hintaan 1,94. Perjantaina tahti jatkui 89 osakkeen verran, hintaan 1,90. Yhteensä siis ostin  342 osaketta, eli yhteenlaskettuna kuitenkin vain noin 700 eurolla.

Kun kurssit niiasivat, kävin torstaina aamusta ihan lueskelemassa, että miksi. Sinällään notkahdus oli perusteltua, operatiivinen liikevoitto ja nettovuokratulot jäivät odotuksista.

Mutta ei tuossa nyt ollut mielestäni mitään dramaattista. Osa menoista on yrityskauppajärjestelyihin liittyviä, ja yleisesti mielestäni taktiikka hakea Norjasta ja Ruotsista samankokoista jalansijaa kuin Suomesta (ja hankkiutua Suomessa eroon pienemmistä ja syrjäisemmistä kauppakeskuksista) on mielestäni ihan järkevää. Potentiaalia on.

Osingoista ei päätetty mitään, mutta ehdotettiin yhtiökokoukselle että hallitus saisi luvan (päättää ja) maksaa osinkoja ja pääomanpalautuksia maksimissaan hitusen enemmän kuin viime vuonna. Oletan, että osinko pysyy ennallaan.

Tulkitsin siis, että yrityskohtaisiin huonoihin lukuihin yhdistyy yleinen levottomuus. Ja että kannattaa käydä ostoksilla. Ja ostoksilla kävin.

Omistan Cityconia nyt 685 osaketta. Jos osinkoa tulee viime vuoden malliin, sitä tulisi minulle ennen veroja tuollaiset 90 euroa.

10.2.2018

Ostaako (osakkeita) vai eikö ostaa (osakkeita), kas siinäpä (sijoitus) pulma

Minulla on ongelma. Sitä voi kutsua myös ensimmäisen maailman ongelmaksi. En tiedä kannattaisi ylimääräisellä rahalla sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, vaiko hautoa euroja tileillä.

Ensin pari askelta taaksepäin. Kurssien liikkeitä ei voi ennustaa. Pörssiromahduksia tulee, mutten tiedä milloin. Kurssinousuja tulee, mutten tiedä milloin. Viime perjantaina Yhdysvalloissa kurssit sukelsivat - tammikuun 10. päivän tasolle. kaikki on suhteellista. Tuo alamäki jatkui aaltoillen tällä viikolla.

Katseeni kääntyi yhdysvaltalaisiin osakkeisiin, kahdesta syystä:
  • dollarin kurssi on heikko
  • jos kurssit laskevat, niin sitten hinnatkin maltillistuvat
Syvällä sisimmässäni ymmärrän, että varsin mainio taktiikka on sijoittaa tasaiseen tahtiin ja olla pohtimatta suhdanteita. Jos tuleva vuosi tuo osinkoineen 20 % kurssinousun, ja sitä seuraa samankokoinen kurssien pudotus, niin olen kuitenkin omillani.

Mutta silti. Osakkeiden arvostus on ollut korkealla. Nousu on jatkunut aika pitkään. Tosin ei tässä nyt ihan seitsemän vuoden nousua ole takana, kuten tästä kuvasta näkyy.


Tuossa loppuvuonna 2015 alkoi pienimuotoinen laskukausi, ja kesti vuoden ennenkuin kurssit sen ylittivät. Ei ei nyt ihan yhtäjaksoista nousua ole takana, vaikka romahduksesta ei voikaa puhua. Ja tämä viikon kurssilasku on ollut lähinnä paluu jonnekin viime vuoden loppupuolelle, Kaikki on suhteellista.

Silti, S&P-indeksin osakkeiden P/E-arvo on noussut 25 tuntumaan. Se on suurin luku sitten vuoden 2009.

On siis ihan realistista ajatella, että etenkin Yhdysvalloissa osakkeet ovat tällä hetkellä tuntuvan hintaisia. Mutta mitä minun tulisi tästä päätellä?

Seuraa kuva, jota huomaan ajoittain miettiväni.


Tässä on S&P-indeksi aina 1920-luvun lopulta alkaen. Tasaista nousua, pari notkahdusta noin kymmenen vuoden välein 1999 ja 2009, ja taas nousua. Hätäisempi voisi luulla, että kohta on notkahduksen paikka. Toisaalta nuo notkahdukset on ajallisestikin aika nopeasti "syöty kiinni".

Urheilutermein lienee järkevää vain "stay in the game". Roikkuu mukana, silloinkin kun menee heikommin. Koska se voitto tulee vaan jos kestää sen, ettei aina voita.

Huomaan pohtivani seuraavia:
  • Puskureita pitää kasvattaa. Auton osto vei säästöjä. Jos on 60 000 euroa sijoituksissa, niin olisi hyvä olla jokin 5-10 000 euroa tilillä odottamassa sopivia ostohetkiä.
  • Nykymallissa (muutaman tonnin puskurit) riskinä on, että jos tulisi mainioita ostonpaikkoja, minulla ei olisi millä ostaa. Nyt jos ostelin - automaattisia osto-ohjelmiani kun seurasin - tonnilla, parilla. 
  • Minulla on tapana löytää sopivaa ostettavaa aina kun tilillä on euroja. Aika jännää, että juuri noin sattuu käymään. Eli pitäisi oppia, että ei sitä nyt pakko ole ostaa jos on rahaa tilillä.
  • Ostan tällä hetkellä olisikos ollu 250 eurolla indeksejä kuukaudessa. Voisi olla syytä tiputtaa tuo vaikka puoleen, niin kertyisi säästöjä.
  • Jos suorat osakeostot houkuttavat, kannattaisi löytää kohtuullisesti hinnoiteltuja yrityksiä. Myös niitä voi löytää, en vain ole hyvä etsimään.
Lisäksi viimeinen pulmapähkinäni. Euro on tällä hetkellä hyvin vahva suhteessa dollariin. Se tarjoaa - periaatteessa - hyviä tilaisuuksia ostaa dollariosakkeita. Vaan kääntöpuolena juuri Yhdysvalloissa pörssikurssit ovat korkealla, joka syö osaltaan edellämainittua etua. Mutta jos euro lähtee heikkenemään 10 % suhteessa dollariin, ja osakekurssit laskevat amerikoissa 10 %, niin tilanne olisi käytännössä sama kuin nyt.

8.2.2018

Kun kurssit niiaavat: sstoksilla kahdesti pankkimaailmassa

Viime viikon lopusta ja tämän viikon alusta Yhdysvalloissa kurssit tippuivat. Sen seurauksena kurssit kääntyivät molliin myös Euroopassa. Tuo tarkoitti sitä, että palasin ostolaidalle. Tällä kertaa kahdesti pankkien suuntaan.

Handelsbankenia ostin 16 kappaletta hintaa 110,65 kruunua osakkeelta. Euroina tuo on hitusen päälle 150 euroa, eli ei nyt mitenkään iso ostos. Kokonaisomistukseni 109 osaketta, arvoltaan noin 1200 euroa.

Tämä oli puhtaasti osto-ohjelmani mukainen ostos. Olen ostanut Handelsbankenia putoavaan kurssiin, ja nyt tuli seuraava pykälä kohdalle.

Toinen ostokseni on niin ikään pohjoismainen pankki. Nordeaa ostin niin ikään 16 kappaletta hintaan 9,4 euroa osakkeelta. Nordean kurssi on ollut viime aikoina alamaissa, kun tuottavuus ei ole ollut viime vuosien vedossa. Kun tähän päälle lisää voisiko sanoa firmasta riippumattoman markkinaheilunnan, mielestäni on syytä alkaa ostamaan lisää.

Nordean kokonaispottini on 191 osaketta, arvoltaan 1800 euron korvilla.

o o o

Kummallakin ostoksellani on yhteinen haaste: rahoitusmaaima on muutoksessa. Työntyvätkö Facebook ja Google mukaan rahoitusalalle? Miten paljon rajapintojen avaaminen antaa tilaa pienille uusille yrittäjille?

Mutta toisaalta: Hyvinhoidettuja yrityksiä. Vahva tase ja kassavirtaa on. Myös nykyisin isot pelurit voivat olla tulevaisuudessa isoja pelureita. Handelsbankenin osinkoprosentti on 5 % luokkaa, ja Nordean 7 %.

6.2.2018

Taas hoivatilaostoksilla: Omega Heatcare Investors

Viime viikon perjantai vei minut ostoksille. Tai oikeammin aiemmin säädetty automaattinen ostokriteeri laukesi, kun Omega Healtcare Investorsin kurssi kävi hetkellisesti alle 26 dollarissa. Tästä aiempiin kirjoituksiini yrityksestä.

Ostin 14 osaketta kappaletta hintaan 25,88 dollaria kappaleelta. Kurssi käväisi ihan hetkellisesti alle 26 dollarissa, ja se riitti ostotoimeksiantoni "laukeamiseen." Nyt kun eilen kurssit olivat taas mollisuuntaisia, tämä ostos voi saada pian jatkoa.

Omegasta olen kirjoittanut väsyksiin asti, viimeksi sen korkeasta mutta kenties uhatusta osingosta. Tämän ostoni osinkotuotto on jo päälle 10 %. Jos se pystyy pysymään edes nykytilassa, olen kovin tyytyväinen.


Tässä on kuva siitä, missä Omega omistaa tiloja. Tummalla on yli 20 toimitilaa, harmaalla 10-20 ja vaalealla alle 10. Valkoinen on sitten, että ei tiloja.

Tämä kuva nyt lähinnä kertoo siitä, että tiloja on eri puolillla Yhdysvaltoja, ja eritoten siellä, missä on asukkaita enemmän. Alueellista hajautusta riittää. Jos vertaisi Suomeen, niin tilanne olisi sama kuin toimisi yhdessä osavaltiossa.

Omega-REITillä on käsittääkseni kolme riskiä:

  • "yleinen REIT-riski": korot nousevat ja lainakulut (lainaa on paljon) kasvavat. Tosin korkojen nousu liittyy talouden vetovoimaan, joka parantaa myös tulosta. 
  • Toinen riski on Trump, Obamacare ja yleensä julkisen vallan tuki ja satsaus. Jos mattoa vedetään alta tai pelisäännöt muuttuvat, se voi olla ongelma.
  • Vuokralaisriski. Omega ei operoi tiloissaan, vaan vuokraa niitä. Pari vuokralaista on ollut ongelmissa. Vuokranmaksun viivästyminen ei ole vielä vuokran menetys, mutta huono asia silti. Ja vaikka tilat ovat hajautetusti, muutama iso operoija vuokraa melkoista määrää Omegan tiloja.
Mutta näillä eteenpäin. Viritän taas uuden ostotoimeksiannon jonnekin 25 dollarin tienoille. Katsotaan sukeltaako kurssi lisää.

3.2.2018

Tämänhetkinen ETF:fien ja rahastojen osto-ohjelmani

Olen kirjoittanut viime kuukaudet niin ahkerasti osakkeiden ostoista ja ties mistä treffeilu-sijoituskeskusteluista, että on unohtunut "palata juurille". Ostan edelleen säännölisesti kuukausittain muutamia rahastoja ja ETF-rahastoja. Nyt esittelen, että mitä.

Nordeassa ovat suorat osakeomistukseni, sekä joitain ETF-osuuksia joita olen ostanut tapauskohtaisesti. Mutta pääosin rahastojeni "kotipesä" on Nordnet*. Tähän on kaksi syytä:
  1. Nordnetin omat, kuluttomat pohjoismaiset indeksirahastot. Nuo nyt ovat vain varsin mainioita vaihtoehtoja jos haluaa indeksimäisesti pohjoismaihin sijoittaa. Minä haluan, ainakin vähän.
  2. Mahdollisuus ostaa (valittuja) ETF-rahastoja kerran kuussa ilman välityspalkkiota. Indeksisijoittamisen luonteeseen kuuluu ostaa säännöllisesti. ETF:fien tapauksessa se on monasti hankalaa, ainakin jos summat ovat pieniä ja välityspalkkiot sitä kautta turhan suuria.
Tällä hetkellä kuukausiosto-ohjelmani pitää sisällään seuraavia:

Nordnet Superfonden Sverigeä ostan 50 eurolla kuukaudessa. Tällä saan osuuden 70 suurimmasta Tukholman pörssissä olevasta yhtiöstä. Suurimpana muuten Nordea. Ruotsissa nyt menee aina paremmin kuin Suomessa, joten miksei menisi myös jatkossa?

Nordnet Superfondet Norgea ostan niin ikään 50 eurolla kuussa. Tällä haaviin tarttuu osuus 25 suurinta norjalaista yritystä. Aika paljon öljyä, jonkun verran myös muuta.

Noin 75 euroa menee sitten seuraavaan: db x-trackers MSCI EFM Africa TOP 50. Eli isoihin afrikkalaisiin tai Afrikassa toimiviin yrityksiin. Uskon, että Afrikassa on potentiaalia. Tätä ETF:fää olen muuten ostanut jo pitkään, vaihtelevilla määrillä, ja kokonaisomistukseni on noin 3000 euroa. Tästä muuten Afrikka ja sijoittaminen -pohdintoihini.

Neljäs säännöllinen ostos on db x-trackers FTSE 100 UCITS ETF. Noin 75 euroa sijoitan sataan suurimpaa brittiyritykseen. Otin ETF:fän ostolistalle Brexitin seurauksena. Oli ihmeellistä aaltoilua yhdistettynä paniikkiin, ajattelin, että tulevat pian jälkiinsä ja tässä pääsee hyötymään epävakaasta tilasta.

Noh, ei se brexit-linja näemmä muuksi muutu, mutta on brittimarkkinoilla silti ihan kiva roikkua mukana. Edes tämmöisellä pikkuosiolla.

o o o

Kuten taisin viime blogissa mainita, olen alkanut pohtimaan, että kannattaisiko vääntää ostohanaa nykyistä pienemmälle, ja kerryttää varallisuutta. Puskurini eivät ole kovinkaan suuria, ja osakkeiden arvostustaso on tuntuva. Tai sitten vain välttelen suoria osakeostoja, ja annan näiden säännöllisten kuukausiostojen pyöriä ennallaa.

Katsotaan. Kerron kun tiedän.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.