S-Pankki ja uusi, suomalainen indeksirahasto

Kuun vaihde toi Suomen markkinoille uuden indeksirahaston. FIM Passiivinen Eurooppa on S-Pankin ensimmäinen askel indeksimarkkinoille.

Alkuun askel taaksepäin. Indeksirahasto, jota myös passiiviseksi rahastoihin kutsutaan, pyrkii seuraamaan yleistä indeksiä. Sijoituksen kohde voi olla vaikka 500 suurinta amerikkalaista yritystä. Niitä ostetaan ihan matemaattisen mallin mukaan. Ja koska harkintaa ei ole, ovat kulut paljon pienempiä. Ei nimittäin makseta pukumiesten palkkoja.

Sitten itse tarinaan. Rahasto sijoittaa Eurooppalaisiin suurin ja keskisuuriin yrityksiin. Osa firmoista rajataan tosin ulos.

”Periaatteiden mukaisesti rahasto ei sijoita kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjen aseiden valmistajiin, ydinaseiden valmistajiin, tupakan tai viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen valmistajiin, eikä sellaisiin kaivos-, sähkö- tai muihin yhtiöihin, jotka ovat FIM Varainhoidon poissulkulistalla, vaikka ne sisältyisivät rahaston vertailuindeksiin. Myöskään heikoimpien vastuullisuusluokituksen omaaviin yhtiöihin ei sijoiteta.”

Kyseessä ei ole siis täysin puhdas indeksirahasto, vaan indeksirahasto kevyellä eettisellä twistillä.

Papereissa on yksi puute. Siellä todetaan, että kustannussyistä ei sijoiteta kaikkiin indeksin yhtiöihin. Käytännössä pienellä panoksella mukaan tulevien osuus jäisi niin pienensi, että kulut olisivat turhan suuria.

Tämä on ymmärrettävä argumentti. Itse ei kuitenkaan sitten saanut papereista irti, että kuinka moneen yritykseen sitten ollaan sijoittamassa? Indeksi on MCSI Europe tai jokin sitä vastaava (jännä muotoilu tuokin). Kun rajaus oli suuret ja keskikokoiset yritykset, niin oletettavasti puhutaan hieman päälle 400 yrityksen indeksistä. MCSI Europeen kuuluu kaksi muutakin luokittelua.

Eli lieviä moitteita. Materiaali on vielä epäselvää. Tarkentuu varmaan kun ryhtyvät listaamaan mitä kaikkea on omistuksessa.

FIMmin sivuilla oli myös maininta siitä, että A-sarjan hallinnointipalkkio on 0,49 % ja C-sarjan 0,19 %. Käytännössä varmaan jollain 10 000 euron kertasijoituksella pääsee kiinni samaan matalammilla kuluilla. Ymmärrettävää, muttei ilmene materiaaleista.

Eli tarkkuus olisi hyvä juttu. Kyllä kaupan auetessa hyllyt voi olla jo siististi järjestelty, vaikka hopun ymmärtääkin.

Kiva juttu

Noh, synnytyskivuista viis. Rahasto on kiva laajennus indeksirahastomaailmaan. Jos sattuu olemaan S-Pankin asiakas, niin ei tarvitse lähteä muihin suuntiin indeksirahastojen perässä.

0,49 % kulut ovat ihan linjassa kilpailijoiden kanssa. Seligsonilla hallinnointipalkkio on 0,44 % ja jotain minimaalisia merkintäkuluja. Handelsbankenilla Eurooppa-indeksirahaston kulut ovat näemmä enää 0,2 %, Nordea 0,4, OP 0,39 % ja merkintä- sekä lunastuspalkkioita. Ei tuossa kovinkaan isoa eroa synny enää pankkien välillä. Minimipanostus on muuten 10 euroa.

Itse en ole tähän rahastoon sijoittamassa. Esimerkiksi Nordnetin * kautta kun löytyy muun muassa kuluttomia pohjoismaisia indeksirahastoja ja mahdollisuus ostaa ETF-rahastoja.

Jossain toisessa maailmassa tilanne voisi olla toisin. Tosin, minulla on pohdinnassa herkkuihin tuhlattujen eurojen sijoittaminen jonkun rahaston kautta jota en muuten osta. Sen listan ehdokkaiden joukkoon tämä rahasto pääsee.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa, käsittääkseni jos kirjautuu uutena asiakkaana sisään ja ryhtyy sijoittamaan.

Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot, huhtikuun 2016 tilanne

Puolitoista vuotta sitten perkasin Suomessa myytävät osakeindeksirahastot. Nyt palaan asian pariin, päivittäen tilanteen huhtikuun 2016 tilanteen mukaiseksi.

Ensin lyhyesti indeksirahastoista, joita myös passiivisiksi rahastoiksi kutsutaan. Ne ovat rahastoja joissa ei käytetä harkintaa, omistetaan vaan. Indeksirahasto voi pitää sisällään esimerkiksi 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä, tai 70 suurinta ruotsalaista. Valintoja ei tehdä, vaan rahasto seuraa jotain indeksiä. Indeksirahaston juju ovat että ne ovat matalakuluisia (ei ole pukumiestä joka miettii ja saa palkkaa, ei käydä paljoa kauppaa).

Jos vielä täydentää edellistä ostamalla vaikkapa samalla summalla kerran kuussa vuosien ajan, tulee saavuttaneeksi miltei markkinoiden keskituoton. Ja koska keskituotto on keskimäärin jossain 8 % tasolla, niin useimmiten käy hyvin. Kunhan antaa ajan kulua eikä hätäänny kurssilaskuista, ja taivas ei romahda päällemme.

Mutta sitten asiaan.

Seligson

Pitkään markkinoilla on toiminut Seligson. Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Suomeen sijoittavien indeksirahastojen hallinnointipalkkio on 0,43-0,45 välillä. Lisäksi osto ja myynti maksavat hieman.

Tarjontaa täydentävät Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals 0,6 % hallinnointipalkkiolla. Kehittyvät markinat -erikoissijoitusrahaston hallinnointipalkkio vaihtelee 0,5 ja 0,75 välillä, riippuen sijoitatko paljon vai vähän kerralla.

Kiteytys: Seligson tarjoaa varsin kattavan kokonaisuuden, jossa voi hajoittaa sijoitukset käytännössä koko maailmaan. Jos haluaa pärjätä yhdellä palveluntarjoajalla, tällä pärjää. Kulut eivät ole enää matalimmat, mutta matalat. Ei mitään vikaa, sanon minä.

Handelsbanken

Toiseksi lähes täyden palvelun kohtuuhintaiseksi taloksi on noussut puolisalaa Handelsbanken. Puolisalaa siksi, että tilanne on muuttunut puolentoista vuoden takaisesta, ja eivät ole paljoa markkinoineet (sanoo Handelsbankenin asiakas joka harrastaa sijoittamista, muttei ole huomannut tätä).

Tarjolla on Eurooppaa (kulut 0,4 %), USA Index (0,4 %), kehittyvät markkinat (0,85 %). Kulut ovat juoksevia, eli kaikki kulut mukaan laskevia.

Uusi tuttavuus on Global Index Criteria (0,7 %), joka sijoittaa koko maailmantasolla rajaten pois aseet ja tupakan jne. Sinällään kiinnostava, tosin kulut voisivat olla hieman matalammat. Raaka-ainerahasto on vielä tarjolla 0,74 % kuluilla.

Kulut tippuvat jonkin matkaa alaspäin jos sattuu olemaan hieman enemmän sijoitettavaa. Globaalissa Indexissä kulut noin puolittuvat jos sijoittaa kerralla 50 000 euroa. Kehittyvillä markkinoilla tuo kulujen tiputus tuntuu jo vähän vinoilulta, tarvitsisi nimittäin vaatimattoman miljoonan kerrallaan.

Kiteytys: Jos on Handelsbankenin asiakas, saa helpolla varsin kattavan katsauksen Seligsonin malliin. Kulut samalla tasolla. Aasia-ulottuvuutta ei tosin ole, mutta jos on Aasian sijaan tuntenut aina houkutusta raaka-aineisiin, niin kompensoituu.

Nordnet

Nordnetillä* on tarjolla kovan luokan houkutin, neljä täysin kulutonta pohjoismaihin sijoittavaa indeksirahastoa (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska). Ainoa kulu ovat pienet valuutanvaihtokulut Ruotsin ja Norjan tapauksissa.

Hinnaltaan nämä tietysti rökittävät kilpailijansa. Eikä näissä ole myöskään mitään vikaa. Ainoa miinus mitä keksin on, että maantieteellinen hajautus ei ole niin suuri. Toisaalta suomalaiset sijoittavat omistavat pääosin kotimaisia osakkeita, joten jo näillä neljällä rahastolla hajauttaisi huomattavasti laajemmalle.

Nordnetin kautta voi ostaa myös Handelsbankenin Europafond indeksiä sekä Amerikan vastaavaa samaisella 0,4 hallinnointimaksulla kuin Handelsbankenin kautta ostettuna. Tuolta löytyi myös vähän yllättävä HSBC GIF Economic Scale Index Glb Eq AD, joka sijoittaa sekatyylisiin isoihin yrityksiin eri puolille maailmaa. En ihan päässyt kiinni miten nuo on valittu (esim. Walmart on isoin omistus). Juoksevat kulut 0.95 %

Bonus: Nordnetin kautta voi ostaa kerran kuussa maksuttomia ETF-rahastoja, eli pörssissä noteerattuja rahastoja. Noita riittää, ja näiden kulut ovat lähtökohtaisesti vielä pienempiä kuin rahastoilla. Tähän en kuitenkaan mene tässä bloggauksessa.

Kiteytys: Nordnetin maksuttomat rahastot ovat ohittamattomia jos haluaa sijoittaa pohjoismaihin. Lisäksi tarjolla on hieman Handelsbankenin rahastoja. Muuta indeksitarjontaa ei juuri ole, ellei asti ETF:fien puolelle.

OP

Osattomaksi ei jää myöskään osuuspankki. Tarjolla on Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Pohjoismaat ja Aasia. Kaikissa näissä hallintokulut ovat 0,75 %, ja osto- sekä myyntihinta 0,10-0,15 % sijoitettavasta summasta.

Täälläkin 100 000 euron sijoituksilla kulut tippuvat. Aika onnellista jos olisi miljonääri.

Kiteytys: Osuuspankin kulut ovat hieman kilpailijoita suurempia. Kattaus on kuitenkin laaja, eli jos nyt Osuuspankin asiakkaana asiasta innostuu, niin helpolla pääsee alkuun. En kuitenkaan hakeutuisi Osuuspankin asiakkaaksi ihan vain näiden takia.

EQ

Vähemmän tunnettu taitaa olla EQ, jolla on tarjolla Kehittyvät Markkinat (0,65 %), USA indeksi (0,38 %), Japani indeksi (0,5 %) ja Eurooppa indeksi (0,5 %). Hinnat ovat siis samaa luokkaa kuin kilpailijoilla.

Itselleni kynnys on 500 euron minimihankinta, jonka jälkeen voi ostaa satasen erissä. Koska ostan mielelläni laajaa määrää rahastoja pienellä summalla, ei noin korkea ostohinta sovi minulle.

Kiteytys: Jos yksittäisen hankinnan hinta ei ole ongelma, EQ tarjoaa periaatteessa riittävän setin sijoittaa koko maailmaan.

Elite varainhoito 

Elite varainhoito syntyi kun Eufex ja Elite yhdistyivät. En ole asiakas, joten nyt mennään ihan verkosta löytyvien tietojen varassa. Mukana on 12 rahastoa joiden nimessä on maininta index, pääosin Amundin ja Pictecin rahastoja.

Pikaisella selailuilla hallinnointipalkkiot ovat 0,15 ja 0,60 välillä, eli melko matalia. Minimisjoitus on 1000 euroa, ja merkintä maksaa rahastosta riippuen prosentin tai kaksi. Joissakin on myös lunastuspalkkio mukana.

Indeksirahastoiksi nämä ovat ihan matalakuluisia. Korkea minimimerkintä nostaa kynnystä, ja merkintäpalkkio lisää kuluja jos kyse on vain vuosista eikä vuosikymmenistä. En itse lähtisi tähän suuntaan, mutta jos nyt olisi aika monta sataa tuhatta ja etsisi täyden palvelun pakettia, niin voisi tämä kai toimia.

Danske invest

Google vei minut - viime kerran tapaan - myös Danske Investin sivuille. Matalakuluisesti (0,25) löytyy eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan satsaavat rahastot. Pieni miinus 250 000 euron minimimerkintä. Kehittyville markkinoille pääsee 0,5 % kuluilla ja 500 euron minimisijoituksella.

Sopii ehkä jollekulle. Ei sovi yhtään minulle. Jälleen uusi asia jossa miljonäärittömyyteni rajaa elämääni.

Satunnaiset löydöt

Evlillä on Ruotsi Osakeindeksi 0,5 % kuluilla ja 1000 euron minimisijoituksella. En tähän suuntaan hakeutuisi, kun noin saman hoitaa Nordnetin Superfondet Sverige - kuluttomasti.

Nordealta löytyy jonkinlaisia indeksirahastoja, mutta tietoa löytyy lähinnä muualta kuin Nordean sivuilta. Siispä en tähän suuntaan nyt vaella.

Index Helsinki on yritys joka pohjaa indeksisijoittamiseen. Verkossa ei ole asiasta paljoa, mutta käsittääkseni konsultoivat sitä miten ja mihin ETF:fiin sijoittaa.

Yhteenveto

Puolentoista vuoden aikana ei ole tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia indeksirahastojen suunnassa. ETF:fät ovat kuitenkin yleistyneet ja tarjontaa on siinä suunnassa enemmän.

Potentiaalisimpia välittäjiä ovat mielestäni edelleen Seligson ja Nordnet* (omine tuotteineen, ja vähän muidenkin). Handelsbanken on hiipinyt vaihvihkaa miltei porukan jatkeeksi.

Jos minimisijoitus ei ole ongelma, tarjontaa on huomattavasti enemmän. Tällöin pääsee käsiksi esimerkiksi Seligsonia huokeampiin tuotteisiin.

Miten neuvoisin itseäni kolme vuotta sitten?

Huomioikaa vastuuvapaus, neuvon itseäni, en muita. Näin sanoisin itselleni vuosien taakse, jos aikakoneen tai jonkinmoisen madonreiän olohuoneesta löytäisin.

• Indeksisijoittaminen kannattaa. Tee sitä, etenkin jos et muuten tee mitään, laiska entinen minä.
• Sijoita joko tasaisesti yhtä paljon, tai enemmän kun kurssit ovat alhaalla ja vähemmän, kun ovat ylhäällä.
• Kyttää kuluja, mutta älä liikaa. 0,3 ja 0,4 % kulujen välissä ei ole enää paljoakaan eroa. Sen sijaan 0,4 ja 1,4 % välissä eroa on jo paljon.
• Maantieteellinen hajautus on hyvästä.
• Nordnetin* kuluttomat pohjoismaiset rahastot jossain muodossa mukaan.

Todettakoon tosin että jos minulla olisi aikakone käytössä, niin en ihan ensimmäisenä kyllä keskittyisi indeksisijoittamiseen. Ja talousmielessä olisi loogisinta mennä komentamaan sukua 1950-luvulle, että ostakaa merenrantaa pääkaupunkiseudulta, niin paljon kuin irtoaa.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

Aktiiviset sijoitusrahastot, passiiviset sijoitusrahastot ja ETF:fät

Tutkimusmatka eri sijoitusinstrumenttien maailmaan  on tuonut minulle uusia tuttavuuksia, kuten passiiviset sijoitusrahastot ja ETF:fät.

Koska tavallisin piensijoituksen muoto on rahasto, näiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Itse muuten ostin viime vuodet sokkona kivannimisiä rahastoja mitä pankkini nyt tarjosi, ihan kohtalaisin tuloksin.

Pidän vertauksista ja yksinkertaistuksista. Tässä nuo kolme eriteltynä.

Aktiivisissa sijoitusrahastoissa luodaan rahasto ja sille säännöt. Säännöissä voidaan määritellä esimerkiksi että sijoittaa amerikkalaisin yrityksiin, tai lääketeollisuuteen jne. Sijoittajien rahat kerätään yhteen. Sen jälkeen palkataan muutama kovapalkkainen rahoitusalan ammattilainen. He sitten tutustuvat talouden maailmaan, miettivät mitä sääntäjen puitteissa ostettaisiin ja milloin, ja mitä myytäisiin ja milloin.

Näiden pukumiesten palkka ja tietty muutkin rahaston kulut maksetaan hallintomaksuilla, jotka ovat useimmiten 1-2 % verran sijoitetusta summasta vuodessa. Eli jos satasen rahaston arvo pysyy vuoden ennallaan, siitä verotetaan sen verran, että vuoden kuluttua jäljellä on 98 tai 99 euroa.

Passiivisissa sijoitusrahastoissa palkataan enää yksi pukumies, ja hänkin luultavasti hallinnoi useita rahastoja vahvasti tietokoneen avustavana. Passiivinen sijoitusrahasto seuraa jotain indeksiä. Ideana voi olla omistaa vaikkapa Yhdysvaltain sataa suurinta yritystä tietyssä suhteessa. Harkintaa ei enää käytetä, vaan seurataan indeksiä. Kulut ovat jossain 0,4 ja 0,8 välillä.

ETF on passiivinen sijoitusrahaston osakemuodossa. Logiikka on sama, ETF kiinnitetään johonkin (öljy-yhtiöt, 500 suurinta amerikkalaista yritystä jne.). Mutta tällä kertaa kauppaa käydään pörssissä välitysmaksuineen. Hallintakulut ovat rahastoja pienemmät, mutta osto- ja myyntikulut estävät pienet hankinnat (mahdollistaen tosin myynnin ja rahojen irroittamisen hetkessä). ETF on siis sen omistamien osakkeiden yhteenlasketun arvoinen, eli täysin avoin ja reaaliaikainen. Kulut ovat useimmiten jossain 0,2 ja 0,8 % välillä.

Tilastollisesti indeksirahastot voittavat sijoitusrahastot. Aktiivinen sijoitusrahasto mahdollistaa suuren voiton, mutta myös suuren tappion. Etukäteen on hankala tietää mikä rahasto tuottaa ja mikä ei.

Passiivisten sijoitusrahastojen etu on noin prosenttia alemmat hallinnointimaksut, joten niiden aktiivisten pukumiesten tulisi vuosi toisensa jälkeen olla merkittävästi keskimääräistä parempia sijoittamaan. Kukaan ei voita todennäköisyyttä aina…

ETF:fien maailmaan en ole vielä astunut. Lähellä se jo oli, mutta sitten Handelsbanken toi Suomeen aiempaa enemmän ja halvempia indeksirahastoja. Päädyin pitäytymään niissä.

ETF:fät ovat mainioita välineitä jos rahaa on enemmän ja halua hajauttaa. Jos olisi ylimääräistä rahaa, ostaisin saman tien esimerkiksi ns. REIT ETF:fiä, esimerkiksi yksi Vanguardin houkutteleva ETF pitää sisällään yli sadan amerikkalaisen kiinteistöalan yhtiön osakkeita. ETF:fät ovat parhaimmillaan kun haluaa hajoittaa, mutta johonkin tiettyyn alaan.

Se miksi en sijoita ovat osto- ja myyntikulut. Rahastoista voi nostaa myös pieniä summia jos haluaa kohdentaa säästöjä eri tavalla. ETF:fissä myyntikulut ovat sen verran suuria, että ne eivät toimi “varallisuuden hallinnointina.”

Omat vinkkini aloittelijalle:

• Tarkkaile hallinnointikuluja. Luultavasti isoimman hyödyn voi saada valitsemalla samantyyppisistä rahastoista sen, jonka hallinnointi on halvinta.
• Aktiiviset rahastot ovat hyviä silloin kun sijoitusstrategia poikkeaa tavanomaisesta. Jos rahasto sijoittaa vaikka isoihin amerikkalaisiin yrityksiin, niin ei siitä paljoa kannata maksaa. Lopputulema on noin sama kuin monta kertaa halvemmalla indeksirahastolla, joka sijoittaa noin samoihin yhtiöihin.