Allekirjoitaneen sijoitusvaralisuus versus kaikkien maailman ihmisten sijoitusvarallisuus - kumpi voitti?

Törmäsin Piksu-blogissa mainintaan Allianzin Global Wealth Reporttiin, siis selvitykseen gobaalista varallisuudesta. Raportti on kiinnostava, mutta käytän sitä nyt vain mittarina vertailla itseäni muihin.

Vastuuvapausklausuulina tähän väliin: Kansainvälisissä vertailuissa etenkin eläkkeet heiluttavat tilastoja. Joissain maissa eläkepuoli on kiinni henkilökohtaisessa varallisuudessa, Suomessa tulevista eläkkeistä ei näy euroakaan omassa varallisuudessa.

Kuvassa on kaksi muuttujaa. Keskiarvo finanssivarallisuudesta, sekä keskimmäisen asukkaan varallisuus. Keskiarvo kertoo etenkin paljonko varallisuutta on, mediaani taasen vähän myös siitä, miten tasaisesti tuo varallisuus jakautuu. Jos huoneessa on yksi joka omistaa miljoonan ja yhdeksän jotka eivät omista mitään, niin keskiarvo sanoo, että kaikilla on tilillä 100 000...

Allekirjoittaneen 60 000 euron sijoitusvarallisuus on summa, jolla ei vielä henkseleitä paukutella.  Olisin tuolla listalla jossain taaemmassa jälkijoukossa: ranskalaisten ja italialaisten tasolla, takana tosin Saksan ja Suomen kaltaisia maita.

Mediaanin suhteen olen korkeammalla. Yläpuolella ovat vain sveitsiläiset ja belgialaiset. Japanilaiset ja hollantilaiset ovat siinä samoilla tasoilla herkuilleperson valtion kansalaisten kanssa, ja muu maailma on taaempana.

Suomalaiset ovat kyllä listalla todella alhaalla. Keskimäärin noin 30 000 euron sijoitusvarallisuus, ja keskimmäisellä on varallisuutta vajaat 20 000 euroa.

Mutta tosiaan, kun listalla eivät ole asunnot, eivät eläkkeet eikä kohtalaisen vauras julkinen sektori, niin alhaisen sijoituksen ymmärtää. Mutta silti: pieniä ovat summat, ja joustonvara elämässä on siten valitettavan pieni. Olisi kyllä kaikin puolin hyvä jos suomalaisilla olisi enemmän varallisuutta, ja sitä kautta työstä tai yhteiskunnan tulonsiirroista riippumatonta tuloa.

Kun Nokia romahtaa niin minä ostin (ihan vähän) lisää

Eilinen oli huono, huono päivä Nokian osakkeelle. Liikevaihto on laskussa. Tästä pääsee Taloussanomien uutiseen, jossa on asiasta lisää.

Laskeneen liikevaihdon sijaan luulisin, että sijoittajat pelästyivät sitä, että laskua oli juuri verkkoliiketoiminnassa, joka on Nokian suurin osa (ja jonka tulevaisuudennäkymät ovat aika nihkeät).

Toisaalta liikevoitto kasvoi vuoden takaisesta. Eli vähemmän liikevaihtoa, mutta enemmän viivan alle. Sinällään siis oikeansuuntaisia toimia. Mutta tietty jatkuessaan tuo tie ei voi olla vaikuttamatta myös tulokseen.

17 % tiputus vei myös minun Nokia-omistukseni miinukselle. Reagoin tähän ostamalla 50 osaketta lisää, hintaan 4,21 euroa kappale. Eli tyylini mukaisesti pienin ostoin. Kokonaisnokiaomistukseni on nyt 830 osaketta, kokonaisarvoltaan nykyhinnoin vajaat 3500 euroa.

Ehdotetulla osingonkorotuksella 0,19 euroon osinkosummani tulee olemaan ensi kesänä ennen veroja 157,7 euroa. Eipä tämä nyt tähän asiaan liity, mainitsenpahan vain.

Töissä oli tylsä palaveri, joten ostin Cityconia

Otsikko on hieman raflaavampi kuin ehkä asia nyt oikeasti onkaan, mutta töissä oli eilen tylsää palaverissa. Niinpä vilkaisin sijoituksia, ja palkitsin itseni spontaanilla miniostoksella Cityconia. Ostin 50 osaketta kappalehintaan 2,114 euroa. Eli hieman päälle satasella.

Cityconin kurssi on ollut kevyesti laskusuunnassa, ja omat omistukseni olivat jonkun nelisen prosenttia miinuksella. Kokonaissumma on edelleen vajaata tuhatta euroa, eli kovinkaan isoa osaa Isosta Omenasta en omista.

Tämä ostos tuli tyystin ohi ostolistojeni. Siellä on huomattavasti alhaisempi summa jolla Cityconia lähtisin lisää ostamaan. Laskettakoon tälläinen miniostos spontaaniin karkkipussin ostamiseen. Teki mieli, annoin intohimoilleni vallan.

Aiempaa pohdintaani Cityconista löytyy täältä.

Tinder sijoituskohteena?

Onko suosikkilehteni nykyään Helsingin Sanomat, jota olen lukenut noin aina? Tai yhteiskunnallisesti isojen juttujen perässä oleva Suomen kuvalehti? Nuoruuteni suosikki ja edelleen seuraamani Urheilulehti (aiemmin myös Urheilusanominan tunnetta)? Joku niistä sadoista lehdistä joita pääsen lukemaan työpaikan tunnusten avulla padillä (ja joita en ikinä muista lukea)?

Ehei, suosikkini alkaa olla Osakesäästäjien keskusliiton Viisas raha! Selkeästi kirjoitettuja yritysanalyysejä ja taustapohdintaa sijoittamisesta. Luen lehden varsin tarkoin, ja olen ottanut tavaksi myös jotain sen innoittamana bloggaamaan.

Tällä kertaa huomioni kiinnitti Match Groupin esittely. Kyseessä on deittifirma jolla on repertuaarissaan Tinder sekä noin 30 muuta verkkopohjaista deittailusivustoa.

En lähde varsinaisen yritysesittelyn tielle, se kun lehdestä löytyy. Pikaisesti vain totean, että amerikkalainen yritys, 1,2 miljardin liikevaihto, kova kasvutahti, P/E päälle 35 (eli kova kasvutahti on sisällä hinnassa).

Mutta itse asiaan. Tinderiin en tutustunut niinä aikoina kuin vastaavia palveluita käytin. Monia muita käytin. Ah kuinka minua ärsyttikään kun maksumuuri tuli vastaan. Toisaalta deittipalvelu on sellainen asia, josta monet ovat valmiita maksamaan. Minäkin joskus.

Jos hitusen romantisoi, niin minkä arvoista on, jos tapaa jonkun, jonka kanssa viettää lopun elämäänsä? Onko kymppi kuussa liikaa? Tietty jokin summa on jo liikaa, mutta voi olla, että alassa on hieman samaa kuin vaikka lemmikkieläinbisneksessä. Jos tarjoaa hyvää palvelua isin ja äidin pikku karvaturrimussukoille, niiin siitä hyvästä on valmis myös maksamaan.

Haasteita löytyy. Ja haasteet ovat se syy miksi March Group ei ole ostolistallani, ainakaan tällä hetkellä.

Ensinnäkin kyse on kriittisestä massasta. Täsmälleen sama logiikka jyllää kuin sosiaalisen median kanavissa. Se pärjää, jossa porukka pyörii. Kilpailua on, mutta jos joku onnistuu erottumaan muista (kuten Tinder viime vuosina), niin sitten saa etua jota muilla ei ole.

Tätä kriittistä massaa voi vokotella mainostamalla (Vähän huumorilla: Onko joku nähnyt Eliittikumppanin mainoksia? Minua aina suretti se hotellinjohtajaneito, joka miltei vuoden kertoi kaipaavansa seuraa. Vaikka oli Eliittikumppanissa ilmeisen aktiivinen jäsen, oli televisiomainoksissa ja oikein tyylikkääniloinen tapaus vaikutti olevan.), mutta helppoa se ei ole.

Toinen muuttuja ovat kasvun rajat. Jos ja kun vain deittipalvelu verkossa on yrityksen toimiala, niin se on aika kapea sektori. Myönnettäköön, löytyyhän maailmasta miljardeja sinkkuja. Mutta silti, seinät ovat olemassa. Bisnes voi kasvaa, mutta se on kapean alan bisnestä.

Kolmas riski on merkittävin: yllärikilpailijat. Kuvitelkaa seuraavaa: Match Groupin toimitusjohtaja on aamukahvilla ja avaa Facebookin. Siellä on isolla, että juuri tänään Facebook lanseeraa Facebookiin nojaavat deittipalvelun. Siitä alkaen kaveri olisikin melkoisissa haasteissa toimialan muuttaessa muotoaan.

Ei tuo tietenkään varmaa ole, mutta uuden ajan jäteillä Facebookilla ja Googlella on tapana odotella, että jokin suunta on tarpeeksi iso, ja sitten se yritetään ottaa ryminällä haltuun. Onnistuminen ei kuitenkaan ole varmaa, eivät Googlen yhteisöllisyyspalikat ottaneet tuulta alleen vaikka Google päällään seisoi.

Jälkimmäiseen liittyy myös merkittävin potentiaali. Jos Tinder onnistuisi kasvamaan samanlaiseen rooliin deittailusuunnassa kuin Google on haussa tai Facebook on yhteisöllisyydessä, niin pelkkä sen olemassaolo estäisi kilpailijoita nousemasta suuriksi. Silloin ihan mikä tahansa nykyhinta osakkeesta olisi ihan liian vähän.

o o o

Kuten tuli todettua, Match Group ei ole omalla ostolistalla. Osakesijoituksissani on kyllä yksi puute. En omista ns. uuden ajan jättejä kuin indeksirahastojen kautta. Eli verkossa pyörivät palvelut, robotiikka jne. eivät ole edustettuna sijoituksissani. Riski on, että olen sivussa tulevan vuosikymmenen suurimmasta kasvusuunnasta.

Niinpä olen katsonut Tinder-henkisesti sillä silmällä muun muassa robotiikkaan satsaavia rahastoja. Palaan tähän toiste. 

Ensimmäisen kerran ikinä: allekirjoittaneen varallisuuden muutos, välikatsaus 10/2017

Tervetuloa uuden äärelle. Olen viime aikoina miettinyt omia seurantojani. Neljännesvuosittain olen tarkastellut sijoitusvarallisuuttani. Vaan siinä ei tule huomioitua kokonaisvarallisuutta, eli myös lainojen lyhennyksiä tai säästötilille sijoitettuja euroja.

Niinpä tästä lähtien teen myös toisen neljännesvuosiseurannan. Siinä käyn läpi allekirjoittaneen varallisuuden muutoksen, huomioiden sijoitusten lisäksi myös muun varallisuuden muutoksen.

Tässä on kuva kokonaisvarallisuudestani. Kun ynnää kodin, mökin, sijoitusvarallisuuden sekä säästötileillä olevat eurot, minulla on varallisuutta hieman vajaan 368 000 euroa. Olisipa näin.

Vaan syytä on ottaa lukuun myös velat, joita löytyy noin 138 000 euroa.

Kun nämä ynnää yhteen, niin teoriassa minulla on varallisuutta noin 230 000 euroa. Se on ihan hyvin. Valitettavasti se on myös väärin: asuntoa olisi vaikea myydä, joutuisi maksamaan veroja, osakkeista tulisi niin ikään veroseuraamuksia jne. Eli varmaan tuosta hyvä siivu häviäisi jos kaiken myisin, ja sitten olisin koditon ja asunnoton.

Mutta se yleisistä luvuista. Olennaista on kuitenkin se, mikä on ollut muutos viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nyt siihen, kuvan voimalla, tietty.

Tässä on kuva tuosta 6000 euron varallisuuden kasvusta. Lainat lyhenivät vajaat 1800 euroa ja sijoitukset tuottivat päälle 1300 euroa. Kivoja lukuja Merkittävimmässä roolissa ovat kuitenkin sijoituksiin tai tileille laitetut eurot, vajaat 3000 euroa.

Varallisuuteni kasvoi noin 2000 euroa kuussa, joista tonni tuli pienemmistä kuluista kuin menoista.

Tämä on hyvin, paremmin kuin luulinkaan. Tilanne voi tosin olla ensi kerralla toisin. Kesällä sain näet lomarahoja ja sijoituksetkin tuottivat kivasti. Voi tulla vuosineljänneksiä että on vähemmän mitä säästää, ja sijoituksetkin tuottavat miinusta. Lainat nyt lyhenevät tasaiseen tahtiin.

o o o

Kaikkineen täytyy todeta, että varallisuutta kertyy näemmä kivaan tahtiin. Jos menisi tähän malliin koko vuosi, niin varallisuutta kertyisi miltei 25 000 vuodessa. Se on neljässä vuodessa 100 000 euroa, vuosikymmenessä 250 000 euroa ja niin edelleen...

Puolen miljoonan pääoma, joka on ihan erään kollegaboggaajan blogin nimi, olisi siis semmoiset 11 vuotta. Ideaalitilanteessa vähemmän, koska sijoitusvarallisuuden kasvaessa se myös tuottaa enemmän.