Neljännesvuosikatsaus 4-6/2016: pitkästä aikaa tuottoa

On taas neljännesvuosikatsauksen aika. Luvut otin systeemeistä 1.7., eli raportoin tässä viikon takaista tilannetta.



Ensin olennaisimpaan kuvaan. Yllä näkyvät kaksi olennaisinta palkkia rinnan: mikä on sijoitusteni kokonaisvarallisuus, ja minkä verran euroja olen vuosien varrella sijoittanut. Kiitos kevään muuttuneiden elämäntilanteiden jouduin realisoimaan hieman varallisuutta, joka näkyy punaisessa palkissa. Sen sijaan tuottoa tuli - pääosin kevään osinkojen seurauksena - ihan kivasti. Tämä ilmenee paremmin seuraavasta kuvasta.



Tässä kuvassa on sinisellä euromäärä jonka olen sijoittanut kyseisenä ajanjaksona. Punaisella on sijoitusvarallisuuden arvonmuutos huomioiden tuon lisäsijoituksen (eli mitä tapahtui jos lisäeuroja ei huomioida).

Kevääseen 2015 asti sijoittaminen oli leppoisaa. Jonkin verran lisää sijoituksia, jonkin verran kasvua varallisuudessa. Viime vuoden keskivaiheilla sijoitin edelleen lisää, jopa enemmän kuin aiemmin, mutta samaa tahtia tuotot heikkenivät. Tuotot kävivät vuoden 2015 lopulla plussalla, alkuvuonna miinuksella, ja nyt taas hiukan plussalla.



Edellisistä saa myös toisenlaisen kuvion. Tässä on sijoitusvarallisuuteni arvon muutos kun uudet sijoitukset jätetään huomioimatta. Tässä on sen verran puutetta että vuosineljänneksen aikana sijoitetut eurot ehtivät kyllä jo tuottaa voittoa tai tappiota kyseisenä aikana, mutta melko pieni on kuitenkin näiden vaikutus.

Summa summarum:

• Viimeiset puolitoista vuotta sijoitusvarallisuuteni on aika lailla sahannut edestakaisin - ei nyt paljoakaan tappiota, muttei voittoakaan. Tämän seurauksena korpivaellan 50 000 euron rajan molemmilla puolin.
• Tuotto tulee lähinnä osinkojen seurauksena.
• Jo parin vuoden perspektiivillä huomaa, että alat ovat varsin syklisiä ja eritahtisia. Jossain vaiheessa pankit olivat kruunujalokiviäni, nyt esimerkiksi Munich re kyntää miinus 8 % kun epävarmuutta on ilmassa. Toisaalta metsäteollisuus on tehnyt toiseen suuntaan comabackiä. Eli piensijoittajan vinkkelistä: toimialakohtainen hajauttaminen kannattaa.

Sijoitusrintamallani on lähikuukaudet hiljaista. Muuttuneen elämäntilanteen takia otan rauhallisesti, kasvatan puskirivarantoa ja tarkkailen paljonko jää käteen. Lisäksi maksan Nordnetin 3000 euron sijoituslainan pois, ja säästän yhteen isompaan hankintaan (loppuosa asunnosta). 

Veikkaan, että tosissaan pääsee taas harrastamaan ensi keväänä. Sitä odotellessa saatan kyllä tehdä pieniä ETF-kuukausiostoja Nordnetin* kautta jne., jos tulee notkahduksia.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

Brexit: ei pitänyt tehdä mitään ja ostin sitten hieman Stora Ensoa

Brexi tuli vastaan vähän yllättäen. Ennusteet sanoivat että Brexittiä ei tule. Olin kyllä miettinyt myös Brexit-vaihtoehtoa. Kun Brexit-päätös tuli, oli tietty selvää että kurssireaktiota tulee.

Alkuperäinen suunnitelmani mukaili jalkapallon EM-kisojen henkeä: pysy vaihtopenkillä. Tässä syitä:

• Kurssiheilahteluja tulee ja menee. Lyhyellä tähtäimellä reaktio on väkisinkin puhtaasti ylireagointia:
• Britit pysyvät EU:ssa ainakin päälle kaksi vuotta, kenties pidempäänkin.
• Tuskinpa Brittien saarillakaan halutaan kovinkaan tuntuvaa eroa juuri kaupan ja talouden puolella - lopputulos lienee jotain Norjan mallia, jossa ovat mukana talousunionissa mutteivät muussa unionissa.

No onhan tässä huoliakin: Tuleeko muita eroäänestyksiä? Hiipuuko maailmantalouden kasvu? Tuleeko nykyisen unionin sisälle tulleja ja ylipäätänsä ongelmia kaupankäyntiin?

Jos nyt pääsisin aikakoneella taaksepäin ajassa, olisin kerännyt euroa varastoon, olisin vaihtanut ne dollareiksi, nyt olisin vaihtanut niitä punniksi suotuisalla kurssilla, ja olisin ostanut brittiosakkeita huokeahkolla. Mutta aikakonetta ei ole vielä käsillä - ja jos olisi, tekisin luultavasti kyllä jotain muuta.

Mutta asiaan. En malttanut olla käymättä ostoksilla. Ostin sata osaketta Stora Ensoa kurssiin 6,88. Sen siitä saa kun on pienentänyt sijoitusvelkaa alle 3000 euroa - annan itselleni luvan ostaa lisää mahdollisuuden auetessa. Järkevää? Mistäs sen tietää.

Miksi näin:

• Stora Enson kurssi tippui miltei 11 %.
• Osasyynä se, että britit ovat ihan merkittävä maa jonne myydään asioita. Ihan ymmärrettävä peruste, mutta eihän tässä mitään peruuttamatonta ole tapahtunut brittikaupan suhteen. Ainakin jokusen vuoden menee vielä nykyisellään.
• Stora Enso on investoinut runsaasti, ja pyrkii siirtymään “hyötymisvaiheeseen”. Siinä voisi olla kiva olla mukana.

Muita Brexit-suunnitelmia minulla ei ole. Mietin kyllä ETF-kuukausisäästöjäni, jotka ovat nyt tauolla. Näitä ostan Nordnetin* kautta.

• Eurooppaan sijoittava ETF:fäni kurssi (db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF) on tippunut. Jos tuo ei tokene ennen kuun alkua, laitan varmaan tuota ostoon noin satasella kuussa.
• Jos brittitalous sakkaa ja yrityksien kurssit ovat matalalla, voisi harkita sijoittamista brittanniaan sijoittavaan ETF:fään. Valitettavasti tuollaista ei ole Nordnetin kuukausisäästöissä tarjoilla, joten pitää tuumailla asiaa.

Sen tosin vielä loppuun totean, että helposti sitä ajattelisi, että asia menee nopeasti ohi. Jos Brexitillä on vaikutuksia maailmantalouteen (tai siihen olennaisesti kuuluvaan luottamukseen),  ne näkyvät pikku hiljaa kuukausien ja vuosien aikana.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

Osingot yli tuhannessa eurossa!

Ilon ja onnen päivä koitti viime viikolla. Tämän vuoden osingot ylittivät tuhannen euron rajan. Uusina osinkoina tilille kolahti S-ryhmän omistajatilityksiä ja olisikos ollut ainakin Chevronin, 3M:n sekö United Technologiesin osinkoja.



Ei siitä ole kuin runsas kuukausi kun kirjoitin viimeksi tämän vuoden osingoista, silloin ne ylittivät viime vuoden määrän. Eipä tässä ole paljoa uutta sanottavaa.

Huomaan kuitenkin että tuollaisilla virstainpylväillä on voisiko sanoa henkeä nostattava psykologinen merkitys. Veikkaan että 1072 euron ylittäminen ei tunnu niin kivalta kuin 1000 euron ylitys.

Arvio tämän vuoden osinkokertymästä on ennallaan, 1300-1400 euroa. Tulossa on Nokiaa päälle satasella, ja sitten neljästi vuodessa osinkoa maksavien amerikkalaisten yritysten pienehköjä tilityksiä.

Olen aikeissa palata osinkosijoittamisen ideaan omalta näkökulmaltani lähiviikkoina. Tässä huomaa että se sopii erityisen hyvin niille jotka eivät halua ahertaa koko ajan sijoitusten parissa ja joilla voi olla tarvetta käyttää tuottoja välillä muutoinkin kuin uusiin sijoituksiin.

Yksinhuoltajuus, tulot ja menot: miltä vaikuttaa ja miten sijoitan?

Tässä keväällä koitti avioero, pitkän prosessin jälkeen. Lapset asuvat pääosin allekirjoittaneella, koti jäi minulle ja muutoinkin minä “jäin” ja ex-puoliso “lähti”.

Alkuun tilanne oli tietysti sekava: oli tunteita, paljon selvitettävää ja hoidettavaa, ja samaan aikaan tarvitsi myös varautua tulevaan. Nyt uusi normaali on jo kohdalla, ja voi vetää jonkinmoisia välitilinpäätöksiä.

Talous oli yksi asia jota ryhdyin alkuun työstämään, tai olisiko parempi sana murehtimaan. Perinteisesti talous menee tiukemmalle - sanotaan - kun taloutta ei enää jaeta. Tulee myös koko paketti katsoen lisäkuluja: lapsilla on sänkyjä ja lakanoita kahdessa kodissa.

Tässä yleisen tasolla avattuna kuukausitulot ja menot:

Tulot:

• palkka tilille: noin 2800 euroa
• lapsilisä korotuksineen: noin 450 euroa
• elatusavut ja -tuet: noin 450 euroa
• pääomatulot: noin 400 euroa
• lisäksi joitain satunnaisempia tuloja joita en tähän listaa

Yhteensä puhutaan vähintään 4100 euron kuukausituloista, joista etenkin pääomatuot tulevat ryöpsähdyksittäin.

Menot:

• kodin ja mökin lainat, sähköt ja muut yleiset menot: maksimissaan 2000 euroa
• päivähoitomaksut 450 euroa

Käytännössä varsinaiseen elämiseen jää siis vähintään 1650 euroa. Ruoka ja vaatteet jne. tuosta pois laskien, niin vaihtelevasti noin 500-1000 euroa jää ylimääräistä per kuukausi.

Hieman yllättäen lopputulema oli, että taloudellisesti allekirjoittaneella menee paremmin tai yhtä hyvin kuin aiemmin. Olen ihan hyvätuloinen, ja ex-puoliso on saanut yhteiskunnan minimitukia. Käytännössä niin koti, mökki ja kaikki isommat menot on maksettu minun tuloillani ja lapsilisillä, ja ruuan kaltaiset juoksevat menot on sitten jaettu suunnilleen kahtia. Minulla on vuosien varrella jäänyt enemmän säästöön, tosin eksälläkin oli kertynyt tileille vaivihkaa ihan kivasti euroja.

Suurena tasa-arvon ystävänä todettakoon vielä, että aikoinani tarjosin yhteisiä käyttötilejä eli olisin jakanut kaiken ihan totaalisesti kahtia (ylijäämineen), mutta eksä ei halunnut. Piti mieluummin omat (pienet) rahansa, ja minä hoidin isot yhteiset menot. Se oli hänen valintansa.

Käytännössä saan nykyään lapsiin liittyen elatusapua/tukea sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta noin saman verran kuin mitä ex-puolisolla oli tuloja kuukaudessa. Vaan eksän euroista osa meni tietty hänen omiin menoihinsa.

Käytännössä taouden menot ovat pienentyneet seuraavilla tavoilla:

• vesimaksua yhdestä ihmisestä vähemmän, ja ehkä minimaalista säästöä sähkössä ja vastaavissa
• yksi jääkaapilla asioiva vähemmän, eli ruokaa voi ostaa vähemmän
• jos syödään ulkona, yksi aterioija vähemmän (minä useimmiten maksoin aina koko laskun)
• yhden aikuiset henkilökohtaiset menot vähemmän (vaatteet, matkustus, satunnaiset itsekseen ulkonasyömiset tai juomiset, lääkärikäynnit jne.)
• hitusen pienempi päivähoitomaksu, tosin vaikutus minimaalinen
• kun lapset ovat äidillään, menot ovat minulle pienempiä niiltä viikonlopuilta 

Noiden vaikutus ei ole niin iso kuin voisi luulla. Minä olen aina ollut tarkka rahasta, ex-puoliso on ollut tarkka rahasta ja pienituloinen. Rahallinen säästö siitä, että tekee ruokaa yhdelle vähemmän, ei ole kovinkaan suuri. Mutta kyllä nuo ylläolevat summautuvat kuitenkin satasiiin kuukaudessa.

Lisäksi pääsen harrastamaan minimalismia. Meillä on mielestäni ollut liikaa tavaraa. Sitten on ollut sottaista, kun paikat pursuavat. Nyt pääsen hakemaan minimalistista linjaa, ja yritän opetella kurinalaisemmaksi kodin siivoamisessa.

Kotoa lähti muun muassa paljon huonekaluja ja kirjahyllyssäkin on jopa tyhjää. Ostan tilalle uutta (tai käytettyä) vain jos ihan oikeasti tarvitsee - eli tiukan harkinnan jälkeen. Jonkin verran piti täydentää esimerkiksi astiastoa, muttei kovinkaan paljoa. Ja Ikeasta saa 12 siistiä lasia 2 eurolla. Myös lehtitilaukset ovat poikki jne.

o o o

Nykytilanne ei kuitenkaan ole tuulettelun paikka. Lapset kasvavat, ja mitä enemmän heistä on kuluja, sitä enemmän kuluja on minulle maksettavaksi. Vastuuta ei voi väistellä, minä vastaan asiasta taloudellisesti tilanteessa kuin tilanteessa.

Tämä kuvio perustuu siihen, että olen töissä ja saan ihan hyvää palkkaa. Noh, samaan perustui aikaisempikin kuvio. Jos tulee potkut tai muuta, niin sitten tarvitsee improvisoida. Sijoitusvarallisuus antaa tähän hyvän turvapuskurin.

Sen verran olen kuitenkin vetänyt johtopäätöksiä, että vietän jonkin aikaa elämää jossa en sijoita lainkaan lisää. Tässä huomioita:

• Indeksit kurottelevat amerikoissa ennätyksiään, joten ainakaan erityisen halpa vaihe ei ole käsillä.
• Tiputan noin 3000 euron sijoituslainani nollille.
• Sen jälkeen ryhdyn kasvattamaan ns. käteispositiota, tavoitteena noin 10 % sijoitusvarallisuudesta eli alkuun 5000 euroa.
• Jos kurssit nousevat niin paljon, että jokin omistuksistani vaikuttaa vahvasti ylihintaiselta, saatan harkita jostain osakkeesta luopumista.  Jos kurssit romahtavat kun tämä projekti on vaiheessa, arvioin asiaa uudelleen eli mietin vaihdanko taktiikkaa.

Joskus näinkin päin: Konecranes ja kurssinousu

Viime vuosina olen erikoistunut - tai siltä ainakin tuntuu - heikosti ajoitettuihin ostoihin. Chevronia ryhdyin ostamaan “kun öljyn hinta on laskenut”. Sen kunniaksi öljyn hinta ryhtyi tippumaan ihan kunnolla. Arvatkaa ostinko Volkswagenia ennen vai jälkeen päästöskandaalin? Ja sanomattakin lienee selvää että investoin Nordeaan ennen Panama-papereita.

Noh, menee tämä oikeasti myös toiseen suuntaan. Osa ostoistani ei ole ikinä ollut miinuksella. Ne eivät kuitenkaan jätä polttomerkkiä sieluun samoilla tavoin kuin pikaiset kurssiromahdukset.

Yritysten toiminnassa on voisiko sanoa tiedostettuja ja tiedostomattomia ulottuvuuksia. Yritykset raportoivat tarkoin liikevaihdostaan, voitostaan ja toiminnastaan. Sitä jo laki edellyttää. Nämä kuuluvat tiedostettuun puoleen, ja ihan oma vika jos en jotain relevanttia huomaa.

Toinen ääripää sitten ovat yllärit. Yrityksen talousjohtaja rakastui tulisesti nuorempaan, kavalsi rahaa niin paljon kuin kerkesi ja karkasi ulkomaille. Huijattiin vähän että saatiin kurssia korkeammalle. Näitä riittää.

Edellisiä on sijoittajana hankala nähdä etukäteen, koska ne ovat, niin, yllätyksiä. Toki jos yrityksen kulttuuri on leväperäinen ja johdon lausunnot siansaksaa, niin kyllähän se varmaan lisää riskiä että ollaan muutoinkin epämääräisiä ja vaellataan harmaan alueella.

Jos oletetaan että joka toinen yritys yllättää välillä positiivisesti, ja joka toinen negatiivisesti, ja omistus on hajautettu, niin kaiketi tilanne pikku hiljaa tasaantuu. Tästä sain jo ennusmerkkejä.

Ehkä 10 % pakkaselle painunut Konecranes-omistukseni koki iloisen yllätyksen viime viikolla kun Konecranes osti Terexiltä nosturipuolta. Aiemmin tuloillaan oli fuusio, joka monien käänteiden jälkeen ei toteutunutkaan. Mutta ehkä hieman yllättäen Konecranes ostikin sen osan Terexistä jota eniten tavoitteli.

Tästä pääsen pitkähkön aasinsillan kautta seuraavaan. Vaikuttaa siltä. että iloiset yllätykset taasen ovat harvemmin kovinkaan suuria yllätyksiä. Ne ovat pitkän työn tuloksia, ja usein myös on tiedossa että tätä yritys hakee. Yllätys on lähinnä että jotain onnistuu. Toki esimerkiksi yrityskaupat voivat olla kaikille yllätyksiä. Mutta usein niistäkin on vihiä ennalta.

Pitää jatkossa muistaa nauttia hypähdyksist ylöspäin, eikä vain huomata alamäkiä. Sillä kuten yleensä, elämässä on ylämäkiä ja alamäkiä yhtä paljon. Paitsi jos aloittaa meren rannalta ja menee kohden vuoristoa, ja viettää siellä lopun elämäänsä.