Pörssikurssit ovat korkeilla, enkä oikein löydä ostettavaa. Niinpä tulee tutustuttua uusiin vaihtoehtoihin. Yksi harkinnassa oleva asia on vertaislainaaminen.
Jos konseptia kiteyttää, niin pankit keräävät rahaa monilta ja lainaavat sitä yksittäin. Vertaislainaamisessa tuo välikäsi häviää, ja laina on suoraan yhdeltä yhdelle. Tavallaan tämä on paluu menneseen aikaan, jolloin välissä ei ollut instituutuioita.
Säästöä tulee välikäsien puuttumisesta (tai, no, oikeastaan on niitä tässäkin, mutta koordinointi eikä sijoittamistasolla) ja riskiä tulee välikäsien puuttumisesta ja siitä, että tuotto on kiinni siinä, maksavatko yksittäiset ihmiset velkansa korkoineen.
Toki vertaislainaamisen kautta voi hajauttaa satoihin yksittäisiin lainoihin, eli hajautusta saa tämän sektorin sisällä.
Tunnetuin tämän suunnan suomalaisista toimijoista lienee Fellow Finance, joka ainakin mainostaa melko isosti. Muita ovat Fixura ja Lainaaja.fi -palvelu. Myös ulkomaalaistaustaisia vaihtoehtoja on tarjolla, mutten niistä oikein innostu. Lisäksi globaalilla tasolla voi sijoittaa ns. mikrolainoihin, joissa yhdistyvät sijoittaminen ja tavallaan jopa kehitysyhteistyö. Tuo suunta minua kiinnostaa, muttei niinkään sijoittajana, vaan pikemminkin keinona saada aikaa hienoja asioita.
Tutustuin alkuun Fellow Financeen. Jatkanen sarjaa myös parin muun palvelun läpikäynnillä, mutta mennään nyt yksi kerrallaan.
Kirjautuminen oli helppoa. Auttaa, kun voi pankkitunnuksia käyttää.
Palvelu jakautuu kahteen suuntaan: yksityishenkilöiden (eli: kulutusluottoihin) ja yritysten lainoihin.
Yksityishenkilöpuolella tarjolla on sinällään kattavat mutta samalla suppeat tiedot hakijoista: ikä, asuinpaikka, tulot, maksuvarat ja tiedot haettavasta lainasta korkoineen. Enempää nyt ei voikaan varmaan kertoa, seuraava askel olisi kertoa osoite ja laittaa mukaan kasvokuva - eli liikaa.
Useimmiten lainan hakemisen syy on lainojen yhdistely (ja samalla varmaan korkojen maltillistaminen), mutta remontointi on myös listalla. Lisäksi autoilua ja matkailua näkyy perusteissa.
Lainojen yhdistely on ihan ymmärrettävä syy hakea lainaa. Pikavipeistä on hyvä päästä eroon, ja joku +/- 10 % korko on luksusta moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Samoin remontteihin pankki ei välttämättä lainaa annai.
Mukana yleisellä tasolla potentiaalisen kuuloisia tapauksia. Tyyliin suomalaisia joilla on jokin mielekäs peruste, joilla on tuloja ja luottotiedot kunnossa jne. Tosin näin suppeilla tiedoilla sitä on uskon varassa joka tapauksessa, mutta eivät pankitkaan naapureita ja sukulaisia ennen lainapäätöksiä haastattele.
Yrityspuolella on sitten hieman isompisummaisia lainoja hakusessa. Osassa on reaalivakuuksia, osassa ei. Tuolla on mukana ihan oikeita yrityksiä, joilla on nettisivuja ja joiden tietoja voi halutessaan tutkailla.
Sinällään yrityspuoli on kiinnostava. Yrityksillä on tarvetta pääomalle, pankitkaan eivät halvalla lainaa (jos on riskiä) ja käsittääkseni vertaislainapalveluista lainaa voivat yritykset saada usein pienemmillä kuluilla.
Riskipuolella sitten on tietojen vähäisyys. Tosin Fellow Financen tilastojen mukaan yksikään yrityslaina ei ole jäänyt maksamatta, ja vajaa 3 % on maksanut myöhässä. Nuo ovat varsin hyviä lukuja, joten jos tuollaisena jatkuu, niin aika potentiaalista on.
Yhteenveto
Isoin “bonus” koko palvelussa tulee siitä, että lainata voi 25 eurolla jaollisia summia. Eli 25, 50 tai 75 euroa jne. Omat eurot voi hajoittaa moneen eri suuntaan, potentiaalisen oloisiin tapauksiin.
Itse olen kokeilemassa tätä suuntaan ensin satasella ja sitten toisella. Sitten alkaa saada dataa ja näkee miten homma toimii.
Tämä osin siksi, että tässä on myös kyseessä trensi jossa haluan olla mukana: autoja omistetaan yhdessä, oman kodin ylimääräistä makuuhuonetta vuokrataan ventovieraille, ja jakamistalous on muutoinkin kasvussa. Tämä on vähän samansuuntainen asia, jossa yksilöt astuvat perinteisen pankkitoiminnan suuntaan.
Selvää on, että riskiä on. Yksittäiset sijoituksen on sidottu yksittäisiin ihmisiin tai yrityksiin. Toki tuottoakin on tarjolla usein päälle 10 %. Mutta jos kymmenestä sijoituksesta 1-2 jättää maksamatta, niin lähestytään jo nollatuottoa. Tämä lienee asia, jossa kokemus opettaa.
Olettaisin, että “kohdevalinta” on asia, joka kannattaa tehdä huolellisesti. Tämä nyt pätee mihin tahansa sijoittamiseen, ei vain vertaislainaamiseen.
o o o
Tiedoksi: Tämä teksti saattaa tuottaa minulle euroja. Minuun oltiin yhteydessä, oikeastaan paristakin suunnasta. Totesin, että on jo valmiiksi bloggauksia tulossa kun olen jo asiaan vähän tutustunut, ei puhuta enempää ja kirjoitan siitä mitä kirjoitan. Valitkaa jälkikäteen maksatteko jotain.
Olen huomannut tämän itselleni sopivaksi keinoksi kiertää eettinen dilemmani siitä, vaikuttavatko muut siihen mitä kirjoitan. Anna luvan maksaa kirjoituksistani jos niistä tykkäävät, mutten esimerkiksi julkaise valmiita tekstejä.
Pääkaupunkiseutulainen nelikymppinen yrittää sijoittaa järkevästi, jotta tuhannet eurot muuttuisivat riskittömästi miljardeiksi. Rahastoista, osakkeista ja ihan vaan yleistä pohdintaa.
5.11.2017
1.11.2017
Peräti kolmasti ostoksilla: AT&T
Viime viikolla päädyin jälleen ostoksille. Salkkuun tuli hieman lisää Nokiaa, mutta etenkin kolme miniostosta AT&T:tä. Ostin yritystä kolmasti, aina kuusi osaketta kerrallaan. Ensimmäisen kerran osakkeen hinta oli 34,95, sitten 33,70 ja lopulta 33,57.
Kyse on jälleen "ostan 2 % välein kun kurssi tippuu" -tekniikastani. Tosin vain ostoista ensimmäinen oli toimeksiantona sisällä, seuraavat viritin kun tuon totesin. Tuosta syystä kaksi seuraavaa hintaa on lähempänä toisiaan, joka on minun vinkkelistäni oikein hyvä asia.
Ei ole mikään vahinko, että AT&T:n kurssi tippui. Tässä on pätkä Zacksin uutisesta: "Importantly, in the domestic market, net additions of its postpaid wireless subscribers declined a massive 44.8% year over year.AT&T lost 251,000 satellite TV customers and 134,000 U-verse TV customers. However, it gained 296,000 DIRECTV NOW connections."
Tässä linkki asianomaiseen artikkeliin.
Koen taktiikkani, jossa ostan yrityksiä kun tietty asettamani raja täyttyy ja 2 % välein, toimivaksi. Tai ainakin luulottelen itselleni niin. Vaikka pörssien arvostus on korkea, ajoittain tietyt yritykset sukeltavat joko itseensä tai toimialaan liittyvistä syistä. Silloin voi saada osuutta yrityksestä halvemmalla.
Paitsi tietty, jos yritys sukeltaa eikä siitä enää nouse. Sitten ei saa halvalla, vaan kalliilla.
Kokonaisomistukseni AT&T:ssä on nyt 42 osaketta. Kokonaisarvo 1228 euroa. Pienistä summista edelleen puhutaan, ja jos tiputus jatkuu, on tilaa ostaa lisää.
Kyse on jälleen "ostan 2 % välein kun kurssi tippuu" -tekniikastani. Tosin vain ostoista ensimmäinen oli toimeksiantona sisällä, seuraavat viritin kun tuon totesin. Tuosta syystä kaksi seuraavaa hintaa on lähempänä toisiaan, joka on minun vinkkelistäni oikein hyvä asia.
Ei ole mikään vahinko, että AT&T:n kurssi tippui. Tässä on pätkä Zacksin uutisesta: "Importantly, in the domestic market, net additions of its postpaid wireless subscribers declined a massive 44.8% year over year.AT&T lost 251,000 satellite TV customers and 134,000 U-verse TV customers. However, it gained 296,000 DIRECTV NOW connections."
Tässä linkki asianomaiseen artikkeliin.
Koen taktiikkani, jossa ostan yrityksiä kun tietty asettamani raja täyttyy ja 2 % välein, toimivaksi. Tai ainakin luulottelen itselleni niin. Vaikka pörssien arvostus on korkea, ajoittain tietyt yritykset sukeltavat joko itseensä tai toimialaan liittyvistä syistä. Silloin voi saada osuutta yrityksestä halvemmalla.
Paitsi tietty, jos yritys sukeltaa eikä siitä enää nouse. Sitten ei saa halvalla, vaan kalliilla.
Kokonaisomistukseni AT&T:ssä on nyt 42 osaketta. Kokonaisarvo 1228 euroa. Pienistä summista edelleen puhutaan, ja jos tiputus jatkuu, on tilaa ostaa lisää.
29.10.2017
Allekirjoitaneen sijoitusvaralisuus versus kaikkien maailman ihmisten sijoitusvarallisuus - kumpi voitti?
Törmäsin Piksu-blogissa mainintaan Allianzin Global Wealth Reporttiin, siis selvitykseen gobaalista varallisuudesta. Raportti on kiinnostava, mutta käytän sitä nyt vain mittarina vertailla itseäni muihin.
Vastuuvapausklausuulina tähän väliin: Kansainvälisissä vertailuissa etenkin eläkkeet heiluttavat tilastoja. Joissain maissa eläkepuoli on kiinni henkilökohtaisessa varallisuudessa, Suomessa tulevista eläkkeistä ei näy euroakaan omassa varallisuudessa.
Kuvassa on kaksi muuttujaa. Keskiarvo finanssivarallisuudesta, sekä keskimmäisen asukkaan varallisuus. Keskiarvo kertoo etenkin paljonko varallisuutta on, mediaani taasen vähän myös siitä, miten tasaisesti tuo varallisuus jakautuu. Jos huoneessa on yksi joka omistaa miljoonan ja yhdeksän jotka eivät omista mitään, niin keskiarvo sanoo, että kaikilla on tilillä 100 000...
Allekirjoittaneen 60 000 euron sijoitusvarallisuus on summa, jolla ei vielä henkseleitä paukutella. Olisin tuolla listalla jossain taaemmassa jälkijoukossa: ranskalaisten ja italialaisten tasolla, takana tosin Saksan ja Suomen kaltaisia maita.
Mediaanin suhteen olen korkeammalla. Yläpuolella ovat vain sveitsiläiset ja belgialaiset. Japanilaiset ja hollantilaiset ovat siinä samoilla tasoilla herkuilleperson valtion kansalaisten kanssa, ja muu maailma on taaempana.
Suomalaiset ovat kyllä listalla todella alhaalla. Keskimäärin noin 30 000 euron sijoitusvarallisuus, ja keskimmäisellä on varallisuutta vajaat 20 000 euroa.
Mutta tosiaan, kun listalla eivät ole asunnot, eivät eläkkeet eikä kohtalaisen vauras julkinen sektori, niin alhaisen sijoituksen ymmärtää. Mutta silti: pieniä ovat summat, ja joustonvara elämässä on siten valitettavan pieni. Olisi kyllä kaikin puolin hyvä jos suomalaisilla olisi enemmän varallisuutta, ja sitä kautta työstä tai yhteiskunnan tulonsiirroista riippumatonta tuloa.
Vastuuvapausklausuulina tähän väliin: Kansainvälisissä vertailuissa etenkin eläkkeet heiluttavat tilastoja. Joissain maissa eläkepuoli on kiinni henkilökohtaisessa varallisuudessa, Suomessa tulevista eläkkeistä ei näy euroakaan omassa varallisuudessa.
Kuvassa on kaksi muuttujaa. Keskiarvo finanssivarallisuudesta, sekä keskimmäisen asukkaan varallisuus. Keskiarvo kertoo etenkin paljonko varallisuutta on, mediaani taasen vähän myös siitä, miten tasaisesti tuo varallisuus jakautuu. Jos huoneessa on yksi joka omistaa miljoonan ja yhdeksän jotka eivät omista mitään, niin keskiarvo sanoo, että kaikilla on tilillä 100 000...
Allekirjoittaneen 60 000 euron sijoitusvarallisuus on summa, jolla ei vielä henkseleitä paukutella. Olisin tuolla listalla jossain taaemmassa jälkijoukossa: ranskalaisten ja italialaisten tasolla, takana tosin Saksan ja Suomen kaltaisia maita.
Mediaanin suhteen olen korkeammalla. Yläpuolella ovat vain sveitsiläiset ja belgialaiset. Japanilaiset ja hollantilaiset ovat siinä samoilla tasoilla herkuilleperson valtion kansalaisten kanssa, ja muu maailma on taaempana.
Suomalaiset ovat kyllä listalla todella alhaalla. Keskimäärin noin 30 000 euron sijoitusvarallisuus, ja keskimmäisellä on varallisuutta vajaat 20 000 euroa.
Mutta tosiaan, kun listalla eivät ole asunnot, eivät eläkkeet eikä kohtalaisen vauras julkinen sektori, niin alhaisen sijoituksen ymmärtää. Mutta silti: pieniä ovat summat, ja joustonvara elämässä on siten valitettavan pieni. Olisi kyllä kaikin puolin hyvä jos suomalaisilla olisi enemmän varallisuutta, ja sitä kautta työstä tai yhteiskunnan tulonsiirroista riippumatonta tuloa.
27.10.2017
Kun Nokia romahtaa niin minä ostin (ihan vähän) lisää
Eilinen oli huono, huono päivä Nokian osakkeelle. Liikevaihto on laskussa. Tästä pääsee Taloussanomien uutiseen, jossa on asiasta lisää.
Laskeneen liikevaihdon sijaan luulisin, että sijoittajat pelästyivät sitä, että laskua oli juuri verkkoliiketoiminnassa, joka on Nokian suurin osa (ja jonka tulevaisuudennäkymät ovat aika nihkeät).
Toisaalta liikevoitto kasvoi vuoden takaisesta. Eli vähemmän liikevaihtoa, mutta enemmän viivan alle. Sinällään siis oikeansuuntaisia toimia. Mutta tietty jatkuessaan tuo tie ei voi olla vaikuttamatta myös tulokseen.
17 % tiputus vei myös minun Nokia-omistukseni miinukselle. Reagoin tähän ostamalla 50 osaketta lisää, hintaan 4,21 euroa kappale. Eli tyylini mukaisesti pienin ostoin. Kokonaisnokiaomistukseni on nyt 830 osaketta, kokonaisarvoltaan nykyhinnoin vajaat 3500 euroa.
Ehdotetulla osingonkorotuksella 0,19 euroon osinkosummani tulee olemaan ensi kesänä ennen veroja 157,7 euroa. Eipä tämä nyt tähän asiaan liity, mainitsenpahan vain.
24.10.2017
Töissä oli tylsä palaveri, joten ostin Cityconia
Otsikko on hieman raflaavampi kuin ehkä asia nyt oikeasti onkaan, mutta töissä oli eilen tylsää palaverissa. Niinpä vilkaisin sijoituksia, ja palkitsin itseni spontaanilla miniostoksella Cityconia. Ostin 50 osaketta kappalehintaan 2,114 euroa. Eli hieman päälle satasella.
Cityconin kurssi on ollut kevyesti laskusuunnassa, ja omat omistukseni olivat jonkun nelisen prosenttia miinuksella. Kokonaissumma on edelleen vajaata tuhatta euroa, eli kovinkaan isoa osaa Isosta Omenasta en omista.
Tämä ostos tuli tyystin ohi ostolistojeni. Siellä on huomattavasti alhaisempi summa jolla Cityconia lähtisin lisää ostamaan. Laskettakoon tälläinen miniostos spontaaniin karkkipussin ostamiseen. Teki mieli, annoin intohimoilleni vallan.
Aiempaa pohdintaani Cityconista löytyy täältä.
Cityconin kurssi on ollut kevyesti laskusuunnassa, ja omat omistukseni olivat jonkun nelisen prosenttia miinuksella. Kokonaissumma on edelleen vajaata tuhatta euroa, eli kovinkaan isoa osaa Isosta Omenasta en omista.
Tämä ostos tuli tyystin ohi ostolistojeni. Siellä on huomattavasti alhaisempi summa jolla Cityconia lähtisin lisää ostamaan. Laskettakoon tälläinen miniostos spontaaniin karkkipussin ostamiseen. Teki mieli, annoin intohimoilleni vallan.
Aiempaa pohdintaani Cityconista löytyy täältä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

