UA-52254593-1

27.6.2018

Täydennysostoksilla: Lehto

Uusi viikko, vanhat kujeet. Kävin täydennysostoksilla Lehdon suunnassa. Kurssi laski, ja ostin 16 osaketta lisää, kappalehinnalla 9,82.

Lehto on pieni ja aika viriilin oloinen rakennusalan firma, joka on kasvanut hyvää tahtia. Alkuvuonna olen ostanut firmaa uskoakseni kolmeen eri kertaa kurssien laskiessa. Vaan koska ostetut määrät ovat olleet pieniä, kokonaispottini on tällä hetkellä 82 osaketta ja kokonaisarvo on hitusen alle 800 euroa.

Monin mittarein katsottuna Lehto tuntuu huokeahkolta. P/E-arvo on 11,5. Tämä yrityksellä joka on onnistunut kasvamaan aika hyvään tahtiin.

Kauppalehti kirjoitti toukokuussa Lehdosta ("Lehto Group on suhdanneherkkä sijoitus, 25.5.2018") aika osuvasti. Alkuvuonna kannattavuus laski, kasvutahti vaikuttaa edelleen hyvältä ja koko rakennusalalla sattaa olla hiljaisempi vaihe tulossa - joka vaikuttaa jo osakkeiden hintoihin.

Sinällään tuo rakentamisen mahdollinen hiljeneminen voi vetää alan yritykset vakavaksi. Kun vähemmän rakennetaan on kilpailu kovempaa, joka painaa katteita alaspäin. Pahimmillaan alan firmojen sisääntulevan ja viivan alle jäävän euromäärän summa pienenee.

Tosin: kääntäen syksylisiä firmoja voi olla jopa ihan hyvä ostaa syklin heikoimmissa vaiheissa. Sitten voi hymyillä jos ja kun tilanne kääntyy parempaan.

Noh, aika näyttää mihin suuntaan yrityksen tie vie. Jos kurssi laskee, ostan lisää.

24.6.2018

Osto ihan uuteen suuntaan: Ford Motor Company



Mennyt viikko toi minulle ihan uuden omistuksen. Ostin 16 osaketta Ford Motor Companyä hintaan 11,75 dollaria kappaleelta. Tämä on minulle sekä uusi yritys, että (nykyisten omistusten suhteen) uusi toimiala.

Volkswagenia aikanaan ostin. Tiedättehän, vakaa ja luotettava saksalainen jätti, joka ei petä. Meni jokin kuukausi, ja sitten tuli tietoa päästöhuijauksista. Kurssi tippui lähes puoleen. Myin joskus myöhemmin osakkeeni kun vaihdoin välittäjää, enkä enää takaisin palannut. Mutta se sivujuonteesta.

Miksi Ford. Tässäpä syitä, ei mitenkään erityisessä järjestyksessä:

(1) Historia. Katsokaa nyt tuota kuvaa. Pääsee osaksi menneisyyttä. Vähän niin kuin Wells Fargoa ostaisi (länkkäreissä ne postivaunut olivat usein Wells Fargon). Tunnen mieltymystä yrityksiä kohtaan joilla on pitkä historia.

Kyllä, tiedän, ei se ole minkäänlainen sijoitusperuste. Mutta minulla vähän on. Ja onhan pitkä historia jonkinlainen sijoitusperuste, ainakin verrattuna firmoihin jotka eivät ole vielä koskaan tuottaneet.

(2) Autoala kiinnostaa. Kovasti puhutaan siitä, että autoala menee uusiksi. No, niin menee, mutta samoin kuin pankkialalla, mistä tietää kuka on sen pelin voittaja? Ajetaan autoja itse tai algorytmien toimesta, on asioita jotka liikkuvat teillä ja joissa on moottori.

Fordin P/E on 6,34. Eli jos yhtiö tienaa tällä tahdilla, kuudessa vuodessa on sijoitettu dollaripinoni tienattu takaisin. Esimerkiksi hypetetyn Teslan P/E on mahdoton laskea kun yritys ei tee voittoa. P/E kun kertoo hinnan ja tienestien suhteen.

Niinpä satsaan mieluummin vanhoihin ja tuottaviin, kuin uusiin ja mahdollisesti tuottaviin suuntiin. Mitä kannattavampaa sähköautojen teko on, sitä varmemmin myös vanhat toimijat siihen suuntaan askeltavat. En usko että Teslan kaltaiset tulokkaat onnistuvat saamaan etumatkaa niin paljon, että ehtisivät vallihautoja kaivaa suojakseen.

Fordin pariin päädyin ihan stock screenereiden kanssa leikkimällä. Kokeilin hyvin vuoksi etsiä yrityksiä matalalla arvostuksella ja sinällään (edes hitusen) positiivisilla muilla tunnusluvuilla. Ford pysyi listoilla, ja kun sitä olin aiemmin harkinnut ja teki mieli ostaa jotain, niin...

(3) Huokeahko hinta. Tästä tulikin jo äsken. Päälle 6 P/E arvolla myytävä osake on halpa. Tosin tässä on myös riskinsä: jos suunta on vain alaspäin, matala arvostus voi antaa virheellistä kuvaa siitä, että halvalla saisi. Ei saa, jos yrityksen toiminta ja tulos supistuu, ja hinnan tippuminen johtuu aina vaan heikkenevästä kannattavuudesta.

Mutta Ford ei tälä hetkellä mene alaspäin. Ei kyllä mene ylöspäinkään. Seuraavassa lisää.

(4) Käännekohdassa? Ford on kyntänyt syvällä ja on uudistanut toimintojaan. Tulokset muutoksista - jos niitä tulee - ovat vasta tullakseen. Kenties, ja vain kenties, Fordilla on saumaa kääntää kurssi toiseen suuntaan. Ja jos arvostustaso on matalahko, voi nousukin olla kurssimielessä ihan vauhdikasta.

Plussaa on myös yrityksen vahva asema amerikanmaalla. Jos firma onnistuu tekemään sopivanhintaisia ja hyviä autoja, niin kyllä amerikkalaiset ostavat.

(Bonus) Sitten pulmapähkinä, jota mietin ennen ostonappulan painamista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa suojata amerikkalaista tuotantoa. Niinpä Fordin kaltaiset yritykset ovat hänen siipiensä suojassa. Mutta - ja tässä kohden mutta on iso mutta - onko tuo nyt etu vai haitta.

Jos isoille amerikkalaisille jäteille haluaa kilpailuetua rakentamalla tullimuureja, voi se olla kuoleman suudelta. Vaikka Yhdysvallat on jo itsessään valtaisa markkina, isot jenkkijätit myyvät tuotteitaan globaalisti. Ja jos sotkee kansainväisen kaupan, kaikki kärsivät.

Mutta - tässä kohden tarinan ehkä kolman mutta - jos epärationaalinen seniori uhkailee kaikenlaista, kurssit sakkaavat ja sitten mitään pahaa ei tapahdukkaan, voi edessä olla paluu normaaliin. Sitten tehdään autoja ja myydään niitä, ja ollaan kavereita keskenään.

20.6.2018

Mitä Nordean osto pienissä erissä laskevaan kurssiin on käytännössä merkinnyt?

Tein viime viikolla jälleen yhden oston, ja jälleen tuttuun suuntaan. Ostin 22 osaketta Nordeaa hintaan 8,08 euroa kappale. Siis jälleen kerran pieni täydennysostos.

Mutta tämä bloggauksen idea ei ole kertoa (vain) tuota, vaan luoda yleiskatsaus siihen miten olen Nordeani hankkinut.

Olen ostanut Nordeaa ennen syyskuuta 2016 Nordnetin kautta, ja sen jälkeen Nordean välittämänä. Vaihtaessani välittäjää mukana tuli 175 osaketta keskihinnalla 9,98 euroa kappale. Sen jälkeen olen ostanut pieniä eriä yhdeksään kertaan, keskihinnan ollessa noissa ostoksissa 8,78 euroa. Osakkeiden keskiostohinta on tällä hetkellä 9,38 euroa.

Mutta katsotaanpa sama kaaviona:


Jo "Nordnet osakevälittäjäni" -aikana ostin Nordeaa muistaakseni kolmessa erässä. Eli ensin keskihinta oli yli 10, sitten alle. Pienien erien ostaminen viimeisen parin vuoden aikana on tiputtanut keskihintaa 0,6 eurolla. Välityspalkkiot ovat olleet tuoreimmissa ostoissa yhteensä 15 euroa.

Mitä päätelmiä tästä vetää:

  • Olisi pitänyt nostaa tasaisemmin ostettavien osakkeiden määrää. Tyyliin yksi enemmän per ostos. Nyt olen tehnyt sitä satunnaisesti.
  • Pienien määrien ostaminen tasaisin väliajoin laskeviin kursseihin laskee kyllä keskihintaa tehokkaasti. Tosin taktiikka toimii vain jos kurssi laskee (ja joskus vielä nousee).
  • Minulla on ollut parhaimmillaan yli vuoden mittainen väli jolloin en ostanut Nordeaa ollenkaan. Matemaattinen malli toimii siinä mielessä, etten hairahdu ostamaan kalliimmalla kuin olen päättänyt ostaa aikoina, kun kurssit ovat korkealla.

Olen aika tyytyväinen tähän "kuoppaostostaktiikkaani". En tule ostaneeksi ainakaan kovasti ylihintaisia osakkeita, putoavia puukkoja kyllä mahdollisesti. Tälä tyylillä mennään.

16.6.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2018: elämäni tuottoisimmat kuukaudet

Tervepä terve. Olen viime vuodet tehnyt kolmen kuukauden välein välikatsauksen varallisuuteeni ja alkaen noin vuosi sitten kokonaisvarallisuuteeni. Se on ollut oikein opettavaista.

Vaan minusta on tullut malttamaton. Sitä kuulemma esiintyy kun alkaa tulla ikää, ja olenhan jo pari vuotta yli neljänkymmenen. Tekee mieli katsella sijoitus- ja kokonaisvarallisuutta myös siinä välissä. Ajattelin siis, että yhdistän jatkossa nuo kaksi, ja teen aina kuun vaihteen jälkeen kokonaiskatsauksen jossa seuraan sekä sijoitus- että kokonaisvarallisuutta.

Siispä, saanko esitellä kesäkuun 2018 ensimmäisen päivän kaikkien talousasioideni välikatsaukseni, ensimmäistä kertaa ikinä.

Sijoitusvarallisuus mukavasti nousussa




Viimeiset kaksi kuukautta olivat sijoitusten arvonnousulle hyvää aikaa. Sijoituksieni kokonaisarvo on nyt 65 814 euroa. Kahta kuukautta aiemmin summa oli 60 403 euroa. Nousua oli siis 5411 euroa. Tästä noususta uusia sijoituksia on ainoastaan 500 euroa, eli osingot ja kurssinousu tuottivat tuollaiset vajaat 5000 euroa. 

Sijoitusvarallisuuteni on muuten 22 941 euroa isompi kuin summa jonka olen sijoittanut. Noin kolmanneksen luokkaa. Tässä on yksi sijoittamisen iloista, marginaali kasvaa. Vaikka kolmannes pyyhkiytyisi huomenna pois (mikä ei ole mahdotonta, kun yksi iäkäs ääliö uhkaa kaikkia muita kauppasodilla ja pankit nostavat korkoja), niin omillani olisin.

Kuvio arvonmuutoksesta ja sijoitettujen eurojen muutoksesta kertoo samaa. Kunnon hyppäys tuotossa. Huomioikaa muuten, että muut periodit ovat neljännesvuosia, tuorein vain kaksi kuukautta.

Käytännössä varallisuuden tuotto oli matalalennossa puolisen vuotta, sitten seurasi hyppäys. Olen jatkuvasti sijoittanut lisää - tosin laskevaan tahtiin - poislukien kaksi hillopurkilla käyntiä. Kerran tuli aviero, sitten ostin auton. Nyt yritän kasvattaa säästötileillä olevaa puskuria, joka taitaa olla nyt viitisen tonnia. Se ei näy näissä sijoituskuvioissa, vaan seuraavissa.

Sitten kokonaisvarallisuuteen: ja alkaa hymyilyttää




Tällä hetkellä minulla on omaisuutta 372 523 euron edestä, ja velkaa 134 632 euroa. Näiden erotusta eli oikeaa varallisuutta on sitten 237 890 euron edestä. Tämä on aika jipii, seuraava kuva kertoo miksi.


Tässä on sitten viime kuukausien muutos, huomioiden sekä muutoksen että alkuperän. Tuorein pylväs on viimeiset kaksi kuukautta, aiemmat ovat kolmen kuukauden välein.

Kahden kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi 9058 euroa. Tämä on mittaamani historian paras periodi.

Tuo nousu tuli pääosin - 5414 euron edestä - sijoitusvarallisuuden arvon noususta. 2200 euroa enemmän on sijoitustileillä, ja lainat lyhenivät 1444 euroa.

Aika jännää. Olen taas keväällä tuskaillut kasvaneiden kulujen (mm. auto) parissa, miettinyt jääkö mitään säästöön jne. Köyhä yksinhuoltaja kärsii rahanpuutteessa yksin ripotellen tuhkaa päälleen. Sitten jäi taskuun 4500 euroa kuussa. Mutten kärsi rahanpuutteesta enkä edes ole yksin vaan onnellisessa parisuhteessa.

Noh, kyllä ne kurssit alas tulevat ja kaikkea sellaista. Niin kauan kuin edellisen kuvan keltainen (velkojen lyhentyminen) ja sininen (rahaa säästötileille) palkki ovat plussalla, suunta on hyvä.

Kaiken kaikkiaan: hyvin pyyhkii.

13.6.2018

Kurssi laskee, taas miniostoksilla

No niinhän siinä sitten taas kävi. Nordean kurssi sahaa viimevuotista runsaasti matalammalla tasolla. Ja kun se sahaa, niin seuraava toimeksiantorajani tuli vastaan. Niinpä ostin 20 osaketta lisää, kappalehinnalla 8,27 euroa.

On kyllä vähän tylsää ostella aina vaan Nordeaa. Mutta minkäs teet kun olen suunnitelmani laatinut, ja Nordean kurssi vaan nyt laskee ostorajoille. Pitäähän sitä nyt omia suunnitelmia seurata. Tiedä vaikka olisin oikeassa.

Jos pohdintani Nordeasta kiinnostaa, niin tämän linkin takaa löytyy aiempia bloggauksiani asiasta. Voisin kyllä palata Nordeaan ihan kunnolla joskus, sitä yritystä on nimittäin nyt tullut seurattua.

Kokonaisnordeaomistukseni on nyt 326 osaketta, arvoltaan tällä hetkellä vajaat 2750 euroa. Vaikka usein ostan, niin potti kasvaa vain pikkuhiljaa kun määrät ovat melko maltillisia.

10.6.2018

VMP listautuu, huomioita puolesta ja vastaan

Helsingin pörssin listautumisviikot jatkuvat. Kojamon anti on vielä auki, ja VMP on listautumassa First North -listalle. Tästä listautumismateriaaliin. Nyt seuraa allekirjoittaneen mökin aitassa auringonlaskua katsellessani kirjoittamiani kommentteja ilman alan koulutusta tai tietotaitoa, joten arvottakaa kommenttini sen mukaisesti.

Tässä VMP:stä suoraan listautumisesitteestä: “VMP on suomalainen henkilöstöpalveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen valikoiman henkilöstövuokrauksen, rekrytoinnin ja organisaation kehittämisen sekä itsensätyöllistämisen palveluita. Vuonna 2017 VMP työllisti suoraan ja ketjuyritystensä kautta noin 14 000 vuokratyöntekijää, toteutti noin 400 rekrytointiprojektia ja noin 70 organisaationkehittämisprojektia ja yhtiön itsensätyöllistämispalvelussa oli noin 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.”

Osakkeen alustava arvo on välillä 4,5-5,75 euroa. Noilla summilla VMP olisi 70-80 miljoonan arvoinen yritys.

Sitten plussiin ja miinuksiin, sekä muihin huomioihin. Satunnaisessa järjestyksessä.

Plussaa: Omistajat eivät myy omistuksiaan. Kerätyt eurot - maksimissaan 30 miljoonaa - menevät suoraan toimintaan. Lähtökohtaisesti tämä on mielestäni hyvä asia, tosin tietty riippuu yrityksestä ja tapauksesta. Tosin olen huomannut, että laitan tälle nykyään ehkä liikaakin painoa. Voi omistuksen vaihtokin olla järkevää.

Plussaa: Kasvutahti on kova. 2015-2017 kasvutahti oli kuulemma keskimäärin 25 % vuodessa. Jos kasvutahti jatkuisi samana, tai edes puoliksi samana, niin siitä on paljon iloa omistajille.

Miinusta: En ole laisinkaan varma onko VMP:llä niin sanottua kilpailuetua. Toki brändin ja maineen sekä toimintatapojen kehittämisessä kestää, mutta sinällään markkinat voivat muuttua ja uusia kilpailijoita.

Toisaalta voisiko tällä alalla edes olla patenttien tai vastaavien tuomaa kilpailuetua?

Siinä rajoilla: Kyse ei ole vain VMP:stä, vaan myös konsernista. Eri maiden tytäryhtiöiden alla on vielä useita yhtiöitä. Toisin sanoen konsernirakenne on suoraan sanoen kokoo nähden aika rönsyilevä. Luulisin, että tulevina vuosina selkeyttävät tätä.

Miinusta: Tuottoprosentti. Viime vuosi pyöri noin 110 miljoonan liikevaihdolla. Tuotto oli 6 miljoonaa, noin 5,6 %. Kun päälle kymmenen prosenteilla saa usein luvan hymyillä, niin tässä kohden ei saa hymyillä.

Tosin kun kyseessä on kasvava yritys, usein se kasvu tulee juuri liikevoiton kustannuksella. 5,6 % kasvavasti liiketoiminnasta voi olla ensi vuonna 6-7 % tuotto sijoitukselle, vaikka liikevoitto ei parantuisi. Ja jos parantuu, niin vielä parempaa.

Siinä rajoilla -luokkaan menee mielestäni myös toimiala. Sinällään on kasvua ja ollaan trendisä - silppuuntuva työelämä - kiinni. Toisaalta vuokratyövoimasta säästetään helposti ensimmäisenä, eli jos talous yleisesti sakkaa, se voi näkyä viivan alla nopeasti.

Summa summarum

Itse en ole annissa mukana. Osin koska ei nyt ole paljon irtonaista rahaa. Toisekseen, koska ala nyt on vieras eikä erityisesti houkuta.

Sinällään näillä tuottoluvuilla tämä nyt näyttäisi kovinkaan kiinnostavalta tapaukselta. Mutta kun huomioi toimialan, ja jos haluaa veikata ravihevosta, niin tässä on ainakin jonkinmoinen menijä. Tuottaako rahansa takaisin ja lähettää omistajille lisää, se selviää myöhemmin.

7.6.2018

Kojamon osakeanti: ei houkuta kun ei halvalla saa

Taas on pörssiin tulijoita. Nyt on vuorossa Kojamo, entinen VVO. Hillitön määrä asuntoja. Entinen yhteishyödyllinen toimija, nykyään ihan samalla laidalla kuin muutkin kiinteistöalan yritykset. Anti on auki ensi viikon alkuun, 11. tai 12. päivään. Listautumismateriaali löytyy täältä.

Kojamosta on ollut kirjoituksia siellä täällä. Tässä esimerkiksi Arvopaperin Kojamon antihinta vaikuttaa kohtuuttomalta (4.6.2018). Sävy on ollut pääosin kriittinen, ok yritys ja kenties tasaista osinkoa, muttei halvalla hinnalla.

Tässä tulee allekirjoittaneen fiilikset asiasta.

Listautumishinta on välillä 8,5-10 euroa osakkeelta. Yritys pyrkii keräämään 150 miljoonaa eurolla laskemalla liikkeelle päälle 16 miljoonaa uutt osaketta. Lisäksi vanhat omistajat myyät 34-59 miljoonaa osaketta.

Tässä kohden minulla nousivat kulmakarvat. Kasvusta puhutaan, mutta painopiste on tyyliin 80 prosenttisesti omistuksen vaihdossa. Omistuksen vaihto tai omistuspohjan laajentaminen ovat kaksi eri asiaa.

Viime viikon liikevaihto oli 337 miljoonaa euroa ja voitto 212 miljoonaa. Tämä poikkeaa muista yrityksistä, mutta ihan kiinteistöalaan liittyvistä syistä. Tulot ovat käytännössä vuokrat, ja siitä miinustetaan niiden pyörittämisen menot.

Jos listautumishinta on ylärajoilla eli 10 eurossa, Kojamon arvo olisi 2,5 miljardia. 221 miljoonan voitolla se merkitsee 8,4 % pääoman tuottoa. Kun 10 % alkaa olla hyväksyttävää tasoa, niin listautumishinta ei nyt ainakaan ihan halpa ole. Tosin vastalahjana kiinteistöt ovat kyllä varsin tasainen tulonlähde, ja pääomaakin on.

Arvopaperin vertailuissa Kojamo oli aika samaa kaliiberia kuin kilpailijansa. Hitusen parempi pääoman tuotto, jonkin verran heikompi omavaraisuusaste.

Plussia Kojamoon sijoittamisessa:

  • paljon asuntoja, 35 000
  • vakaa toimiala, asunnot pääosin järkevissä paikoissa
  • luultavasti vakaa osingonmaksaja, tosin melko alhaista sellaista maksaa

Miinusta Kojamoon sijoittamisessa:

  • omistajat vähentävät omistuksiaan
  • listahinta korkeahko
  • jos asuntojen rakentamistahti tai hinnat kääntyvät laskuun, ei vuokria pääse nostamaan entiseen malliin
  • talouden tunnusluvut eivät ole mitenkään erityisiä
  • ollaanko suorituskyvyn ylärajoilla?

Itse en ole aikeissa olla tässä mukana. Osin ihan vaan koska ei ole tällä hetkellä paljoa euroja joita sijoittaa. Mutta ennen kaikkea koska hinta ei ole halpa (muttei kohtuuttoman kalliskaan).

Sinällään Kojamo on ihan kivan oloinen toimija jota voisi olla kiva omistaa, kunhan saisi halpaan hintaan. Jos kurssi sukeltaa jossain vaiheessa kunnolla, niin ehkä liityn pienellä summalla kerhoon.

4.6.2018

Antiikkiesimies vastustaa etäpäiviä ja mitä maksaisi osittainen hoitovapaa?

Olen täysiaikaisesti työssäkäyvä kolmen lapsen yksinhuoltaja. Työmatkakin kestää sellaisen tunnin suuntaansa. Arjessa on ollut rakentamista, mutta omilla, vanhempien, naapurin ja työnantajan joustoilla se on onnistunut. Vaan nyt tuli ongelmia.

Etäpäivät ovat olleet minulle tärkeitä. Olen saanut sovittua niihin kaikenlaisia opettajantapaamisia, lääkäri- ja neuvolakäyntejä ja ties mitä. Sen sijaan, että olisi töissä puoliltapäivin, on “työpäivästä” lähtenyt vain tunti, pari. Ja koska työmatka on vienyt tunnin, pari, niin lopputulemana hommat ovat hoituneet +/- saldolla.

Etäpäivät ovat myös tehokkaita. Saan enemmän asioita aikaan. Etenkin kun on kertynyt paljon pieniä asioita tai tarvitsee runtata iso asia kerralla pitkälle, niin yhden rauhallisen päivän aikana saa paljon aikaan.

Talon politiikka on, että etäpäivän saa pitää kerran viikossa sopien esimiehen kanssa. Jos sen yli, niin sitten pitää sopia erikseen. Yksikössäni on ollut jo pitkään hieman negatiivinen suhde etäpäiviin, “joo mutta ei saa haitata työntekoa.” Selitä siinä sitten, että etäpäivien pitämättömyyshän se haittaa työntekoa - tai pikemminkin työn tehokkuutta. Olen kuitenkin pitänyt etäpäiviä noin parin viikon välein, niitä ajoittain peruen.

Kesää vasten sitten ehdotin esimiehelle, että pitäisin kesällä etäpäiviä noin kerran viikossa, tai ainakin päivät niinä viikkoina kun yksi lapsista on ensimmäistä kertaa yksin kotona kesällä. Bonuksena olen tehokkaampi, ja on talon linja. Esimies ei vastannut mitään, mutta ilmoitti yksikkökokouksessa kaikille, että kun nyt on tiukkaa ja henkilövaihdoksia, niin ei pidetä lainkaan etäpäiviä.

En ymmärrä miten joustoa vaativassa ja kuormittavassa tilanteessa se, että työnantaja lopettaa joustot, auttaa. Olin kiukkuinen, mutta annoin olla. Ajattelin palata asiaan jokusen päivän päästä. Laitoin postia että jos syksyyn pitää lähteä ilman joustoa, niin sitten minun tarvinnee siirtyä lyhennettyyn työpäivään. Sitten samainen esimies piti itse parin päivän kuluttua etäpäivän.

Joskus sitä rauhallisempikin hermostuu. Laitoin esimiehelle tilanteeseen nähden melko rauhallisen postin, että ymmärsin ettei etäpäiviä pidetä mutta sellaisella olet. Ymmärsin varmaan väärin ja kysyin mitkä ovat linjaukset. Ja toistin toiveeni. Tähän esimies vastasi, ettei hoida näitä asioita sähköpostitse.

Ai että joskus ahdistaa. En tiedä onko tämä joku 50-luvun sukupolvien harhainen oletus siitä, että etäpäivä on tehoton “lisäloma”. Tai sitten ei halua sopia etäpäivistä, joten kieltää ne. Tai ei ymmärrä mitä alaiset oikein tekevät. Tai ei tajua mitä on asiantuntijatyön johtaminen. Tai jotain. En tiedä.

Minä käyn nyt tämän läpi loppuun asti. Kävin jo henkilöstöpäällikölle mainitsemassa kaksi asiaa jotka saavat henkilöstöpäällikön vakavaksi (kokeilkaa joskus), “mielestäni työskentelen lapsivihamielisessä työympäristössä” ja että minusta “minut asetetaan eri asemaan kuin muut talon työntekijöitä ilman perusteita.” Etenkin jälkimmäinen on asia johon voi ottaa mukaan luottamusmiehiä ja vaikka kannella eteenpäin.

Sillä
  • Kaikkialla muualla paitsi yksikössämme mennään talon etätyöperiaatteiden mukaan.
  • Esimies ei perustele asiaa minun työhöni liittyvillä syillä, vaan ihan vaan yleisellä näkemyksellään tilanteesta ja mahdollisella tuuraustarpeella (ja edelleen: kaikkia töitä voi tehdä myös etänä). Jonkun muun halu tai kyky pitää etäpäiviä ei ole peruste evätä minulta etäpäivämahdollisuus. Muutoinhan riittäisi, että yksi organisaation työntekijä ei pitäisi etäpäivistä, niin voisi kieltää ne jokaiselta.
Seuraavat askeleet ovat keskustella esimiehen kanssa, sitten esimiehen ja hänen esimiehensä kanssa yhdessä, ja kolmantena kenties vielä tehdä virallinen valitus syrjinnästä työpaikalla. Tälle tielle nyt lähden.

En tosin tiedä onko tämä henkilöön menevää syrjintää, kun muutama muu on samassa veneessä. Tosin minä olen ollut se joka on nähnyt etäpäivät tärkeäksi ja olen niitä pitänyt, joten oikeastaan tuo rajaus iskee juuri minuun. Lisäksi olen ihan vakavissani miettinyt, että kun tämä tiukennus tuli heti perään kun olin avannut omaa perhetilannettani, niin voiko taustalla olla jotain “mies ei voi olla yksinhuoltaja” -ajatus. Että naisen homma, ei kuulu töihin tuo, terveisin 50-luku.

Ja oivaltanette seuraavan ajatuksen: jos asia etenee pidemmälle, voin ihan perustellusti epäillä, että minua syrjitään koska olen yksinhuoltaja. Plus eipähän esimies voisi “kostaa” mutkan kautta, koska jo laissa lukee, että jos nostaa esille yhdenvertaisuusongelman (oman tai muiden), ei saa joutua “työnjohdollisten toimien kohteeksi niiden takia”, tai jotain sen suuntaista.

o o o

Ohessa ryhdyin laskemaan mitä maksaisi jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Olisin vapaalla päivän viikossa. Käytännössä menettäisin viidenneksen palkasta, ja Kela maksaisi 93 euroa kuussa. Minun tapauksessani se merkitsisi ihan tuntuvaa rahanmenetystä, Kelan tuki huomioiden noin 480 euron palkanpienennystä kuussa.

Vaan verotuksessa tuosta olisi myös iloa. Jos olisin koko verovuoden hoitovapaalla, tuo ero tippuisi noin 240 euroon kuussa. Eli verotus kevenisi siihen malliin, että puolet menetyksestä kompensoituisi. Ja koska vuokrani juuri tippui 170 euroa, niin ei kuulosta enää pahalta.

Tuohon minulla on ihan ongelmitta varaa. Esimerkiksi alkuvuonna satsasin sijoituksiin lisää euroja 900 euroa kuussa. Tuosta puolella tai kolmanneksella ostaisin vapaapäivän viikossa ja lisää vapaa-aikaa. Vaikutus olisi pieni etenkin jos tämä olisi väliaikaista, siihen asti kunnes organisaation henkilöstöpolitiikka alkaisi koskemaan myös minua.

o o o

Eniten minua pohdituttaa oma motivaationi. Olen aina ollut motivoitunut, hyväntuulinen ja melko ahkera työntekijä, jeesin muita ja mietin talon etua. Nyt huomaan että alkaa kiukku kasvaa. Saattaa esimies vielä yllättyä.

Jos päädyn osittaiselle hoitovapaalle koska talo vähentää joustoja, niin on turha odotella joustoa toiseen suuntaan. Enää en pyytäisikään vanhempia hakemaan lapsia että saa hoidettua iltaan meneviä työasioita. En vastaisi työpuhelimeen työajan ulkopuolella. En hoitaisi tippaakaan töitä kipeänä tai kipeää lasta hoitaessani. En tarjoutuisi auttamaan, ainakaan missään esimiestä lähellä olevassa projektissa. Jos jokin projekti tökkii, sanoisin kaikissa yhteyksissä, etten ole päässyt keskittymään kun etätyö on kielletty eikä voi vaikuttaa oman työn toteuttamistapaan (tämä on ihan oikeasti useimmiten taustalla).

Yhdensuuntainen, määrätty jousto kun on vain kumarrus.

1.6.2018

Italia kurittaa ja minä ostan: Nordea

Viime viikon loppu toi minioston. Italian poliittinen kriisi heiluttaa myös etenkin pankkien kursseja - oletan - ja siinä sivussa tietty myös Nordeaa.

Ostin 20 osaketta lisää, kappalehintaan 8,49 euroa. Kokonaispottini on nyt 306 osaketta, arvoltaa hiukan päälle 2500 euroa.

En nyt oikein osaa sanoa Nordeasta mitään mitä en jo olisi sanonut. Vakaa ja iso pankki, europrobleemat söisivät ja alalle riittää tulijoita. Jossain spekuloitiin, että onko Nordea jo osinkoansa. Ei maksaa niin hyvää osinkoa vakaalla kassalla, että katse ei tavoita suuntaa.

Tiedä häntä. Minä ostin kuitenkin lisää.

Hyvää kesäkuuta, muuten.