Kävin pitkästä aikaa ostoksilla, ensimmäisen kerran kuukauteen. Viime viikon alkupuolella, keskiviikkona 25.4. ostin 20 osaketta Nordeaa kappalehintaan 8,365 euroa. Tämä siis ennen tulosjulkaisua, joka johti kurssin pieneen tippumiseen. Jo viikonloppuna kurssi huiteli 8,6 euron päällä, eli nopea palautuminen.
Syyni ostokseen ovat entisenkaltaiset. Nordea on yritys jota ostan jos kurssi laskee alle ostorajojen. Oli laskenut, joten ostin hieman lisää.
Nordea-omistukseni on kokonaisuudessaan 286 osaketta (noin 2500 euroa) ja keskiostohintani painui hieman alaspäin, 9,6 euroon. Miinuksella olen siis tällä hetkellä miltei 10 %. Tosin juuri tuli mukavasti osinkoja tuota kuoppaa täyttämään.
Pankkisektori on muutoksessa. Toisaalta, mikä sektori ei olisi muutoksessa? On huolta erinäisten operaattoreiden tulosta aiempia avoimemmille rajapinnoille häärimään. On huolta Facebookin ja kavereiden hingusta liukua rahoitusalalle (tosin: kun tietoja vuodetaan kuin seula, eiköhän tuo spekulaatio hiljentynyt hetkeksi).
Bonuksena Ruotsissa asuntojen myynti on kääntynyt laskuun. Ja Nordean kaltaisiin Ruotsissa isoihin pankkeihin tuo voi vaikuttaa. Katsotaan.
Vaan Nordea on uskoakseni kohtuullisesti hinnoiteltu ja vakavarainen. Osinko on tuntuva ja melko vakaalla pohjalla. Nykypäivän vahva toimija voi olla tulevaisuuden vahva toimija. Lisäksi Nordean yhteyksissä on mainittu mahdolliset pankkifuusiot ja -ostot, joka voi olla positiivinen asia osakkeenomistajille.
Lisäksi minulla on yksi epävirallinen syy ostoksilla käymiselle. Osinkoja tippui tilille, enkä ollut aikoihin ostanut mitään. Sielussa oli tyhjä tunne. Ja kun yksi omistus tippui ostorajojen alle ja excelin (oikeasti Googlen driven taulokkolaskentatyökalun) rivi muuttui vihreäksi, niin ilollahan minä riensin kohden ostonappulaa.
28.4.2018
Bonusway ja uudenlainen ansaintalogiikka - sekä sauma säästää itse jotain
Tämä tarina lähtee liikkeelle noin vuoden takaa. Olin varaamassa perheen ulkomaanmatkan majoitusta. Jossain takaraivossa jokin (ehkä mainoksen tuoma) tietoisuudensäie sanoi, että Booking.com ja Bonusway * pelaavat yhteen. Kirjauduin Bonuswayhin, tein varauksen sen linkin kautta ja sain myöhemmin päälle 20 euroa takaisin varauksestani. Käytännössä tuolla yhdellä klikillä.
Siitä lähtien olen käyttänyt Bonuswaytä silloin kun olen jotain netistä tilannut. Ihan aina en ole kyllä muistanut, eivätkä kaikki kaupat ole “sopimusyhteistyössä”. Kokonaisuudessaan olen saanut takaisin päin tuloutettuna päälle 40 euroa, mukaan lukien (ainakin silloin) Bonuswayn lupaaman 10 euron starttibonuksen.
Liiketoimintamalli on tuossa tavallaan ihan naurettavan yksinkertainen. Yritykset maksava liideistä. Minullakin on täällä sivuilla mainoksia tuolla oikeassa reunassa ja alhaalla, sekä välillä tekstin seassa. Jos joku klikkautuu tämän blogin linkkien kautta eteenpäin, voin saada joko jonkinmoisen kiinteän summan esimerkiksi uudesta asiakkaasta, vai tyyliin pari prosenttia ostoksen kokonaisarvosta. Samoin klikkaamalla tämän sivun Bonusway-linkkiä * (ja kirjautumalla ja kaiketi ostamalla jotain) saisin jonkinmoisen liidin.
Bonusway tekee samaa kuin Affiliate-firmat, mutta laajemmassa mittakaavassa, ja varmaan sopien suoraan verkkokauppojen kanssa. Ja tarjoaa sitten kuluttajille mahdollisuutta olla “oman itsensä liidi.” Käsittääkseni he ottavat puolet maksetusta korvauksesta, ja toinen puolisko tulee sitten itse tilaajalle.
Teknisesti Bonusway on sitten lähellä viidentoista vuoden takaisia Amppareita, Makupaloja ja muita linkkilistoja. Siellä on linkkejä, ja linkissä on koodi joka identifioi kuka sieltä tulee. Sitten Bonusway saa rahaa, ja tulouttaa osan eteenpäin asiakkaalleen. (Edit: Täydennys kun olin epäselvä. Eivät Ampparit ja vastaavat seuranneet kävijöitään siitä eteenpäin, olivat vain linkkilistoja.)
Itse käytän varsin usein Aliexpressiä. Sieltä saa lapsille sukkia ja ties mitä pientä halvahkoon hintaan. Pienet summat merkitsevät pieniä bonuksia, käytännössä vain kymmeniä senttejä per tilaus. Lisäksi olen jonkun toisen kaupan kautta tilannut tyyliin kameratarvikkeita.
Pidän Bonuswayn lähtökohdasta. Usein puhutaan kumppanuudesta yritysten kanssa. Joskus se tarkoittaa jotain, usein ei. Malli, jossa saadut eurot jaetaan kahtia, on aika selvä. Kun minä tienaan, minusta on ok, että myös yritys tienaa kun jotain asian eteen tekee. Ja jos netistä tilaa, niin tätä kautta saa käytännössä lisäalennuksen. Miksipäs ei.
o o o
* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.
Siitä lähtien olen käyttänyt Bonuswaytä silloin kun olen jotain netistä tilannut. Ihan aina en ole kyllä muistanut, eivätkä kaikki kaupat ole “sopimusyhteistyössä”. Kokonaisuudessaan olen saanut takaisin päin tuloutettuna päälle 40 euroa, mukaan lukien (ainakin silloin) Bonuswayn lupaaman 10 euron starttibonuksen.
Liiketoimintamalli on tuossa tavallaan ihan naurettavan yksinkertainen. Yritykset maksava liideistä. Minullakin on täällä sivuilla mainoksia tuolla oikeassa reunassa ja alhaalla, sekä välillä tekstin seassa. Jos joku klikkautuu tämän blogin linkkien kautta eteenpäin, voin saada joko jonkinmoisen kiinteän summan esimerkiksi uudesta asiakkaasta, vai tyyliin pari prosenttia ostoksen kokonaisarvosta. Samoin klikkaamalla tämän sivun Bonusway-linkkiä * (ja kirjautumalla ja kaiketi ostamalla jotain) saisin jonkinmoisen liidin.
Bonusway tekee samaa kuin Affiliate-firmat, mutta laajemmassa mittakaavassa, ja varmaan sopien suoraan verkkokauppojen kanssa. Ja tarjoaa sitten kuluttajille mahdollisuutta olla “oman itsensä liidi.” Käsittääkseni he ottavat puolet maksetusta korvauksesta, ja toinen puolisko tulee sitten itse tilaajalle.
Teknisesti Bonusway on sitten lähellä viidentoista vuoden takaisia Amppareita, Makupaloja ja muita linkkilistoja. Siellä on linkkejä, ja linkissä on koodi joka identifioi kuka sieltä tulee. Sitten Bonusway saa rahaa, ja tulouttaa osan eteenpäin asiakkaalleen. (Edit: Täydennys kun olin epäselvä. Eivät Ampparit ja vastaavat seuranneet kävijöitään siitä eteenpäin, olivat vain linkkilistoja.)
Itse käytän varsin usein Aliexpressiä. Sieltä saa lapsille sukkia ja ties mitä pientä halvahkoon hintaan. Pienet summat merkitsevät pieniä bonuksia, käytännössä vain kymmeniä senttejä per tilaus. Lisäksi olen jonkun toisen kaupan kautta tilannut tyyliin kameratarvikkeita.
Pidän Bonuswayn lähtökohdasta. Usein puhutaan kumppanuudesta yritysten kanssa. Joskus se tarkoittaa jotain, usein ei. Malli, jossa saadut eurot jaetaan kahtia, on aika selvä. Kun minä tienaan, minusta on ok, että myös yritys tienaa kun jotain asian eteen tekee. Ja jos netistä tilaa, niin tätä kautta saa käytännössä lisäalennuksen. Miksipäs ei.
o o o
* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.
25.4.2018
Hip hip huraa, osa 2: Pääsin taas johonkin suosituimmat sijoitusblogit -listalle
Uudet kuukaudet, uudet kujeet. Taas julkaistiin listaus Suomen suosituimmista sijoitusblogeista. Olen listalla, jossa ei ollut sen kummoisempaa järjestystä. Viimeksi tammikuussa erös toinen sijoitusfirma teki oman listauksensa, tässä aiempi bloggaukseni.
Tämänkaltaisten listauksien takana ovat usein talouden alalla toimivat yritykset. Syy on selvä, minä ja kollegani kirjoitamme tämän tyylisiä bloggauksia ja linkitämme uutiseen (katso yllä), ja hakukoneet huomioivat.
En tätä nyt kuitenkaan näe ongelmaksi. Listaus lämmittää sielua ja ao. sivulta on myös linkitys omille sivuilleni. Eli ei haittaa. Tuossa tammikuisessa listauksessa ei ollut linkkiä blogeihin. Tätä en aluksi huomannut, mutta kun tästä blogini kommentoija mainitsi, niin kostoksi poistin oman linkkini. Mutta nyt ei siis ollut tätä kalastelua mukana.
Tuo sijoitusblogilistaus on melko sama lista kuin omassa Feedlyssäni on. Käytännössä listalle päässee jos bloggaa riittävän usein ja ei ole ihan juuri aloittanut. Vaikka sijoitusblogeja riittää, niin enemmän kuin pari tekstiä kuussa julkaisevia kollegabloggaajia on ehkä noin sen verran kuin tuolta listalta löytyy.
Mutta silti. Kivaltahan tuo tuntuu. Tässähän voi saada vuoden mittaa vielä melkoisen määrän arvonimiä, kun yksi jos toinenkin tekee vastaavia listauksia ja valitsee niihin noin samat blogit.
Tämänkaltaisten listauksien takana ovat usein talouden alalla toimivat yritykset. Syy on selvä, minä ja kollegani kirjoitamme tämän tyylisiä bloggauksia ja linkitämme uutiseen (katso yllä), ja hakukoneet huomioivat.
En tätä nyt kuitenkaan näe ongelmaksi. Listaus lämmittää sielua ja ao. sivulta on myös linkitys omille sivuilleni. Eli ei haittaa. Tuossa tammikuisessa listauksessa ei ollut linkkiä blogeihin. Tätä en aluksi huomannut, mutta kun tästä blogini kommentoija mainitsi, niin kostoksi poistin oman linkkini. Mutta nyt ei siis ollut tätä kalastelua mukana.
Tuo sijoitusblogilistaus on melko sama lista kuin omassa Feedlyssäni on. Käytännössä listalle päässee jos bloggaa riittävän usein ja ei ole ihan juuri aloittanut. Vaikka sijoitusblogeja riittää, niin enemmän kuin pari tekstiä kuussa julkaisevia kollegabloggaajia on ehkä noin sen verran kuin tuolta listalta löytyy.
Mutta silti. Kivaltahan tuo tuntuu. Tässähän voi saada vuoden mittaa vielä melkoisen määrän arvonimiä, kun yksi jos toinenkin tekee vastaavia listauksia ja valitsee niihin noin samat blogit.
21.4.2018
Kokonaisvarallisuuden välikatsaus 4/2018: Pikku hiljaa euroja kertyy
Välikatsausteni sarja jatkuu. Osinkokatsausta seurasi sijoitusvarallisuuskatsaus, ja nyt on aika huipentaa seurantani kokonaisvarallisuuden tarkasteluun vuoden ensimmäisen neljänneksen jäljiltä.
On siinä meillä informatiivinen kuva! Vaakaviivaa pullollaan.
Sininen viiva kertoo, että yhteenlaskettu omaisuuteni arvo on noin 364 000 euroa. Alin eli punainen viiva kertoo, että velkaa on 135 000 euroa, ja tuo välissä oleva ja onneksi nousussa oleva keltainen viiva kertoo siitä, erotus on tällä hetkellä 230 000 euroa. Sen verran - teoriassa - on enemmän varallisuutta kuin on velkaa.
Tuo teoriassa tulee siitä, että jos ryhtyisi asuntoa, mökkiä ja osakkeita myymään, niin tulisi vero- ja ties mitä seuraamuksia. Hyvä että 150 000 euroa päätyisi tilille asti. Ja sitten asuisin sillan alla tai kalliisti jonkun muun omistamassa asunnossa.
Tässä on sitten vähän informatiivisempi kuva. Kuvassa viimeisen kolmen kuukauden tosiasiallinen muutos "omaisuuslajeittain". Säästötileiltä otin 550 euroa vähemmän kuin viimeksi, eli niiden summat pienenivät. Sijoitusvarallisuus kasvoi päälle 2000 eurolla, ja lainat lyhenivät vajaalla 1900 eurolla.
Lopputulema on siis, että kolmen kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi melko tarkkaan 3500 eurolla. Kuukaudessa miltei 1200 eurolla. Ihan ok.
o o o
Loppuun on pakko herätellä itseäni. Alkuvuodesta tuli hieman ekstramenoja liittyen ostamaani autoon, eikä esimerkiksi mökin vuokraamisella paljoa talvella tienaa. Eli menot olivat vähän yli normaalin, ja tulot vähän alle.
Silti varallisuutta kertyi lisää 1200 euroa kuussa. Tämä siis tyyliin likimain totaaliyksinhuoltajana elellessä, ilman, että eksä osallistuu eurollakaan lasten elatukseen. Ehkäpä päätän olla tähän ihan tyytyväinen. Olen varsin onnekkaassa asemassa, näin niin kuin talouden suhteen.
Mutta olisi silti kiva jos ensi kerralla kyse olisi pikemminkin 2000 euron lisäyksestä per kuukausi. Nälkä kasvaa syödessä, tiedättehän. Taidanpa tästä lähteä aamupalalle.
On siinä meillä informatiivinen kuva! Vaakaviivaa pullollaan.
Sininen viiva kertoo, että yhteenlaskettu omaisuuteni arvo on noin 364 000 euroa. Alin eli punainen viiva kertoo, että velkaa on 135 000 euroa, ja tuo välissä oleva ja onneksi nousussa oleva keltainen viiva kertoo siitä, erotus on tällä hetkellä 230 000 euroa. Sen verran - teoriassa - on enemmän varallisuutta kuin on velkaa.
Tuo teoriassa tulee siitä, että jos ryhtyisi asuntoa, mökkiä ja osakkeita myymään, niin tulisi vero- ja ties mitä seuraamuksia. Hyvä että 150 000 euroa päätyisi tilille asti. Ja sitten asuisin sillan alla tai kalliisti jonkun muun omistamassa asunnossa.
Tässä on sitten vähän informatiivisempi kuva. Kuvassa viimeisen kolmen kuukauden tosiasiallinen muutos "omaisuuslajeittain". Säästötileiltä otin 550 euroa vähemmän kuin viimeksi, eli niiden summat pienenivät. Sijoitusvarallisuus kasvoi päälle 2000 eurolla, ja lainat lyhenivät vajaalla 1900 eurolla.
Lopputulema on siis, että kolmen kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi melko tarkkaan 3500 eurolla. Kuukaudessa miltei 1200 eurolla. Ihan ok.
o o o
Loppuun on pakko herätellä itseäni. Alkuvuodesta tuli hieman ekstramenoja liittyen ostamaani autoon, eikä esimerkiksi mökin vuokraamisella paljoa talvella tienaa. Eli menot olivat vähän yli normaalin, ja tulot vähän alle.
Silti varallisuutta kertyi lisää 1200 euroa kuussa. Tämä siis tyyliin likimain totaaliyksinhuoltajana elellessä, ilman, että eksä osallistuu eurollakaan lasten elatukseen. Ehkäpä päätän olla tähän ihan tyytyväinen. Olen varsin onnekkaassa asemassa, näin niin kuin talouden suhteen.
Mutta olisi silti kiva jos ensi kerralla kyse olisi pikemminkin 2000 euron lisäyksestä per kuukausi. Nälkä kasvaa syödessä, tiedättehän. Taidanpa tästä lähteä aamupalalle.
18.4.2018
Viisas raha -lehden inspiroimana: Monialayhtiöt sijoituskohteena
Viisas raha on hyvä lehti. Lisäksi se saa miettimään asioita, joka on hyvä asia. Tuoreimmassa lehdessä esiteltiin monialayritys Aspoa. Itse yritys ei ole minulle erityisen tuttu eikä se minua houkuta, mutta monialayrityksiä jäin pohtimaan.
Monialayrityksellä viitataan yrityksiin jotka toimivat useilla, keskenään erilaisilla aloilla ja/tai ovat pääomistajina useissa eri alojen yrityksissä. Eli hallinnollisesti kyseessä voi olla konserni, yhden lipun alla.
Likimain jokainen yritys nojaa useaan kivijalkaan. Kone tekee hissejä, mutta huolto ja ylläpito on kasvussa. Pepsi teki alkuun limua, nyttemmin myös mehuja ja muita juomia sekä sipsejä ja muita snacksejä.
Edellisiä yhdistää se, että ytimestä on laajennettu naapuritontille. Sektorit ovat sidoksissa toisiinsa, ja niistä saa synergiaetua.
Monialayrityksillä sektoreilla ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään, ei toimialan eikä maantieteen suhteen. Voi olla leipomo Italiassa ja mutteritehdas Amerikan keskilännessä (esimerkit keksittyjä).
Raja monialayrityksestä ja sijoitusyhtiön välillä on häilyvä. En oikein edes osaa sanoa missä raja kulkee. Ehkä voisi nähdä, että sijoitusyhtiön alkuperäinen tavoite on myös irtautua, että pysyvä omistaminen ei ole tavoite. Vaikka voihan se olla. Monialayhtiöt voisi teoriassa porskuttaa sata vuotta samoilla toiminnoilla.
Perusideasta monialayhtiö on mielestäni vähän epäilyttävä. Kuinka todennäköistä on, että yksi johto osaa luotsata monia eri toimialoja ja on hyvä niissä? Tosin voi tuota kiertää, Asponkin tapauksessa on verraten itsenäisiä toimijoita omine johtoineen. He voivat hyvinkin olla kartalla.
Miinus on myös sijoituspäätösten ulkoistaminen. Sen sijaan, että itse päätän sijoittaa johonkin, omistamani yhtiön johto voi päättää. Toki voivat päättää paremmin kuin minä, eli plussaakin voi olla tarjolla.
Kolmas potentiaalinen miinus on hallintoriski. Jos on yrityksiä joilla on oma johto, ja sitten on kattotaso joilla on oma johto, niin johtoa voi olla ihan liikaa. Tosin näinhän tämä ei välttämättä ole, Warren Buffetin luotsaama Berkshire Hathaway on maailman isoimpia yrityksiä minikokoisella keskushallinnolla.
Löytyy niitä potentiaalisia plussiakin. Itse keksin kaksi.
Ensinnäkin saa hajautusta yhden yrityksen hankinnalla. Etenkin jos euroja on rajatusti käytössä, tästä voi olla iloa. Saman mahdollisuuden tarjoavat tietty rahastot.
Toisekseen monialayhtiöt (ja pörssinoteeratut sijoitusyhtiöt) voivat tarjota mahdollisuuden omistaa pienehköjä, pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Tässä on enemmän potentiaalia kuin edellä mainitussa kohdassa. Osa yrityksistä on käytännössä rajattu pois pieniä summia sijoittavan piensijoittajan vaihtoehdoista.
Tuleeko mieleen kolmatta plussaa?
Monialayrityksellä viitataan yrityksiin jotka toimivat useilla, keskenään erilaisilla aloilla ja/tai ovat pääomistajina useissa eri alojen yrityksissä. Eli hallinnollisesti kyseessä voi olla konserni, yhden lipun alla.
Likimain jokainen yritys nojaa useaan kivijalkaan. Kone tekee hissejä, mutta huolto ja ylläpito on kasvussa. Pepsi teki alkuun limua, nyttemmin myös mehuja ja muita juomia sekä sipsejä ja muita snacksejä.
Edellisiä yhdistää se, että ytimestä on laajennettu naapuritontille. Sektorit ovat sidoksissa toisiinsa, ja niistä saa synergiaetua.
Monialayrityksillä sektoreilla ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään, ei toimialan eikä maantieteen suhteen. Voi olla leipomo Italiassa ja mutteritehdas Amerikan keskilännessä (esimerkit keksittyjä).
Raja monialayrityksestä ja sijoitusyhtiön välillä on häilyvä. En oikein edes osaa sanoa missä raja kulkee. Ehkä voisi nähdä, että sijoitusyhtiön alkuperäinen tavoite on myös irtautua, että pysyvä omistaminen ei ole tavoite. Vaikka voihan se olla. Monialayhtiöt voisi teoriassa porskuttaa sata vuotta samoilla toiminnoilla.
Perusideasta monialayhtiö on mielestäni vähän epäilyttävä. Kuinka todennäköistä on, että yksi johto osaa luotsata monia eri toimialoja ja on hyvä niissä? Tosin voi tuota kiertää, Asponkin tapauksessa on verraten itsenäisiä toimijoita omine johtoineen. He voivat hyvinkin olla kartalla.
Miinus on myös sijoituspäätösten ulkoistaminen. Sen sijaan, että itse päätän sijoittaa johonkin, omistamani yhtiön johto voi päättää. Toki voivat päättää paremmin kuin minä, eli plussaakin voi olla tarjolla.
Kolmas potentiaalinen miinus on hallintoriski. Jos on yrityksiä joilla on oma johto, ja sitten on kattotaso joilla on oma johto, niin johtoa voi olla ihan liikaa. Tosin näinhän tämä ei välttämättä ole, Warren Buffetin luotsaama Berkshire Hathaway on maailman isoimpia yrityksiä minikokoisella keskushallinnolla.
Löytyy niitä potentiaalisia plussiakin. Itse keksin kaksi.
Ensinnäkin saa hajautusta yhden yrityksen hankinnalla. Etenkin jos euroja on rajatusti käytössä, tästä voi olla iloa. Saman mahdollisuuden tarjoavat tietty rahastot.
Toisekseen monialayhtiöt (ja pörssinoteeratut sijoitusyhtiöt) voivat tarjota mahdollisuuden omistaa pienehköjä, pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Tässä on enemmän potentiaalia kuin edellä mainitussa kohdassa. Osa yrityksistä on käytännössä rajattu pois pieniä summia sijoittavan piensijoittajan vaihtoehdoista.
Tuleeko mieleen kolmatta plussaa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)