Myynti: Microsoft

Jokunen viikko sitten viritin muutaman “automaattimyynnin”. Laitoin Fortumin, Softbankin ja Microsoftin myyntiin, melko tuntuvastikin sen hetkisen kurssin yläpuolelle.

Osasyy myyntien harkintaan on se, että haluan pienentää sijoitusvelkani nollille. Sitä oli tuolloin päälle kolme tonnia. Lisäksi eri osakkeissa oli erilaiset myyntiperusteet.

Softbank päätyi mahdollisesti luovutettavien listoille seuraavista syistä:

• On niin monimutkainen yritys etten oikein ymmärrä mitä kaikkea se tekee.
• Osinko on melko pieni, tosin vastapainona kasvutahti on kovaa.
• Omistusosuuteni on melko pieni. Kannattaisi melkein luopua tai lisätä omistusta.

Fortumista olen kirjoittanut usein.

• Löytyy Venäjä-riskiä.
• Ei nyt maailman hienoin yritys, mutta ihan kohtuullisella hinnalla olen ostanut.
• Korkea osinko on tuonut iloa elämään, mutta on hankala nähdä miten osinko ei laskisi. Ja kun se laskee, kurssi laskee jne.
• Minua ei haittaa Fortumia omistaa, mutta jos saan myytyä osakkeet hyvällä hinnalla, niin ei myöskään haittaa luopua omistuksista.

Microsoft.

• Vakaa ja vuosikymmeniä tasaisesti tuottanut yritys.
• Osinko on kasvanut tasaiseen tahtiin, siis käynnistä on muutos osinkoyhtiöksi.
• Miinuspuolella: Olen vähän epäileväinen onko Microsoft tulevaisuuden voittajia.
• Mutta ennen kaikkea amerikoissa kurssit ovat kaikkien aikojen ennätyksissä. Jos meinaa joskus myydä, nyt voi olla hyvä hetki.

Jokunen päivä sitten Microsoft saavutti tavoitehintansa. Ostin sijoitusurani alussa lokuussa 2013 Microsoftia 15 osaketta 33,92 dollarin hintaan. Nyt myyntihinta oli 56,22 dollaria osakkeelta.

Lisäksi etuna on dollarin-euro -kurssin muutos. Ostohintani oli 380 euroa, myyntihinta 751 euroa. Voittoa siis 371 euroa. Tuosta kun vähentää myyntihinnan 15 euroa (osto oli ilmainen) ja isää saamani osingot verojen jälkeen eli noin 36 euroa, niin voittoa tuli kaikkineen 392 euroa.

Tässä on Micsosoftin kurssihistoria viime vuosikymmeniltä. Tuosta näkee, että nyt ollaan kaikkien aikojen huippuhetkissä.

Tästä huomaa yhden lainalaisuuden: kun vain jaksaa odotella, niin ihan hyvin tässä vaikuttaa käyvän. Jos haluaa jossitella, niin olisihan sijoituksissani voinut olla nolla perässä. Olisi silloin nolla perässä myös tuotoissa (mutta tietty myös tappioissa.)

Neljännesvuosikatsaus 4-6/2016: pitkästä aikaa tuottoa

On taas neljännesvuosikatsauksen aika. Luvut otin systeemeistä 1.7., eli raportoin tässä viikon takaista tilannetta.



Ensin olennaisimpaan kuvaan. Yllä näkyvät kaksi olennaisinta palkkia rinnan: mikä on sijoitusteni kokonaisvarallisuus, ja minkä verran euroja olen vuosien varrella sijoittanut. Kiitos kevään muuttuneiden elämäntilanteiden jouduin realisoimaan hieman varallisuutta, joka näkyy punaisessa palkissa. Sen sijaan tuottoa tuli - pääosin kevään osinkojen seurauksena - ihan kivasti. Tämä ilmenee paremmin seuraavasta kuvasta.



Tässä kuvassa on sinisellä euromäärä jonka olen sijoittanut kyseisenä ajanjaksona. Punaisella on sijoitusvarallisuuden arvonmuutos huomioiden tuon lisäsijoituksen (eli mitä tapahtui jos lisäeuroja ei huomioida).

Kevääseen 2015 asti sijoittaminen oli leppoisaa. Jonkin verran lisää sijoituksia, jonkin verran kasvua varallisuudessa. Viime vuoden keskivaiheilla sijoitin edelleen lisää, jopa enemmän kuin aiemmin, mutta samaa tahtia tuotot heikkenivät. Tuotot kävivät vuoden 2015 lopulla plussalla, alkuvuonna miinuksella, ja nyt taas hiukan plussalla.



Edellisistä saa myös toisenlaisen kuvion. Tässä on sijoitusvarallisuuteni arvon muutos kun uudet sijoitukset jätetään huomioimatta. Tässä on sen verran puutetta että vuosineljänneksen aikana sijoitetut eurot ehtivät kyllä jo tuottaa voittoa tai tappiota kyseisenä aikana, mutta melko pieni on kuitenkin näiden vaikutus.

Summa summarum:

• Viimeiset puolitoista vuotta sijoitusvarallisuuteni on aika lailla sahannut edestakaisin - ei nyt paljoakaan tappiota, muttei voittoakaan. Tämän seurauksena korpivaellan 50 000 euron rajan molemmilla puolin.
• Tuotto tulee lähinnä osinkojen seurauksena.
• Jo parin vuoden perspektiivillä huomaa, että alat ovat varsin syklisiä ja eritahtisia. Jossain vaiheessa pankit olivat kruunujalokiviäni, nyt esimerkiksi Munich re kyntää miinus 8 % kun epävarmuutta on ilmassa. Toisaalta metsäteollisuus on tehnyt toiseen suuntaan comabackiä. Eli piensijoittajan vinkkelistä: toimialakohtainen hajauttaminen kannattaa.

Sijoitusrintamallani on lähikuukaudet hiljaista. Muuttuneen elämäntilanteen takia otan rauhallisesti, kasvatan puskirivarantoa ja tarkkailen paljonko jää käteen. Lisäksi maksan Nordnetin 3000 euron sijoituslainan pois, ja säästän yhteen isompaan hankintaan (loppuosa asunnosta). 

Veikkaan, että tosissaan pääsee taas harrastamaan ensi keväänä. Sitä odotellessa saatan kyllä tehdä pieniä ETF-kuukausiostoja Nordnetin* kautta jne., jos tulee notkahduksia.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

Brexit: ei pitänyt tehdä mitään ja ostin sitten hieman Stora Ensoa

Brexi tuli vastaan vähän yllättäen. Ennusteet sanoivat että Brexittiä ei tule. Olin kyllä miettinyt myös Brexit-vaihtoehtoa. Kun Brexit-päätös tuli, oli tietty selvää että kurssireaktiota tulee.

Alkuperäinen suunnitelmani mukaili jalkapallon EM-kisojen henkeä: pysy vaihtopenkillä. Tässä syitä:

• Kurssiheilahteluja tulee ja menee. Lyhyellä tähtäimellä reaktio on väkisinkin puhtaasti ylireagointia:
• Britit pysyvät EU:ssa ainakin päälle kaksi vuotta, kenties pidempäänkin.
• Tuskinpa Brittien saarillakaan halutaan kovinkaan tuntuvaa eroa juuri kaupan ja talouden puolella - lopputulos lienee jotain Norjan mallia, jossa ovat mukana talousunionissa mutteivät muussa unionissa.

No onhan tässä huoliakin: Tuleeko muita eroäänestyksiä? Hiipuuko maailmantalouden kasvu? Tuleeko nykyisen unionin sisälle tulleja ja ylipäätänsä ongelmia kaupankäyntiin?

Jos nyt pääsisin aikakoneella taaksepäin ajassa, olisin kerännyt euroa varastoon, olisin vaihtanut ne dollareiksi, nyt olisin vaihtanut niitä punniksi suotuisalla kurssilla, ja olisin ostanut brittiosakkeita huokeahkolla. Mutta aikakonetta ei ole vielä käsillä - ja jos olisi, tekisin luultavasti kyllä jotain muuta.

Mutta asiaan. En malttanut olla käymättä ostoksilla. Ostin sata osaketta Stora Ensoa kurssiin 6,88. Sen siitä saa kun on pienentänyt sijoitusvelkaa alle 3000 euroa - annan itselleni luvan ostaa lisää mahdollisuuden auetessa. Järkevää? Mistäs sen tietää.

Miksi näin:

• Stora Enson kurssi tippui miltei 11 %.
• Osasyynä se, että britit ovat ihan merkittävä maa jonne myydään asioita. Ihan ymmärrettävä peruste, mutta eihän tässä mitään peruuttamatonta ole tapahtunut brittikaupan suhteen. Ainakin jokusen vuoden menee vielä nykyisellään.
• Stora Enso on investoinut runsaasti, ja pyrkii siirtymään “hyötymisvaiheeseen”. Siinä voisi olla kiva olla mukana.

Muita Brexit-suunnitelmia minulla ei ole. Mietin kyllä ETF-kuukausisäästöjäni, jotka ovat nyt tauolla. Näitä ostan Nordnetin* kautta.

• Eurooppaan sijoittava ETF:fäni kurssi (db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF) on tippunut. Jos tuo ei tokene ennen kuun alkua, laitan varmaan tuota ostoon noin satasella kuussa.
• Jos brittitalous sakkaa ja yrityksien kurssit ovat matalalla, voisi harkita sijoittamista brittanniaan sijoittavaan ETF:fään. Valitettavasti tuollaista ei ole Nordnetin kuukausisäästöissä tarjoilla, joten pitää tuumailla asiaa.

Sen tosin vielä loppuun totean, että helposti sitä ajattelisi, että asia menee nopeasti ohi. Jos Brexitillä on vaikutuksia maailmantalouteen (tai siihen olennaisesti kuuluvaan luottamukseen),  ne näkyvät pikku hiljaa kuukausien ja vuosien aikana.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

Osingot yli tuhannessa eurossa!

Ilon ja onnen päivä koitti viime viikolla. Tämän vuoden osingot ylittivät tuhannen euron rajan. Uusina osinkoina tilille kolahti S-ryhmän omistajatilityksiä ja olisikos ollut ainakin Chevronin, 3M:n sekö United Technologiesin osinkoja.



Ei siitä ole kuin runsas kuukausi kun kirjoitin viimeksi tämän vuoden osingoista, silloin ne ylittivät viime vuoden määrän. Eipä tässä ole paljoa uutta sanottavaa.

Huomaan kuitenkin että tuollaisilla virstainpylväillä on voisiko sanoa henkeä nostattava psykologinen merkitys. Veikkaan että 1072 euron ylittäminen ei tunnu niin kivalta kuin 1000 euron ylitys.

Arvio tämän vuoden osinkokertymästä on ennallaan, 1300-1400 euroa. Tulossa on Nokiaa päälle satasella, ja sitten neljästi vuodessa osinkoa maksavien amerikkalaisten yritysten pienehköjä tilityksiä.

Olen aikeissa palata osinkosijoittamisen ideaan omalta näkökulmaltani lähiviikkoina. Tässä huomaa että se sopii erityisen hyvin niille jotka eivät halua ahertaa koko ajan sijoitusten parissa ja joilla voi olla tarvetta käyttää tuottoja välillä muutoinkin kuin uusiin sijoituksiin.

Yksinhuoltajuus, tulot ja menot: miltä vaikuttaa ja miten sijoitan?

Tässä keväällä koitti avioero, pitkän prosessin jälkeen. Lapset asuvat pääosin allekirjoittaneella, koti jäi minulle ja muutoinkin minä “jäin” ja ex-puoliso “lähti”.

Alkuun tilanne oli tietysti sekava: oli tunteita, paljon selvitettävää ja hoidettavaa, ja samaan aikaan tarvitsi myös varautua tulevaan. Nyt uusi normaali on jo kohdalla, ja voi vetää jonkinmoisia välitilinpäätöksiä.

Talous oli yksi asia jota ryhdyin alkuun työstämään, tai olisiko parempi sana murehtimaan. Perinteisesti talous menee tiukemmalle - sanotaan - kun taloutta ei enää jaeta. Tulee myös koko paketti katsoen lisäkuluja: lapsilla on sänkyjä ja lakanoita kahdessa kodissa.

Tässä yleisen tasolla avattuna kuukausitulot ja menot:

Tulot:

• palkka tilille: noin 2800 euroa
• lapsilisä korotuksineen: noin 450 euroa
• elatusavut ja -tuet: noin 450 euroa
• pääomatulot: noin 400 euroa
• lisäksi joitain satunnaisempia tuloja joita en tähän listaa

Yhteensä puhutaan vähintään 4100 euron kuukausituloista, joista etenkin pääomatuot tulevat ryöpsähdyksittäin.

Menot:

• kodin ja mökin lainat, sähköt ja muut yleiset menot: maksimissaan 2000 euroa
• päivähoitomaksut 450 euroa

Käytännössä varsinaiseen elämiseen jää siis vähintään 1650 euroa. Ruoka ja vaatteet jne. tuosta pois laskien, niin vaihtelevasti noin 500-1000 euroa jää ylimääräistä per kuukausi.

Hieman yllättäen lopputulema oli, että taloudellisesti allekirjoittaneella menee paremmin tai yhtä hyvin kuin aiemmin. Olen ihan hyvätuloinen, ja ex-puoliso on saanut yhteiskunnan minimitukia. Käytännössä niin koti, mökki ja kaikki isommat menot on maksettu minun tuloillani ja lapsilisillä, ja ruuan kaltaiset juoksevat menot on sitten jaettu suunnilleen kahtia. Minulla on vuosien varrella jäänyt enemmän säästöön, tosin eksälläkin oli kertynyt tileille vaivihkaa ihan kivasti euroja.

Suurena tasa-arvon ystävänä todettakoon vielä, että aikoinani tarjosin yhteisiä käyttötilejä eli olisin jakanut kaiken ihan totaalisesti kahtia (ylijäämineen), mutta eksä ei halunnut. Piti mieluummin omat (pienet) rahansa, ja minä hoidin isot yhteiset menot. Se oli hänen valintansa.

Käytännössä saan nykyään lapsiin liittyen elatusapua/tukea sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta noin saman verran kuin mitä ex-puolisolla oli tuloja kuukaudessa. Vaan eksän euroista osa meni tietty hänen omiin menoihinsa.

Käytännössä taouden menot ovat pienentyneet seuraavilla tavoilla:

• vesimaksua yhdestä ihmisestä vähemmän, ja ehkä minimaalista säästöä sähkössä ja vastaavissa
• yksi jääkaapilla asioiva vähemmän, eli ruokaa voi ostaa vähemmän
• jos syödään ulkona, yksi aterioija vähemmän (minä useimmiten maksoin aina koko laskun)
• yhden aikuiset henkilökohtaiset menot vähemmän (vaatteet, matkustus, satunnaiset itsekseen ulkonasyömiset tai juomiset, lääkärikäynnit jne.)
• hitusen pienempi päivähoitomaksu, tosin vaikutus minimaalinen
• kun lapset ovat äidillään, menot ovat minulle pienempiä niiltä viikonlopuilta 

Noiden vaikutus ei ole niin iso kuin voisi luulla. Minä olen aina ollut tarkka rahasta, ex-puoliso on ollut tarkka rahasta ja pienituloinen. Rahallinen säästö siitä, että tekee ruokaa yhdelle vähemmän, ei ole kovinkaan suuri. Mutta kyllä nuo ylläolevat summautuvat kuitenkin satasiiin kuukaudessa.

Lisäksi pääsen harrastamaan minimalismia. Meillä on mielestäni ollut liikaa tavaraa. Sitten on ollut sottaista, kun paikat pursuavat. Nyt pääsen hakemaan minimalistista linjaa, ja yritän opetella kurinalaisemmaksi kodin siivoamisessa.

Kotoa lähti muun muassa paljon huonekaluja ja kirjahyllyssäkin on jopa tyhjää. Ostan tilalle uutta (tai käytettyä) vain jos ihan oikeasti tarvitsee - eli tiukan harkinnan jälkeen. Jonkin verran piti täydentää esimerkiksi astiastoa, muttei kovinkaan paljoa. Ja Ikeasta saa 12 siistiä lasia 2 eurolla. Myös lehtitilaukset ovat poikki jne.

o o o

Nykytilanne ei kuitenkaan ole tuulettelun paikka. Lapset kasvavat, ja mitä enemmän heistä on kuluja, sitä enemmän kuluja on minulle maksettavaksi. Vastuuta ei voi väistellä, minä vastaan asiasta taloudellisesti tilanteessa kuin tilanteessa.

Tämä kuvio perustuu siihen, että olen töissä ja saan ihan hyvää palkkaa. Noh, samaan perustui aikaisempikin kuvio. Jos tulee potkut tai muuta, niin sitten tarvitsee improvisoida. Sijoitusvarallisuus antaa tähän hyvän turvapuskurin.

Sen verran olen kuitenkin vetänyt johtopäätöksiä, että vietän jonkin aikaa elämää jossa en sijoita lainkaan lisää. Tässä huomioita:

• Indeksit kurottelevat amerikoissa ennätyksiään, joten ainakaan erityisen halpa vaihe ei ole käsillä.
• Tiputan noin 3000 euron sijoituslainani nollille.
• Sen jälkeen ryhdyn kasvattamaan ns. käteispositiota, tavoitteena noin 10 % sijoitusvarallisuudesta eli alkuun 5000 euroa.
• Jos kurssit nousevat niin paljon, että jokin omistuksistani vaikuttaa vahvasti ylihintaiselta, saatan harkita jostain osakkeesta luopumista.  Jos kurssit romahtavat kun tämä projekti on vaiheessa, arvioin asiaa uudelleen eli mietin vaihdanko taktiikkaa.