Miten olen onnistunut ajoittamaan suomalaisten osakkeiden ostohetket?

Viimeiset pari kolme päivää kurssit ovat loikkineet ylöspäin. Aika onnekasta että minulla ei ole rahaa ostaa mitään, koska nyt ostaminen olisi kallista.

Niinpä on hyvä hetki pohtia hyviä ostohetkiä, sillä laila teoreettisella tasolla. Pyrin ostamaan osakkeita kohtuullisella hinnalla, kuten varmaan jokainen osakkeita ostava kautta maailman. Käytännössä olen yrittänyt odotella sitä että kurssit tippuvat ainakin jonkin matkaa. Ostan mieluummin tippuvalla kuin nousevalla kurssilla, vaikka se tuntuukin ahdistavalta.

Siinäpä ylevä tavoite. Nyt tarkastelen minä päivinä olen ostanut suomalaisia osakkeita, verraten ostohetkeä Helsingin pörssin indeksiin. Käyn läpi suomalaiset osakeomistukseni, poislukien ne joista olen jo luopunut tai joiden osuus on marginaalinen (esimerkiksi Innofactoria omistan vain vähän "vetolappuhengessä").

Nokia

Kuviossa näkyy sinisellä omien omistuksieni kehitys ja viivana OMXH25-indeksi. Kannattaa huomioida että vertailukohta on siis koko pörssi, eli vertailua ei tehdä kyseisen osakkeen kursseihin.

Ensimmäisen erän Nokiaa ostin jo vuonna 2013. 15.4. 2014 tein täydentävän oston ja tuplasin omistukseni. Oston tein laskevaan kurssiin, seuraava päivä olisi ollut vielä vähän parempi mutta koko vuoden tasolla kurssit olivat tätä kuoppaa matalammalla tasolla vain pari kertaa, helmi ja lokakuussa.

Siis kohtalaisen onnistunut ajoitus.

Fortum

Fortumia ostin keväällä turhankin moneen otteeseen. Ensimmäinen kerta osui heti vuoden pohjien perään, seuraavat ostot välttelivät naapurikuoppia ja neljännellä kerralla kurssi oli taas alhaalla (alempana kuin kuvassa näkyvä yleisindeksi). Näin jälkikäteen katsottuna ostot ajoittuivat kohtalaisen mataliin hetkiin.

Kohtalainen ajoitus.

Konecranes

Konecranesia olen ostanut kahteen otteeseen. Helmikuun osto tapahtui hieman viiveellä, koko edellinen viikko mentiin alemmalla tasolla. Lokakuussa yhtiön kurssi kääntyi tuntuvasti miinukselle, ja tartuin tilaisuuteen. Jälkimmäinen osto osui aika lähelle vuoden pohjalukemia, ja painoi keskimääräistä ostohintaa alaspäin.

Kohtalaisesti ajoitettu osto.

Stora Enso

Stora Ensoa hankin äsken mainitun lokakuun kurssilaskun yhteydessä. Malttini ei ihan riittänyt, oston olen tehnyt laskuvaiheen puolillavälein. Tosin ei mennyt kuin runsas viikko ja osake ponnisti pinnalle.

Tässä kohden melkein väitän, että laskevilla kursseilla ostaminen on sopinut ainakin minulle hyvin. Alkuun ollaan miinuksella, mutta kyllä se ylämäki sieltä koittaa. Jos taas ostaisin ylämäkeen, olisi hankala sanoa mikä on se hyvä hetki olla liikkeellä.

Kohtalaisesti ajoitettu osto.

Nokian renkaat

Jätän onnistuneimmat ostot viimeiseksi. Nokian renkaita ostin kahteen otteeseen joulukuussa. Kuten kuvasta näkyy, ensimmäinen osto osui kyllä kuopan pohjalle, mutta hyvin pienen kuopan. Toinen otso taasen osui sekä kuopan pohjalle että käsittääkseni noin halvimpaan hetkeen Nokian renkaiden kurssihistoriassa vuosiin.

Onnistunut ajoitus.

o o o

Itselläni vaikuttaa toimivan taktiikka jossa kerään rahaa ja mietin mitä ostan. Sen jälkeen istun käsieni päällä ja yritän malttaa siihen että kurssit ovat laskeneet jokusen päivän ja jonkinmoinen pieni kurssilasku on meneillään. En osaa millään arvata mikä on se kuopanpohja, joten ostan kun on oltu jokin tovi miinuksella ja tuntuu siltä...

En tiedä olisiko tilanne kovinkaan erilainen jos ostaisin kun rahat ovat kasassa. Luulen että kuoppataktiikallani voin kuitenkin saavuttaa prosentin, parin pienemmän ostohinnan. Ja sitä kautta siis paremman sijoituksen.

Osingot ja muu passiivinen tulo vuonna 2014

Aikamoisessa blogivireessä olen: auttaa että vuodenvaihteen jälkeen on raportoitavaa, lomien ansiosta on aikaa kirjoittaa ja vähän alkaa tylsääkin olla.

Vuonna 2014 sain osinkoa ja vastaavaa (vastaavaa on tässä tapauksessa vain HOK-Elannon pääomanpalautus) yhteensä 490,31 euroa. Veroja maksoin 117,32 euroa. Tilille, tai siis käytännössä uudelleen sijoitettavaksi päätyi pyöristäen 373 euroa.

Tuo on ihan mukavasti. Etenkin verrattuna edellisen vuoden 24 euroon nousua on tuntuvasti. Silloin tosin vasta aloittelin.

Osinkoja maksavissa “sijoitustuotteissa” on noin puolet sijoitusvarallisuudestani, toinen puolisko on pääosin osingot uudelleen sijoittavissa rahastoissa.

Passiivinen tulo vuonna 2015?

Olettaisin että osinkojen määrä kasvaa ensi vuonna parillasadalla. Ensinnäkin Ålandsbankenin asuntorahasto alkanee maksaa jotain omistajilleen, ja liityin myös pariin S-alueosuuskauppaan.

Lisäksi olen ostanut osakkeita pitkin mennyttä vuotta, joten osalta “omistuksiani” en ole ehtinyt saada viime vuoden aikana lainkaan osinkoja. Lisäksi osingot ovat jo muutamalla firmalla kasvaneet sitten ostohetken.

Vuonna 2016 olisi hyvä saada osinkosumma jo tuhannen euron tuolle puolen. Se alkaa olla jo summa jonka uudelleensijoittamisella saa aika paljon aikaan.

Miten vuosi 2014 sujui sijoitusmielessä?

Väliyhteenvedot ovat sijoittamisharrastuksen hienoimpia hetkiä. Tosin olisivat varmaan surullisia ja itkuisia hetkiä jos lopputulemana olisi kymmeniä miinusprosentteja. Mutta nyt eivät ole, joten siitä iloitsen ja läpikäyn viimeistä kolmea kuukautta sekä koko viime vuotta.

Ensinnäkin, mukava välietappi täyttyi kun sijoitusvarallisuuteni on hieman päälle 40 000 euroa. Tilastointeja haittaa että aloin vasta yhdeksän kuukutta sitten maaliskuussa seuraamaan sekä sijoittamiani summia että niiden kehitystä. Nyt seuraa yhdeksän kuukauden läpikäynti.



Yhdeksän viime kuukauden aikana sijoitusvarallisuuteni kasvoi 11500 euroa. Uutta rahaa olen tänä aikana sijoittanut hieman päälle 6500 euroa (tähän listaan en täysin luota, mutta tuosta suuruusluokasta on kyse). Niinpä omistusten arvo on kasvanut noin 5000 eurolla, eli suunnilleen 17,5 %.

Tuo on oudonkin paljon, mutta kai se on uskottava. Muutamia huomioita.

Ehkä suurin selittävä tekijä on dollarin vahvistumisnen suhteessa euroon, joka on buustannut amerikkalaisia yrityksiä ja rahastoja. Tämä nyt on ilo joka voi myös liueta pois vuosien varrella, joten ei kannata liikaa tuuletella.

Lisäksi vuoden mittaa sijoittamani eurot ovat jo itsessään tienanneet jonkin verran. Tämä ei tässä tarkastelutavassa näy, joten kasvu ei ole niin suurta kuin voisi luulla.

Kuvasta huomaa muuten, että niin keväällä kuin syksyllä myös omistukset tuottivat, keskellä vuotta varallisuuden kasvu oli ainoastaan lisäsijoitusten ansiota.

Otan tähän mukaan viimeisen vuoden yhteenvedon Nordnetin salkustani. Tämä salkku edustaa sellaista kolmannesta sijoituksistani, tosin sijoitettujen eurojen määrä on kasvanut vuoden mittaan. Vuosituotto on 14 % tuntumassa, yli 8 % yli Helsingin pörssin keskituoton. Selittävänä tekijä osin tuo dollarin arvon nousu, ja ylipäätänsä se että olen sijoittanut myös muualle kuin Helsingin pörssiin.

Liukuma rahastoista osakkeisiin

Kun katselee miten sijoitusten suhteellinen jakautuminen on muuttunut, niin suunta on rahastoista osakkeisiin - osakkeita olen ostanut lisää ja rahastoja olen hieman myynyt. ETF:fien osuus kasvaa kuukausittain. Rahastoissa on mukana niin indeksirahastoja, aktiivisesti hoidettuja rahastoja kuin korkorahastoja.

Tavoitteet vuodelle 2015

Uusi vuosi, vanhat kujeet. On aika listata sijoittamiseen liittyvät tavoitteeni vuodelle 2015.

Olisi tietty loogista ensin odotella neljännesvuosikatsausta ja tarkastella edellistä vuotta, mutta mitä sitä nyt suotta. Eivät nämä minun suunnitelmani mitään rakennuspiirustuksia ole.

Lähtötilanne: Riippuen muutaman lähipäivän pörssifiiliksistä sijoitusvarallisuuteni on joko hieman vajaa tai aika lailla tasan 40 000 euroa. Pyrin siihen että vuoden kuluttua summa olisi 50 000.

Pyrin sijoittamaan itse noin 500 euroa kuukaudessa, tänä vuonna summa on ollut noin 600 euroa kuukaudessa.

Voi olla että tämä ei toteudu: Perheessämme on näet tullut sekä pientä menojen nousua (ei ole päivähoito halpaa, vaikka onkin subventoitua) ja itsellä sivutulojen laskua. Jälkimmäinen saattaa olla kompensoitavissa toisilla sivutuloilla. Teoriassa on mahdollista, että joudun tiputtamaan sijoitussummat jossain vaiheessa jopa nollille.

Lisää saisin siis sijoitettua vuoden aikana maksimissaan 6000 euroa. Verojen jälkeen saanen tilille noin 500 euroa osinkoja ja muuta passiivista tuloa. Nämä ovat yhdessä 6500 euroa.

Jäljelle jää sitten 3500 euroa, joka sitten katettaisiin omaisuuden arvon nousulla. Tuo on alle 9 % sijoitusvarallisuudestani. Vaan koska osingot ovat tästä jo "erillään", niin tämä tavoite ei toteudu ellei pörssivuosi ole kovasti suosiollinen.

Toisaalta kyse on pienistä summista: jos onnistun jonkun ylimääräisen sijoitusviisisatasen jostain kaivamaan ja sijoittumaan, niin sillä paikkaa jo paljon.

Tavoitteeni ensi vuodelle on aika optimistinen. Toisaalta olisi aika tylsää asettaa tavoitteeksi vaikkapa 48 tai 49 000. Tosiasiassa säästäminen on niin vahvasti sidoksissa perheen talouteen, että ihan riippuen perheen talouden kokonaistilanteesta sijoittamispuoli joko pelittää hyvin tai huonosti.

Viidennes käteisenä odottamassa “ostohetkiä”

Pyrin rakentamaan 5000 euron käteisvarannon. Toisin sanoen pidän huolen siitä, että minulle on aina 5000 euroa odottamassa laskevia kursseja tai kurssiromahdusta. Sijoitan vasta tuon summan ylittäviä euroja.

Tämä on ollut tavoite jo jonkin aikaa, ja kesän jäljiltä minulla oli jo päälle neljä tonnia jemmassa. Syksyllä innostuin osatamaan (ihan perustelluista syistä) muutamia yrityksiä kun kurssit niiasivat.

Alkuvuodesta 2015 pitää olla maltillinen ja kerätä käteistä varastoon, toisin sanoen valmistautua siihen että pörsseissä tuulee.

Miten sijoitan?

Luulisin että aiempaa pienemmät summat ohjaavat minua vääjäämättä kohden indeksisijoittamista. Tällä hetkellä ostan Nordnetin kautta kuukausittain kahta ETF:fää, iSharesin kehittyviä markkinoita ja db x-trackersin Afrikkalaisia yrityksiä. Yhteensä ostan näitä runsaalla 200 eurolla kuussa.

Pyrin pitämään tämän ennallaan.

Lisäksi harkitse rinnalla kolmatta ETF:fää kuukausisijoitettavaksi. Olen hieman silmäillyt iShares MSCI USA Dividend IQ UCITS ETF:fää.

“Indeksi mittaa sellaisten MSCI USA ‑indeksistä valikoitujen yhtiöiden osakkeiden tuottoa (pois lukien kiinteistösijoitusrahastot (REIT)), joilla on keskimääräistä korkeampi osinkotuotto, jotka ovat olleet luotettavia osingonmaksajia ja joilla on kapasiteettia osinkojen maksuun tulevaisuudessa.”

Koska pidän sijoittamisesta osinkoyrityksiin, tämä tuntuu luontevalta ETF-täydennykseltä. Miinuksena on säännöllinen osingonjako, eli veroja maksetaan lennossa eivätkä ne kerrytä omistuksia.

Indeksisijoittamisen ja osakkeiden oston rinnalla olen alkanut tarkastelemaan ETF:fien (loputonta) kirjoa. Näemmä lähes mihin tahansa voi sijoittaa hajauttaen ja osin indeksipohjaisesti, jolloin saa hajautamisen hyödyn mutta voi silti valita mihin satsaa.

Summa summarum

Alkava vuosi on minulle sijoitusmielessä hiljaisempi kuin tämä vuosi. Viimeisen puolentoista vuoden aikana siirsin jemmarahojani tileiltä osakkeiden ja rahastojen suuntaan. Nyt syntynee "uusi vakio" jossa sijoitan vain sen mitä nyt onnistun sijoittamiseen vuoden aikana satsaamaan.

Koska idea on myös omistaa pitkään (salkussani ei ole oikeastaan yhtään yritystä josta erityisesti haluaisin luopua), pyrin välttelemään omistusten myyntiä ja siitä syntyviä kuluja.

Oma haasteeni on siis oppia istumaan käsilläni, olla tekemättä juuri mitään ja sopeutua siihen, että sijoittamiseni on ennen kaikkea sitä, että hankin rahaa joka tulee sijoitettua automaattisesti.

Ostin BHP Billitonia

Eilen otin askelee uuteen suuntaan. Ostin BHP Billitonia, australialaista kaivos-, metalli- ja polttoaineyritystä. Liikevaihtona katsottuna maailman suurinta kaivosyhtiötä. Täältä pääsee yrityksen kotisivuille. Ostin vain pienen määrän, 11 osaketta runsaalla 450 dollarilla. Teen varmaan 1-2 täydentävää noin samansuuruista ostosta, riippuen siitä mihin suuntaan kurssit menevät.

Miksikös näin? Yritys on ollut seurantalistallani, ja hieman myös (jälleen) blogitekstit vaikuttivat omiin toimiini (täällä Dividend Mantra ja kirjoitus yrityksestä).

Olen pyrkinyt hajauttamaan omistuksiani eri toimialoille. Kaivosala on puuttunut. Talvivaara ei oikein houkuttanut (heh heh), ja tässä mennään monta askelta vakiintuneempaan suuntaan.

Uskon että kaivosalan alakulo ei ole kovinkaan pitkäaikaista. Eiköhän mineraaleja tarvita nyt ja pitkään. Sekä öljy- että kaivosala ovat kärsineet maailmantalouden mollivoittoisuudesta. Lisäksi kaivosala on jo luonteeltaan syklistä: kun hinnat ovat korkealla voitot ovat suuret, ja kun hinnat ovat alhaalla tuotto menee miinukselle.

Osakkeen hinta on nyt alhaisimmillaan viiteen vuoteen. Viimeksi hinta oli näin alhaalla notkahduksen aikaan 2008-2009. Jo 2006 osakkeen kurssi nousi ensimmäistä kertaa noin nykyiselle tasoille.

Osinko on lähellä kuutta prosenttia, P/E:n ollessa alle 9. Oman pääoman tuotto on runsaat 12 %. Kaikilla mittareilla siis ihan huokeahko yhtiö, tosin toimialan syklisyys huomioiden tämä on ihan “asiaankuuluvaa”.

Yksi asia on minulle auki: en tiedä millä kaikilla tavoin ja kenen toimesta rakasta osinkoani tullaan verottamaan. Jos kaikki eurot jäävät matkalle, pitää suhtautua tähän osakkeena jonka myyn pois kun kurssit ovat nousseet. Ideaalitilanteessa tästä saisi vakaan osinkoyhtiön jota voisi omistaa pitkään ja jonka perikunta voisi myydä kun kaipaavat rahaa hautajaisieni järjestämiseen.