UA-52254593-1
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuntosijoittaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asuntosijoittaminen. Näytä kaikki tekstit

7.6.2018

Kojamon osakeanti: ei houkuta kun ei halvalla saa

Taas on pörssiin tulijoita. Nyt on vuorossa Kojamo, entinen VVO. Hillitön määrä asuntoja. Entinen yhteishyödyllinen toimija, nykyään ihan samalla laidalla kuin muutkin kiinteistöalan yritykset. Anti on auki ensi viikon alkuun, 11. tai 12. päivään. Listautumismateriaali löytyy täältä.

Kojamosta on ollut kirjoituksia siellä täällä. Tässä esimerkiksi Arvopaperin Kojamon antihinta vaikuttaa kohtuuttomalta (4.6.2018). Sävy on ollut pääosin kriittinen, ok yritys ja kenties tasaista osinkoa, muttei halvalla hinnalla.

Tässä tulee allekirjoittaneen fiilikset asiasta.

Listautumishinta on välillä 8,5-10 euroa osakkeelta. Yritys pyrkii keräämään 150 miljoonaa eurolla laskemalla liikkeelle päälle 16 miljoonaa uutt osaketta. Lisäksi vanhat omistajat myyät 34-59 miljoonaa osaketta.

Tässä kohden minulla nousivat kulmakarvat. Kasvusta puhutaan, mutta painopiste on tyyliin 80 prosenttisesti omistuksen vaihdossa. Omistuksen vaihto tai omistuspohjan laajentaminen ovat kaksi eri asiaa.

Viime viikon liikevaihto oli 337 miljoonaa euroa ja voitto 212 miljoonaa. Tämä poikkeaa muista yrityksistä, mutta ihan kiinteistöalaan liittyvistä syistä. Tulot ovat käytännössä vuokrat, ja siitä miinustetaan niiden pyörittämisen menot.

Jos listautumishinta on ylärajoilla eli 10 eurossa, Kojamon arvo olisi 2,5 miljardia. 221 miljoonan voitolla se merkitsee 8,4 % pääoman tuottoa. Kun 10 % alkaa olla hyväksyttävää tasoa, niin listautumishinta ei nyt ainakaan ihan halpa ole. Tosin vastalahjana kiinteistöt ovat kyllä varsin tasainen tulonlähde, ja pääomaakin on.

Arvopaperin vertailuissa Kojamo oli aika samaa kaliiberia kuin kilpailijansa. Hitusen parempi pääoman tuotto, jonkin verran heikompi omavaraisuusaste.

Plussia Kojamoon sijoittamisessa:

  • paljon asuntoja, 35 000
  • vakaa toimiala, asunnot pääosin järkevissä paikoissa
  • luultavasti vakaa osingonmaksaja, tosin melko alhaista sellaista maksaa

Miinusta Kojamoon sijoittamisessa:

  • omistajat vähentävät omistuksiaan
  • listahinta korkeahko
  • jos asuntojen rakentamistahti tai hinnat kääntyvät laskuun, ei vuokria pääse nostamaan entiseen malliin
  • talouden tunnusluvut eivät ole mitenkään erityisiä
  • ollaanko suorituskyvyn ylärajoilla?

Itse en ole aikeissa olla tässä mukana. Osin ihan vaan koska ei ole tällä hetkellä paljoa euroja joita sijoittaa. Mutta ennen kaikkea koska hinta ei ole halpa (muttei kohtuuttoman kalliskaan).

Sinällään Kojamo on ihan kivan oloinen toimija jota voisi olla kiva omistaa, kunhan saisi halpaan hintaan. Jos kurssi sukeltaa jossain vaiheessa kunnolla, niin ehkä liityn pienellä summalla kerhoon.

21.5.2018

Kojamo eli entinen VVO saattaa listautua pörssiin


Useimmiten bloggaukseni ovat aika verkkaisia. Kirjoitan omista aatoksista omaan tahtiini, ja julkaisen juttuni omaan tahtiini. Mutten tänä iltana. Katsokaas kun katsoin uutisia ja motivoiduin.

Kojamo eli entinen VVO suunnittelee pörssiin listautumista. Asiasta kertoi YLE, tässä on linkki uutiseen asiasta.

Mikään ei ole - tietenkään - vielä varmaa. Mutta tuskinpa tälläistä koepalloa ei olisi heitetty ilmaan ellei olisi kysytty suurimpien omistajien kantaa. Ja tuskinpa koepalloa olisi heitetty ilman jos suurimmat omistajat olisivat tätä vastaan. Eli eiköhän listautuminen toteudu.

Minulla on tätä kohtaa ristiriitaisia tunteita.

Olisi kivaa jos olisi tarjolla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. VVO oli aikoinaan yleishyödyllinen asuntoyhtiö. Se rakensi valtion tukemana, ja sitä kautta oli myös jonkinverran rajoitteita esimerkiksi vuokrien suhteen. Kyllä nuo tuottivat omistajilleen, mutta isoimmat huiput leikkautuivat pois.

Pikku hiljaa valtion tuki muuttui vähemmän ja vähemmän houkuttavaksi - ainaa kun sai samoilla koroilla muutenkin. Niinpä "alan yhtiöt" ovat liukuneet kohden normaalia.

Yhteiskunnallinen pohdiskelija minussa ei siis tästä suunnasta pidä. Tosin tämä asia nyt taisi olla vedenjakajalla jo joskus viisi-kymmenen vuotta sitten. Nyt vain seurataan aiempia suuntia.

Sijoittaja minussa on ainakin kevyesti kiinnostunut. Kojamo on maksanut tuntivia osinkoja. Se on jos ei nyt monopoliasemassa, niin merkittävässä roolissa alueilla joilla on asunnoista pulaa. Kyllähän tuo antaa saumaa kaivaa omistajille euroja.

Virallisesti osakeanti mahdollistaisi kasvua. Toisaalta, noin aina sanotaan. Kun listautumispaperit ovat nenän edessä, näkee ovatko entiset omistajat myymässä omistuksiaan vai ollaanko omistajapohjaa laajentamassa.

Tässä nimittäin on riski, että omistajat haistelevat ajan henkeä. Ruotsissa asuntojen hinta laskee ja vuokramarkkinoilla on paljon toimijoita. Jos asuntojen hinta kääntyisi hienoiseenkin laskuun, laskisi se varmaan myös vuokria. Ja se laskisi tuottoja. Niinpä nyt voi olla myös hyvä hetki irrottautua yrityksestä - ainakin osittain.

Aika näyttää. Tähän asiaan kyllä palaan.

3.9.2017

Voiko treffeilla puhua sijoittamisesta, osa 8: kannattaako hankkia sijoitusasunto?


Palaan pitkästä aikaa voiko treffeilla puhua sijoittamisesta -sarjani pariin. Termi on oikeastaan jo harhaanjohtava, nyt voisi puhua jos siitä, voiko uudessa parisuhteessa puhua sijoittamisesta. Noh, jatketaan tutuilla termeillä, ja kyllä voi.

Olipa kerran sunnuntai-aamu, ja tulevan harmaahapsen tavoin luen mieluusti aamupalalla Hesaria. Päädyimme sitten katselemaan asuntoilmoituksia. Eikä mitenkään yhteisiä asuntoja tai mitään sellaista, ei elämässä pidä hoppuilla. Vaan pieniä asuntoja, sijoitustarkoitukseen.

Tämä voisiko sanoa uusi tuttavuuteni vielä tämän mainitsi. Myös sijoittamisesta on puhuttu, eli siinä mielessä ihan loogista. Sanoi, että on pohtinut, että olisi kiva jos sijoitusasunnon omistaisi.

Noh, koska samaa olen minäkin silloin tällöin pohtinut, niin siinäpä piristävä aihe. Mietimme mikä olisi hyvä paikka. Parasta tuottoa voi saada muualta kuin pääkaupunkiseudulta, toisaalta pääkaupunkiseudulla matkat olisivat lyhyemmän, alue tutumpi ja asunnon arvokaan tuskin on vaarassa romahtaa.

Että joskos radan varrelta jostain pääkaupunkiseudun vähemmän suosituilta alueelta?

Päädyimme sitten katselemaan mistäpäin saa halvimmalla pieniä asuntoja. Korso kärkeen Vantaalta, Suvela Espoosta, Helsingissä ei ole olemassa käsitettä "halpa asunto" ja Kauniaisia emme jostain syystä edes kokeilleet.

Noh, asia ei ole kummallekaan ajankohtainen. Ihan vain spekulatiivista keskustelua. Sinällään - jos tuolle tielle lähtisi - kummallakin olisi edessä alkuun haastava vaihe. Ensin velkaa ja vain yksi asunto, jolloin riskit ovat suuremmat.

Itselleni aukeaisi, jos niin haluan, parin vuoden sisällä mahdollisuus ainakin kahden sijoitusasunnon hankkimiseen. En tiedä haluanko tuolle tielle lähteä, mutta asia on harkinnassa. Palaan tähän toisessa bloggauksessa.

o o o

Kuukausisäästä rahastoihin ja ETF:iin* Kuukausisäästäminen on helppo tapa aloittaa säästäminen.

Nordnetissä voit säästää rahastoihin alk. vain 15 € summilla, ja ainoana pankkina ETF:iin, alk. 50 € summilla. Ostokulut 0 €. Kuukausisäästämällä hyödynnät korkoa korolle -vaikutusta, joka saa ajan myötä rahasi kasvamaan entistä nopeammin. Mitä aiemmin aloitat säästämisen, sitä pidempään korkoa korolle -vaikutus ehtii kasvattaa pääomaa. Säästämisessä ja sijoittamisessa aloittaminen onkin ajoittamista tärkeämpää.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

24.7.2015

Minustakin asuntosijoittaja - jonakin päivänä

Jonakin päivänä minustakin tulee asuntosijoittaja. Minä päivänä, sitä en vielä tiedä.

Asuntosijoittaminen houkuttaa minua. Siinä on jotain konkreettista, on seiniä ja ulko-ovia. On myös helppo ymmärtää miten kokonaisuus toimii: on menoa (vastike ja velanhoito, sekä satunnaiset yllättävät menot) ja tuloa (vuokra). Lisäksi tarvitsee huolehtia sopivasta marginaalista. Omalla työllä (vuokralaisten hankkiminen, seinien maalaus) voi säästää menoissa, joten vähän niin kuin lisätyötä itselleen siinä ohessa tarjoaisi.

Sijoitan asuntoihin jo nyt. Omistan parhaillaan ehkä noin 4000 eurolla Ålandsbankenin asuntorahastoa sekä muutamaa amerikkalaista REITtiä. Tuo on vajaat 10 % sijoitusvarallisuudestani, ja vuosien varrella tulen kasvattamaan tuota osuutta.

Asuntorahastoissa on kuitenkin ongelmansa, näitä käsittelin erikseen viime vuonna. Isoin ongelma on, että oman asunnon maalaamalla säästän, mutta kun rahasto palkkaa tilalleni maalausfirman, kulut ovat paljon suurempia. Ja ne kulut ovat pois omistajalle tulevasta tuotosta. Käytännössä sijoitusasunnon omistaminen ja asuntorahasto ovat mielestäni tyystin erilaisia sijoituskohteita, jotka nyt vaan toimivat samalla sektorilla.

Miksi sitten en ole jo nyt asuntosijoittaja? Tähän löytyy montakin syytä.

Sijoitusteni tehtävä on myös olla turvamarginaali suhteessa asuntoon ja mökkiin, joista kummastakin on velkaa. Eli jos joudun työttömäksi jne., niin ei tule hätä käteen. Niinpä en voi sitoa suurta osaa marginaalista sijoitusasuntoon, vaikka se olisikin pitkässä juoksussa järkevää.

Toisekseen: haluan hajauttaa sijoituksiani. Nykyisellä noin 50 000 euron sijoitusvarallisuudellani joutuisin sijoittamaan yhteen yksittäiseen asuntoon aivan liian suuren osa sijoitusvarallisuudestani, sillä kokonaan lainarahalla asuntoja ei kannata ostaa (eikä pankki myöntäisi lainaa)..

Lisäksi asuntojen hinnat ovat melko korkeita, vaikkakin ovat hieman tippuneet viime aikoina. Tilanne asunnoissa on kuitenkin käytännössä sama kuin osakkeissa - kannattaa ostaa hyvää kohtuuhintaan.

Bonuksena minulla ei ole autoa, joten arjen kannalta olisi hyödyllistä jos sijoitusasunto olisi pääkaupunkiseudulta katsottuna julkisilla saavutettavissa. Lahti alkaa olla jo ylärajoilla.

Sijoitusasunnossa on kuitenkin muuhun sijoittamiseen verrattuna yksi merkittävä etu: kun homman saa rullaamaan, vuokratuloilla maksetaan sekä menot että lainan lyhennykset. Toisin sanoen syntyy tuloja joita ei ilman sijoitusasuntoa tulisi. Asunnon arvon ei tarvitse edes nousta, sillä oman omistuksen osuus nousee vuosi toisensa jälkeen.

Riskinä on se, että kyseessä on jonkinmoinen trendi. Sijoitusasuntojen hyöty on laajemmin oivallettu. Osin matalien korkojen takia sekä lainan ottaminen on halvempaa, että korkosijoittaminen tuottamattomampaa. Nämä kaksi syytä yhdessä tekevät asuntoihin sijoittamisesta suhteessa aiempaa järkevämpää, ja kaltaiseni “amatöörit” alkavat tuossa suunnassa huseeraamaan.

Tämä johtaa esimerkiksi YIT:n kaltaisiin “valmiisiin asuntosijoituspaketteihin”. Tuo ei ole välttämättä huono asia, mutta kun yritin esimerkiksi tuon paketin tuloja ja kuluja laskea, niin ei myöskään hirveä tuottoisalta vaikuta.

o o o

Miten toimin tästä eteenpäin?

Sijoitusvarallisuuteni on nyt vajaat 50 000 euroa. Lähden siitä, että tuo on sopiva “summa” kerryttämään korkoa korolle -ilmiötä ja turvaamaan muuta elämää. Eli kunhan sijoitusvarallisuuteni lähestyy 100 000 euroa, ryhdyn käymään pankin kanssa keskusteluja asuntosijoittamisesta. Eli kenties muutaman vuoden kuluttua.

Tässä odotellessa ryhdyn lukemaan asuntosijoittamiseen liittyviä oppaita ja blogeja - tässä jos missä kohdassa ei kannata kokeilla ja erehtyä, vaan oppia muilta sen minkä voi.

Kunhan rahoituspuoli on kunnossa, olisi tarpeen löytää sopivanhintainen ja -sijaintinen sijoitusasunto. Olen optimisti ja herkkä innostumaan, joten pitää luoda etukäteen tarkat ja osin matemaattiset kriteerit etten innostu liikaa vain kohtalaisesta mahdollisuudesta. Tälle etsinnälle tarvitsee varata runsaasti aikaa, tuli ei saa olla herkuille person peppuseni alla.

Oikeastaan sijoitusasuntoja kannattaisi hankkia muutama, joten niinpä minunkin kannattaisi hommata niitä muutama. Tämä jakaisi riskiä ja voimistaisi hyötyä. Luultavasti kannattaisi hankkia uusi asunto aina noin parin vuoden välein, kunhan “edellinen on hanskassa”, velat ovat pienentyneet ja kokonaisuutta voisi luontevasti laajentaa. Lisäksi asunnon osto muutaman vuoden välein hajauttaisi ostoja ajallisesti, samaan malliin kuin osakeostoissa.

Jos olisin viisi vuotta sitten tiennyt mihin suuntaan maailma on menossa, olisi minulla jo sijoitusasunto tai kaksi. Mutta vaikka menneestä tietää, tulevasta ei ikinä tiedä. Pelaan tässäkin asiassa varman päälle. “Riskittömästi miljardööriksi.”