UA-52254593-1

8.9.2019

Pikkuostoja jo kahden viikon takaa: Paluu 3M:n omistajaksi


Tuossa pari viikkoa sitten pörsikurssit niiasivat. Minun kannaltani se merkitsi sitä, että ostin aika monta pientä erää aika monen yrityksen osakkeita. Vaan kun on kiirettä pukannut, en ole ehtinyt bloggaamaan. Mutta nyt ehdin.

Palasin minulle uuden ja samalla vanhan yrityksen omistajaksi. Ostin 3M:mää, ensin kaksi osaketta dollarinhintaan 159,52, toiset kaksi hintaan 156,80 dollaria ja viimeisimmät kaksi hintaan 155,50 dollaria.

Noiden ostojen jälkeen kurssit kääntyivät eri suuntaan, ja 3M:n kurssi on nyt jossain 164 dollarin tienoilla.

Mutta miksi 3M?

Omistin yritystä joskus vuosia sitten. Ostin 3M:mää vuonna 2014. Myin osakkeeni pois muistaakseni kun vaihdoin välittäjää Nordnetistä Nordeaan syksyllä 2016. Ulkomaalaisia osakkeita ei saanut siirrettyä arvo-osuustililtä toiselle, joten myin 3M:män, enkä tullut ostaneeksi sitä enää takaisin.

Tässä on kiteytykseni yrityksestä vuodelta 2014:

"3M on yli sadassa maassa toimiva yritys joka toimii ties kuinka monella sektorilla. Kivijalkoja siis riittää. Kauas on yritys kulkenut Minnesotalaisista kaivoksista (The Minnesota Mining and Manufacturing Company), vaikka omistaa niitäkin. 

Pääsyitä hankintaan tasainen ja kasvava osinkohistoria, kohtalainen hinta ja osakkeiden takaisinostosuunnitelma. Lisäksi ostan mieluummin yhtiöitä johon minulla on jonkinlainen suhde, ja post-it -lappuihin minulla on ollut yhteys jo vuosikymmeniä, ja Suomen pääkonttori on Espoon Leppävaarassa."

Tässä välissä yritys ei ole minua houkuttanut kun hinta on ollut tuntuvahko. Nyt on tullut alamäkeä noin kolmen vuoden takaiselle hintatasolle, jolloin "ostosuunnitelmataulukkoni" yksi solu muutti väriä vihreäksi. Se oli minulle merkki ryhtyä katsomaan asiaa tarkemmin.

Noh, eivät kurssit laske ilman syytä. Isoin muutos on, että myynnin kasvu on ollut tämän vuoden aikana miinusmerkkistä. Eli muutaman viiden vuoden noin 5 % kasvu on tippunut nollan tuntumalle. On siinä syytäkin sijoittajien olla huolissaan. Lisäksi tuo kasvu on tullut voluumin - ei tuotteiden hinnannousun - myötä. Artikkeli asiasta löytyy The Motley Foolista.

Jos firman suunta muuttuu, niin kiva. Jos ei, niin voi voi. Tänä vuonna firma maksaa osinkoa 4,32 dollaria osakkeelta. Eli sellaista vajaan kolmen prosentin verran.

Jälleen kerran olen ostamassa isoa yritystä jolla on mennyt hyvin, muttei tällä hetkellä mene. Ostan lisää jos kurssi alittaa vielä tuon viimeisimmän ostohintani kahdella prosentilla. Jos ei niin sitten odottelen ja katsotaan miten käy.

o o o

Loppuun keventävä tarina. Aikoinaan 3M ei patentoinut post-it -lappuja Yhdysvaltain ulkopuolella. "Ei kaupallista potentiaalia." Eli jokaisesta rapakon takana myydystä lappuspinosta tulee dollareita, mutta muualta maailmasta ei.

Aloittavatkohan vieläkin jokaisen johtoryhmän kokouksen hiljaisella hetkellä?

1.9.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 9/2019: Sijoitusvarallisuus 80 000 euroa!

Se on kuun vaihde. Se taas tarkoittaa sitä, että pääsen tarkastelemaan sijoitusten ja varallisuuteni välitilannetta.

Otetaan alkuun graafi sijoituseurojen määrästä ja muutoksesta. Sijoitusvarallisuuteni on ensimmäistä kertaa oli 80 000 euroa, tarkasti sanoen 80 063 euroa! Se on ihan hyvin. Tosin tässä on myös dopingia mukana, sillä sijoitin lisää 2850 euroa. Sijoitusten arvonmuutos nimittäin oli noin tonnin verran miinuksella.

Suhteessa nollalinjaan olen plussalla 21 500 euroa. Eli tuon verran vähemmän olisi varallisuutta jos olisin laittanut eurot nollakorkoiselle säästötilille.

Tässä kuussa painopiste oli tosiaan uusissa euroissa. Huomaan selkeän kuvion: kun kurssit sukeltavat ja ostorajani lähestyvät, niin kaivan lisää euroja. Kun kurssit nousevat, niin siirrän sijoituksiin vain satasia.

 Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Varallisuutta (koti, mökki, sijoitukset) on 494 700 euroa. Velkaa piirun verran alle 200 000 euroa, eli 198 900 euroa. Tätä kautta velatonta varallisuutta on 295 800 euroa.

Ihan kivasti menee. Mukavinta on tuo kulma, etenkin velattoman varallisuuden keltainen käytä nousee tasaiseen tahtiin ylöspäin.


Kuukausitasolla kiinnostavin kuva on tässä: mitkä olivat tämän kuukauden muutokset. Säästötileiltä napsin 1700 euroa (ja kuten yllä todettiin, siirsin sijoitustileille lisää 2850 euroa). Sijoitusvarallisuus kasvoi vajaalla 1800 eurolla ja velat lyhenivät vakiosumman eli noin 760 euroa.

Kaiken kaikkiaan lisävarallisuutta kertyi 850 euroa, eli vain jonkin verran enemmän kuin mitä lainat lyhenivät. Tässä mielessä kyseessä oli välikuukausi. Mutta ihan kiva sellainen.

25.8.2019

Mitä Trump tavoittelee kauppasodillaan, ja miten varaudun huomiseen pörssilaskuun


Ostan osakkeita kun niiden hinta on "pienessä kuopassa". Keskimääräinen ostokseni on 200 euron kokoluokkaa, ja teen ostoksen kun yrityksen kurssi on tippunut 2 % viime ostoskerrasta.

Olen alkanut hahmottamaan, että taktiikkani sopii presidentti Donald Trumpin tyyliin. Hän twiittaa kaikenmoisia, kurssit reagoivat - ja sahausliikettä riittää.

Viimeisen viikon aikana Trump on sekä (leikkinyt) kiukkuista kun ei saa ostaa Grönlantia, että heitellyt bensaa kauppasodan juurelle.

Vääntö Kiinan kanssa ei ole kuitenkaan niin kummallista kuin monet sen näkevät. Kyseessä on vuosikymmenien mittainen prosessi, ja loppujen lopuksi ihan normaalia yhdysvaltain ulkopolitiikkaa sekavalla twiittaus-kuorrutuksella. On kaksi syytä miksi on ihan hyvä ärhennellä Kiinalle.

Kiina ostaa muualta, muut eivät osta Kiinasta. Kun kurssit notkahtavat yhdysvalloissa, minä ostan kenties tuhannella eurolla muutaman firman osakkeita. Kiinalaiset sijoittajakollegat laittavat ostoksiin miljardeja.

Kun kurssit notkahtavat Kiinassa, ei sinne niin vain sijoitetakkaan länsimaisia euroja tai dollareita. Maassa on sekä rajoituksia ulkomaisen omistuksen määrälle, että yrityksiä, joita eivät saa ulkomaalaiset omistaa lainkaan. Bonuksena vielä isoja valtionyhtiöitä kansainvälisillä markkinoilla.

Käytännössä kyse on siitä, että Kiina pelaa samoilla talousmarkkinoilla kuin muutkin, muttei avaa omaa kotipesäänsä samanlaiseen peliin kuin muut osalliset ovat avanneet. Tämä antaa Kiinalle kilpailuetua verrattuna muihin.

Toinen Kiinaan liittyvä haaste on, että immateriaalioikeuksiin suhtaudutaan leväperäisemmin. Piraattituotteita tehdään, ja myös patenttisuojan alaisia teknologioita on käytetty avoimesti tai vähemmän avoimesti.

Tässä kohden syntyy toinen kilpailuetu. Lisenssimaksut ovat pienempi tai niitä ei makseta lainkaan. Sillä saa etua itselle, ja toinen menettää.

o o o

Noh, Trump meuhkaa kaikesta epäolennaisesta, kuten kauppataseen alijäämästä. Haluaa henkilökohtaisia diilejä ja myönnytyksiä. Ihan lasten leikkiä on tuommoinen.

Jos hän saisi vaikutettua noihin yllämainittuihin, niin se heijastuisi myös muualle. Jos ainutkertaisella diilillä yrittää muuttaa isoja virtoja, on se kuin joesta kauhoisi sankolla vettä. Minimaalista puuhastelua.

o o o

Sitten arjen sijoituksiini. Trump twiittaili perjantaina kauppasodan kiristämisestä. Aika monien kiinalaisten tuotteiden tulli nousee 25 prosentista olisikos ollut 30 prosenttiin. Eli aika tuntuvaksi. On vahva syy uskoa, että kurssit reagoivat ihan tuntuvalla laskulla. Jo perjantaina kurssit laskettelivat.

Reagoin siten, että kävin perumassa ostotoimeksiantojani. "Ostoja 2 % välein" ostotaktiikkani on nimittäin heikoimmillaan kun tulee paljon äkillistä pudotusta. Esimerkiksi Wärtsilän seuraava ostoraja on ihan vieressä. Luultavasti ostaisin notkahduksen alussa, enkä edes sen keskivaiheilla.

Huomenna aion seurata ensin Suomen pörssiä päivän mittaan, että Yhdysvaltain vastaavaa illemmalla. Kun kurssit ovat tippuneet siihen kun tippuvat, tsekkaan onko jokin tai jotkin ostoslistalla olevista yrityksistäni ostorajojeni alapuolella. Jos kyllä, niin ostan lisää sen hetken hintaan.

Ei tämä nyt mikään kultakaivos ole. Jos vaikka tonnilla ostan, niin voin säästää muutaman kympin. Mutta aina on kivempaa ostaa vähän halvemmalla kuin edes hitusen kalliimmalla.

Kuva: Colton Duke / Unsplash

18.8.2019

Myin Lehtoni pois, sekä listaus siitä mitä virheitä onnistuin tekemään

Nonniin. Joskus sitä joutuu toteamaan, että pieleen meni. Myin Lehtoni pois.

Tarina minusta ja Lehdosta alkaa muistaakseni marraskuusta 2017, eli suhde oli parin vuoden mittainen. Miellyin pieneen, kasvavaan ja kannattavaan yritykseen. Noita kolmea löytää samasta paketista vain harvoin.

Tämän linkin kautta löytää Lehtoon liittyviä bloggauksiani.

Ensimmäiset ostot olivat runsaan kympin hintaan. Kun kurssi tippui, ostin lisää oman logiikkani mukaan pieniä eriä aina 2 % kurssilaskun jälkeen. Alkuun olin iloinen että kurssi tippuu - saanhan samalla aiempaa halvemmalla.

Mutta mutta. Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ollut. Sillä pienenä Lehto pysyi, mutta se kasvu ja kannattavuus.

Ensin alkoi sakata kasvu. Kasvun hidastuminen ei ole sinällään mikään huono asia, yritysten kannattaa kasvaa kun on paikka, ei pakonomaisesti. Mutta muutos se oli silti.

Seuraavana iski kannattavuus. Ensin se heikkeni, mutta johto maalaili kuvaa, että heikkeneminen oli tässä. Sitten se heikkeni lisää. Sitten lisää ja vielä vähän lisää.

Matkan varrella myös nykyiset pääomistajat vähensivät omistustaan. Se on - etenkin pienten yritysten tapauksessa - merkki jota kannattaisi kuunnella. Oli se merkki minullekin, mutta päätin vain pidättäytyä lisäostoista.

Tuumasin myös Lehto-osakkeiden myyntiäni, jossain 7 euron kappalehinnan tienoilla, mutta ajattelin odotella vielä vähän. Sitten oltiinkin viidessä ja lopulta nykyisissä kahden euron kappalehinnan tuntumissa.

Myin siis osakkeeni kappalehinnalla 1,901 euroa, ja sain euroja 1050. Tappiota tuli hitusen päälle 2000 euroa. Käytännön tasolla kyse on tappioiden realisoinnista, saan tuosta tappiosta huomioida verotuksessa vajaan kolmanneksen, eli jonkin 600 euroa. Eipähän tule pahemmin mätkyjä ensi vuonna.

Mutta tarina ei tähän lopu. Ostin miltei heti Lehtoa 200 euroa, eli noin viidenneksen siitä, mitä myin. Tämä on lähinnä periaatteelinen ostos - jos Lehto nyt lähtee nousuun, niin en sitten ole vain nauttinut kurssilaskusta. Saattaa olla, että ostan vielä hieman lisää. Yritän tarkastella Lehtoa tästä eteenpäin mahdollisimman etäältä, ostaisinko lisää jotain muuta vastaavassa tiltanteessa olevaa yritystä.

Mitä sitten voin oppia Lehto-operaatiostani:

  • Ostan kun kurssi tippuu -taktiikkani toimii vain, kun joko kurssi on laskenut ilman erityistä yritykseen liittyvää syytä tai ollaan jo lähellä pohjia. Sen teho heikkenee jos kurssi niiaa kympistä kahteen euroon.
  • Pienissä yrityksissä muutokset ovat nopeampia - positiiviseen ja negatiiviseen. Jos firmalla on vain muutama rauta tulessa, niin pienetkin muutokset voivat heilauttaa kokonaisuutta paljon. Isoilla firmoilla muutokset ovat rauhallisempia.
  • Ei saa kiinnittyä aiempiin valintoihini. Vaikka asian tiedoston, en tiedä, vaikuttiko se valintoihini. Ostin kun aiemminkin olin ostanut ja nyt sain vähän halvemmalla. Mutta se nyt vain on niin, että muuta maailmaa eivät kiinnosta minun omat rajani.

Onko Lehdolla tulevaisuutta? Voi hyvinkin olla. Rakennusala on syklinen ala, ja kun yritys pääsee irti tappiota tuottaneista projekteistaan, niin tilanne voi muuttua. En ole kuitenkaan vakuuttunut tämän hetken toiminnasta. Ihan samoin kuin minun oli hankala myöntää, että nyt ei sijoituksellani mene kovinkaan hyvin, niin Lehdon johdolla taisi olla vaikeaa myöntää, että bisnes sakkaa.

Tuskin tässä nyt kympin kursseihin palataan. Saattaa olla, että kävi kuin Nokialle vuosikymmen sitten. Firma on uudessa asemassa ja tilanteessa, ja myös sen pörssiarvo on ihan eri luokassa.

Katsotaan uudestaan jokusen vuoden kuluttua.

14.8.2019

Kaksi pientä erää Wärtsilää

Alkaa palaa pikku hiljaa. Lapset käyvät koulua, helteiset kesäretket ovat takanapäin ja töihinkin palasin. Työnteko on kivaa, innostun työstäni ja palkkakin on ihan ok. Eli ei tässä nyt kriisiä kuitenkaan pukkaa.

Arjen paluu merkitsee myös sitä, että muistan blogata talousasioista. Paino sanalla muistan, sillä ajoittain olen ihan autuaasti unohtanut koko jutun. Aiheita nyt riittää: jos en ole mitään ostanut tai myynyt, niin sitten laittaa silmät kiinni hetkeksi ja miettii. Tai lukee lehtiä. Tai seuraa Twitteriä.

Pari viikkoa sitten ostin elämäni ensimmäiset Wärtsilän osakkeet. Nyt jatkoin samassa suunnassa kahdella lisäkerralla: 18 osaketta kappalehinnalla 11,07 euroa ja toiset 18 osaketta kappahinnalla 10,76.

Kokonaisomistukseni on nyt 70 osaketta ja 740 euroa. Lisää ostan jos kurssi laskee.

Wärtsilä on minua houkuttanut jo tovin aikaa - haluan olla mukana Vaasan seudun energiaboomissa. Hinta on ollut tuntuva. Nyt osakkeen kurssi on alempi kuin kertaakaan viiteen vuoteen, ja P/E-luku on alle 17 lukemissa. Eli ei tämä nyt vielä mikään superhalpa firma ole, muttei nyt ehkä ylihintainenkaan.

Eivät kurssit laske sattumalta: huoli talouden kasvun taittumisesta, kauppasodan uhka ja ihan yhtiön tulokseen liittyvät seikat. Tilauksissa oli lievää vähentymistä ja yhtiöltä on odotettu toteutunutta parempaa tuottoa.

Mutta tämänkaltaisia nämä syklien mukana elävät firmat ovat. Minulle se tarjoaa oston paikkoja. Vähän toivoisin, että kurssi niiaisi lisää, niin saisin ostettua jonkin verran.