Kävijäanalyyttinen vuosikatsaus: blogin kävijämäärät tasaisessa kasvussa

Vaikka on maaliskuu, ei ole vielä myöhäistä tehdä analyysiä viime vuodesta. Tai sitten on, jolloin pahoittelen tätä bloggausta. Mutta nyt: katsaus verkkopalvelun tilastoihin viime vuonna.

Viime vuonna keskimääräiset luvut olivat seuraavat: 62 500 eri käyntiä, ja 27 400 eri kävijää. Sivukatseluita oli vuoden aikana 101 600. Nämä luvut ovat siis Google Analyticsistä, Bloggerin oma laskuri näyttää aika hurjia käyntilukuja (robotteja) jotka Analytics osaa siivota pois.

Tässä näkyvät käynnit kuukausitasolla. Alkuvuosi meni noin 5000 kuukausikäynnin tasolla, keskimäärin hitusen sen alla. Kesällä oli hiljaisempaa. Syksyllä eräs myöhään illalla kirjoitettu bloggaukseni Rovion osakeannista nosti merkittävästi käyntimääriä. Sen jälkeen käyntimäärät jäivätkin sitten pysyvästi yli 5000 tasolle.

Luulisin, että kasvaneille käyntimäärille on kaksi syytä

• Bloggaan useammin. Tänne kirjoitaminen on nopeampaa ja nopeampaa: kun on ajatus, istun alas ja kirjoitan sen. 
• Kun tekstejä on enemmän, haku heittää niihin enemmän. Eli myös "vanha massa" tuo käyntejä.

Tässä on kuva bloggausteni määrästä vuodessa. Selvää kasvua on. Tuosta nyt tuskin menen ylöspäin - on tässä muukin elämä - mutta jos teen pieniä parin sadan ostoja säännöllisesti, niin siinäpä riittää kirjoitettavaa.

Yleisimmin tähän blogiin ohjaa haku. Haun osuus on päälle 40 % kaikista saapumisista. Sosiaalisen median osuus on kolmanneksen luokkaa.

Suosituimmat sivut:

• Etusivu: 31345
• Rovion osakeanti - taidan pysytellä katsomossa: 4115 (bloggaus)
• Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot: 3231 (bloggaus)
• Portfolio: 2687
• Passiivinen tulo: 1793
• Tietoa minusta: 1091
• Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot, huhtikuun 2016 tilanne: 1519 (bloggaus)
• Tarjous: Nordea ja kulutonta ETF-ostamista: 1494 (bloggaus)
• Ryhdyin ETF-kuukausisäästäjäksi: 865 (bloggaus)
• Listautumisantia pukkaa: Kiinteistöihin keskittyvä Titanium: 828 (bloggaus)

Etusivu jyrää. Tosin etusivun merkittävää roolia selittää myös se, että siellä näkyvät tekstit kokonaisuudessaan. Eli lukemalla etusivua lukee myös bloggauksia.

Ehkä osin tuosta syystä ns. pysyvät sivut ovat kärkipäässä listausta, vaikka nyt luulisi, että ajankohtaisemman bloggaukseni kiinnostaisivat.

Blogeista kaksi suuntaa nousee kärkeen. Indeksirahastopohdinnat pysyvät kärkipäässä, vaikka ovat vuosien takaa. Samoin ETF-henkiset kirjoitukset. Toisen suunnan muodostavat listautumisantipohdinnat.

o o o

Näemmä tämän blogin kävijämäärät kasvavat pikku hiljaa. Katsotaan jatkuuko kasvu, vai pysyykö nykyisillä tasoilla.

Kirjoitan nyt aika tiiviiseen tahtiin, ehkä keskimäärin kahdesti viikossa. Tästä bloggausmäärät tuskin kasvavat, ehkä pikemminkin vähenevät. Kesä tulee, ulkona paistaa aurinko ja kaikkea sellaista.

Luultavasti kaikki jatkuu noin ennallaan. Toivottavasti vaurastun pikku hiljaa. Toivottavasti ostelen pikku hiljaa osakkeita ja rahastoja. Toivottavasti vielä ehdin kirjoittaa edellämainituista.

Loppuun kiitoksia. Minua motivoi kun blogissa on kävijöitä, ja minua motivoi, kun blogeista tulee keskustelua. Se imartelee herkuillepersoa sieluani.

Vihainen lintu jäi haaviin: toinen ostos Roviota

Kurssit taas sahailivat, ja alkuviikosta yksi ostorajani osui kohdalle. Haaviin jäi 35 osaketta vihaista lintua, kappalehinnalla 4,4 euroa. Pieni ostos, siis. Täältä muuten aiempiin Roviopohdintoihin blogissani.

Mitään sen kummempia perusteita minulla ei ole kuin mitä viimeksi oli. Sinällään tuottoisa yritys, mutta tulevaisuudennäkymät heikkenivät. Se puhkaisi "tulevaisuudenodotuskuplaa", ja ehkä myös heitti varjoa yrityksen johdon päälle. Siis kahden kysymyksen muodossa:

• Miten tämä tuli yllätyksenä?
• Tai jos ei tullut, miksei tuo ollut mukana syksyn esitteissä vahvemmin.

No mutta. Aaltoja tulee ja aaltoja menee. Joko Rovio ei löydä uusia menestystuotteita, tai löytää. Välissä se voi tahkota Angry Birdsillä. Tätä jään seuraamaan.

Muutamissa keskusteluissa on pohdittu johdon (ja myös entisten omistajien) toimintaa. Jos istuva johto siirtyisi omien osakkeiden ostolaidalle, olisi se vahva viesti. Ja jos olisin entinen omistaja, miksen olisi myös kiinnostunut. Nyt saisi yli puolet halvemmalla sitä, mitä puolen vuotta aiemmin myi. Teoriassa voisi vaikka ostaa yhtä paljon takaisin, ja pitäisi puolet rahoista.

Mutta katsotaan. Kohtapuoleenhan tässä alkaa pukata Roviolta pörssihengen mukaisesti välikatsauksia jne. Siinä kohtaa pääsee vertaamaan kunnolla muihin firmoihin.

Kaksi miniostosta Nordeaa

Kurssit tippuivat perjantaina kun Yhdysvallat asettelli tuontitulleja, ja ilmassa on yleisempää kauppasodan pelkoa. Sen seurauksena ostorajani tulivat kohdalleen, ja ostin kahdesti Nordeaa. 17 osaketta hintaan 9,21 ja 18 kappaletta hintaan 9,10 euroa.

Tosin myönnettäköön, että nuo ostorajat ovat turhan lähellä toisiaan. En näet muistanut, että minulla oli jo yksi toimeksianto sisällä. Noh, suunnilleen 150 euron ostoksia kumpainenkin. Eli ei nyt paljoa väliä.

Yksi käytännön ongelma minulla on. Ostin loppuvuonna auton, johon meni osa sijoittamiseen jemmatuista rahoista. Nyt parin notkahduksen myötä olen käyttänyt loput sijoitustileillä irtonaisena olevat eurot. Ehkä joku tonni enää siellä odottaa.

Että jos tästä nyt alkaa kunnon kurssilasku, niin sitten olen katsomossa. Toki nyt rahaa kertyy pikku hiljaa ja osinkoja tulee, mutta silti.

Mutta tälläistä se on. Olen vuosien varrella oppinut zen-asennetta. Jos on ostotilaisuus, eikä rahaa, niin sitten ei osta. Aika yksinkertaista. Lisäksi pienien erien ostaminen aina 2 % kurssilaskun jälkeen on vaikuttanut toimivan minulla aika kivasti, olen monia yrityksiä tullut ostaneeksi matalammalla keskihinnalla kuin jos olisin kerralla hypännyt ostoksille.

Voiko töissä puhua sijoittamisesta, osa 6: lounaspöytä, jossa oli poikkeavaa olla sijoittamatta

Palaan voiko töissä puhua sijoittamisesta -sarjani pariin, nyt kuudenteen osaan. Hyppäämme ajassa taaksepäin viime syksyyn, työporukan reissuun erääseen (lähellä olevaan) Suomen kolkkaan.

Oltiin lounaalla. Pöydässäni istui kolme kollegaani, kaikki muuten iältään minua hiukan nuorempia, naisia, iältään 30-40 ikävuoden välillä.

Yhden kanssa oltiin puhuttu sijoittamisesta ennenkin. Olen tainnut tästä blogistakin mainita kun joskus puhuttiin affiliate-markkinoinnista.

Hän sitten sanoi "kuules Herkuilleperso (nimi muutettu), miten nykyään sijoitatkaan?"

Kerroin sitten, että rahastojen lisäksi nykyään ostan osakkeita. Ei se varmaan kannata, mutta on kivempaa. Ja ostan kun kurssit sahaavat, pienellä summalla aina kun kurssi on vähän tippunut.

Siinä sitten muutama tovi puhuttiin sijoittamisesta. Yksi työkaveri sijoittaa lähinnä oman pankin rahastoihin. Ja sanoo suoraan ettei kestä menettämisen riskiä, joten vain yhdistelmärahastoihin. Toisella on joitain rahasto-omistuksia joita on vuosien varrella kertynyt ihan vain muutaman kerran ostettuna. Kolmas lähinnä kuunteli, ja totesi, ettei ole sijoittamista harrastanut. Ehkä joskus nuorena jotain rahastoa tuli ostaneeksi.

Tarinan kaunein osa oli mielestäni, että siinä meillä oli pöytä, jossa sijoittaminen oli normaalia. Ja työyhteisön semi-retriitissä yksi ei-työasia mistä jutellaan voi olla sijoittaminen.

o o o

Loppuun lyhyt puffaus, tämän sarjan aiempia osia löytyy täältä. Olen iloisesti yllättynyt siitä, missä määrin sijoittaminen on arkea työyhteisössäni kunhan siitä pääsee keskustelemaan. Yksi matkustelee sijoitustuotoilla, toinen sijoitusbloggaa ja lounailla sekä kahveilla voi asiasta keskustella.

Onko Altiasta uudeksi kansanosakkeeksi?

Valtio-omisteinen Altia suunnittelee listautumista pörssiin. Kyseessä on Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa toimiva yritys, joka "joka valmistaa, markkinoi, maahantuo ja vie omia ja päämiestensä alkoholijuomia" (Wikipedia)

Listautumisesta on ollut paljon juttuja lehdissä, vaikka tuota listautumisuutista kummoisempaa tietoa ei edes vielä ole. On spekuloitu olisiko Altiasta Nokian ja Fortumin tyyliseksi kansanosakkeeksi. Kansanosakkeella tarkoitetaan tässä sitä, että varsin moni suomalainen yritystä omistaa, usein melko maltillisia määriä.

Olisihan tuossa kenties potentiaalia. Alkossa käytyään moni voisi skoolata omille omistuksille. Ala on kokemuksen kautta tuttu monille.

Mutta eihän tästä voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Mitään tarkempia tietoja ei ole, joten ei ole hajuakaan onko anti yli-, ali- vai kohdillen hinnoiteltu. Ja että millaisia nuo talousluvut nyt ylipäätänsä ovat.

Huomaan, että itseäni hieman kutkuttaa antiin osallistuminen. Tiedä mikä kansallisylpeys ja pitkä historia Alkon kanssa taustalla vaikuttaa. Vaikka en minä oikeastaan edes juo, en ole ikinä sammunut ja nykyään menee muutama annos kuukaudessa.

On kuitenkin monta syytä miksi olla varovainen:

• Alkoholifirmoja riittää. Se, että yksi niistä on listattu Helsingin pörssiin, ei tee sitä firmoista parasta sijoitusta.
• Viime aikojen pörssilistauksissa hinta on laitettu melko korkealle. Voi olla, että nytkin tilanne on sama.
• Kolmas syy on ihan henkilökohtainen: minulla olisi ideana pikemminkin säästää rahaa jotta puskurit kasvavat, sen sijaan että riennän mukaan osakeanteihin.

Lisäksi mietin asian eettistä ulottuvuutta. Olen rajannut sijoituksistani ulos aseteollisuudet, tupakan ja uhkapelit. Olen ollut hieman kahden vaiheella öljyteollisuuden suhteen. Ja jos tupakkaa paheksun, miksi alkoholi olisi sitä parempi? Kumpainenkin on laillinen päihde.

No, tiedänhän minä syyn. En polta, mutta joskus juon. Ei se ole mikään peruste, mutta ihmisillä on tapana hyväksyä omat tapansa ja toimintansa, ja paheksua muiden. Koska omat tavat ovat "luontevia."

Jos ja kun selätän tämän jaakobinpainini ja totean, että voisi sitä alkoholiin sijoittaa, niin sitten pitäisi tutustua alaan laajemmin. Voi olla, että todennäköisintä on, että Altian listauksen seurauksena tulen omistamaan jollain aikataululla jotain alan yritystä.

Kirjoitan tätä bloggausta keskiviikko-iltana, vaikka ajastankin tämän huomisaamuun. Niinä kävin tämän tekstin kunniaksi hakemassa itselleni pienen annoksen kermalikööriä.