UA-52254593-1

10.11.2019

Osinkojen välikatsaus 11/2019: Ennätystasoilla, mutta kasvutahti hiipuu

Käyn läpi osinkojeni (ja muiden passiivisten tulojen) tilannetta aina kahden kuukauden välein. Eli aina parittoman kuukauden alussa seuraa ilon ja onnen hetki, kun pääsee tekemään graafeja. Tämän nostatuspuheenvuoron jälkeen onkin sitten selvästi syytä hypätä ensimmäiseen graafiin.

Tässä on graafi osingoistani vuositasolla. Sijoittamista aloittelin loppuvuonna 2013 - muuten kuusi vuotta sitten - ja jo loppuvuonna tilille kilahti yllättäen Koneen bonusosinko. Se oli hieno juttu se.

Tämän vuoden osinkokertymä on nyt 1743 euroa. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Per kuukausi tämä on keskimäärin jo miltei 150 euroa kuussa.

Jossain vaiheessa vuotta elättelin toiveita, että 2000 euron raja menisi tänä vuonna rikki. Niin tuskin käy. Loppuvuosi on kuitenkin melko maltillista osingonmaksujen suhteen. Lisäksi Nokia perui pari seuraavaa neljännesvuosiosinkoa. Tiedä vaikka se noin 50 euroa olisi se, joka pitää minut rajan alla.

Tässä ovat sitten osinkosummien vertailut kuukausitasolla. Käytännössä olen jokainen kuukausi saanut osinkoja hieman enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Yli 200 euron kuukausia on kolme, ja 100-200 euron kuukausia toiset kolme. Neljänä kuukautena osinkosumma on ollut yli 100 euroa.

Osingot ja laajemmin sijoittaminen ovat kyllä jännää hommaa. Kun jonnekin sijoittaa ja antaa olla, niin varsin usein sieltä pukkaa nousevaa osinkoa vuosi toisensa jälkeen.

Esimerkiksi Omega Healtcare Investors (hoivatiloja, pääosin Yhdysvallat, REIT) on maksanut minulle tähän mennessä verojen jälkeen osinkoa noin 400 euroa. Aina vaan neljännesvuosittain. Olen firmaa ostanut 1600 eurolla, tosin olen hitusen keventänyt osuuttani sitten kolmen vuoden takaisin.


Tässä on sitten kumulatiivinen graafi. Käytännössä koko vuosi on mennyt hitusen edellisen vuoden yläpuolella. Hieman yllättäen isoin hyppäys on kuitenkin tullut nyt pikkuhiljaa syksyn aikana.

Osasyy tähän on, että yhä useammat suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet jakamaan osinkojaan kahdesti tai neljästi vuodessa. Käytännössä kevään rooli on pienentynyt, ja syksyn kasvanut.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?


Tämä vuosi tuo tullessaan vielä jonkin verran osinkoja. Summa painunee jonnekin päälle 1900 euron lukuihin.

Ensi vuoden spekulaatioihin menen tammikuussa. Tulen ottamaan käyttöön osakesäästötilin (joka tuo verottomia osinkoja), mutta sen täyttäminen on vuosien projekti joka ei heti vaikuta näihin tilastoihin.

Muutoin yritän kuntoilla enemmän, koti on osin remontissa ja joulukin lähestyy. Eli sijoituspuolta en nyt paljoa edes mieti. Sallin vain osinkojen saapua tililleni.

3.11.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 11/2019: Nokian notkahduksen verran miinusta

Uusi kuukausi, vanhat kujeet. Tervetuloa sijoitusten ja varallisuuden välikatsaukseni pariin.

Ensimmäisessä graafissa näky paljonko olen euroja sijoittanut, ja minkä verran enemmän on kertynyt sijoitusvarallisuutta. Sijoittanut olen noin 59 000 euroa, ja sen päälle on kertynyt pyöristettynä 23 600 euroa. Kiva!

Tässä on sitten graafi jossa näkyy mitä on kuukausittain (aiemmin vuosineljänneksittäin) tapahtunut. Punainen kertoo miten arvo on muuttunut, ja sininen miten olen sijoittanut lisää. Aika heiluvaista on ollut viimeinen vuosi.

Vasemmassa reunassa on muuten tasaisempaa kun kyse on kolmen kuukauden keskiarvosta. Varmaan ryhdyn kohta siistimään graafia siten, että esimerkiksi viimeinen vuosi on kuukausitasolla ja sitä aiemmat kolmen kuukauden keskiarvoja.


Kun vilkaisen kokonaisvarallisuuttani, niin ihan kivalta jälleen näyttää. Velka on alle 200 000 euroa, velaton varallisuus päälle 300 000 euroa ja kokonaisvarallisuus pian puoli miljoonaa.

Perisuomalaiseen tapaan varallisuus on tosin pitkälti kodin ja mökin seinissä, ja siten hankalasti realisoitavaa. Mutta varallisuutta se on asuntovarallisuuskin.


Viimeinen kuva on aina kiinnostavin. Mistä muutos. Noh, lainat lyhenivät jälleen 760 eurolla. Jemmatileille siirsin 300 euroa. Miinusta tuli sijoituksista, vaikka sijoitin lisää 250 euroa, niin silti miinusta tuli vajaa 900 euroa.

Tuo on muuten suunnilleen sen verran, mitä Nokian osakkeeni sukelsivat kuukauden aikana. Eli tällä kertaa tarjolla on ilmeinen syy.

Jännä psykologinen juttu, muuten. Minulla on ollut sellainen "nyyh nyyh, huono varallisuudenkertymiskuukausi nyt on, kun kurssit tippuvat" -tunne. Mutta loppujen lopuksi koko kuukauden saldo oli +200 euroa. Lainan lyhenemiset vetivät plussalle.

Eli kun huonokin on ihan jees, niin sehän on hyvä.

Miten tästä eteenpäin?


Noh, käyn töissä, jemmaan euroja ja sijoitan jos tilaisuus tulee. Että siinä mielessä on ihan selkeää.

Mutta ei siinä kaikki. Kotona menee (taloyhtiön toimesta) keittiön ja makkarin seinää matalaksi ja uusi tilalle, sinne kun on joskus päässyt vettä. Ei ole dramaattinen asia, mutta remonttia pukkaa. Samassa yhteydessä ajattelin sitten laittaa keittiön ja kenties lattiatkin uusiksi. Nuo menevät minun piikkiini.

Voi siis olla, että syön pois jemmaeuroni ja myyn myös hieman sijoitusvarallisuutta. Tylsäähän semmoinen on, mutta sitä varten tässä sijoitetaan, että on jouston varaa.

Plus noin 20 vuotta vanha koti alkaa olla jo virttynyt ja kulunut. Uusiksi laittamalla on glamourimpaa elämää, ja myydessä saisin luultavasti takaisin sen, mitä nyt satsaisin.

Tämä tarkentuu.

Eikä siinä kaikki. Kun kerran realisoida ehkä pitää, niin olen alkanut katsomaan kahta pitkäaikaista rahastosijoitustani. Ålandsbanken asuntorahaston tuotto junnaa noin 3 % tasolla, eli arvonnousu on taittunut. HCP Quant on vedellyt vuosia miinuksella, vaikka taloudessa on mennyt hyvin.

Saattaa olla, että ostonappi kutsuu osin tai kokonaan. Mutta näihin palaan eri bloggauksissa.

25.10.2019

Nokia: ostin vähän lisää, sekä mietin, onko johto ajan tasalla

No nyt on vuoristorataa. Nokia julkaisi eilen noin ennakoidun mukaisia talouslukuja - ja merkittävästi aiempia odotuksiaan heikompia ennusteita tulevasta.

Ostin sitten 108 osaketta Nokiaa, kappalehinnalla 3,67 euroa. Ihan vain koska ostorajani osuivat kohdalleen. Taidan kuulua siihen suureen joukkoon lojaaleja suomalaisia jotka omistavat Nokiaa. ”Kyllä se siitä.” ”Kyllä Nokia tuosta nousee.”

Mutta jos nyt rehellisiä ollaan, niin ei tämä ole hyvä käänne. Nokia on varoitellut, että tämä neljännes ei ole niin hyvä. Mutta oli vähän huonompi kuin varoittivat. Samaan aikaan Huawei sanoo myyvänsä paljon 5G:tä ja Ericsson on hyvässä vireessä. Eli onko kyse alan huonosta tilanteesta, vai Nokian?

Nokian johto sanoo nytkin, että parempi neljännes on tulossa. Jo aika pitkään 5G on ollut ihan oven takana. Lause alkaa jo kulumaan. Onkohan mahdollista, että johto haluaa itsekin asiaan uskoa, ja maalaa isolla pensselillä kuvaa, johon haluaa itsekin uskoa?

Myös osingonmaksun keskeytys kahdeksi neljännekseksi yllätti. Totta on, että kun investoidaan, niin parempi ottaa se osingoista kuin velalla. Mutta ei siitä ole kuin vajaa vuosi kun johto korosti Nokian halua olla vakaa osingonmaksaja. Ja että neljännesvuosiosinkoihin siirryttiin osin tästä syystä.

Puheet siis vaihtuvat aika kovaan tahtiin. Joko ollaan vähän pihalla, tai toivotaan, että kauniit puheet muuttuvat todeksi. Kumpikin on huolestuttava merkki.

Noh, kaiken tämän pohdinnan jälkeen ostin lisää. Eikös ole loogista?

Taustalla on sama syy kuin ennenkin. Nokia toimii potentiaalisella toimialalla, ja sillä on edelleen saumaa hienoon tulevaisuuteen. Nyt tuli vain jonkin verran mutkia tuolle matkalle. Toivottavasti matkalla ei eksytä.

Olen muuten unelmoinut, että osinkosummani nousisi tänä vuonna verojen jälkeen 2000 euroon. Lähelle on menossa. Nokian osingon jäädytys taisi kuitenkin olla kuolinisku tuolle toiveelleni. -50 euroa tilanteessa, jossa on euroista kiinni, keikauttaa kyllä lautaa.

12.10.2019

Kahdesti lisäys Wärtsilää


Kuun vaihteessa, toissa viikolla, pörssikursseissa oli hieman sakkausta. Kovinkaan mullistavia asioita se ei minun elämässäni merkinnyt, mutta Wärtsilän kurssi painoa kohden ostorajojani.

Niinpä ostin lisää Wärtsilää, ensin 20 osaketta hintaan 9,81 euroa ja perään 21 osaketta hintaan 9,61 euroa.

Perustelut ovat samat kuin ennenkin. Koen, että hyvä ja vähän syklinen yhtiö. Nyt talousluvuissa on ollut huonompaa suuntaa, ja maailmankaupassa myös. Niinpä hinta on laskenut. Tykkään kuitenkin länsirannikon energiabuumista ja siinä on ilo on mukana. Pitkällä tähtäimellä luulen, että Wärtsilä on hyvä hankinta.

Kokonaisomistukseni Wärtsilää on nyt 202 osaketta, keskiostoni on 10,55 euroa ja kokonaisarvo on 2100 euroa. Miinuksella olen tällä hetkellä puolitoista prosenttia. 

Perjantaina Wärtsilä on muuten hypännyt - yhdessä kaikkien muiden kanssa - 4,5 %. Yritin katsoa että miksi, mutta yhtiö ei ole julkaissut mitään uutta. Varmaan tuossa on kyse ihan vaan "kauppasota lientyy kenties" -uutisista, jotka ovat Wärtsilälle merkkiviä uutisia.

6.10.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 10/2019: Velaton varallisuus päälle 300 000 euroa!

Se on kuun vaihde, ja kuukausikatsauksen aika. Nyt vielä aika iloisen sellaisen. Tuossa kesää vasten mietin, että on kolme rajapyykkiä vastassa. Alle 200 000 euron velkamäärä, 300 000 euron velaton varallisuus ja 500 000 euron kokonaisvarallisuus.

Noh, ensimmäinen rajapyykki ylittyi kuukausi sitten, ja nyt velatonta varallisuutta on päälle 300 000 euroa. Mutta höpinät sikseen, ja mennään kuviin.

Tässä on kuva sijoittamistani euroista ja arvonnoususta. Etenkin sijoitettujen eurojen viiva on noussut varsin tasaiseen tahtiin. Pari kertaa olen siirtänyt euroja muuhun käyttöön, mutta pääosin olen vain pikku hiljaa työntänyt lisää euroja sijoituspuolelle.

Tällä hetkellä olen tienannut 24 700 sijoituksillani, eli kaikkineen tuottoprosentti on 42 % luokkaa. On hankala sanoa missä ajassa, kun koko ajan sijoitan lisää.

Tässä on sitten kuukausittainen vertailu. Vanhemmat ajat ovat tosin kolmen kuukauden keskiarvoja, ja siten latteampia.

Mutta joka tapauksessa: viime kuussa sijoitin lisää vain 250 euroa. Sen sijaan arvonnousua tuli 3100 euroa. Tosin jos nyt tekisin uuden välikatsauksen, niin varmaan tonni, pari olisi jo huuhtoutunut pois. Mutta ei sillä väliä, sillä kuukausikatsauksia teen vain kuukauden vaihteen luvuista.

Tässä on sitten kuva kokonaisvarallisuudesta ja veloista. Velkamääräni on nyt hitusen alle 200 000 euroa, ja kokonaisvarallisuus on hitusen yli 300 000 euroa.

Puolen miljoonan kokonaisvarallisuus lähestyy sitä tahtia kuin osakkeet tuottavat ja sijoitan lisää rahaa tai laitan sitä säästötileille. Kokonaisuvarallisuuteni on 498 350 euroa, eli vajaan parin tonnin kuluttua sitten.


Sitten kuvista ehkä kiinnostavin, höystettynä vasemmalla olevalla viivalla jota en jaksa käydä poistamassa. Tässä on kuva siitä, mihin varallisuuteni kasvu perustui.

Lainat lyhenivät 757 eurolla. Säästötileille siirtin 300 euroa. Sen lisäksi sijoitusvarallisuus kasvoi 3358 euroa (josta 250 euroa oli aiemmin mainitsemaani lisäeurojen sijoittamista).

Niinpä varallisuuteni kerttyi viime kuussa yhteensä 4415 euroa. Ei hassumpaa.

2.10.2019

Kolmesti miniostoksilla: ketsuppia, pankkipalveluita ja ruotsalaista sijoitusyhtiötä

Eikös ollut arvoituksellinen otsikko? No, ei varmaan ollut. Oli tylsä otsikko. Tylsä on aihekin.

Pian puolitoista kuukautta sitten kurssit notkahtivat. Tein paljon pieniä ostoksia, mutten ole ehtinyt asiasta sen kummemmin bloggaamaan. Nytpäs ehdin, takautuvasti.

Ostin ruotsalaista sijoitusyhtiö Kinnevikiä 9 osaketta hintaan 236,20 kruunua osakkeelta. Kinnevikkiä olen ostanut muutaman pienen erän. Ajattelen, että tuo on tuollainen "ikuisesti rahani hoidossa, perikunta kiittää ja osinko minulle siinä välissä" -suunnan sijoitus. Jos kurssi notkahtelee, ostan pikku hiljaa lisää.

Nordeaa ostin 55 osaketta kappalehintaan 5,389 euroa. Nordean kurssi tuntui jotenkin jo kohtuuttoman alhaiselta, ja ostolistaukseni loistivat vihreänä. Joten pieni erä lisää.

Ostin myös hieman KraftHeinzia, 8 osaketta 25,50 dollarilla. En nyt tiedä onko järkevää - yritys on tirbulenssissa - mutta toisaalta se voi olla hyvä hetki pikku hiljaa kiinnittyä uusiin suuntiin.

o o o

Minusta olisi kiva sijoittaa tasaisesti. Käytännössä kuitenkin ehkä noin kolmen kuukauden välein kurssit nykäisevät miinukselle. Taulukossani yhä useampi solu muuttuu vihreäksi, ja riennän tekemään runsain mitoin pieniä ostoksia.

Tämä on ihan järkevä taktiikka suhteessa linjauksiini. Mutta se on tylsempää. Ostos viikossa olisi palkitsevampaa. Mutta voi voi, ei elämässä saa kaikkea. Minulle riittäisi ihan hyvin melkein kaikki.

28.9.2019

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 12: Puolison rahastosijoitusten kuulumisia


Onnellinen parisuhde on hieno asia. Sellaisessa minä elelen. Tosin eri asunnoissa ja välillä arjen alle jumiin jääneenä, mutta silti. Hienoja aikoja, mielensäiloittaja!

Tuossa talvella koitti hieno parisuhdehetki. Yön pimeydessä puoliso kysyi mitä kannattaisi tehdä jos haluaisi sijoittaa. Ajattelin, että aukeaa uusi, iso ja hieno maailma. Ei nyt sentään, mutta hetken ikkuna oli auki. Täältä löytyy bloggaus noista ajoista.

Viikonvaihteessa pohdin kuinka Donald Trump voisi halutessaan tehdä puolittaista sisäpiirikauppaa: kun hän twiittaa jotain positiivista kauppasuhteisiin liittyvää, pörssikurssit nousevat. Ja kun mollaa Kiinaa, ne laskevat. Jos joku vaan tietäisi ensi yön twiittien sävyn, olisi helppo keinotella miljardeja.

Noh, puhe kääntyi sijoituksiin ja pohdin ääneen onkohan puolisi plussalla vai miinuksella. Hän innostui ja meni katsomaan. On sijoittanut lukuisia tonneja, ja oli plussan puolella kuutisen prosenttia.

Tuo on ihan hyvin, etenkin kun tuoreimmat sijoitukset ovat juuri tehtyjä. Puolisokin vaikutti yllättyvän.

Mainitsin sitten, että jos tulee nyyh nyyh kauppasotia, niin voivat miinuksellekin sukeltaa. Mutta silloinkin kannattaa vaan odotella, kyllä ne aina lopulta jotain tuottavat. Huomaan vähän pohjustavani sitä, että jos tulee isompi pörssiromahdus, niin hän ei tee johtopäätöksiä ja kotiuta tappioita.

Puolison etuja on, että hän ei liikoja murehdi. Fiksukin on. Ja kaunis. Lisäksi hajamielisyys auttaa: hän on niitä ihmisiä joka voi unohtaa 10 000 euron sijoitukset vuosikymmeniksi. Sitten joskus ilahtuu.

Elämme edelleen iloisia aikoja, mielensäiloittaja!

Tässä on muuten linkki bloggaussarjaani voiko treffeillä puhua sijoittamisesta.

21.9.2019

Osinkojen välikatsaus 9/2019: Ennätystasoja kolkutellaan

Kuunvaihteessa pääsen tekemään osinkovertailujani. Käytännössä seuraan sitä, paljonko olen saanut osinkoja tai osinkoihin rinnastuvia tuloja, ja miten menee suhteessa aiempiin vuosiin. Nyt on vuorossa elo-syyskuun taitteen tilanne.

Vastaan omaan kutsuuni esittelemällä alkuun kuvaa siitä, paljonko olen saanut osinkoja tänä vuonna. Summa on verojen jälkeen.

Tämän vuoden saldo on piirun verran alle 1500 euroa, tarkemmin sanottuna 1498 euroa. Olen vajaat 60 euroa jäljessä kaikkien aikojen ennätystäni. Veikkaan, että edellinen ennätys menee rikki jo syyskuussa.


Seuraavassa kuvassa on sitten osinkomäärä kuukausittain. Kun vertaa tätä ja viime vuotta, niin plussaa on tullut joka kuukausi. Se ei ole ihme: olen ostanut pikku hiljaa lisää osakkeita, ja muutamat firmat ovat nostaneet osinkojaan. Yhdessä nuo merkitsevät tasaista nousutahtia.

Kun tarkastelee samaa kumulatiivisesti, niin kivaltahan tuo näyttää. Eroa alkoi tulla alkuvuodesta, huhtikuussa tuli nykäisy, ja sen jälkeen kasvutahti on ollut tasaista.

Täytyy myöntää, että minua vähän jännittää se, kuinka lähelle 2000 euron summaa osinkokertymä kasvaa. Tein siitä ihan kuvan.


Jos loppuvuosi menisi ihan samoin kuin viime vuosi, niin päätyisin noin 1900 euron tienoille. Täsmällinen summa olisi 1872 euroa. Eli jäisi vielä pienen matkan päähän.

Vaan sitten viime vuoden Nokia on siirtynyt neljännesvuosiosinkoihin. Se merkitsee 42,5 euroa "bonusta". Jäljelle jää noin 85 euroa kurottavaa, joka olisi pitänyt ihan kädet savessa ansaita. Tosin ei onneksi minun käsieni, oi tätä omistamisen iloa.

Elämme jännittäviä aikoja! Tai oikeastaan minä elän, ja kerron teille välillä tarinoita jännittävistä ajoistani.

19.9.2019

Ostoksilla: kaksi erää Handelsbankenia

Menen nyt tarinoissani kauan menneisyyteen. Olipa kerran elokuu 2019, noin kuukausi sitten. Pörssikurssit notkahtivat, ja tein lukuisia pienehköjä ostoksia. Nyt sitten ostoksistani raportoin, hieman niin kuin muistelmiani kirjoittaisin.

Handelsbankenia ostin lisää ensin 25 osaketta kappalehintaan 85,3 kruunua. Toinen ostos oli sitten niin ikään 25 osaketta, tällä kertaa hinnalla 82,66 kruunua osakkeelta. Yhteensä ostin siis lisää vajaalla 400 eurolla.

En ole erityisemmin suunnitellut ostavani Handelsbankenia. Vaan hinta notkahti oikein kunnolla, ja ostosuunnitelmataulukkoni olivat jo tummalla vihreällä. Joten ei muuta kuin ostotoimeksiantoa sisään.

Handelsbanken on vakaa ja varovainen ruotsalainen pankki. Käsittääkseni mitään "yrityskohtaista" kriisiä ei ole käsillä, ihan vain yleinen toimialan ahdistus. Mitä niitä nyt on? Matalat korot ja toimialan muutos nyt ainakin.

Aiempia bloggauksiani Handelsbankenista löytyy täältä.

Sitten tuon notkahduksen ja viimeisimmän ostoni Handelsbankenin kurssi on noussut päälle 10 %. Kokonaisomistukseni on nyt 241 osaketta joiden arvo nykykurssilla on 2075 euroa.

8.9.2019

Pikkuostoja jo kahden viikon takaa: Paluu 3M:n omistajaksi


Tuossa pari viikkoa sitten pörsikurssit niiasivat. Minun kannaltani se merkitsi sitä, että ostin aika monta pientä erää aika monen yrityksen osakkeita. Vaan kun on kiirettä pukannut, en ole ehtinyt bloggaamaan. Mutta nyt ehdin.

Palasin minulle uuden ja samalla vanhan yrityksen omistajaksi. Ostin 3M:mää, ensin kaksi osaketta dollarinhintaan 159,52, toiset kaksi hintaan 156,80 dollaria ja viimeisimmät kaksi hintaan 155,50 dollaria.

Noiden ostojen jälkeen kurssit kääntyivät eri suuntaan, ja 3M:n kurssi on nyt jossain 164 dollarin tienoilla.

Mutta miksi 3M?

Omistin yritystä joskus vuosia sitten. Ostin 3M:mää vuonna 2014. Myin osakkeeni pois muistaakseni kun vaihdoin välittäjää Nordnetistä Nordeaan syksyllä 2016. Ulkomaalaisia osakkeita ei saanut siirrettyä arvo-osuustililtä toiselle, joten myin 3M:män, enkä tullut ostaneeksi sitä enää takaisin.

Tässä on kiteytykseni yrityksestä vuodelta 2014:

"3M on yli sadassa maassa toimiva yritys joka toimii ties kuinka monella sektorilla. Kivijalkoja siis riittää. Kauas on yritys kulkenut Minnesotalaisista kaivoksista (The Minnesota Mining and Manufacturing Company), vaikka omistaa niitäkin. 

Pääsyitä hankintaan tasainen ja kasvava osinkohistoria, kohtalainen hinta ja osakkeiden takaisinostosuunnitelma. Lisäksi ostan mieluummin yhtiöitä johon minulla on jonkinlainen suhde, ja post-it -lappuihin minulla on ollut yhteys jo vuosikymmeniä, ja Suomen pääkonttori on Espoon Leppävaarassa."

Tässä välissä yritys ei ole minua houkuttanut kun hinta on ollut tuntuvahko. Nyt on tullut alamäkeä noin kolmen vuoden takaiselle hintatasolle, jolloin "ostosuunnitelmataulukkoni" yksi solu muutti väriä vihreäksi. Se oli minulle merkki ryhtyä katsomaan asiaa tarkemmin.

Noh, eivät kurssit laske ilman syytä. Isoin muutos on, että myynnin kasvu on ollut tämän vuoden aikana miinusmerkkistä. Eli muutaman viiden vuoden noin 5 % kasvu on tippunut nollan tuntumalle. On siinä syytäkin sijoittajien olla huolissaan. Lisäksi tuo kasvu on tullut voluumin - ei tuotteiden hinnannousun - myötä. Artikkeli asiasta löytyy The Motley Foolista.

Jos firman suunta muuttuu, niin kiva. Jos ei, niin voi voi. Tänä vuonna firma maksaa osinkoa 4,32 dollaria osakkeelta. Eli sellaista vajaan kolmen prosentin verran.

Jälleen kerran olen ostamassa isoa yritystä jolla on mennyt hyvin, muttei tällä hetkellä mene. Ostan lisää jos kurssi alittaa vielä tuon viimeisimmän ostohintani kahdella prosentilla. Jos ei niin sitten odottelen ja katsotaan miten käy.

o o o

Loppuun keventävä tarina. Aikoinaan 3M ei patentoinut post-it -lappuja Yhdysvaltain ulkopuolella. "Ei kaupallista potentiaalia." Eli jokaisesta rapakon takana myydystä lappuspinosta tulee dollareita, mutta muualta maailmasta ei.

Aloittavatkohan vieläkin jokaisen johtoryhmän kokouksen hiljaisella hetkellä?

1.9.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 9/2019: Sijoitusvarallisuus 80 000 euroa!

Se on kuun vaihde. Se taas tarkoittaa sitä, että pääsen tarkastelemaan sijoitusten ja varallisuuteni välitilannetta.

Otetaan alkuun graafi sijoituseurojen määrästä ja muutoksesta. Sijoitusvarallisuuteni on ensimmäistä kertaa oli 80 000 euroa, tarkasti sanoen 80 063 euroa! Se on ihan hyvin. Tosin tässä on myös dopingia mukana, sillä sijoitin lisää 2850 euroa. Sijoitusten arvonmuutos nimittäin oli noin tonnin verran miinuksella.

Suhteessa nollalinjaan olen plussalla 21 500 euroa. Eli tuon verran vähemmän olisi varallisuutta jos olisin laittanut eurot nollakorkoiselle säästötilille.

Tässä kuussa painopiste oli tosiaan uusissa euroissa. Huomaan selkeän kuvion: kun kurssit sukeltavat ja ostorajani lähestyvät, niin kaivan lisää euroja. Kun kurssit nousevat, niin siirrän sijoituksiin vain satasia.

 Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Varallisuutta (koti, mökki, sijoitukset) on 494 700 euroa. Velkaa piirun verran alle 200 000 euroa, eli 198 900 euroa. Tätä kautta velatonta varallisuutta on 295 800 euroa.

Ihan kivasti menee. Mukavinta on tuo kulma, etenkin velattoman varallisuuden keltainen käytä nousee tasaiseen tahtiin ylöspäin.


Kuukausitasolla kiinnostavin kuva on tässä: mitkä olivat tämän kuukauden muutokset. Säästötileiltä napsin 1700 euroa (ja kuten yllä todettiin, siirsin sijoitustileille lisää 2850 euroa). Sijoitusvarallisuus kasvoi vajaalla 1800 eurolla ja velat lyhenivät vakiosumman eli noin 760 euroa.

Kaiken kaikkiaan lisävarallisuutta kertyi 850 euroa, eli vain jonkin verran enemmän kuin mitä lainat lyhenivät. Tässä mielessä kyseessä oli välikuukausi. Mutta ihan kiva sellainen.

25.8.2019

Mitä Trump tavoittelee kauppasodillaan, ja miten varaudun huomiseen pörssilaskuun


Ostan osakkeita kun niiden hinta on "pienessä kuopassa". Keskimääräinen ostokseni on 200 euron kokoluokkaa, ja teen ostoksen kun yrityksen kurssi on tippunut 2 % viime ostoskerrasta.

Olen alkanut hahmottamaan, että taktiikkani sopii presidentti Donald Trumpin tyyliin. Hän twiittaa kaikenmoisia, kurssit reagoivat - ja sahausliikettä riittää.

Viimeisen viikon aikana Trump on sekä (leikkinyt) kiukkuista kun ei saa ostaa Grönlantia, että heitellyt bensaa kauppasodan juurelle.

Vääntö Kiinan kanssa ei ole kuitenkaan niin kummallista kuin monet sen näkevät. Kyseessä on vuosikymmenien mittainen prosessi, ja loppujen lopuksi ihan normaalia yhdysvaltain ulkopolitiikkaa sekavalla twiittaus-kuorrutuksella. On kaksi syytä miksi on ihan hyvä ärhennellä Kiinalle.

Kiina ostaa muualta, muut eivät osta Kiinasta. Kun kurssit notkahtavat yhdysvalloissa, minä ostan kenties tuhannella eurolla muutaman firman osakkeita. Kiinalaiset sijoittajakollegat laittavat ostoksiin miljardeja.

Kun kurssit notkahtavat Kiinassa, ei sinne niin vain sijoitetakkaan länsimaisia euroja tai dollareita. Maassa on sekä rajoituksia ulkomaisen omistuksen määrälle, että yrityksiä, joita eivät saa ulkomaalaiset omistaa lainkaan. Bonuksena vielä isoja valtionyhtiöitä kansainvälisillä markkinoilla.

Käytännössä kyse on siitä, että Kiina pelaa samoilla talousmarkkinoilla kuin muutkin, muttei avaa omaa kotipesäänsä samanlaiseen peliin kuin muut osalliset ovat avanneet. Tämä antaa Kiinalle kilpailuetua verrattuna muihin.

Toinen Kiinaan liittyvä haaste on, että immateriaalioikeuksiin suhtaudutaan leväperäisemmin. Piraattituotteita tehdään, ja myös patenttisuojan alaisia teknologioita on käytetty avoimesti tai vähemmän avoimesti.

Tässä kohden syntyy toinen kilpailuetu. Lisenssimaksut ovat pienempi tai niitä ei makseta lainkaan. Sillä saa etua itselle, ja toinen menettää.

o o o

Noh, Trump meuhkaa kaikesta epäolennaisesta, kuten kauppataseen alijäämästä. Haluaa henkilökohtaisia diilejä ja myönnytyksiä. Ihan lasten leikkiä on tuommoinen.

Jos hän saisi vaikutettua noihin yllämainittuihin, niin se heijastuisi myös muualle. Jos ainutkertaisella diilillä yrittää muuttaa isoja virtoja, on se kuin joesta kauhoisi sankolla vettä. Minimaalista puuhastelua.

o o o

Sitten arjen sijoituksiini. Trump twiittaili perjantaina kauppasodan kiristämisestä. Aika monien kiinalaisten tuotteiden tulli nousee 25 prosentista olisikos ollut 30 prosenttiin. Eli aika tuntuvaksi. On vahva syy uskoa, että kurssit reagoivat ihan tuntuvalla laskulla. Jo perjantaina kurssit laskettelivat.

Reagoin siten, että kävin perumassa ostotoimeksiantojani. "Ostoja 2 % välein" ostotaktiikkani on nimittäin heikoimmillaan kun tulee paljon äkillistä pudotusta. Esimerkiksi Wärtsilän seuraava ostoraja on ihan vieressä. Luultavasti ostaisin notkahduksen alussa, enkä edes sen keskivaiheilla.

Huomenna aion seurata ensin Suomen pörssiä päivän mittaan, että Yhdysvaltain vastaavaa illemmalla. Kun kurssit ovat tippuneet siihen kun tippuvat, tsekkaan onko jokin tai jotkin ostoslistalla olevista yrityksistäni ostorajojeni alapuolella. Jos kyllä, niin ostan lisää sen hetken hintaan.

Ei tämä nyt mikään kultakaivos ole. Jos vaikka tonnilla ostan, niin voin säästää muutaman kympin. Mutta aina on kivempaa ostaa vähän halvemmalla kuin edes hitusen kalliimmalla.

Kuva: Colton Duke / Unsplash

18.8.2019

Myin Lehtoni pois, sekä listaus siitä mitä virheitä onnistuin tekemään

Nonniin. Joskus sitä joutuu toteamaan, että pieleen meni. Myin Lehtoni pois.

Tarina minusta ja Lehdosta alkaa muistaakseni marraskuusta 2017, eli suhde oli parin vuoden mittainen. Miellyin pieneen, kasvavaan ja kannattavaan yritykseen. Noita kolmea löytää samasta paketista vain harvoin.

Tämän linkin kautta löytää Lehtoon liittyviä bloggauksiani.

Ensimmäiset ostot olivat runsaan kympin hintaan. Kun kurssi tippui, ostin lisää oman logiikkani mukaan pieniä eriä aina 2 % kurssilaskun jälkeen. Alkuun olin iloinen että kurssi tippuu - saanhan samalla aiempaa halvemmalla.

Mutta mutta. Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ollut. Sillä pienenä Lehto pysyi, mutta se kasvu ja kannattavuus.

Ensin alkoi sakata kasvu. Kasvun hidastuminen ei ole sinällään mikään huono asia, yritysten kannattaa kasvaa kun on paikka, ei pakonomaisesti. Mutta muutos se oli silti.

Seuraavana iski kannattavuus. Ensin se heikkeni, mutta johto maalaili kuvaa, että heikkeneminen oli tässä. Sitten se heikkeni lisää. Sitten lisää ja vielä vähän lisää.

Matkan varrella myös nykyiset pääomistajat vähensivät omistustaan. Se on - etenkin pienten yritysten tapauksessa - merkki jota kannattaisi kuunnella. Oli se merkki minullekin, mutta päätin vain pidättäytyä lisäostoista.

Tuumasin myös Lehto-osakkeiden myyntiäni, jossain 7 euron kappalehinnan tienoilla, mutta ajattelin odotella vielä vähän. Sitten oltiinkin viidessä ja lopulta nykyisissä kahden euron kappalehinnan tuntumissa.

Myin siis osakkeeni kappalehinnalla 1,901 euroa, ja sain euroja 1050. Tappiota tuli hitusen päälle 2000 euroa. Käytännön tasolla kyse on tappioiden realisoinnista, saan tuosta tappiosta huomioida verotuksessa vajaan kolmanneksen, eli jonkin 600 euroa. Eipähän tule pahemmin mätkyjä ensi vuonna.

Mutta tarina ei tähän lopu. Ostin miltei heti Lehtoa 200 euroa, eli noin viidenneksen siitä, mitä myin. Tämä on lähinnä periaatteelinen ostos - jos Lehto nyt lähtee nousuun, niin en sitten ole vain nauttinut kurssilaskusta. Saattaa olla, että ostan vielä hieman lisää. Yritän tarkastella Lehtoa tästä eteenpäin mahdollisimman etäältä, ostaisinko lisää jotain muuta vastaavassa tiltanteessa olevaa yritystä.

Mitä sitten voin oppia Lehto-operaatiostani:

  • Ostan kun kurssi tippuu -taktiikkani toimii vain, kun joko kurssi on laskenut ilman erityistä yritykseen liittyvää syytä tai ollaan jo lähellä pohjia. Sen teho heikkenee jos kurssi niiaa kympistä kahteen euroon.
  • Pienissä yrityksissä muutokset ovat nopeampia - positiiviseen ja negatiiviseen. Jos firmalla on vain muutama rauta tulessa, niin pienetkin muutokset voivat heilauttaa kokonaisuutta paljon. Isoilla firmoilla muutokset ovat rauhallisempia.
  • Ei saa kiinnittyä aiempiin valintoihini. Vaikka asian tiedoston, en tiedä, vaikuttiko se valintoihini. Ostin kun aiemminkin olin ostanut ja nyt sain vähän halvemmalla. Mutta se nyt vain on niin, että muuta maailmaa eivät kiinnosta minun omat rajani.

Onko Lehdolla tulevaisuutta? Voi hyvinkin olla. Rakennusala on syklinen ala, ja kun yritys pääsee irti tappiota tuottaneista projekteistaan, niin tilanne voi muuttua. En ole kuitenkaan vakuuttunut tämän hetken toiminnasta. Ihan samoin kuin minun oli hankala myöntää, että nyt ei sijoituksellani mene kovinkaan hyvin, niin Lehdon johdolla taisi olla vaikeaa myöntää, että bisnes sakkaa.

Tuskin tässä nyt kympin kursseihin palataan. Saattaa olla, että kävi kuin Nokialle vuosikymmen sitten. Firma on uudessa asemassa ja tilanteessa, ja myös sen pörssiarvo on ihan eri luokassa.

Katsotaan uudestaan jokusen vuoden kuluttua.

14.8.2019

Kaksi pientä erää Wärtsilää

Alkaa palaa pikku hiljaa. Lapset käyvät koulua, helteiset kesäretket ovat takanapäin ja töihinkin palasin. Työnteko on kivaa, innostun työstäni ja palkkakin on ihan ok. Eli ei tässä nyt kriisiä kuitenkaan pukkaa.

Arjen paluu merkitsee myös sitä, että muistan blogata talousasioista. Paino sanalla muistan, sillä ajoittain olen ihan autuaasti unohtanut koko jutun. Aiheita nyt riittää: jos en ole mitään ostanut tai myynyt, niin sitten laittaa silmät kiinni hetkeksi ja miettii. Tai lukee lehtiä. Tai seuraa Twitteriä.

Pari viikkoa sitten ostin elämäni ensimmäiset Wärtsilän osakkeet. Nyt jatkoin samassa suunnassa kahdella lisäkerralla: 18 osaketta kappalehinnalla 11,07 euroa ja toiset 18 osaketta kappahinnalla 10,76.

Kokonaisomistukseni on nyt 70 osaketta ja 740 euroa. Lisää ostan jos kurssi laskee.

Wärtsilä on minua houkuttanut jo tovin aikaa - haluan olla mukana Vaasan seudun energiaboomissa. Hinta on ollut tuntuva. Nyt osakkeen kurssi on alempi kuin kertaakaan viiteen vuoteen, ja P/E-luku on alle 17 lukemissa. Eli ei tämä nyt vielä mikään superhalpa firma ole, muttei nyt ehkä ylihintainenkaan.

Eivät kurssit laske sattumalta: huoli talouden kasvun taittumisesta, kauppasodan uhka ja ihan yhtiön tulokseen liittyvät seikat. Tilauksissa oli lievää vähentymistä ja yhtiöltä on odotettu toteutunutta parempaa tuottoa.

Mutta tämänkaltaisia nämä syklien mukana elävät firmat ovat. Minulle se tarjoaa oston paikkoja. Vähän toivoisin, että kurssi niiaisi lisää, niin saisin ostettua jonkin verran.

3.8.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 8/2019: Velka alle 200 000 euroa!

Se on kuun vaihde. Sen myötä on aika katsella sijoitusten ja varallisuuden tilannetta. Heti alkuun spoilasin otsikossa merkittävimmän muutoksen, velkamäärä on alle 200 000 euroa.


Mutta lähdetään liikkeelle perinteisemmin. Allekirjoittaneen sijoitusvarallisuuden arvo oli kuun vaihteessa 78 266 euroa. Eli 80 000 euron rajapyykki alkaa olla jo lähettyvillä.

Nousua kuukauden aikana oli pyöristettynä 1160 euroa. Tästä päälle puolet eli 650 euroa oli uusia sijoitettuja euroja. Arvonnousua oli 510 euroa.

Tässä on sitten graafi siitä, millaisia muutoksia kuukausittain on tullut. Alussa on tasaisempaa, joka selittyy osin sillä, että kesään 2018 asti tässä graafissa oli kolmen kuukauden keskiarvot. Se tasaa piikkejä.

Yleisesti tästä voi sanoa, että lähes joka kuukausi sijoitan lisää. Lisäksi sijoitan usein enemmän uusia euroja silloin kun kurssit tippuvat - eli ostan notkahduksissa. Keskimäärin arvonnousu ja lisäeurot ovat nollan ja 2500 euron välimaastossa per kuukaisi, tonnin kieppeillä useimmiten. Sen sijaan norkahdukset ovat sitten melko tuntuvia, kuten viimeisen vuoden aikana on näkynyt.

Sitten kokonaisvarallisuuteni. Velkasumma tosiaan laski hiukan alle 200 000 euron. Jipii! Vaikka eipä se nyt kumma asia ole, noin saman verran velka lyhenee joka kuukausi. Tuo rajapyykki on vain omassa päässäni.

Varallisuutta minulla on nyt kokonaisuudessaan 494 600 euroa. Puoli miljoonaa on oikeasti aika lähellä. Jo pelkästään velkojen lyhentymistahdilla tuo raja tulisi vastaan ensi keväänä. Jos euroja kertyy muutenkin tai osakkeet tuottavat, tuo raja voi mennä rikki jo syksyllä.

Velatonta varallisuutta minulla on sitten - yllätys yllätys - velkojen verran vähemmän. Tarkemmin sanottuna 294 900 euroa. Tässäkin tasasumma lähestyy. Lisäksi tajusin, että tämä summa muuttuu täsmälleen samaa tahtia kuin kokonaisvarallisuuskin. Sillä niin osakkeiden arvonmuutos kuin velan määrä merkitsee samansuuruisia muutoksia tähänkin lukuun. Eli tämä raja rikkoutunee kuukautta aiemmin kuin yllämainittu.


Sitten kaikista kiinnostavimpaan kuvaani. Eli mihin varallisuuden muutos perustuu.

Lisää euroja päätyi säästötilille 2000. Ihan kivasti. Tuossa ovat mukana veronpalautukset (enää ei voi ostella niillä joululahjoja, voih tätä tehostuvaa julkista hallintoa) ja osa lomarahoista. Sekä muutoin vaan tileille kertyneet eurot.

Sijoitusten arvonnousua oli 1164 euroa. Tätä jo purinkin osiin aiemmin.

Velat lyhenivät 779 euroa. En nyt ole ihan varma että miksi ne lyhenivät enemmän kuin viimeksi, lainankoroissa ei ole mielestäni tapahtunut muutoksia. Mutta otetaan tuo vastaan.

Lainojen lyheneminen eli keltainen palkki pysyy aina plussan puolella. Sijoitukset voivat olla tuntuvastikin miinuksella - jopa silloin kun sijoitan lisää. Sinisen palkin eli säästötilien suunta on negatiivinen useimmiten silloin kun olen intoutunut sijoittamaan kyseisessä kuussa lisää. Tämä on normaali prosessi: kerään rahaa puskuriin ja käytän niitä sitten sieltä.

Yhteenveto: hyvin menee. En jatka kun olen ennenkin tästä aiheesta kirjoitellut.

30.7.2019

Muutamia pieniä kesähenkisiä ostoksia

Olipas kesäloma. Oli kivaa. Tein paljon. En blogannut talousaiheista yhtään mitään. Semmoista sattuu, ja hyvä näin.

Olen minä nyt silti jotain sijoittamisaiheistakin harrastanut. Siis sen lisäksi, että olen ajoittain katsonut että onko tullut osinkoja. Olen nimittäin käynyt viime viikkoina ostoksilla peräti neljä kertaa.

Nestettä ostin lisää kuusi osaketta hintaan 30,50 euroa. Tämä oli ihan vaan spontaania fiilistelyä, ilman mitään harkintaa. Olen näet kipuillut sen kanssa, etten tule ostaneeksi osakkeita ellei niiden kurssi laske. Eli jos kurssi vaan nousee, niin en osta ikinä lisää.

No, sitten kaiketi autoa tankatessani ajattelin, että ostanpa tänään Nestettä pienen määrän päivän hinnalla, välittämättä mistään muusta.

Sen sijaan Wärtsilän ostamisessa oli mukana enemmän harkintaa. Ostin elämäni ensimmäiset kaksi kertaa Wärtsilää, ensin 7 osaketta hintaan 11,475 ja toiset 7 osaketta hintaan 11,30 euroa.

Wärtsilää olen tuumannut jo pitkään. Jo vuosia sitten olin työn puolesta Vaasan suunnassa ja jäin miettimään kovassa nousussa olevaa länsirannikon energiaklusteria. Nyt Wärtsilän kurssi on laskenut ihan tuntuvasta - tosin ihan oikeista syistä - joten tuntuu luontevalta ostaa itseäni sisään. Ostan lisää jos kurssi niiaa lisää.

Neljäs ostosettini osui tuttuun suuntaan, eilen. Ostin lisää Nordeaa 33 osaketta hintaan 5,92 euroa.

Joskus kesällä ajattelin, että katselen Nordean tippuvaa kurssia tuonne alle 6 euron hintoihin, ja sitten ryhdyn miettimään että ostanko lisää. No, kurssi tippui päätin sitten ostaa. Tekee mieli katsoa tämä notkelma loppuun asti. Toivoen tietty, että kyseessä ylipäätänsä on notkelma eikä alamäki ja seinä.

Mitään uutta ja hienoa sanottavaa minulla Nordeasta ei ole. Koko pankkisektori kipuilee ja suhteessa tulokseen osakkeita saa halvalla. Toisaalta syitäkin löytyy: nollakorkojen aika, pienemmät sekä kustannustehokkaat nettipankit ja rajapintojen avaaminen muille toimijoille. Teoriassa myös uusia jättejä voi rynnätä markkinoille (Facebook jne.), mutta siitä en ole niin varma. Esimerkiksi Facebook toimii niin hähmyisesti, että pankkipalveluiden yhdistäminen samaan vaatisi melkoista organisaation kurssinmuutosta.

Että tämänkaltaista. Nyt käyn töissä jokusen päivän ja sitten huilaan taas. Syksy tulee, valitettavasti.

14.7.2019

Tunteet ja sijoittaminen: kun on aikaa, löytää ostettavaa


Se on kesä. Kesällä rakennan asioita mökillä, jos aurinko paistaa niin retkeilen perheen kera, ja harrastan onnellista parisuhdetta. Kun ei töissäkään ole tarpeen käydä, niin Netflix käynnistyy useammin. Vielä kun saisin kirjan tai pari luettua, niin kiva.

Sijoittaminen on jäänyt taka-alalle. Vilkaisen välillä onko osinkoja tullut. Joskus viikon välein katson osakkeiden ja rahastojen hankinta -exceliäni (oikeasti Google Sheets). Siellä lukee millä hinnoilla olen valmis ostamaan lisää jo omistamiani, ja solun väri muuttu vihreäksi ostohinnan lähestyessä. Sitten toimeksiantoa rustaamaan.

En myöskään oikein ehdi tai malta lukea talousaiheisia uutisia tai blogeja. Seuraan taloutta ehkä samaan malliin kuin kymmenen vuotta sitten - jos jotain kiinnostavaa tulee vastaan.

Käytännössä siis teen kaikkea muuta kuin harrastan sijoittamista. Se tekee ihmiselle hyvää. Mutta se sai minut myös pohtimaan tunteiden merkitystä ostamisessa.

Tuumailen tässä seuraavaa:

1) Jos on aktiivinen, lukee ja perehtyy, niin löytää ostettavaa. Ja kääntäen, jos ei ole aktiivinen, ei löydä ostettavaa. Eli etenkin suoran osakesijoittamisen suhteen tilanne on se, että oma aktiivisuus johtaa omaan aktiivisuuteen.

Tälle on myös termi: itseään toteuttava ennuste. Ajattelen tekeväni järkeviä, harkittuja päätöksiä. Niin kuin osittain teenkin, vertaan yhtiöiden hintaa tuottoon, oman pääoman tuottoa, osinkoa ja osingonjakoprosenttia jne.

Mutta tuohon tilanteeseen päädyn kun ensin jossain syvällä sisimmässä olen ensin  ajatellut että olisipas kiva löytää jokin metsäalan firma jota ostaa. Teen kyllä vertailuja ja pohdintaa, mutta vasta kun on impulssi ja suunta. Nuo molemmat tulevat aika tunteella ja fiiliksellä.

2) Edellinen on tyhmää. Sijoitamiseni pääpaino on liukunut osakkeiden suuntaan. Tämä samaan aikaan kun hahmotan entistä paremmin kuinka tunteellinen loppujen lopuksi olen, ja aika heikko osakepoimija. Pääsyy tälle suunnalle on, että osakkeiden osto ja suora omistaminen on kivaa.

En silti ole huolissani. Kun ostan fiiliksen mukaan ja välttelen kuluja sekä ylihintaisia sekä ei-tuottavia yrityksiä, niin ihan hyvää jälkeä siitä syntyy. Ei nyt ideaalia eikä ehkä indeksin tasoista, mutta silti. Kyllä se gorillakin ostaa ihan ok yrityksiä jos vaihtoehdot on rajattu jotenkin järkeväksi ja yritykset nyt keskimäärin jotain tuottavat.

3) Tunteita vastaan voi taistella. Minulla on siihen kaksi lääkettä.

Ensinnäkin ostan myös indeksejä. Nordnetin kuluttomat ETF-rahastot * ovat kiva juttu jota minun kannattaisi käyttää enemmänkin. Tällöin eivät tunteet vaikuta. Ei tarvitse edes tuntea mitään. Muuttujina on vain kalenteri ja euromäärä. Tosin tunteet voivat vaikuttaa siihen mitä ETF-rahastoa ostaa. Heh heh.

Toisekseen käytän apuna yllä mainitsemaani mallia, jossa ostan hieman lisää jos yrityksen kurssi tippuu 2 %. Tämä tarkoittaa sitä, että odottelen ja odottelen että hieman halvemmalla saa. Tämä toimii useimmiten, mutta jos onnistun tekemään ensimmäisen ostoni täsmälleen kurssien pohjakohdassa, niin ostoni jäävät vähiin. Näinkin on käynyt.

Onko tässä nyt jotain ongelmaa?


Vastaan itse kysymykseeni: eipä oikeastaan. Pientä ristiriitaa aiheuttaa, etten koe, että saisin ihan niin paljon tuottoja kuin kyvyilläni ja suunnitelmallisuudella olisi mahdollista saada. Toisaalta, tämä on harrastus joka tuottaa. Kaikilla muilla harrastuksillani on tapana maksaa. Joten väliäkös hällä.

Taidan mennä lastani aamuhalailemaan ja kenties takaisin sänkyyn nukkumaan. Hyvä tästä tulee.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa, käsittääkseni jos kirjautuu uutena asiakkaana sisään ja ryhtyy sijoittamaan.

6.7.2019

Osinkojen välikatsaus 7/2019: tasaisesti parempaan päin

Se on heinäkuu. Ja vielä lomakin. Koska teen kahden kuukauden välein osinkojen välikatsausta, nämä kaksi yhdistyvät kauniisti. Olen nimittäin lomalla ja teen osinkokatsausta!


Vaan eiköhän mennä asiaan. Tässä kuvassa ovat osinkosummani kuukausittain vertailtuna. Toukokuussa sain osinkoja (luvut ovat muuten verojen jälkeen) 131 euroa ja kesäkuussa 212 euroa. Molempina kuukausina oli lievää nousua verrattuna edellisen kuukauden vastaavaan.

Tässä on sitten graafi siitä, miten osingot ovat kumuloituneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä olen noin 250 euroa edellä viimevuotista. Mikä on sitten oletettu osinkosumma koko vuoden aikana? Sitä spekuloin seuraavien kuvien avulla.


Tässä on kuva vuotuisista osingoistani. Tässä kuvassa on yksi hieno asia. Ohitin juuri eurolla vuoden 2016, joka on tähän mennessä ollut toiseksi tuottoisin osinkovuoteni. Viime vuoden ennätys on enää noin 220 euron päässä.

Hitusen toivon, että tänä vuonna saisin osinkoja 2000 euroa. Se olisi mukava tasasumma. Vaan kuinka mahdollinen on tuo rajapyykki?

Viime vuonna vuoden loppupuoliskon osinkosummani oli 472 euroa. Voinee olettaa, että ainakin noin sen verran on osinkoja lisää vielä tulossa. Lisäksi Nokia jakoi osinkonsa vuosineljänneksiin. Nämä yhteenlaskettuna "pomminvarmaa" osinkoa on tulossa 557 euroa.

Tuo merkitsisi 1888 euroa. Olettaisin, että sen yli nyt ainakin menee. Mutta tuo loppu 112 euroa tulisi siis tulla osinkojen korotuksilla sekä lisäostoilla jota olen tehnyt viimeisen vuoden aikana. Luulen, etten kuitenkaan ole ostanut niin paljoa neljästi vuodessa osinkoa maksavia yrityksiä, että tuo ero tulisi kirityksi kiinni. Lisäksi osinkojen korotukset ovat olleet vain maltillisia. Mutta katsotaan.

Tosin. Tosin on muuten aina jännä sana, kun se pitää sisällään melko usein käänteen. Nyt kesäkuussa sain osinkoja 212 euroa. Niistä runsas kymppi oli S-osuuskauppojen korkoja ja muutama kymppi oli puolivuosittain osinkoa maksavien ETF:fien tuottoa. Eli joulukuussa 200 euron rajapyykki on lähellä, ja syyskuussakin pitäisi mennä ensimmäistä kertaa ikinä runsaasti yli 100 euron osinkotulojen.

Edellä mainitulla 2000 euron rajapyykin saavuttamisella ei ole kyllä yhtään mitään merkitystä kenellekään muulle kuin minulle. Mutta kiva noita on silti seurata.

Loppuun kuva kumulatiivisesta osinkokertymästä. Kaikkineen olen saanut osinkoja 6785 euroa, seitsemän vuoden aikana. Kaavion suunta on nousevahko, mutta turhan maltillinen. Olisi kiva jos tämä graafi kääntyisi entistä enemmän pystyyn.

Summa summarum

Osingot ovat minulle ristiriitainen asia. Tunne tykkää niistä. Järki sen sijaan sanoo, että osingot uudelleen sijoittavat ratkaisut ovat parempia. Tätä tunnesolmua avasin blogissani pari kuukautta sitten.

2000 euron rajapyykin ylittymistä odotellessa: hyvää ulkomaanmatkaa, uintia, löhöilyä, mökkeilyä, töissä olemista tai mitä sitä on nyt kenelläkin kesällä ohjelmassa on.

30.6.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2019: Paluu ennätyslukemiin

Jippijaijee kesälomalaiset. Heinäkuu on jo ovella ja pankit ovat kiinni kuunvaihteeseen, joten voin jo nyt avata kuunvaihteen sijoitusten ja varallisuuden välikatsauksen. Teema tälle voisi olla paluu normaaliin.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sanotaan. No ei tämä niin montaa kerro, mutta jotain kuitenkin. Tässä graafissa on sinisellä sijoittamieni eurojen määrä. Se on suunnilleen 55 000 euroa. Tuottopuolta on sitten noin 22 000 euroa, eli jonkinverran olen plussalla. Kokonaissijoitusvarallisuus on tällä hetkellä 77 100 euroa.



Tässä näkyy sitten sijoitettujen eurojen ja sijoitusten arvonmuutos yhdessä graafissa. Siinä missä toukokuussa sijoitukset tekivät jonkun päälle 4000 euroa miinusta, niin nyt oli sitten rekyylin aika. Uusia euroja sijoitin maltillisesti, vain 450 euroa viime kuun aikana.


Tämä kuva kertoo mielestäni kolme sanaa: nousee, nousee ja laskee. Kokonaisvarallisuus kolkuttelee 500 000 euron rajaa (491 500 euroa). Velaton varallisuuteni tavoittelee 300 000 euron rajaa (291 000 euroa) ja velkani on pian alla 200 000 euroa (200 500 euroa).

Myönnettäköön, olen jo keväästä alkaen odotellut, että milloin rajat paukkuvat. Mutta niin vaan siinä kestää, eivät nämä niin nopeita prosesseja ole. Ensimmäisenä tulee vastaan tuo 200 000 euron velkaraja, tarkemmin ensi kuun puolessa välissä. Jos pörssit eivät romahda, niin sitten on vuorossa velaton varallisuus ja 300 000 rajapyykki joskus syksyllä. Kokonaisvarallisuudesta ei hajuakaan.


Loppuun sitten kuvista merkittävin. Tässä on eroteltuna mistä viime kuukauden aikana tapahtunut varallisuuden nousu koostuu.

Ensinnäkin, kuukausi oli mainio. Varallisuus karttui noin 4300 eurolla.

  • 757 euroa siitä oli lainojen lyhentymistä. Tämä on aika lailla vakio, kuusta toiseen, tästä hamaan ikuisuuteen noin 9000 euroa vuodessa.
  • 1330 euroa oli siirtojani säästötileille. Kun minulle kertyy rahaa, siirrän sitä "jemmaan" säästötileille. Sitten jos vaikka kurssit niiavat, niin kauhon tuolta lisää euroja. 
  • 2157 euroa oli se summa millä sijoitusten arvo nousi, uudet sijoituseurot mukaanlaskettuna. Tämä on se aaltoileva kohta varallisuuteni karttumista: joskus miinusta, useimmiten plussaa. Mutta kunnon kurssiromahduksen sattuessa saatan joutua säätämään graafin alareunan -5000 euroa kohtaa uudestaan.

Mutta vuoden puoliväli antaa mahdollisuuden myös spesiaalitarkasteluun. Minkä verran varallisuuteni on kertynyt alkuvuoden aikana?

  • Lainat ovat lyhentyneet tasaiseen tahtiin. 757 euroa kuussa, yhteensä pyöristettynä 4500 euroa.
  • Säästötileillä on rahaa 350 euroa vähemmän kuin oli puoli vuotta sitten. Eli teoriassa -60 euroa kuussa. Säästötilit nyt toimivat (perusjemmarahojen ohella) puskurina tuleville sijoituksille, joten ei ole murhe tämä.
  • Sijoitukset ovat plussalla pyöristettynä 13 500 euroa, kuukausitasolla 1150 euroa. Se on hyvin. Tämä on kuitenkin hieman harhaanjohtava luku, koska tammikuussa loppuvuoden kestänyt kurssilasku kääntyi nousuun ja tuli "palautumista." Toisin sanoen loppuvuosi meni huonosti, alkuvuosi hyvin. 

Mutta kaikkineen, taas menee ihan kivasti. Minä käyn töissä, lomailen, annan joskus lapsille ruokaa ja harrastan. Myös kotia siivoan - liian harvoin. Siinä ohessa varallisuus kertyy, ja joskus sijoitan lisää. Jos tämänsuuntaisena pysyy, niin hyvä.

23.6.2019

Perheen talous: Voiko kuponkeja käyttämällä säästää? Ja jos kyllä, niin paljonko?


Kun olin lapsi, kotiin tuli kuponkihenkinen seinäkalenteri joka laitettiin keittiön seinälle. Paperisen kalenterin reunoilla oli kuponkeja joilla sai jotain alennuksia.

Myöhemmin - kun täysi-ikäisyys lähestyi - löysin hampurilaisravintoloiden kuponkien ilon. Kun piti itse maksaa omilla säästöillä, pienikin alennus oli tarpeen. Hesburgerin lisäksi myös McDonaldsilla oli 90-luvulla kuponkeja käytössä.

Tämä tapa ei ole kadonnut. Kun kotiin tulee Hesburgerin kuponkeja, leikkaan kiinnostavimmat lompakkoon. Rinnalle ovat tulleet mobiilisovellukset joihin on otettu mukaan myös "kuponki-idea". Myös tuore tulokas Burger King jakaa kuponkeja niin paperisena kuin mobiilisti. McDonaldsin sovelluksessa on muutamia vaihtuvia etuja.

Muutoin kuponkien aika alkaa olla minun elämässäni ohi. Tarjoukset ovat useimmiten tarjouksia joita saa kun menee kauppaan. Joskus lähikaupassa voi kerätä leimoja, ja sitten saa jotain pyyhesettiä halvemmalla. Niistä en innostu, Prismasta saisi saman pyyhesetin noin samaan hintaan ilman mitään leimoja. Eli muita kuin ateriakuponkeja en huomaa (paperisena) enää käyttäväni.

Mutta onko tästä mitään hyötyä, vai onko kyseessä vain vanha tapa?

Aloitetaan taustoilla. Elän likipitäen yksinhuoltajana kahden nuorimman lapseni kanssa. Kouluaikaan lapset ovat entisellä puolisolla joka toisen viikonlopun.

Käymme ulkona syömässä ehkä keskimäärin kerran viikossa. Se on aika paljon. Tämä johtuu osin mökin vuokraamisesta (tarve käydä pistäytymässä mökillä myös arki-iltaisin, mutta syödäkin pitää) ja retkeilystä. Olemme aika paljon liikkeessä niin arkisin kuin viikonloppuisin, ja ruokaa tarvitaan.

Lähes aina syödessämme ulkona kyseessä on hampurilaispaikka. Tämä on osin käytäntöön, osin talouteen ja osin nirsoiluun liittyvä asia.
  • Käytäntö tarkoittaa sitä, että hampurilaisravintoloita nyt tulee vastaan ja niistä saa ruokaa nopeasti. Keskimmäinen kyllä toivoo kiinalaista ruokaa - tosin vain tietyssä ravintolassa. Ei paljoa auta jos ollaan toisella puolella pääkaupunkiseutua.
  • Talous-ulottuvuus viittaa siihen, että on kiva jos pikaisesti syöty ruoka ei nyt ihan älyttömiä maksa. Kyllähän monipuolisemmasta ruuasta voi enemmän maksaa, mutta jos euromäärät ovat kolminkertaiset ja lapset päälle valittavat, niin sitten tulee surku.
  • Nirsoiluun viittasin jo aiemmin. Hampurilaisravintola on kompromissi jossa kaikki saavat "riittävän ok" -ruokaa. Keskimmäinen haluaa tiettyyn kiinalaiseen, nuorin on joustavampi muttei pidä juuri kiinalaisesta niin paljoa. Minulle käy kaikki kunhan ei maksa liikaa ja saadaan ruokaa riittävän nopeasti.
Yksi ulottuvuus on sitten ruuan terveellisyys. Ei hampurilainen nyt se ihan ideaaliruoka ole, eivätkä varsinkaan ranskalaiset. Itse vaihdan usein ranskalaiset salaattiin, lapsia en ole saanut tähän mukaan. Mutta tässä kohden olen itselleni armelias. Kotona on aina kasviksia ruuan kanssa, kokkaan ajoittain myös alusta alkaen ja muutoinkin ruokailutottumuksemme ovat ihan kohtuullisia. Maailma ei kaadu ulkona syömiseen.

Kysymys kuuluu, että paljonko sitten voi säästää käyttämällä kuponkeja? Otan esimerkiksi kuvien mukaisen Hesburgerin.

"Tavanomainen" ateriasetti on, että otan itse kerrosaterian tai vastaavan, ja lapset juustoateriat. Hinnat vaihtelevat ravintoloittain, otan lähtökohdaksi nyt lähimmän kauppakeskusravintolan.
  • Kerrosateria 7,90 euroa, alennuskupongilla 6,50 euroa.
  • Juustoateria 5,80 euroa, alennuskupongilla 4,20 euroa.
Tuon kun ynnää yhteen, niin kupongeilla säästää 4,6 euroa per käynti.

Burger Kingissä alennukset ovat vielä tuntuvampia, jos tarttuu heidän tarjouksiinsa (jotka kyllä vaihtelevat). Kevään ajan on saanut kaksi juustoateriaa kuudella eurolla, ja itselleni kerrosaterian hintaan 5,50 euroa.

Käytän nyt kuitenkin esimerkkinä Hesburgeria, kun sieltä saa konkreettiset summat tarkemmin ulos. Listahinta on 19,50 euroa. Alennettu hinta 14,90 euroa. Alennusprosentti on pyöristettynä 24.

Jos oletetaan, että vuodessa tulee käytyä hampurilaisravintoloissa noin 50 kertaa, niin se maksaa minulle yhteensä 745 euroa. Ilman kuponkeja menisi 230 euroa enemmän. Eli siinä mielessä säästö on tuntuva.

En usko, että ihan 50 kertaa käydään vuodessa porukalla hampurilaisilla. Mutta käyn joskus yksinäni ohimennen - kun kiire on - hampurilaisravintoloissa. Joten voluumi lienee oikeansuuntaista.

Tuo säästetty 230 euroa merkitsee sitä, että 15 ravintolakäyntiä tulee "kaupan päälle".

Loppuun itsekritiikkiä

Kiva juttu että halvemmalla saa. Mutta johtaako se, että saa halvemmalla, siihen, että ostaa enemmän? Tämähän se juju taustalla on, ei niitä kuponkeja huvin vuoksi paineta: "Tule meille!" "Tule useammin meille!"

Selväähän se silti on, että jos kotona söisi, niin ei siihen paljoa yli vitosta mene koko porukan ruuasta. Eli vähentämällä ulkona syömistä säästää huomattavasti enemmän kuin kuponkia ojentamalla. Teoriassa jopa retkille voisi ottaa mukaan jotain keittoa kannussa tai muita lämpimiä ruokia. Tai tekisi ruuan juuri ennen lähtöä, ja pakkaisi sämpylöitä matkapojaksi. 

Valitettavasti vaan tämä vaatisi nykyistä enemmän suunnitelmallisuutta ja varautumista, johon minulla ei ole ollut viime vuosina saumaa. Mutta nyt alkaa olla.

Niinpä asetan itselleni tavoitteen. Ryhdyn seuraamaan montako kertaa käymme koko porukalla ulkona syömässä, ja missä. Tavoitteeni on vähentää ulkona syömisen määrää. Jos innostun, kaivan korttimaksuista tiedot viime keväästä. Se kuitenkin vaatisi jo sen verran paljon myyräntyötä, että katsotaan.

PS. Loppuun tarvitsee todeta, että aika usein maksan lounaskortilla. Se taasen merkitsee vajaan neljänneksen "alennusta". Eli niin kauan kuin pystyn maksamaan ulkona syönnit lounaskortilla ja saldo riittää, hyötysuhde parantuu.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

9.6.2019

Kesä tuli, pari ostosta ruotsinmaalta

Nyt on kesä täällä. Pian viikko hellettä, ja alkaa jo uuvuttaa. Ja koska kesällä on kiva tehdä kaikkea muuta paitsi kirjoittaa sijoittamishenkisiä bloggauksia, olen pahasti jäljessä raportoinneissani. Sen kunniaksi, pari ostoa parin viikon takaa.

Ruotsi on jännä maa. Siellä menee aina hyvin. Bonusperheen eksät ovat oikeasti ihan sikahyvää pataa keskenään ja kaikki miehet siellä ovat aina minua tyylikkäämmin pukeutuneita ja parta on ajettu siistimmin. Noh, kommentoin ehkä liikaa vain Tukholmaa, mutta silti.

Kävin näet kahdesti ostoksilla Ruotsin suunnassa.

Ostin ensin 22 osaketta Handelsbankenia kappalehinnalla 93,98 kruunua. Handelsbankenin kurssi on laskenut, käsittääkseni ensisijaisesti alaan liityvistä syistä. Ostorajani osui kohdalle, joten ostin hieman lisää.

Sitten oli heti perään jälleen asiaa Ruotsiin. Ostin 8 osaketta sijoitusyhtiö Kinnevikin osakkeita kappalehinnalla 241,50 kruunua. Tämä on vasta toinen ostoni, ja osakepotti on jotain 400 euron kokoluokkaa. Vielä en tämän ansiosta kuulu vanhoihin ruotsalaisiin, vauraisiin sukuihin.

Molemmat ostoksista kuuluvat ihan puhtaasti aiempiin linjauksiini. "Jos kurssi tippuu, ostan lisää." No, tippui ja ostin.

Ryhdyn miettimään asiaa uudestaan siinä vaiheessa jos yrityksestä kuuluu jotain erityisen huolestuttavaa tai kurssiromahdus on niin kovassa vaiheessa etten ehdi tehdä toimeksiantoja etukäteen määrittelemilläni hinnoilla. Nyt ei ollut kyse kummastakaan.


2.6.2019

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2019: Paljon lisää sijoitin, arvoa vielä enemmän menetin

Huomenta vaan! Se on uusi kuukausi, ja vanhat kujeet. Tervetuloa sijoitusten ja varallisuuden välikatsaukseni pariin.

Aloitetaan heti graafista, joka kertoo sen paljonko euroja olen sijoittanut, ja mikä on sijoitusten tämänhetkinen arvo.

Kerron teille salaisuuden. Ei mennyt hyvin. Ei mennyt edes huonosti, vaan tosi huonosti. Kuuluu asiaan, mutta silti.

Kun pörssikurssit niiasivat urakalla ties mistä syystä (lähinnä: talouskasvu hiljenee ja kauppasodan uhkaa on ilmassa), niin varallisuuteni arvo tippui oikein kunnolla. Tämä tarkoitti sitä, että ostorajani tulivat kohdille. Ja koska sijoitustileillä ei ollut niin paljoa euroja, siirsin melkoisen summan pääosin säästötileiltä sijoituksiin.

Jos saman sanoo lukuina, niin sijoitin lisää 3469 euroa. Siitä kertoo tuon sinisen alueen jyrkähkö nousu. Ja samana aikana sijoituksieni kokonaisarvo tippui 772 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä miinusta tuli päälle 4000 euroa.

Toinen graafi kertoo asian tarkemmin. Miinusta tuli ihan kunnolla, tosin viime vuoden lopulla oli kaksi noin samanmoista kuukautta.

Hätäisesti joskus katselen, että kylläpäs minulla nyt aaltoilee enemmän kuin ennen. Se on osin optinen harha. Ensinnäkin tämän graafin alkupuoli koostuu kolmen kuukauden keskiarvoista, kuin yksi kuukausi olisi ollut kyseessä. Eli naapurikuukaudet tasaavat toisiaan. Toisekseen sijoittamani euromäärät ovat moninkertaistuneet - jolloin heiluntakin on voimakkaampaa.

Kokonaisvarallisuuteni kannalta tämä oli erilainen käänne. Kokonaisvarallisuuteni nimittäin tippui hitusen, samoin kuin velkojen ja varallisuuden erotus. Lainat kyllä lyhenivät entiseen malliin. Pian velkamäärä on alle 200 000 euroa. 

Tässä on sitten graafi jossa ovat edelliset eroteltuna. Lainat lyhenivät taas 757 euroa. Säästötileitä nappasin pois päälle 2600 euroa ja sijoituksien suunnassa tuli miinusta vajaat 800 euroa. Ihan virkistävää, että välillä myös näin päin.

Missä nyt olen?

Yksi isoimpia muutoksia on, että pörssikurssien nopeakaan lasku ei enää ahdista minua. Sellaista sattuu, ja toivottavasti on hyvä ostotilaisuus kyseessä. Asiaa helpottaa se, että olen sijoituksieni kanssa edelleen runsaasti plussalla siihen verrattuna, että olisin hautonut euroja tilillä.

Tosin jos nyt tulisi ihan totaalinen romahdus, niin ehkä kirjoittaisin ihan toisenlaisia sanoja kirosanoilla höystettynä.

Bonuksena olen kohta saamassa veronpalautuksia, lomarahoja, vuokratuloja sekä myöhässä tulevia yhteiskunnan tukia. Niitä tässä jo epäsuorasta käyttelen. Tai en oikeastaan, mutta käyttötilini jakautuvat kahteen osaan. Toisella on 3000 euroa ja siihen en koske. Toista voin pumpata täyteen ja tyhjäksi, tarpeen mukaan.

29.5.2019

Onko Lehto oma putoava puukkoni?

Ensinnäkin taustaa. Ryhdyin ostamaan Lehtoa uskoakseni marraskuussa 2017. Alkuun yli kympin hinnalla, mutta kurssin tippuessa ostin - oman sijoitusperiaatteeni mukaan - lisää. Ostan siis lisää muutaman prosentin kurssilaskun jälkeen jos perusfundamenteissa ei tapahdu mitään dramaattista.

Lehto on minua houkuttanut. Tutkalle se pääsi varmaankin erinäisten ostosuositusten ja kaikenmoisten semmoisten seurauksena. Yhtiö kasvoi, tuotti, ja arvostustaso oli kohtuullinen. Rakennusalaa en aiemmin omistanut.

Fiksumpi olisi kenties antanut enemmän painoa sille, että omistajaporras ryhtyi keventämään omistustaan. Samaan aikaan tuottoprosentti ja kasvutahti heikkenivät. Myrsky alkoi kasaantua taivaanrantaan, minä sanoin naisystävälle hänen tarjotessaan kyytiä, että hyvin ehdin lasten kanssa julkisilla kotiin ennen sadetta. Todellinen esimerkki elokuulta 2017, voi pojat miten pahasti kastuttiin kaikkien aikojen sateessa.

Lisäksi tässä vuosien mittaan alkoi näkyä vivahteita, että pieni ja uusi pörssifirma ei ehkä osaa toimia ihan tyystin mallikkaasti. Tyyliin tulosvaroitusta melko lähellä tuloksen julkaisua, ja aika optimistisia katsauksia tulevaan.

Noh, hitaan kurssilaskun perään tuli ihan kunnon tiputus kun yhtiö julkaisi talouslukujaan. Aiemmin hyvää tahtia kasvanut sekä voittoa tuottanut yritys ei enää kasva kuin vähän, ja tuota kuin vähän.

Tässä näkyy kurssihistoria. Tuumasin tuota tiputusta tovin, mutta olen nyt ostanut vielä lisää muutamilla satasilla muutaman kerran. Viimeksi 80 osaketta 2,5 euron hintaan ja sitä ennen 74 osaketta 2,7 euron hintaan.

Ja nuo tuoreimmat ostokset voivat merkitä sitä, että Lehto saattaa olla oma, putoava puukkoni.

Sijoittaja.fissä putoava puukko määritellään seuraavasti:

"Laskukierteessä olevasta osakkeesta käytetään nimitystä putoava puukko. Kokeneiden sijoittajien vinkki onkin: ”älä tartu putoavaan puukkoon”. Tällä tarkoitetaan sitä, että sijoittajan kannattaa rauhassa odottaa, mille tasolle osakekurssi laskee ja odottaa käännettä liiketoiminnassa ennen ostoja. Laskukierteen oikaisu voi kestää vuosia tai päättyä konkurssiin (case: Talvivaara). Halvalta näyttävällä osakkeella voi siten tehdä suuret tappiot."

Minun ostostrategiani suunnilleen perustuu putoavan puukon -tekniikkaan. Eli ostan lisää kun kurssi laskee, kahden prosentin välein. Tosin siinä ideana ei ole ostaa syöksykierteessä olevaa osaketta, vaan kurssien aina aaltoillessa ostan mieluummin alamäen ja kuopan kohdalla kuin nousurinteessä.

Mutta Lehdon tapauksessa osake on totisesti ollut syöksykierteessä.

Miten sitten Lehdon voisi julistaa henkilökohtaiseksi putoavaksi puukokseni? Vastauksen siihen antavat seuraavat kysymykset.

(1) Ostanko lisää koska olen aiemminkin ostanut, ja nyt saa halvemmalla? Alkuun ainakin. Nytkin ehkä. Välissä tosin otin aikalisän ja mietin asiaa, joten ihan suoraa linjaa aiempien ja nykyisten valintojen välillä ei ole.

(2) Ummistanko silmät tulevalle kehitykselle? Alkuun ainakin. Nytkin ehkä. On helppo ajatella, että kyllä se suunta kääntyy ja sitten olen halvalla saanut. No, ei välttämättä käänny koskaan, osakkeen kun osakkeen arvo voi painua vaikka nollaan asti. Kysykää vaikka Talvivaaran omistajilta. Lisäksi Lehto on nyt myrskyn silmässä, ei mikään viittaa, että olisi jo sen ulkopuolella.

Eli kyllähän tämä nyt on ihan kouluesimerkki putoavasta puukosta. Puolustan uusilla euroilla aiempia valintojani, toivoen, että se osoittaa omat valintani oikeiksi. En sijoita yhtiöön, vaan aiempiin ajatuksiini.

Onneksi sijoituseuroni ovat pieniä ja noin 200 euron kertaostostaktiikan takia ostohetkiä tulee paljon. Tämänkaltaisissa tilanteissa se tarkoittaa sitä, että olen ostanut Lehtoa melkoisella hintaskaalalla Tällä hetkellä omistan 556 osaketta Lehtoa. Niiden arvo on vajaat 1300 euroa ja miinusta on vajaat 1900 euroa. Keskiostohintani on 5,69 euroa ja kirjoittaessani kurssi on 2,31 euroa osakkeelta.

En suunnittele Lehdon myyntiä. Kenties liittyy tuohon putoavaan puukkoon, mutta muutoinkin välttelen myyntejä kun sillä tavalla voi lisätä omien virheiden määrää. Nyt sitten katselen mitä tapahtuu.

Lievä positiivinen vire tässä on. Yhtiö kuitenkin on kasvanut ja on tuottanut, vaikkakin nollaa lähestyvillä luvuilla. Jos suuntaan saa muutoksen, tilanne on erilainen. Sen verran minussa on realistia mukana, että nopeita käännöksiä on turha odottaa.

Lisäksi aina voi oppia. Käytän Lehto-oppejani parhaillaan Kraft Heintzin kanssa. Siinä on pitkän linjan kuluttjatuote yritys joka on ongelmissa, ja jota vähän omistan. Osinkoa maksetaan enemmän kuin on tuottoa, ja osake sahaa. En riennä lisäostoksille, vaan Kraft Heintzin kanssa pyrin odottamaan kurssin suunnan muutosta.

26.5.2019

Askelia lifestyle-suuntaan: tulossa elämäntapoihin liittyvä sarja bloggauksia

Tämä blogi ottaa pian askelia uusiin suuntiin. Tulossa on sarja pohdintoja liittyen elämäntapoihin, hyvinvointiin ja kaikkeen sellaiseen. Mutta ensin askel taaksepäin.

Viime viikolla minulla oli kolme kiintoisaa pohdintaa itseni kanssa.

Ensinnäkin lueskelin ehdotusta ilmastolautasesta. Siis ehdotuksesta miten kannattaisi syödä jotta kuormitus maapallolle olisi kohtuullinen. Arvannette, etten ole tällä hetkellä mallioppilas. Ei ole juuri kukaan suomalainen. Parantamisen varaa on.

Sitten katsoin tiliotettani. Vaikken tuhlaa, niin voisi sitä käyttää myös vähemmän rahaa kaupassa. Etenkin, kun osa ruuasta menee ekopyttyy. Silkkaa rahan ja resurssien tuhlaamista.

Kolmas hetki koitti uimahallissa. Kävin pitkästä aikaa punnitsemassa itseni. Päälle kolme kiloa lisää sitten viime syksyn, vaikka olen mielestäni syönyt terveellisemmin. Olen tosin tainnut liikkua vähemmän. Mutta silti, huono suunta. Masu kasvaa.

Hieman taustaa. Olen hyvän matkaa päälle nelikymppinen perheenisä. Käytännössä yksinhuoltaja. Sitä kautta arki menee aika lasten ehdoilla. Töissä ei tule liikuntaa. Joten liikkua pitää erikseen, tai työmatkoilla.

Olen myös ylipainoinen. En nyt mielestäni mitenkään älyttömän paljon, mutta silti. Ei se järkevääkään asia ole. Ja etenkin tuo suunta sai minut pohtimaan, että olisi syytä hitusen hienosäätää elämäntapoja. En kaipaa suurta projektia, vaan pitkäaikaista linjanmuutosta.

Bonuksena: kaikki isovanhempani elivät 75-90 -ikävuoden tuntumaan. Eli geenit kunnossa, jos en itse sössi.

Mitä siis nyt suunnittelen?

  • No, ensinnäkin minulle toimii tapa tehdä listoja ja graafeja. Pitää soveltaa sitä myös tähän suuntaan. Rupean seuraamaan pyöräiltyjen työmatkojen määrä, lihattomia päiviä, ostamieni herkkujen määriä jne.
  • Toisekseen toimin skarpimmin jos lupaan asioita julkisesti. Lapsille, työkavereille, kenelle tahansa. Sitten toimin paremmin niiden mukaan. Joten tässä kohden oivaltanette, että kun bloggaan asiasta julkisesti, niin suunnittelun lisäksi parannan todennäköisyyttä toimi suunnitelman mukaan.
  • Kolmannekseen jaan asian osiin, pieniin ja isompiin sellaisiin. Muutama kymmen eri asia - pientäkin - yhdessä vaikuttaa jo ainakin jonkin verran.
  • Neljännekseen, tämä on myös talousasia. Terveelliset elämäntavat ovat myös taloudellisia elämäntapoja.

Lopputuloksena syntyy kenties sarja toimintalogiikkoja, yksittäisiä linjauksia ja pohdintoja, sekä bloggauksia. Mutta nähtäväksi jää.

22.5.2019

Paluu Nokian renkaiden omistajaksi

Kauan sitten omistin Nokian renkaita. Lokakuussa 2015, muuten piru vieköön jo pian neljä vuotta sitten, myin osakkeeni pois. Syyt löytyvät aiemmista Nokian renkaat -bloggauksistani. Syyt kiteytettynä: verotus (oli tulossa tappioita, tasapainotin myymällä voittoja), halusin eroon sijoitusvelasta ja Venäjä-riski pelotti.

No, tuossa olisikos toissa viikolla kurssien laskiessa palasin taas omistajien kerhoon. Ostin ensin 8 osaketta hintaan 26,05 euroa, sitten saman verran hintaan 25,41 ja vielä viimeiset kahdeksan hintaan 24,92 euroa.

Näin minusta tuli jälleen pienomistaja. 24 osakkeet kokonaisarvo on nyt päälle 600 euroa, eli pienistä summista puhutaan.

Miksi sitten paluu Nokian renkaiden omistajiin?

Ei minulla ole ollut mitään syytä olla omistamatta Nokian renkaita. Se on vain tuntunut ihan kunnolla hinnoitellulta viime vuosina. Mutta viime vuoden huipusta kurssi on tullut alas reilusti, ja sitten tuli vielä päälle (joko ohimennyt tai vasta alkanut) kurssilasku.

Tässä on graafi yrityksen kurssihistoriasta. Nyt ollaan tasoilla jonne kurssi nousi joskus 2011. Viimeksi muuten ostin Nokian renkaita aika hyvin vuonna 2014 kurssin ollessa viimeksi alhaalla.

Noh, jos halvemmalla saa, niin ei se ole vielä mikään peruste ostaa. Risan autonkin saa halvemmalla kuin uuden. Kuitenkaan Nokian renkailla ei ole mikään erityisen paljon muuttunut. Tässä helmikuisen vuoden 2018 tulosesittelyn pointit kopioituna suoraan tiedotteesta.
  • Liikevaihto kasvoi 1,5 % ja oli 1 595,6 MEUR (2017: 1 572,5). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi 5,7 %.
  • Liikevoitto kasvoi 372,4 miljoonaan euroon (365,4), valuutat vaikuttivat negatiivisesti.
  • Tilikauden voitto oli 295,2 MEUR (221,4. Vuonna 2017 voittoon vaikuttivat negatiivisesti 59 MEUR lisäverot ja korot verovuoteen 2011 liittyen).
  • Osakekohtainen tulos kasvoi 2,15 euroon (1,63).
  • Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 536,9 MEUR (234,1). Vuosien 2018 ja 2017 liiketoiminnasta kertyneisiin nettorahavaroihin vaikuttivat vuosien 2007–2011 verokiistat, lisätietoja sivulla 18.
  • Hallitus ehdottaa osingoksi 1,58 euroa (1,56) osakkeelta.
Nuo osingot on jo maksettu, joka selittää osin kurssin laskua.

Käytännössä firma siis teki hitusen paremman tuloksen kuin aiempana vuonna, ja tästä vuodesta odotetaan aika samanlaista kuin edellistä. Hinnan laskiessa P/E-arvo (eli hinta versus tienestit) tietty on suhteessa parempi. Ei Nokian renkaat nyt mikään superhalpa firma ole, mutta laatua kohtuuhintaan, sanoisin. Haasteita on edessä, mutta kenelläpä ei olisi.

Satunnaisena huomiona muuten, että myin aikoinani Nokian renkaita päälle 29 euron hinnalla, ja nyt ostin noin noin 25,4 euron keskihinnalla takaisin. Teinkö hienon peliliikkeen? Voisi tuntua siltä, mutta ei. Jos olisin vain pysynyt omistajakaartissa, niin olisin saanut neljät osingot ja sitä myöten 6,17 euroa osakkeelta. Kun ottaa verot siitä pois, tilille olisi tullut 4,59 euroa. Eli yhteensä hitusen enemmän.

18.5.2019

Osinkojen välikatsaus 5/2019: huhtikuu oli ennätyskuukausi

Uusi kuukausi, uudet huvit. Tosin minun kuukauden vaihteen huvini on aina sama. Käyn joka kuukausi läpi sijoitus- ja varallisuustilanteen (tässä linkki tuoreimpaan) ja joka toinen kuukausi osinkotilanteen. Tässä jälkimmäinen, vuoden ensimmäisen neljän kuukauden mukaan.

Huhtikuu 2019 oli ennätyskuukauteni. Sain osinkoja (joihin lasken myös muun passiivisen tulon, kuten pääomanpalautuksen ja S-osuuskauppojen omistajatilitykset) 538 euroa. Tuo on jo ihan kunnon summa, sillä voisi jo ostella paljon ruokaa tai voi ostaa lisää osakkeita.

Ero osingoissa per kuukausi on tuntuva. Tammikuun määrä oli 36, helmikuun 86 ja maaliskuun 328 euroa. Nämä summat siis aina verojen jälkeen. Jokja kuukausi olen saanut enemmän osinkoja kuin aiempana vuotena. Suunta on siis hyvä.

Tämä kuva näyttää ehkä paremmin sen, mitä edellisessä kuvassa oli jo sisäänrakennettuna. Mikä on kumulatiivinen tilanne kun verrataan vuosia toisiin?

Joka kuukautena tämän vuoden käytä on ollut hitusen viime vuotta ylempänä. Kuun vaihteessa eroa oli 205 euroa - noin 20 % verran.


Kun vertaa vuosia toisiin, niin vielä en pyöri ennätyslukemissa. Tämä vuosi pääsee osinkokertymissä minun elämässäni sijalle neljä. Tosin tuo kolmissija saattaa jäädä taakse jo toukokuun alussa.

Vielä yksi kuva, niistä kun pidän. Tässä kuvassa on sitten kumulatiivinen osinkokertymä. Eli käytännössä montako euroa on tullut ikinä saatua. Tämän hetken summa on vajaat 6600 euroa.

Mikä niissä osingoissa on niin kivaa?

Miksi ihmeessä tykkään osinkoja maksavista yrityksistä, kun voisin vain sijoittaa matalakuluisiin indeksirahastoihin jotka eivät maksa veroa ennen kuin rahat nostetaan ulos, ja jolloin en tekisi tyhmiä sijoitusvirheitä. Niinpä. Tässä vaihtoehtoisia selityksiä:

1) Tykkään löytämisen ja omistamisen ilosta. Jos omistaa vaikka 500 amerikan suurinta yritystä, saa kyllä tuottoja. Muttei voi kävellä omaan kauppaan (Target) ostoksille tuntien suurta ylpeyttä. Tai ainakin pientä, hiljaista ylpeyttä.

2) Osingot ovat konkreettisia. Siinä näkyy tuloksen, ja voi vertailla kuukausia keskenään.

3) Tarvittaessa voi lopettaa sijoittamisen tyystin, ja käyttää osinkoja. Laman aikana varttuneelle sielulleni on kiva tieto, että jos talous sakkaa ja potkut tulee, niin voisi saada elämiseen lisää sellaiset 150 euroa kuukaudessa. On enemmän marginaalia. Toki rahastoa voisi myydä, mutta se vaatisi erillistä tekemistä.

4) Osinkoa maksavat firmat ovat ihan hyviä yrityksiä omistaa. Jos yritys tuottaa tasaista liiketoimintaa ja voittoa josta voi maksaa omistajille, niin on se tehnyt jotain oikein. Toki osinkoja voidaan leikata tai yritys voi vuoden, pari maksaa liikaa osinkoa velkaantuen, mutta silti. Vakaa osinkofirma on usein myös ihan hyvä sijoitus.

5) Ei verotuksesta ikinä tiedä. Tuskin nyt hillittömiä muutoksia tulee, mutta osingoista on jo maksettu vero. Se on kiva juttu siinä mielessä, että niistä ei enää tarvitse maksaa veroa toista kertaa.

6) Olen vähän tyhmä ja selitän tunnepäätöstä mukamas järkevin perustein. Tykkään osingoista kun ne ovat konkreettisia, ei kannattaisi mutta tekee mieli. Tahtoo tahtoo.

Kyse on luultavasti useasta edellämainitusta. Ainakin 1, 2 ja 6 ovat vahvoilla. Pykälä 3 vaikuttanee jossain alitajunnan puolella.

o o o

Tänä vuonna lienee siinä ja siinä, onko osinkosummani yli vai alle 2000 euroa. Seuraava luonteva välietappi olisi 2400 euron vuotuiset osingot. Se olisi mukavat 200 euroa kuussa. Mutta katsotaan.

9.5.2019

Täydennysostoksia: bioöljyä, 5G-tekniikkaa ja sellunkeittoa

Viimeinen viikko on ollut pörsseissä alakuloa. Ja kun kurssit ovat tippuneet, olen tehnyt pieniä täydennysostoja. Tapani mukaan jälleen alle 200 euron summilla.

Nokiaa olen ostanut peräti kolmesti. Ensin 43 osaketta hintaan 4,63 euroa, sitten 44 osaketta hintaan 4,54 euroa ja vielä 44 osaketta hintaan 4,45 euroa kappaleelta. Jos mukaan ynnää vielä parin viikon takaisen ostoksen, niin tässä on tullut ostettua Nokiaa vajaalla 800 eurolla.

Nokian kurssi on tippunut. Lehdissä on spekulaatiota instituutionaalisten sijoittajien osto- ja myyntiprojekteista. Nuo voivat vaikuttaa. Lisäksi vuoden ensimmäisen neljänneksen tulos oli heikompi kuin yleisesti odotettiin. Itse en näe tuota ongelmana, niinhän firma jo etukäteen ilmoitti.

Yleisesti näen Nokian toimivan alalla, joka on kasvussa. 5G-verkko tulee enemmin tai myöhemmin, ja muutoinkin potentiaalia on. Se, kykeneekö yritys olemaan iso sekä iso tekijä markkinoilla että tuottamaan hyvin omistajilleen, on toinen juttu.

Ostin myös UPM:määä, 7 osaketta kappalehinnalla 24,85 euroa. Kurssi pikkaisen laski ja pyrin täydentämään UPM-suuntaani, joten siinäpä se.

Kolmas hankintani oli niin ikään kotimainen. Ostin Nestettä, 6 osaketta hintaan 28,70 euroa. Tähän liittyy taustatarina.

Ihan viime vuoden viimeisinä hetkinä myin hiukan Nestettä. Tuotto oli hyvä, ja tonnilla saa myydä ilman veroseuraamuksia. Mietin, että katselen hiukan ja saatan ostaa ainakin osan noista takaisin.

Noh, Nesteen kurssi lähti sitten ihan saman tien nousuun. Seurasi myös osakesplitti, joten ostorajani ja muut "sisäiset ohjeeni" ovat ihan pihalla. Vaan nyt Neste on laskenut jonkin 10 % siitä, mitä oli splittauksen jälkeen, joten ajattelin hiukan täydentää.

Tosin Nesteestä sanottakoon, että osakekussi on edelleen (verrattuna aiempaan) korkealla. Toki yhtiö on takonut hyvää tulosta ja tuottanut hyvin (siinäpä syitä miksi lisää ostan), mutta ei tässä yhtiön historian halvimpia sisäänostohetkiä eletä.

Mutta saatan ostaa lisää jos kurssi laskee lisää.