UA-52254593-1

21.11.2018

Perheen talous: Mitä asunnon (loppuosan) lunastus omaksi merkitsee varallisuuteni kertymiselle?

Olen täällä monasti kuvannutkin, mutta kiteytyksenä. Ostan loppuosan osaomistusasunnostani omaksi näinä päivinä. Ostan 90 %, mutta lopussa maksettava hinta on oikeasti vain noin kolmannes asunnon hinnasta. Tämä yhtiölainojen lyhentämisen sekä 20 vuoden takaisen rakennushinnan seurauksena. Eli asunto on samantien pääosin oma.

Mitä tämä merkitsee varallisuuden kertymiselle?

Nykytilanteessa olen maksanut vuokraa 985 euroa kuussa. Se on sisältänyt vesimaksut.

Ensi kuusta alkaen maksan vastiketta, lainanlyhennyksiä ja vesimaksua 685 euroa. Osa summista tarkentuu, mutta eurojen päässä todellisesta tuo kuitenkin on. Eli siis tilitä lähtee aika tasan 300 euroa vähemmän kuin aiemmin, vuositasolla 3600 euroa.

Kyllähän ostoksilla käyminen myös maksaa. Varainsiirtoverot ja lainansiirtokulut ja ties mitkä maksavat yhteensä sellaiset 3500-4000 euroa, eli käytännössä ensimmäisen vuoden jälkeen olen kuitannut nuo menot ja alkaa "tahkoaminen."

Eikä siinä vielä kaikki. Noista 685 euron kuukausimenoista lainan lyhennystä on 230 euroa.

Lisäksi samassa yhteydessä siirrän mökkilainani, ja marginali laskee. Ryhdyn lyhentämään lainaa noin 30 eurolla enemmän kuin aikaisemmin, mutta laina lyhenee (pienemmän marginaalin ansiosta) 50 euroa enemmän kuukaudessa.

Mitä tämä nyt aikuisten yhteenlaskettuna merkitsee:
  • Rahaa lähtee tililtä 270 euroa vähemmän kuin enemmän.
  • Lainat lyhenevät 250 euroa enemmän kuin enemmän.
Käytännössä siis varallisuuteni kertynee 520 euroa kuussa enemmän nykyiseen verrattuna! Tuli sen verran lämmin fiilis, että käytin tapojeni vastaisesti ihan huutomerkkiä.

Vuositasolla tuo on päälle 6200 euroa enemmän varallisuutta kuin nyt, vuosikymmenessä 62 000 euroa. Plus kun kyse on myös lainojen lyhentymisestä, niin periaatteessa tilanne parantuu koko ajan. Tosin korot voivat vaikuttaa myös toiseen suuntaan.

Aika positiivinen tilanne. Minulla on vähän sellainen kutina, että jos taloustilanteeni jatkuu noin nykyisellään jokusen vuoden, niin olen jonkinmoisen käännepisteen toisella puolen. Vaikka tulisi työttämyyttä tai vastaavaa, niin aika hyvin pärjäisi siitä huolimatta.

18.11.2018

Puskurirahaston merkitys


Allekirjoittaneen yhden aikuisen ja kahden kouluikäisen taloudessa eletään jänniä aikoja. Saan ostaa omaksi osaomistusasuntoni, jonka maksuista olen jo osan aiemmin kuitannut.

Ei hetkessä velka- ja omaisuusmäärät tulevat kasvamaan. Omaisuus onneksi enemmän kuin velka. Mutta ensi kuun sijoitusten ja varallisuuden kuukausikatsauksessa on oikeasti vähän jännättävää. Jokin 7000 euron puskurirahastoni on huvennut hyvän matkaa kaiken mailman varainsiirtoverojen takia. Bonuksena ostin mökille ilmalämpöpumpun. Toisaalta joulukuussa tulee veronpalautuksia - kyllä se tilanne siitä tasaantuu.

Tuo on saanut minut pohtimaan puskurirahaston merkitystä. Käytännössä olen toiminut siten, että olen kasvattanut tasaisesti jemmatilillä olevia euroja. Niitä on ollut jokin 3-6000 euroa viime vuosien ajan. Tuo puskurirahasto on hoitanut sekä oman arjen että sijoitusten puskurin roolia - eli tuolta olen siirtänyt rahaa sijoitustileille jos ja kun on ollut oston paikkoja.

Nyt tositilanteessa olen ryhtynyt tuumaamaan, että mallinihan on ihan surkea! Minulla on yksi puskuri niin sijoittamiselle kuin muulle arjelle. Vaan ei mikään voi taata sitä, etteikö asunnonosto ja pörssikurssien romahdus voisi tulla samaan aikaan. Tai matka tai jokin muu isompi meno. Tai yllättävä työttömyys.

Niinpä uudistettu suunnitelmani on, että jaan puskurin kahteen osaan.

(1) Ensimmäisen puskurin muodostaa sijoitusvarallisuuteen liittyvä puskuri. Eli tilillä, jolta ostan osakkeita, olisi aina tuntuva puskuri euroja odottamassa. Se summa voisi olla maksimissaan 10 % sijoitusvarallisuudesta, minimissään puolet siitä. Eli käytännössä tällä hetkellä 3500-7000 euroa.

Näitä euroja pitäisin sijoitustilillä jolta ostan osakkeita. Ja tietty tilanteen tullessa päälle tuo tili voisi tyhjentyä vaikka nollaan euroon asti, sehän sen idea on.

(2) Puskuri yleiseen elämään, yllätyksiin, matkoihin ja sensemmoiseen. Tämä marginaali voisi olla jotain 4000 euron luokkaa. Sillä pärjää jo melko pitkään.

Näitä euroja pitäisin pääosin Bank Norwegianin hieman korkeakorkoisemmalla tilillä, mutta varmaan puolet olisi syytä pitää ihan oman pankin säästötilillä. Tämä siksi, että jos tarvitsee siirtää käyttötilille euroja jonkin isompaan, niin sen saa siirrettyä saman tien.

Tämä tili voisi tilanteen mukaan tyhjentyä, mutta pyrkisin "täyttämään saavin" mahdollisimman pian.

o o o

Että tämmöistä. Edelleenkin huomaan, että olen aika mainiossa taloudellisessa tilanteessa, etenkin yksihuoltajaksi. Nyt minulla on selvästi vaihe jossa yritän betonoida tämän tilanteen: asumismenojen laskiessa ja osinkotulojen noustessa palkkatulojen merkitys pienenee pikku hiljaa, ja jemmarahojen määrän lisäämisellä mahdolliset aallotkin madaltuvat.

10.11.2018

Osinkojen välikatsaus 11/2018: ennätystasolla vaeltelen

Terve taas. Ajattelin tehdä osinkokatkatsauksen, kun siihen on hyvä syy. Laitanpa heti kuvan alle.


Kuvassa ovat osinkoni vuositasolla. Olen nyt 5 euroa korkeammassa summassa kuin 2016, joka on tähänastinen ennätysvuosi. Oikeasti tilanne on vähän parempi, sillä olen aina seurannut tilille tulevia osinkoja. 2016 osasta jenkkiosinkoja ei ollut veroja pidätetty etukäteen, nyt on. Tämä on siis lokakuun lopun tilanne.

Kun katsoo vuositason muutosta kuukausittain, niin ihan kivalta näyttää. Helmikuussa osinkoja tuli muutaman euron vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toukokuussa tiputus oli melkoinen, mutta se selittyi lähinnä suomalaisten osinkojen osingonmaksupäivillä, jotka painottuivat huhtikuulle.

Muina kuukausina osingoissa on ollut nousua tasaiseen tahtiin, kuukausi kuukaudelta. Olen ostanut pikku hiljaa lisää osakkeita, ja osa yrityksistä on nostanut hieman osinkojaan. Kumpikin vaikuttaa, ja kokonaistulos positiivinen.

Loppuvuodelle riittää jännättävää. Olen 165 euron päässä 1500 euron rajapyykistä. Viime vuonna marras- ja joulukuu toivat osinkoja 144 euroa. Luultavasti en ihan tuohon yllä, mutta lähelle menee.

Taidan päättää jokaisen osinkopohdintani seuraavaan toteamukseen. Tasaisesti jaettuna nykyinen osinkosummani olisi 110 euroa kuussa. Se on jo ihan hyvin, ja sillä tekisi jo monia asioita. Aika onnellista.

Vaikken euroakaan enää lisää sijoittaisi, niin tuon kokoluokan summia voisin kerätä mahdollisesti lopun ikääni. Mahdollisesti viittaa siihen, että jos nyt en yhtään omistuksiani seuraisi, voisi tulla ikäviä yllätyksiä.

8.11.2018

Pikkaisen lisää amerikkalaista metsää: Weyerhaeuser


Viime viikon matalakursseilu toi vielä yhden oston josta en ole ehtinyt raportoimaan. Ostin 7 osaketta Weyerhaeuseria hintaan 27,22 dollaria. Merkittävä metsänomistaja amerikanmaalla, joka kaikenmoista metsällään tekee. REITti, eli toimii kiinteistönomistajien logiikalla ja pelisäännöillä.

Kokonaispottini tätä nimihirviötä on nyt 72 osaketta, arvoltaan noin 1700 euroa.

Vaikka yritys on ollut vähän nuhainen, niin ajattelin ostaa lisää jos kurssilasku jatkuu. Monilla muilla kurssi on nousussa, Weuerhaeuserin kurssi on jäänyt pyörimään tuonne 27 dollarin päälle. Katsotaan.

4.11.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 11/2018: sijoituksista haihtui 5000 euroa

Tervepä terve. Se on uusi kuukausi, ja siis uuden välikatsauksen aika. Ja nyt onkin kerrottavaa. Aloitetaan kuvalla.


Ensimmäinen kuva on sellainen jota olen jo pyörittänyt vuosia. Sinisellä on se eurosumma jonka olen sijoittanut, ja punaisella on varallisuuden muutos. Eli se summa minkä verran on enemmän arvoa kuin mitä olen pajatsoon työntänyt.

Noh, tässä kuussa sijoitusvarallisuuteni tippui 69 600 eurosta 66 600 euroon. Eli summa pieneni kolme tonnia. Eikä siinä vielä kaikki. Koska sijoitin kuun aikana lisää hitusen päälle 2000 euroa, käytännössä sijoitusvarallisuuteni notkahti noin 5000 euroa. 

Sellaista sattuu. Jo nämä seuraavan kuun ensimmäiset päivät ovat tuoneet takaisin tonnin, pari. Salkkuni niiasi vajaan kymmenen prosenttia, joka on suunnilleen se mitä tässä yleensäkin mentiin alaspäin.


Tässä kuvassa sitten näkee tuon edelläkuvatun kuukausitasolla. Äkkiseltään näyttäisi, että tämä voisi olla sijoitushistoriani huonoin kuukausi. Kenties tuoton suhteen onkin. Mutta nuo alkupään luvut ovat kolmen kuukauden keskiarvoja. Eli esimerkiksi 2015 on voinut olla heikkoja kuukausia, mutta seuraava kuu on voinut nollata tilannetta.

Tosin silloin myös eurosummat olivat pienemmän. Joten enkähän tehnyt kuukausiennätykseni tässä ohessa.


Minkä verran kokonaisvarallisuuteni otti osumaa? Noh, ei paljoa. Kokonaisvarallisuuteni laski noin 1500 euroa.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Sijoituksista tuli miinusta noin 3000 euroa, sen sijaan velat pienenivät ja säästötileillekin laitoin hieman lisää.

Miten tästä eteenpäin?


Kohta menee laskelmat sekaisin. Saan pian ostaa loppuosan asuntoani, joten velat kasvavat. Samoin kasvaa varallisuus. Säästötileitä maksan varainsiirtoveroja ja lainanperustamiskuluja ja sen semmoisia.

Eli elän jänniä aikoja. Ensi ja seuraavan kerran jälkeen näkee mihin tilanne asettuu.

28.10.2018

Ostin vähän suomalaista metsää, ja kaikenlaista muuta

Myönnettäköön, sekavaksi on mennyt. Töissä, kotona ja parisuhteessa on kiireitä. Ihan kivoja asioita kaikki. Sitten kurssit ovat sukellelleet, joten "ostan pieniä eriä 2 % välein" -taktiikkani on tuonut melkoisen määrän pieniä ostoksia. Exceclin avulla toimeksiantoja voi hyvin naputella, mutta niistä raportoiminen blogin sivuilla on toinen juttu.

Joten koostan nyt yhteen kaikki viimeaikojen ostokseni, joita en ole vielä raportoinut. Sitten on elämässä kaikki selkeää...

Ensimmäisenä, jo tuossa kuukausi tai yli sitten sijoitin toiset 200 euroa S-Metsärahastoon. Kuten olen vähän joka vaiheessa todennut, metsä on kiva juttu ja tykkään siitä.

Ostin vuodenvaihteessa 2016-17 peräti 200 eurolla S-Metsärahastoa. Eli siis omistaja olen ollut vuoden ja 9 kuukautta. Tänä aikana olen saanut osinkoa tänä vuonna 2,7 euroa, 2017 osinkoa ei maksettu. Lisäksi tuo sijoitukseni on plussalla 6,59 %.

Osingot mukaanlaskettuna voittoa olisi tullut sellainen 4-5 prosenttia vuodessa, riippuen mikä on loppuvuoden tilanne. Tuo on enemmän kuin odotin.

Niinpä silloin kun raha poltteli tileillä eikä kurssinotkahdus ollut vielä alkanut, päätin palkita itseni pienellä lisäsijoituksella tuohon suuntaan. Voi olla, että ryhdyn laittamaan 200 euroa tuohon suuntaan joka vuosineljännes.

o o o

Muita ostoksiani viime viikolta:

Lehtoa ostin 36 osaketta hintaan 5,33 euroa osakkeelta. Kun nyt olen ostellut alamäessä Lehdon osakkeita, niin ostan sitten kyllä (mahdollisen) kuopan pohjallakin. Yritys alitti tulosvaroituksessa kerrotut luvut, joka oli aika heikko informointisuositus. Sen seurauksena kurssi sitten sukelsi oikein kunnolla. Mutta mukana olen, ja katsotaan. Aiempia Lehto-kirjoituksiani löytyy täältä.

Cityconia ostin 100 osaketta hintaan 1,619 euroa osakkeelta. Cityconin kurssi on lasketellut oikein kunnolla. Kyllä, muutoksessa oleva toimiala ja tuottokin saisi olla parempi, mutta silti koen tämän kiinnostavana suuntana jossa olen mukana katsomassa miten käy. Cityconista lisää täällä.

Myös Fordin suhteen olen ollut aktiivinen. Ensin 23 osaketta hintaan 8,72 dollaria ja sitten 24 osaketta hintaan 8,31 dollaria kappaleelta. Firmasta olen kirjoitellut siihen malliin ettei ole sanaakaan uutta sanottavaa, mutta vanhoista Ford-bloggauksistani voi lueskella ajatuksiani.

o o o

Kuun vaihteessa pääsen tekemään kuukausitarkastelua. Selvää on, että miinuksella olen, ja runsaasti. Esimerkiksi Nordean sijoitustileille olen siirtänyt päälle tonnin lisää, ja sijoituksilla on arvoa pari tonnia vähemmän.

Yhden asian voin jo varmasti luvata. Viimeksi olin 400 euron päässä 70 000 euron sijoitusvarallisuudesta. Tuo raja ei vielä mene rikki!

Huomaan myös, että olen alkanut siinä mielessä rutinoitumaan sijoittajana, että miinusmerkki ja kurssilasku ei haittaa. Kenties ahdistaisi jos ei olisi uutta sijoitettavaa, mutta nyt tuntuu ihan vain normaalina aaltoiluna. Jos 50 % lähtisi, niin ehkä sitten sattuisi, mutta suotuisa tunnusmerkki kuitenkin.

21.10.2018

Kurssilasku jatkuu ja Fordia ostelen, sekä muutama kyynel Lehdon suuntaan


Terve taas. Kurssit ovat laskeneet muutamia viikkoja. Olen reagoinut jatkamalla suunnitelmieni mukaisia ostoksia. Lisäksi olen ehkä päälle tonni siirtänyt ihan bonuksena sijoitustilille jemmatililtä, kun nyt euroja on vähän kertynyt kassin pohjalle.

Viime viikko toi kaksi ostosta. Ostin jälleen Fordia, 23 osaketta hintaan 8,72 ja 24 osaketta hintaan 8,31 dollaria.

Aloitin Ford-ostokseni hinnalla 11,72 dollaria. Sen jälkeen olen ostanut tyyliin 2 % välein, ajoittain hieman isommalla välillä (jos en ollut tehnyt toimeksiantoja valmiiksi). Kokonaisomistukseni on 1800 euron tienoilla, ja miinusta on nyt 15 %.

Ilmeistä on, että olen aloittanut ostoni huonolla hetkellä. Tai sitten nerokkaalla. Putoavaan kurssiin -ostamistaktiikkani tuntuu aina alkuun pahalta, mutta ostinpa esimerkiksi Stora Ensoa kun kurssi laski ja ikävältä tuntui. Nyt Stora Enso on 112 % plussalla.

o o o

Lopuksi katsauksia yleisempiin suuntiin. Jos tästä nyt alkaa suuri kurssien romahdus, niin minulla on onneksi jokin 5000 euroa jemmassa ja tulossa veronpalautuksia tai senmoisia. Ongelma on, että taktiikkani perustuu siihen, että muutaman yrityksen kurssi sakkaa ja ostan niitä pikku hiljaa. Eli jos kaikkien potentiaalisten yritysten kurssi tippuu, minun pitää tehdä valintoja myös aiempien valintojen sisällä.

Lisäksi Lehto julkaisi neljännesvuosikatsauksensa. Lehto on yritys jota olen ostanut pitkin vuotta, täällä bloggauksiani asiasta. Ajattelin että tulosvaroitus on hyvä hetki ostaa lisää (oletus silloin: voitto 8-9 %), muttei ollut (neljännesvuosikatsaus: oletettu voitto olisikos 5-6 %).

Noh, säädin 5,5 euroon ostotoimeksiannon, että joskos saisin jonkin verran ostettua kenties kuopan pohjalta.

Sinällään näen Lehdossa potentiaalia, mutta saattaa olla, että yritys on taitekohdassa: kasvutahti hidastuu ja kannattavuus heikkenee. Ei tuossa ole mitään kummallista, semmoista se syklinen ala on. Plus pienillä yrityksillä aallot ovat isompia - molempiin suuntiin.

Yhtä asiaa kuitenkin pohdin. Miten tulosvaroituksen ja neljännesvuosikatsauksen välisillä miinusarvoilla on noin paljon eroa? Tässä on asia jota ajattelin seurata.

18.10.2018

Ostin lisää yhdysvaltalaista metsää


Viime viikko toi vielä yhden oston josta en ole ehtinyt raportoimaan. Viikko sitten ostin 7 osaketta Weyerhaeuseria, kappalehinnalla 28,48 dollaria.

Kyseessä on iso maanomistaja, REIT-muodossa. Omistuksia on eri puolilla Yhdysvaltoja noin Uudenmaan pinta-alan verran. Päätoimialat ovat jo esillä ylläolevassa kuvakaappauksessa, puuta ja sen jalostusta, mineraaleja ja maakauppoja, sekä energiaa.

Henkilökohtaisesti puu on minusta kiva asia. Sitä voi moottorisahata, vuolla, polttaa ja maalata. Metsätyöt lämmittävät sielua. Niinpä tässä on jonkinmoista tunnelatausta takana.

Weyerhaeuserin kurssi on tullut alaspäin jonkun 10-15 % ihan viikoissa. Osasyy on tylsempi, eli että taloudellinen potku ei ole ihan parhaimmillaan. Jossain artikkeleissa törmäsin myös vertailuun siitä, että Weyerhauser ei olisi ihan isoimpien kilpailijoidensa tuloskunnossa.

Vaan koska minulla ei nyt ole aikaa perehtyä asiaan tarkemmin, päätin mennä aiemmin linjaamieni ostorajojen mukaan.

Uskoakseni kurssilaskuun vaikutti samaan aikaan myös kaksi muuta asiaa. Yleinen kurssilasku, mutta sen lisäksi myös uudet ilmastonmuutosraportit. Myös puun käyttöön suhtauduttiin aika kriittisesti, ja joko siihen liittyen tai siihen liittymättä toimialan yrityksestä vähän jokaisen kurssi sukelsi.

Myös ei-tunnetasolla puuala kiinnostaa minua.

Maanomistaminen on pitkässä juoksussa järkevää, jopa suuntiin jota nyt ei osata niin paljoa kuvitella. Esimerkiksi tuulimyllyjä on käsittääkseni Weyerhaeuserin metsämailla.

Rakentamisessa puun rooli vain kasvanee.

Mutta tosiaan, näillä mennään. Kokonaispottini Weuerhaeuseria on nyt 58 osaketta ja 1426 euroa. Miinusta suhteessa ostohintaan on miltei 10 %, tosin osin valuuttaan liittyvistä syistä.

14.10.2018

Kurssit tippuu, rakennusala kasvufirma kutsuu


Ostelupäiväni jatkuvat. Pienehkön rakennusalan kasvuyhtiön Lehdon kurssi on muutoinkin laskenut, ja sitten yleinen pörssilasku on vielä kiihdyttänyt tilannetta. Minun kannaltani tämä on merkinnyt kahta ostoa.

Jo runsas viikko sitten ostin Lehtoa 23 osaketta kappalehintaa 7,89 euroa. Nyt sitten perjantaina koitti seuraava ostohetki, 24 osaketta kappalehintaan 7,31 euroa.

Kuten näissä putoavien kurssien ostosten bloggauksissani noin aina sanon (vakuutankohan itseäni vai muita?): myöhemmin näkee miten menee, voi olla putoava puukko ja teen näin koska olen näin linjannut. Ja muuta vastaavaa blaa blaa.

Mutta jos Lehdosta hetki. Kurssi on tippunut vuodessa 40 %, ja P/E-arvo on alle kymmenessä. Eli siis monilla mittareilla kyseessä on melko huokeasti arvostettu yhtiö.

Mikä sitten hintaa painaa. Käsittääkseni seuraavat:

1) Yhtiö tiputti elokuun alussa tuotto-ennustetta (täällä Salkunrakentajan juttu).

2) Rakennusalan huippuhetki taitaa olla takanapäin: ala mennee hiipuvaampaan suuntaan.

3) Yleinen pörssikurssien tippuminen.

Minä näen Lehdossa potentiaalia. Firma kasvaa, viimeisen neljä vuotta 50 % kasvutahdilla, ja kasvu jatkuu edelleen. Toisin sanoen kyseessä on vielä pienehkö ja kasvava yritys.

Tästä syystä en suoraan sanoen ihan ymmärrä miten ihmeessä firman kurssi on näin alhaalla. Ymmärtäisin jos liiketoiminnan määrä olisi ennallaan tai pienenisi, mutta siitä tässä ei ole kyse.

Kärjistäen: Jos firma kasvattaa liikevaihtoa 50 % ja tuottavuus tippuu samana aikana kolmanneksen, niin edelleen sitä ollaan status quo -tilanteessa. Tosin pienempi tuotto on kyllä monella tavalla ongelmallista, sitä ei helpolla korjaa parempaan suuntaan.

Monasti kasvuyhtiöiltä hyväksytään tappioden tekemistä (tyyliin Tesla, joka ei ikinä ole kannattanut, voisin palata tähän joskus). Jostain syystä - jota en tajua tai tiedä - Lehdon tapauksessa kasvua ei jotenkin noteerata.

Eli kuljen valitsemallani ostojen tiellä. Kuulisin mieluusti jotain omaa pohdintani haastavaa ja kyseenalaistavaa Lehdosta. Tässä voi olla mukana jotain jota en tajua.

PS. Kuva ei liity Lehtoon. Mutta olen siitä tyytyväinen.

11.10.2018

Ostolaidalla taas: kahdesti Fordia


Ehkä kuukauteen en ostanut mitään. Sitten kurssit alkoivat sukeltamaan, ja nyt olen tehnyt (pieniä) ostoja niin moneen otteeseen ja eri suuntiin, etten oikein ehdi asiasta bloggaamaan.

Kurssit ovat tosiaan tippuneet oikein kunnolla. Taustalla on monia syitä, merkittävimpänä varmaan kauppasodan uhka ja nousevat korot (ja sitä kautta pääomien siirtyminen osakkeista korkopapereihin). Nähtäväksi jää alkaako tästä kauan odotettu kurssilasku.

Minä taasen tuollaisesta vähät välitän. Olen laatinut ostoperiaatteet että millä hinnalla mitäkin yritystä ostan. Vain muutama on vasta sukeltanut tasoille missä olen ostaa päättänyt, ja nyt sitten niitä ostelen.

Fordia olen ostanut kahteen kertaan. Jo miltei kaksi viikkoa sitten 24 osaketta hintaan 9,21 dollaria kappaleelta. Eilen illalla seurasi toinen osto, 22 osaketta hintaan 8,90 euroa.

Ford-pottini on kasvanut näiden pikkuostojen myötä jo ihan jonkinmoiseksi. Omistan nyt 202 osaketta, kokonaisarvoltaan 1542 euroa. Miinuksella olen 15 % ja 280 euroa.

Aika näyttää olenko alkanut Fordia ostamaan huonoon vai hyvään aikaan. Olen ostanut firmaa koko viime kuukausien alamäen. P/E-luku alkaa olla jo todella alhainen, 5,21 %. Tosin tuohon tienestit / hinta -mittariin ei kannata paljoa nojata, koska jos tienestit tippuvat, voi luku olla hetkessä ihan erilainen.

Osinkotuotto on nykyhinnalla 6,8 % ja ulosmaksuprosentti 43 %. Osinkosijoittamismielessä tämä on potentiaalinen firma. Itse saan 202 osakkeellani osinkoa 30,3 dollaria per kerta. Verojen jälkeen tilille tullee vajaat parikymppiä neljännesvuosittain.

Riskikin on ilmeinen. Jos myynti ja tuotto tippuu eli suunta on huono, niin hyvätkin taloudelliset mittarit kääntyvät huonoksi. Sitten ostan kun aina vaan halvemmalla saa, ja sivuutan sen, että saan halvemmalla aiempaa huonompaa.

Mutta katsotaan. Ford on sukeltanut yritykseen ja yleisiin olosuhteisiin (yleinen kurssilasku) liittyvistä syistä. Jos suunta kääntyy, arvonnousu voi olla melko nopea kun arvostustaho on nyt alhaalla.

9.10.2018

Vähän lisää Cityconia ja huolettaako minua kauppakeskusten kuolemat?


Ostin pienen siivun lisää Cityconia. 95 osaketta kappalehintaan 1,730 euroa. Ensisijaisena syynä se, että Citycon kuuluu yrityksiin joita olen päättänyt ostaa jos kurssi laskee - ja kurssi laski taas ostorajalleni eli 2 %.

Cityconilla menee nyt yskäisesti. Tuotto on heikkenemään päin, ja kurssikin on alhaalla viimeksi 2009. P/E-luku on noussut korkealle kun tuotto on tippunut.

Köhään on johtanut myös verkkokaupan kasvu. "Citycon taistelee megatrendejä vastaan", joku lehti joskus uutisoi. Eli kun yhä enemmän tavaraa kuljetetaan suoraan, mikä rooli jää yritykselle jonka tehtävä on omistaa liiketiloja?

Itse en näe asiaa näin synkkänä. Tässä syitä:

(1) Citycon pyrkii omistamaan vain "keskeisten sijaintien" kauppakeskuksia vakaissa pohjoismaissa, ja on pyrkinyt eroon syrjäisimmistä ja nuhjuisimmista kauppakeskuksista. Tämä taktiikka kuulostaa minusta järkevältä.

En nimittäin usko kauppakeskusten kuolemaan. Uskon kyllä huonoilla sijainneilla olevien sellaisten kohtaavan loppunsa (eli kaupunkikeskuksissa niiden tilalle rakennetaan asuntoja, muualla kummittelevat tyhjinä). Mutta jos sijainti on hyvä, kyllä tulijoita riittää.

(2) Eivät kaikki myy kotiinvietävää tavaraa. Esimerkiksi Ison Omenan laajennuksessa pääpaino on ihan muulla. Uusissa tiloissa pyörii elokuvateatteri, hillitön määrä ravintoloita sekä Espoon kaupungin palvelukeskus (kirjasto ja terveyspalveluita, muun muassa).

(3) Tulossa on esittelymyymälöiden nousu. Esimerkiksi Ikea pyrkii nykyään kaupunkien keskustoihin. Kun kaupan alalla on pyrkimys entistä enemmän kuljettaa tilaa vievä tavara suoraan kotiin, tarvitaan silti mahdollisuuksia istua ja katsella.

Luulisin, että tässä suunnassa kauppakeskuksilla on potentiaalia. Esitellään tuotteita ja sovitaan toimituksista.

o o o

Myönnettäköön, ajattelussani piilee riski. Olen päättänyt Cityconia hankkia jos hinta tippuu. Sitten löydän perusteluita miksi hankkia Cityconia. Jos olisin päättänyt olla ostamatta, löytäisin siihenkin (osin samoja) perusteita.

Mutta näillä mennään. Ja on ihan kiva käydä ostoksilla omissa tiloissa.

6.10.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 10/2018: Sijoitusvarallisuus piirun verran alle 70 000

Se on taas välikatsauksen aika. Ja mikäs sen onnellisempaa, joten eiköhän mennä suoraan asiaan.

Ensin kuva allekirjoittaneen sijoitusvarallisuudesta. Sitä löytyy nyt 69 606 euron edestä. Eli neljänsadan euron päässä on seuraava merkkipaalu. Syyskuun aikana sijoitin lisää 350 euroa. Kun sijoitusvarallisuus nousi tänä aikana 565 euroa, oli sijoitusten arvonnousu sellaiset päälle 200 euroa.


Kun muutosta katsoo hieman toisella tapaa, niin lievästi plussalla edelleen. Punainen väri kertoo siis sijoitusten arvonmuutokset. Uusia euroja olen sijoittanut viime kuukaudet aika maltillisesti, asunnonosto on edessä.


Sitten katsaus kokonaisvarallisuuteeni. Omistuksia minulla on nyt pyöristettynä 379 000 euron edestä. Velkaa minulla on 133 000 euron edestä.

Olennaisin tieto on seuraava: varallisuuteni kasvoi syyskuun aikana 1257 euron verran.


Kun pureutuu siihen, että mistä muutos koostuu, niin kuva näyttää seuraavanlaiselta. Velat lyhenivät 441 euron edessä. Sijoitusvarallisuus kasvoi 566 euroa, ja säästötileille siirsin 250 euroa.

Mihin suuntaan olen menossa?

Varallisuuteeni on tulossa (positiivinen) hyppäys kun saan ostaa osaomistusasuntoni omaksi kohtuuhuokeaan hintaan. Minun pitää silloin laskea uudestaan nuo arvot ja vastaavat, ja velkojen määrä nousee.

Lisäksi muutos merkitsee asumiskulujen tippumista, ja osa asumismenoista tulee vielä menemään lainojen lyhentämiseen.

Näihin palaan ensi vuoden  ensimmäisessä välikatsauksessa. On (pikkaisen) jänniä aikoja elämässä.

1.10.2018

Hymyä huuleen: Smilen osakeanti

Tiukkaa tekee, mutta vielä ehtii. Jo joskus runsas viikko sitten suunnittelin bloggaavani Smilen osakeannista. Anti on auki vielä huomiseen, joten tiukkaa tekee. Tässä tulee.

Smile toimii henkilöstövälityspuolella. Tässä listautumisannin papereista:

"Smile on liikevaihdolla mitattuna yksi Suomen johtavista henkilöstöpalveluiden tarjoajista. Smile tarjoaa henkilöstöpalveluita maanlaajuisesti eri toimialoille, kuten hotelli-, ravintola- ja catering-alalle (HoReCa), teollisuuteen, rakentamiseen ja logistiikkaan (TRL) sekä terveydenhuoltoon. Yhtiö on tehnyt vuonna 2017 ja alkuvuonna 2018 useita yrityskauppoja.

Smile välitti työntekijöitä noin 1 100:lle asiakkaalleen vuonna 2017 ja noin 8 000 henkilöä on saanut yhtiöltä palkkaa 1.1.-30.6.2018 välisenä aikana. Smile pyrkii ilon kautta parantamaan ja kehittämään työympäristöä ja henkilöstöpalveluita Suomessa."

Tästä listautumispapereihin.

Perusfaktat

  • Hintaväli 5,5-6,7 euroa osakkeelta.
  • Enintään 7 000 000 uutta osaketta. Yhtiö tavoittelee 42 miljoonaa euroa.
  • Yhtiön markkina-arvo on 111-131 miljoonaa, riippuen annin toteuttamisesta.

Plussaa on, että kaikki eurot ovat omistuksen laajentamista. Nykyiset omistajat eivät osakkeitaan myy. Viime vuosien annissa tilanne on ollut usein toisin päin - on puhuttu kasvusta, mutta pääpaino on ollut omistuksen vaihdossa.

Talousluvuista pikavilkaisulla:
Liikevaihto on kasvanut kahdessa vuodessa (2015-2017) 23,5 miljoonasta 74,4 miljoonaa. Tulos oli 2015 0,36 miljoonaa, 2017 0,95 miljoonaa.

Käytännössä nykyluvuilla tulos ei päätä huomaa, se on jotain vajaata 1,5 % liikevaihdosta.

Toisaalta liikevaihto on yli tuplaantunut parissa vuodessa. On ostettu firmoja ja kasvettu vauhdilla. Kasvu ja tuotto on hankalaa - vaikkakaan ei mahdotonta - saada toteutumaan samaan aikaan.

Tämän syvemmälle en nyt näihin lukuihin perehdy. Pääsyynä se, etten ole osakeannissa mukana.

Jos tästä innostuisin, selittäisin asiaa sillä, että kyseessä on kasvuyhtiö. Kunhan kasvaa ja sitten rupeaa tuottamaan, niin hyvä niin. Kasvupotentiaalia on: henkilöstövuokraus on kasvussa ja kyseessä on pieni yritys. Jonkinmoinen plussa lienee myös Restamaxin omistusosuus: jos yhtiö hommaa tätä kautta sijaisia ravintoloihinsa, niin tarjoaa vakaata pohjaa.

Miinuspuolella on sitten se, että tuotto on ollut matalaa myös viime vuodet. Lisäksi henkilöstönvälitys ei tunnu alalta jossa olisi ns. "vallihautaa" (eli suojaa tai etumatkaa kilpailijoilta) tarjolla. Toisin sanoen uusia kilpailijoita ja toimintamalleja voi tulla rinnalle.

Kuka tästä kiinnostuu, niin onnea matkaa.

29.9.2018

Perheen talous, osa 2: Miten säästää ruokamenoissa?

Näin yksinhuoltajana sitä tarvitsee seurata euroja tarkkaan. Joten uutta sarjaa pukkaa, huomaan. Tavatkaa siis perheen talous -sarja.

Vanhin lapseni muutti pois kotoa. Se tarkoittaa, että kotonani asustaa itseni lisäksi enää kaksi alakouluikäistä. Sen lisäksi että sielua riipaisi, kotiin tuli väljyyttä, ja huonevenkslailuiden myötä saadaan ehkä sekä tavarat järjestykseen että pääsee turhasta eroon. Toivottavasti.

Kun täysi-ikäinen muutti pois, voisi luulla, että menot pienenevät. Usein varmaan juuri näin, mutta tässä tapauksessa pienenevät tulotkin. Esikoinen on saanut erinäisiä tukia, jonka seurauksena on taloudellisesti “lähes tuonut mitä on vienyt.”

Otan tämän kuitenkin tilaisuutena minimalisoida kulujani. Minulla on tapana ostaa kaikenmoista voisiko sanoa puutteellisella harkinnalla. Sinällään tarpeellisia asioita kuten vaikka vatupassin. Mutta kun minulla oli jo jossain kotona vatupassi - en vain tiedä missä. Tarvitsinko sitten Lidlin kolmea uutta vatupassia yhdessä paketissa?

Ymmärtänette pointin: tarvitse vatupasseja, mutta riittää, että on yksi kotona ja toinen mökillä. En tarvitse kolmatta tai neljättä vatupassia. Nyt niitä on uskoakseni neljä tai viisi.

Ensimmäisenä olen ryhtynyt pohtimaan ruokamenoja.

Olen omasta mielestäni säästäväinen kaupassakävijä. Katselen vähän mistä kaupasta maitoni ostan. Suosin Pirkkaa ja vastaavia, eli en maksa brändistä. Sinällään siis en huikentele kaupassa käydessä. Mutta parannettavaa on.

Ei ruokaa roskiin 


Minua pännii ruuan heittäminen roskiin. Jokin on unohtunut jääkaapin perukoille, tai teen ruokaa liikaa enkä tajua pakastaa. Tai ei syödä jämiä pois jne. Tämä on enemmän ekologista harmitusta, mutta onhan syömätön ruoka myös taloudellinen kuluerä.

Pitäisi siis opetella pitämään jääkaappi ja pakastin siistinä. Sottainen jääkaappi merkitsee sitä, että asioita unohtuu. Mitä pelkistetympi on jääkaappi, sen varmemmin kaikki tulee syötyä eikä osta tuplia. Sama pätee pakastimeen.

Täsmäkokkausta 


Kokkaan joko kolmen hengen verran, tai sitten tupla-annoksen suunnitelmalla miten se loppu syödään (töihin, seuraavana päivänä tai pakasteeseen).

Peruskamaa lautaselle 


Porkkana on hieno juures josta perheessä pidetään. Lisäksi perusruokien syöminen on usein sekä terveellistä, ekologista että halpaa. Erilaiset keitot ovat helppoja ruokia, joiden suhteen voisin oppia paremmaksi kokiksi.

Parempaa suunnitelmallisuutta 


Tässä olen parantanut, mutta parannan vielä lisää. Kun on etukäteen tiedossa mitä arki-iltaisin kokkaa, niin voi ostaa kaiken valmiiksi etukäteen. Ei tule turhia kaupassakäyntejä.

Edellisestä johtaen: harvemmin kauppaan. Kaupassakäynnin tiheys korreloi minulla käytettyjen eurojen kanssa. Mitä harvemmin kaupassa käyn (ja vielä halvassa sellaisessa), sitä pienemmät menot.

Seurantaa lokakuussa?


Tämäkin kirjoitus perustuu fiiliksiin. En tiedä paljonko Lidliin ja S-Markettiin euroja menee. Harkitsen että joskos seuraisi vaikka lokakuun menoja.

o o o

Yhteenvetona: Kun ruokamenot eivät ole kovinkaan isot, ei siitä voi suunnattomasti säästää. Mutta ruoka jos mikä on suunta jossa voi säästää ilman, että mikään muuttuu. Roskiin heitetty ruoka on täysin turhaa.

26.9.2018

AT&T ostotarjous: mitä tehdä?

Posti toi postia Nordeasta. Omistan 69 osaketta AT&T:tä. Ponos Industries LLC tarjoutuu ulosostamaan AT&T:n omistajat tarjoushinnalla 36 dollaria osakkeelta. Nyt pitäisi päättää mitä mieltä asiasta on.

Alkuun tarvitsee todeta, että ihan yllätys oli tämä. On ollut kiirettä työ-, harrastus- ja parisuhderintamalla. Olen joskus käynyt vikaisemassa että onko tullut osinkoja tai onko automaattinen ostotoimeksianto lauennut, siinä kaikki.

Onneksi on ystäväni Google. Täällä AT&T:n viesti asiasta. Kiteyttäen: "Emme suosittele, kummallisia ehtoja joiden myötä osakkeita voisi joutua myymään alle markkinahinnan, sekavaa."

Tarjous on sellainen jota amerikanmaalla kutsutaan termillä mini-tender. Semi-hellä, kenties? Tarjoutuvat ostamaan alle 5 % osakkeista, jolloin jää joidenkin rajojen alle joka merkitsisi laajempaa byrokratiaa.

Annetaan nyt kuitenkin tarjoukselle hetkeksi mahdollisuus. Tarjous on päälle 6,6 % yli tämän hetken kurssin. Kurssi on tosin noussut, tarjouksen tullessa julkise se oli jotain 32 dollarin tasolla. Jos myisin nyt omistukseni, saisin 2484 dollaria. Ostoksilla olen käynyt 2369 dollarilla. Voittoa kertyisi 115 dollaria.

Tänä vuonna olen saanut osinkoja euroina tilille 54, sitä ennen 10 euroa. Eli 64 euroa plussaa sieltäkin. Tuo verojen jälkeen.

Käytännössä siis voisin nyt irrottautuessani jäädä sellaiset 150 euroa voitolle.

Lienee kuitenkin ilmeistä, etten ole myymässä. Aika monia syitä löytyy:

1) Tarjottu hinta ei ole mitenkään hurja. Vielä viime tarvena AT&T:n kurssi huiteli lähellä 40 dollaria.

2) Tuo vaikuttaa vähän kepulihenkiseltä. Voisihan osakkeita vaan ostaa vaivihkaa. Onhan tässä riski, että jonkin "laukeavan ehdon" mukaan myyntihinta onkin alhaisempi. AT&T:n viestissä luki, että jos kurssi ei ole 36 euroa tiettynä hetkenä, niin ei makseta 36 euroa. Eli hinta ei ole sitova, vaan voi olla tarjottua alempi.

3) AT&T maksaa hyvää osinkoa, ja kaupankäyntikulujen maksaminen uudestaan ja uudestaan käy kalliiksi.

22.9.2018

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 11: Miten puoliso ryhtyi sijoittamaan?


Tarkkamuistinen saattaa muistaa bloggaukseni puolentoista kuukauden takaa. Puoliso - ja huomaan muuten kutsuvani toista osapuolta puolisoksi vaikka tässä eri asunnoissa asutaan ja kaikkea sellaista - kysyi, että jos hän sijoittamaan ryhtyisi, niin mitä kannattaisi tehdä. Tässä on linkki aiempaan bloggaukseeni.

Se oli kuulkaas hieno parisuhdehetki. Miettikääs nyt. Yön pimeydessä, lämmin kesäyö, makoillaan sängyllä muttei vielä nukuta. Mitä hienompaa voisi tapahtua kuin keskustelua sijoittamisesta!

Esittelin sitten runsaan viikon kuluttua toiselle kaksi vaihtoehtoa. Näitä vaihtoehtoja muuten jumpattiin tässä blogissani.

  1. Joko tili Nordnettiin*, kuukausittainen eurojensiirto ja pari ETF:fää kuukausiostolistalle.
  2. Tili Seligsoniin, ja säännölliset ostot neljään eri rahastoon.
Vaihtoehto kaksi voitti. Pääsyinä taisivat olla helppous sekä myös rahastojen eettisyys (ei tupakkaa jne.).

Siinä siten kylki kyljessä istuttiin hetkinen. Ensin tili Seligsoniin, sitten omaan pankkiin ja sitten muistaakseni kahden viikon välein ostoon neljä eri rahastoa: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja kehittyvät markkinat. Kun tavoite oli 200 euroa kuussa, niin yksi osto oli muistaakseni 25 euroa.

Tekisi kyllä mieli ehdotella, että entä jos kirjauduttaisiin sisään ja katsottaisiin miltä sijoituksesi näyttävät. Minua pukkaisen hillitsee se, että ohje oli, että säädetään kerran eikä koskaan puhuta asiasta. Luulen, että puolitoista kuukautta ei ole vielä "ei koskaan".

Mutta onhan se hyvä että on jotain mistä unelmoida. Jonain toisena kauniina kesäyönä, kenties ja joskus palaamme vielä sijoittamiseen.

Hieman asian sivusta. Kuten tästä voinee päätellä, parisuhde on edennyt oikein hienoon suuntaan. Eri asunnot on, ja paljon lapsia, mutta kuitenkin.

Hieman yllättäen tämä on näkynyt juuri tässä blogissa - siten ettei mitään tapahdu. Kun on ollut saumaa viettää aikaa runsaasti yhdessä, niin ei paljoa taloushenkisiä blogeja rustailla. Kun viikonloppuaamut ovat ne hetket jolloin parisuhde ja bloggaaminen tavoittelevat samoja tunteja. Parisuhde voittaa.

Mutta kyllä tämä blogigin mielessä on, ainakin muutaman viikon välein.


o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

9.9.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 9/2018: Plussaa, mutta maltillisemmin

Tervepä terve. Kun on kuunvaihteen aika, pääsee kirjaamaan ylös luvut varallisuuden muutoksista ja sijoitusten tuotosta. Minulla useimmiten seuraa noin viikko, kunnes sitten oikeasti istun alas ja bloggaan asiasta. Joten: tervetuloa tarkastelemaan tämän kuun ensimmäisen aamun katsaustani sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Ensimmäisenä sijoitusvarallisuus


Ensimmäisessä kuvassa on graafi sijoittamieni eurojen ja sijoitusteni tuotosta. Eli sininen alue edustaa euroja jotka olen sijoittanut omin pikku kätösin. Punainen alue on sijoitusten arvonnousun ja osinkojen tuoma lisäys, jote tuotoksikin kutsutaan.

Pieni laskelma. Sijoittanut olen 45104 euroa. Sijoitusvarallisuus on kasvanut 23937 euroa. Tuottoprosentti neljältä ja puolelta vuodelta on siis 53,1 %. Kun tuon jakaa neljällä ja puolella, niin vuotuinen tuorroprosentti näyttäisi olevan 11,9 %. 

Tuohan on hyvin! Tosin tässä on eletty aika sijoittamiselle suotuisia vuosia, mutta silti. Käytännössä yli kolmanneksi kurssiromahdus pitäisi vielä pään veden pinnan päällä.


Tässä on siten kuvia tuosta arvonmuutoksesta, mutta myös siten mistä se koostuu. Sijoitin merkittävästi vähemmän euroja kuin viime kuukausiina (sininen palkki), arvonnousu taasen oli tuntuvampaa kuin parin viime kuukauden aikana.


Varallisuuteni kasvaa entiseen malliin. Kokonaisvarallisuuteni - jossa on kyllä monia arvioita mukana, mutta sinällään vertailukelpoisesti - on nyt pyöristettynä 377 000 euroa. Velan määrä on laski taas sellaisella 450 eurolla, sitä löytyy 133 000 euron edestä.

Mutta kiinnostavin kaavia on tuo noiden välisen erotuksen muutos, ja mistä se koostuu.


Elokuussa varallisuuteni siis kasvoi 1533 euron verran. Velkojen pieneneminen oli tästä runsaan neljänneksen, ja säästötileille laitoin 250 euroa. Isoin paino oli sijoitusten tuotolla, joka oli päälle 800 euroa - mukaanlukien uudet sijoitukset.

Alan tottumaan, Tämä kuukausi tuntui jopa melko maltilliselta. "Varallisuus lisääntyi vain 1500 euroa." Psyykkeeni kaipaisi selvästi kuukausia, joissa tuo sijoitusten tuotto söisi pois lisäsijoitukset ja säätötileille laitetut, että lisäeurotkaan eivät pitäisi plussalla.

Mutta nautin nyt minkä ehdin. Jos tämänkaltaisia kuukausia tulisi putkeen kymmenen vuotta, niin varallisuus kertyisi sinä aikana 184 000 euroa. Ja oikeastaan enemmänkin, kun lainanmaksussa korkojen rooli pienenee ja lyhennysten kasvaa.

Kiva kiva!





4.9.2018

Osakesäästötili tulee: mitä merkitsee kaltaiselleni piensijoittajalle?

Maan hallitus suunnittelee osakesäästötiliä toteutettavaksi vuodesta 2020 alkaen. Tässä seuraa pohdintaa mitä tuo ehkä merkitsee piensijoittajan - ja ennen kaikkea minun - kannalta.

Käytännössä:
  • Kyseisellä tilillä olevien sijoituksien tuottoja ei veroteta osakkeita myydessä tai osinkoja saadessa, vain vasta kun eurot nostaa ulos.
  • Vastapainona myöskään tappiota ei pääse vähentämään ennen kuin tilin lopettaa.
  • Maksimirahasumma jonka tilille voi laittaa on 50 000 euroa. Tosin tuo summa voi käsittääkseni kasvaa niin suureksi kuin kasvaa, kunhan uusia euroja ei sijoiteta.
Mitä tämä merkinnee kaltaiselleni piensijoittajalleni. Tässä pohdintaa.

Voiko nykyisen tilin siirtää sellaisenan osakesäästötiliksi? Minulla on Nordeassa 43 000 euron edestä osakkeita ja ETF:fiä. Olen itse sijoittanut 35 000 euroa. Kätevää olisi, jos tuon voisi 1:1 siirtää "osakesäästötiliksi". Sitten voisin vielä lisätä 15 000 euroa, jonka jälkeen sitten raja olisi täynnä ja tarvitsisin vaihtoehtoisen tilin.

Toinen vaihtoehto on, että osakesäästötili tarvitsee aloittaa nollasta. Se olisi kyllä selkeää, mutta tulisi hankalia valinnan paikkoja. Myynkö nykyisiä omituksia ja maksan voitosta verot, vai sijoitanko vain uudet eurot osakesäästötilille. Toisaalta minulla kestäisi ainakin viisi vuotta saada osakesäästötilille tuo 50 000 euroa, joten menettäisin merkittäviä etuja.

Selvää on, että tässäkin mallissa ainakin miinuksella ja +/- tilanteessa olevat osakkeet ja rahastot kannattaisi myydä. Sitten siirtäisi eurot osakesäästötilille, ja ostaisi vaikka samoja osakkeita takaisin. Sen jälkeen verotus siirtyisi eteenpäin ja osingot voisi sijoittaa uudelleen veroja siinä vaiheessa maksamatta.

Ongelman muodostavat kovasti tuotolla olevat osakkeet. Stora Ensoa olen ostanut alle 2000 eurolla, nykyarvo on 4300. Jos tuon myisin, maksaisin veroa päälle 700 euroa.  Noin 25 % veroetu toisi esimerkiksi satasen osingolla (tänä vuonna sain osinkoa muutaman euron päälle satasen ennen veroja) 25 euroa veroatua vuodessa. Eli menisi noin 28 vuotta ennen kuin olisin plussalla.

Luultavasti osinkojen nousu tiputtaisi aikaa ehkä puoleen, mutta eipä tuo silti kovinkaan hyödylliseltä minun kannaltani vaikuttaisi.

Näkevätkö pankit tilaisuuden rahastaa? Tässä on kuvion ehkä isoin riski. Esimerkiksi nykyisellä noin 1200 euron vuotuisilla osakkeillani osinkojen saaminen verottomana toisi minulle jonkin 250 euroa enemmän tilille. Ihan tuo ei summaudu, sillä amerikanmaalla osa osingoista peritään verona sinnepäin.

Noh, mitäs pankki voisi laskeskella salaa itsekseen. Asiakas sa hyötyä 250 euroa vuodessa. Jos tilinhoitomaksuna otettaisiin vaikkapa vitonen kuussa, niin se olisi vuodessa 60 euroa pankille ja edelleen 190 euroa veroetua.

Tuohon kun yhdistää jonkinmoisen semikartellin siten, että kukaan ei tarjoa tätä maksuttaa, niin pakkohan siitä olisi lopulta jotain maksaa. Halusi tai ei.

Käytännössä lopputulema on, että monilla on ainakin kaksi sijoitustiliä. Uusi osakesäästötili, ja mahdollinen vanha tai edellisen ylittävien eurojen osuus.

o o o

Summa summarum

Onhan se nyt ollut kummallista, että veroja sijoitustoiminnan tuloista kerätään heti tai myöhemmin lähinnä piensijoittajilta. Hyvä juttu, että tältä osin esimerkiksi rahastot ja suora sijoittaminen asetetaan verojen kannalta samalle viivalle. Onhan se tyhmää jos verotus ohjaa sijoituspäätöksiä.

50 000 euron raja on aika hatusta vedetty. Varmaan ovat laskeneet, että se herättää vähiten kritiikkiä. Raja voi tietty teoriassa nousta ajan myötä, muttei kyllä välttämättä hetkeen.

Jos ja kun tämä näyttää menevän eteenpäin, niin ryhdyn valmistautumaan sijoitustilin saapumiseen. Järkevintä olisi saada tuonne tilille mahdollisimman nopeasti 50 000 euroa, jonka jälkeen voisi jäädä odottamaan että (tehostettu) korkoa korolle ilmiö tekee temppujaan ja keskittyä sijoittaman loppuvarallisuutta muilla keinoin.

29.8.2018

Kiireinen elokuu: ei aikaa seurata sijoitusmaailmaa, mutta automaattiset ostotoimeksiannot auttavat

Elokuu on aina jotenkin ihan täysi kuukausi. Tarvitsee hakea lasten kanssa rytmiä syksyyn, on loputtomasti kaikkean pientä hommattavaa ja töissäkin vauhti kiihtyy. Ei ole aikaa seurata pörssejä - eikä blogata. Onneksi ovat automaattiset ostotoimeksiannot.

Toissa viikolla ostin 23 osaketta Fordia hintaan 9,40 dollaria osake. Viime viikolla oli sitten Lehdon vuoro, jota ostin niin ikään 23 osaketta, hintaan 8,05 euroa.

Eipä noista nyt mitään kummoisempaa uutta sanottavaa ole. Hinta/laatu-mielessä mielestäni kohtuullisesti arvostettuja yrityksiä joita olen päättänyt ostaa jos kurssi laskee. Sitten kurssi on laskenut, ja minä olen ostanut.

Kumpaakin omistan nyt sellaisella 1300-1500 eurolla. Lisää voisin vielä ostaa, mutta minulle myös sopisi jos yrityksen oma kurssien kuoppa olisi tässä. Yritän vältellä sitä, että yksittäisen yrityksen osuus olisi liian iso sijoitussalkussani. 1500 eurolla ja 60 000 euron sijoitusvarallisuudella ollaan 2,5 % osuuksissa. Tosin jos kurssi lähtee nousuun, niin sitten suhteellinen osuus kokonaispotista kasvaa. Mutta se on positiivinen ongelma.

Enemmän kuin arvonsa tuplanneet Neste ja Stora Enso huitelevat edellisessä pohdinnassa omissa luvuissaan, 6-7 % tienoilla kokonaissijoitusvarallisuudestani. Ei tuo niin paljoa huoleta, että mitään myisin, mutten myöskään osta kyseisiä yrityksiä lisää.

19.8.2018

S-osuuskauppojen pääoman palautukset: mitä olen koostunut ja miten tästä eteenpäin?

Olisikos ollut vuonna 2014 havahduin - kiitos monien blogien - siihen, että sitä voi kuulua myös useisiin S-osuuskauppohin. Osa osuuskaupoista maksaa omistajilleen tuloksestaan osuusmaksun korkoa ja pääoman palautusta, käytännössä vähän niin kuin osinkoa. Verotus tälle on jonkin verran osinkoverotusta kevyempi. Puhun tästä eteenpäin vain pääoman palautuksesta.

Olin valmiiksi HOK-Elannon jäsen. Liityin sitten useisiin osuuskauppohin, lähtien suurinta pääoman tapautusta maksavista. Nyt on aika luoda välikatsaus tilanteeseen.

hinta2015201620172018
KPO10020202020
PKO10012121212
OK suur-savo10012101010
Turun osuuskauppa10010101010
Eepee1002020206
Suur-Seudun Osuuskauppa (SSO) 10010665
HOK Elanto100101010
Varuboden-Osla10010
Yhteensä104888863

Ohessa on taulokko siitä, kuinka paljon olen saanut pääomanpalautusta vuosien varrella. Ensimmäisenä vuotena pääoman palautuksia tuli peräti 104 euros, sittenmmin summa on tippunut "enää" päälle 60 euroon.


Kun olen sijoittanut 730 euroa (HOK Elanto nosti osuuden arvoa 30 eurosta sataan), niin vuotuiset tuottoprosentit ovat olleet 14,2 %, 12 %, 12 % sekä 8,6 %.

Kokonaisuudessaan olen saanut pääoman palautuksia 343 euroa, eli 46,9 % sijoittamastani pääomasta.

Onhan tuo ihan älyttömän hyvin ottaen huomioon, että sijoitus on käytännössä riskitön. Pääoman voi menettää käytännössä vain jos S-osuuskunnat menevät konkurssiin. Silloinkin voisi saada osan takasiin kiinteän omaisuuden kuten liiketilojen myynnistä. 

Johtopäätelmiä


Pääomanpalautukset ovat pienenemään päin. Osasyynä ovat varmaan kaltaiseni useaan osuuskuntaan liittyneet. Suunta on, että pääoman palautusten sijaan omistajia palkitaan korkeammilla bonuksilla. Tavallaan tuon ymmärrän, toisaalta tuo palkitsee omistajia epätasaisesti vaikka sijoitettu pääoma on kaikilla sama.

Tuotto on edelleen hyvä. Ei minulla ole mitään hoppua irtautua, enkä parempaa tuottoa muualta (helpolla ja pienemmällä riskillä) saisi.

Tarvitsee seurata pääoman palautuksia vuosittain. Varuboden-Osla maksoi ensin 10 euroa vuodessa, sitten lopetti maksut ja tämän huomasin vasta parin vuoden kuluttua. Olisin voinut reagoida aikaisemmin. Tästä aasinsiltana seuraavaan kohtaan.

Vaihda osuuskuntia tai ota rahat pois jos pääomanpalautuksia ei makseta. Tämä vaatii toki säätämistä. Kesällä kävin Pohjois-Karjalaisessa Prismassa vaihtamassa Varuboden-Oslan Pirkanmaan osuuskauppaan. Virkailija oikein yllättyi, "että mitä, eivät maksa osuuspääoman korkoja?"

Noh, ensimmäinen posti minkä Pirkanmaan osuuskaupasta sain, oli, että lopetamme pääomanpalautukset. Uutena omistajana en ilahtunut. Eli pitää nyt tsekata mikä osuuskauppa maksaa parasta korkoa ja jonka omistaja en ole, ja piipahtaa Prismassa käydessä myös pankin puolella.

On ihan mahdollista, että pääomanpalautuksia aletaan maksamaan myös kasvavia määriä. Tuulet voivat kääntyä. Kun on vähemmän rahoja tarjolla, kiinnostus useisiin jäsenyyksiin laimennee. Sitten tilanne voi muuttua. 

o o o

Itse aion pitää euroni S-osuuskaupoissa hamaan ikuisuuteen, kunhan nyt tyyliin yli 5 % saisi takaisin pääoman palautuksina. Mutta pitää aina heinäkuussa muistaa katsoa mikä on pääoman palautusten tilanne, ja tehdä joko vaihtoja osuuskaupasta toiseen, tai jopa ottaa "tuottamattomat eurot" muuhun käyttöön.

14.8.2018

Blogilla uusi domain ja hitusen lisää rakennussuuntaa

Terve taas. Heräsin vahingossa hieman liian aikaisin, joten päädyin sitten bloggaamaan. Tapahtunut sitten viime koneelleistumisen.

Hankin (vihdoinkin) domainin tälle blogille. Osoite on nyt herkuillepersopiensijoittaja.com. Olen tätä aiemminkin tuumannut, mutta tulin nyt googlanneeksi miten. Kuluja joku päälle 20 dollaria kolmelta vuodelta. Eikä ollut hankalaa.

Vaikuttaa siltä, että kiiton googlen tämä muutos ei käytännössä edes näy. Linkitykset toimivat, ja kaikki nyt on noin niin kuin ennenkin.

Osasyy tähän muutokset ovat mainostulot. Alkaen viime syksystä affiliate-firmoilta on tullut häiriöilmoituksia, että osoitteet eivät ole samat. Samaan aikaan esimerkiksi Nordnetin liidit lakkasivat kuin seinään. Kun olin yhteyksissä, niin sanoivat että "kaikki on ok, muutoin vain tilastot kääntyivät nurin ja tulee häiriöilmoituksia, eivät liity toisiinsa." Kiteytys on allekirjoittaneen.

Eli liidit alkavat ehkä pelittämään. Ja kivempi on osoite.

Toisena asiana: ostin taas lisää Lehtoa: 23 osaketta kurssiin 8,30. Kokonaislehtopotti lähestyy nyt 1200 euroa.

Lehdon kurssi tippuu tippumistaan. Osin tässä on kyse siitä, että firman tuottavuus tippui. Mutta ehkä suuremmassa roolissa on toimialan kurssien laskeminen - rakentamisen suhdannehuippu taisi mennä, ja kautta linjan alan firmoissa kääntyivät kurssit laskuun. Lehdon kurssi on laskenut tänä vuonna 34 %. Itse olen ollut mukana tuon jälkimmäisessä puoliskossa.

Noh, näen tämän pitkän aikavälin sijoituksena. Jos Lehto onnistuu edelleen kasvamaan - joka on ihan mahdollista jos olet pieni yritys alalla - niin kiva. Tai sitten myös kasvu tyssää.

Saattaa olla, että Lehtoa tarvitsee ostaa vielä jonkin matkaa. Jos rakennusala jatkaa matalalentoaan, niin kurssi voi lasketella vielä pitkään. Tai sitten tulee taas neljännesvuosikatsaus, ja pienikin positiivinen viesti muuttaa tilanteen.

12.8.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 8/2018: Lievää nousua, niin kuin koko tämä vuosi muutenkin

Tervetuloa sijoitusten ja varallisuuden välikatsauksen pariin. Elokuu on jo edennyt lähelle puolta väliä, mutta tässä kuun ensimmäisen päivän tilanne.


Sijoitusvarallisuuteni on tällä hetkellä 68 200 euroa. Se on runsaat 22 000 euroa enemmän kuin mitä olen itse sijoittanut. Käytännössä siis kolmannes sijoitusvarallisuudestani on kertynyt osingoista ja arvonnousuista.


Tässä on sitten kuva viimeisestä kuukaudesta. Eli paljonko olen sijoittanut uusia euroja, ja mikä on ollut sijoitusten arvonmuutos. Alkupäässä nuo ovat kolmen kuukauden keskiarvoja, eli muunsin nuo taannoin vertailukelpoiseksi.

Kun tätä kaaviota katsoo, niin voi vetää seuraavia johtopäätöksiä:
  • Tuottokaudet ovat tulleet aalloissa. Ensin tuotti vuoden verran tasaisesti, sitten tuli miinusta toinen vuosi, plussaa kolmas ja nyt sahaa.
  • Olen vain kahta hetkeä (avioero ja auton osto) lukuunottamatta voinut sijoittaa koko ajan lisää euroja, vähemmän tai enemmän. Mikä on oikein mainio asia.
  • Loppuvuodesta 2016 ja 2017 olen sijoittanut uusia euroja nousujohteisesti. Luulisin että tuossa on "talous tasapainoon" -tilanne. Ero merkitsi venkslailuja ja myös jonkinverran lisähankintojen tarvetta. Plus olin varovainen. Kun tilanne on vakiintunut ja euroja kertyy, olen palannut normaaliin.

Kokonaisvarallisuuden muutos -graafi on taas aika flatlineä. Kokonaisuudessaan varallisuutta minulla näyttäisi olevan päälle 375 000. Ihan mukavantuntuinen 400 000 euroa alkaa olla jo lähettyvillä.

Mutta koska velkaa on 135 000, niin oikeasti varallisuutta näyttää olevan vajaat 242 000 euroa. Kiva juttu. Tosin jos asunnot myisi ja veroja maksaisi, niin paljon vähemmän tilille saisi.


Tässä kuvassa on varallisuuden muutos eriteltynä. Tässä onkin sitten jo enemmän informaatiota mukana. Sijoitusvarallisuus kasvoi 1542 euroa (joista 1250 uusia sijoituksia), velat lyhenivät 453 euroa ja säästötilille siirsin 250 euroa. 

Vaikka nuo tuntuvat sinällään pieniltä palkeilta päällekkäin, niin kasvoihan tässä varallisuus päälle 2200 eurolla.

Yhteenveto: pidä tämä linja


Kun mietin että mitä tästä yhteen vetäisi, niin ei tule oikeastaan muuta mieleen kuin että pidä tämä linja. Käyn töissä, hoidan lapsia, parisuhde toimii vaikka etäsuhteessa (ei olla saman katon alla, vaikka kattojen välillä ei ole kohtuutonta matkaa) on haasteita.

Jos pysyn töissä, pysyn säästäväisenä, kaikki toimii ja tahti pysyy samanlaisena, niin hyvä. Keskimääräinen kuukausittain kertyvä omaisuus on ollut viime aikoina tuollaista noin 2500 euron tasolla. Se olisi vuodessa jo 25 000 euroa ja neljässä vuoden 100 000 euroa.

Nooh, ei mennyt ole tae tulevasta. Mutta positiivinen vaihe (talous)elämässä on silti menossa.

9.8.2018

Lisää Lehtoa kun kurssi sukeltelee

Terve vaan. Olisikos ollut maanantaina kävin taas ostoksilla. Ostin 22 osaketta Lehtoa kappalehintaan 8,50 euroa.

Lehdon kurssi sukelsi - ja on jatkanut alakuloa myös sukelluksen jälkeen - kun yhtiö julkaisi neljännesvuosikatsauksensa. Liikevoitto tippunee 8-9 %, kasvutahtiarvioon ei tehty muutoksia. Taustalla vaikuttanee myös rakennusalan yleinen tahdin hidastuminen, josta paljon puhutaan.

Onko kurssin tuntuva tippuminen ylireagointi? En tiedä. Mutta Lehto on firma joka on kasvanut ja tuottanut. Jos jompikumpi tai molemmat ovat uhattuna, niin se näkyy kurssireaktioina.

Minä taasen näen tämän tilaisuutena kasvattaa omistuksiani. Nykymäärillä puhutaan noin tuhannen euron potista, eli en ole vieläkään pääomistaja.


4.8.2018

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 10: "Miten minun kannattaisi sijoittaa?" Vinkit tarpeen.

Myönnettäköön, että sarjani voiko treffeillä puhua sijoittamisesta on hieman muuttanut luonnettaan, kun kyse on jo vakiintuneesta parisuhteesta. Mutta en nyt ryhdy termistöjä muuttamaan, vaan palaan asiaan kymmenennen kerran.

Olipa kerran viime viikko. Siinä yön pimeydessä sitten käytiin keskustelu joka meni suunnilleen näin:

"Älä innostu, ei puhuta tästä paljoa, mutta olen miettinyt että olisi syytä ryhtyä sijoittamaan."

Oho, ja hyvä juttu.

"Voisitko tehdä jonkin yksinkertaisen ehdotuksen miten itse toimisit. Viritellään, ja sitten ei puhuta asiasta yhtään eikä koskaan."

Eivät nuo lauseet ihan noin menneet. Siihen suuntaan kuitenkin. Mutta siis toive on, että konsultoin asiassa. Sanoin etten sijoitusneuvontaa harrasta, mutta voin kyllä avata mitä itse tekisin vastaavassa tilanteessa. Plus kaipaisin kommentteja.

Tässä siis lähtökohdat:
  • Sijoitettavaa 200-400 euroa kuussa, hieman auki. Laadin nyt vaihtoehtoja runsaan 200 euron mukaisesti.
  • Mahdollisimman helposti. Yhdellä kertaa toimeksiannot virittäen, sen jälkeen kaiken tulisi mennä automaattisilla kuukausisiirroilla. Kyse on siis myös siitä miten, ei vain mitä.
  • Vastuullisuus on plussaa (ei ase eikä tupakka), tosin oletettavasti kovinkaan tarkkaa faktantarkistusta ei tapahdu.
Tässä pohdintani.

Vaihtoehto 1: Seligson


Seligson tarjoaa melko matalakuluisia rahastoja laajalla tarjonnalla. Hinnat eivät ole niin alhaisia kuin muutamissa muissa vaihtoehdoissa, mutta eivät koviakaan.

Seligsonin suunnassa priorisoisin seuraavasti.

  • 40 euroa kuussa Pohjois-Amerikan indeksirahastoon
  • 40 euroa kuussa Euroopan indeksirahastoon
  • 40 euroa kuussa Aasian indeksirahastoon
  • 40 euroa kuussa kehittyvien markkinoiden indeksirahastoon
  • 25 euroa kuussa Global Top 25 Brands -rahastoon
  • 40 euroa kuussa euro-obligaatioihin
Etu on myös, että tilin avaamisen jälkeen lopun voi hoitaa kuukausittaisilla tilisiirroilla. Toisin sanoen tämä täyttää kriteerit helposta ja vaivattomasta.


Vaihtoehto 2: Nordnet


Nordnettiin voi perustaa tilin, ja sitä kautta sijoittaa noin vastaavasti kuin yllä. Ainakin Handelsbankenin indeksirahastoja saa Nordnetin kautta. Noin laajaa skaalaa ei kuitenkaan löytyisi Nordnetin suunnasta.

Vaivattomuus-kriteerikin täyttyy, rimaa hipoen. Nordnettiin voisi tehdä säännöllisiä kuukausisiirtoja. Sitten siellä menisi automaattiveloituksella sijoituksia.

o o o

Tässä kohden näkemykset ovat tarpeen. Tuo tie tuntuu minusta luontevalta, mutta onko se sitä oikeasti?

31.7.2018

Kauhomassa siellä suunnassa missä viime viikoilla muutoinkin: AT&T ja Ford

Jos joku alkaa tylsistymään bloggauksiini - joka on hyvin ymmärrettävää - niin ei hätää. Kesä on mennyt ulkona kävellessä ja pieniä ostoksia samoihin suuntiin tehdessä. Kiinnostavampaa pohdintaa on oven takana.

Sitä odotellessa lyhyesti tiedoksi viime viikon ostokseni. Ostin 7 osaketta AT&T:tä hintaan 30,39 dollaria ja ja 22 osaketta Fordia hintaan 9,96 dollaria. 

Kumpainenkin täsmälleen samoilla perusteilla kuin aiemminkin: osakkeen hinta on tippunut 2 % ja ostorajani on tullut vastaan. Tällä taktiikalla yritän ostaan ns. alamäen ajan. En tiedä milloin osakkeen hinta kääntyy, mutta jos ostan alamäessä, niin tulen ostaneeksi aina hitusen halvemmalla ja tulen painaneeksi keskihintaa alaspäin.

Edellämainituista AT&T:n kurssi on noussut melko vauhdikkaasti jonkun viitisen prosenttia. Mutta aaltoilu kuuluu asiaan.

AT&T:n kokonaisomistukseni on nykykurssilla vajaa 1900 euroa ja Fordin runsas 1100 euroa. Niin se sijoitusimperiumini kasvaa. Hitaasti mutta vääjäämättä hamuan omistukseeni koko maailman.

22.7.2018

Monenmoisia keräyilyostoksia: tietoliikennettä, autoja ja kiinteistöjä

Näin kesällä ei oikein tule vietettyä aikaa koneella eikä sijoitusten parissa. Sen sijaan automaattiset ostotoimeksiantoni kyllä pyörivät. Ja yllättävän moni ostoraja onkin tullut vastaan. Listaan nyt pieniä (eli vajaan kahdensadan euron ostoksia) runsaalta viikolta.

Cityconia ostin kahdesti. Ensin 87 osaketta hintaan 1,780 ja perään 95 osaketta hintaan 1,726 euroa. Kurssilasku oli nopeahko kun yhtiö julkaisi sijoittajille pettymyksen tuottaneen osavuosikatsauksen. Tosin kurssi nousi myös nopeasti taas päälle 1,8 euron tason.

Minua vähän kummastuttaa tuollainen kurssisahaaminen. Päättäkää nyt kaikki maailman ihmiset että onko yrityksen arvo heikentynyt kun talousluvut ovat heikentyneet, vai eikö ole. Tosin tämmöisiin pieniin kuoppaostoksiin tuo sahaaminen antaa mahdollisuuden.

Fordin kurssi jatkaa myös alamäkeä. Se merkitsi minulle vielä yhtä lisäostosta: 21 osaketta kappalehintaan 10,61 dollaria.

En nyt oikein osaa Fordista sanoa mitään mitä en olisi aiemmin sanonut. Katsotaan miten yhtiön säästö- ja muutospyrkimyksissä käy. Lisäksi Trump voi sotkea vähän kaikkien bisneksiä nykivällä politiikalla, mutta ainakin yrittää suosia Fordin kaltaisia jenkkijättejä.

Käytännössä siis lisään vakaata pitkän linjan yritystä jota halvalla saa, toivoen, että toiminnan suunta (huononpaa) joko kääntyy tai lopettaa huonontumisen.

Fordin kokonaisomistukseni on nyt 111 osaketta, noin tuhannen euron potti. Yllättävän nopeasti Fordia on tullut ostettua. Tässä kohden olen myös tyytyväinen "osta pieniä eriä kurssin tippuessa" -metodiini, olisi ollut ärsyttävää jos olisin kuukausi sitten ostanut yli tonnilla ja sen jälkeen kurssi olisi vain laskenut.

Kolmas ostokseni on AT&T: 7 osaketta hintaan 31,31 dollaria. AT&T on niin ikään perinteinen jätti joka on ostellut itseään viihdealalle, kannattavuus ei nouse ja velkaantumisaste on ostosten seurauksena noussut. Toisaalta vakaata toimintaa, paljon kassavirtaa, hyvää osinkoa ja mahdollisuus parempiin vuosiin on olemassa.

Lisäksi tunnesyitä: kohta alkaa amerikkalaisen jalkapallon kausi, ja Dallasissa pelataan AT&T stadionilla. Minun mukaani nimetty!

17.7.2018

On kuuma ja tuli osteltua Fordia kahdesti

On kuuma. On kovin, kovin kuuma. On kiva retkeillä lasten kanssa. Kääntöpuolena on niin kuuma, ettei jaksa oikein seurata omaa sijoittamista. Ja nyt illallakin (ajastan tämän blogin huomisaamuun) on sen verta kuuma, että kesti hetki innostua.

Mutta kuuma tai ei, aiemmin säädetyt ostotoimeksiantoni pitävät kutinsa. Ostin viime viikon lopulla ja nyt tänään Fordia: ensin 19 osaketta kappalehintaan 11,09 dollaria, ja sitten 20 osaketta lisää kappalehinnalla 10,84 dollaria.

En ole paljoa ehtinyt katsoa mikä kurssia vaivaa. Mutten nyt ihan sokeakaan ole: ensimmäinen ostoraja tuli vastaan kun kauppasota uhkaa, ja tänään Ford sopi olisikos ollut 300 miljoonan dollarin korvauksista jostain viallisista aribag-jutuista. Muistaakseni. Olen joskus tuosta lukenut, enkä nyt vain jaksa ruveta googlaamaan sitä. Sovitaanko että korvaa jostain syystä jotain, ja sitten kurssi reagoi.

Ford-omistukseni on noussut yllättävän nopeasti 90 osakkeeseen. Kokonaisarvo on nyt päälle 830 euroa. Ei siis ole arvoltaan sijoituksistani kärjessä, mutta kasvussapa kuitenkin.

Sinällään Fordin P/E-luku on nyt alle kuuden ja osinkotuotto päälle viittä prosenttia.

Fordista on paha sanoa. Yhtiö uusii toimintaansa kovalla kädellä. Luopuu pikkuautoista, keskittyy jenkkisuunnassa pickuppeihin ja katumaastureihin. Paljon muutuu, ja yritys vaikuttaa vapaaehtoisesti pienentävän itseään tuoton perässä. Jos renesanssi onnistuu, se on hyvä asia. Mutta eipä sitä ikinä tiedä miten uudistukset onnistuvat.

Jälkikäteen sitten näkee mikä on seuraus. Tämä voi olla hyvä, huono tai ihan ok hetki hankkia Fordin osakkeita. Ja kuten aina, sen tietää sitten joskus.

14.7.2018

Perheen talous: Vuosi pörssisähköä, kannattiko ja miten tästä eteenpäin?

Talousaiheissa pysyn, mutta hieman eri suuntiin lähden. Olen käyttänyt nyt vuoden pörssisähköä, kävin läpi tilanteen ja uusin sähkösopimukseni. Tässä taustaa.

Vaihdoin viime kesänä pörssisähköön. Tilasin sen Vattenfallilta. Vattenfallin marginaali oli 0,29 senttiä kilowattitunnilta, sekä 3 euron kuukausimaksu (ensimmäinen puoli vuotta oli maksutonta).

Pörssisähkö tarkoittaa sitä, että sähköstä maksetaan sen hetken sähkömarkkinoiden hinta plus pieni siivu sähköyritykselle. Sähkö on halvempaa hiljaisina hetkinä (yöt, kello yhdeksän jälkeen illalla, kun on satanut paljon vettä jne.). Kääntöpuolena sähkö on kalliimpaa päivisin sekä alkuillasta perheiden käynnistellessä kotona laitteitaan.

Asun päälle 90 neliöisessä sähkölämmitteisessä rivitalossa. Sähköä kuluu noin 10 000 kilowattituntia vuodessa. Tuo on mukavan vähän, siihen on kolme syytä:
  • Taloyhtiössä on vakiona ilmastoinnissa lämmön talteenotto.
  • Minulla on ilmalämpöpumppu. Se hoitaa lämmittämisen miltei kokonaan, ainoastaan kovimpina pakkasaikoina perimmäisissä makuuhuoneissa tarvitsee pitää pattereita päällä.
  • Olemme maltillisia sähkönkuluttajia: nukutaan viileässä, yritän olla käyttämättä turhaan sähköä ja uudet kodinkoneet käyttävät vähän sähköä.
Kuvassa on sähkönkulutus vuonna 2017. Ulkoilman lämpötila vaikuttaa paljon sähkönkulutukseen. Kesällä on hiljaisempaa koska lämmitystä ei tarvitse, plus ollaan vielä mökillä ja reissuissa.

Miten pörssisähkö sopi minulle?


Yritin huomioida sopivat sähkönkulutushetket. Pyöritin pesukoneita viikonloppuisin päivällä tai yötä vasten jne. Tämä on kuitenkin hankalaa, lämmittää tarvitsee kun on kylmä ja nykykoneilla kestää aika pitkään ennen kuin on valmista.

Laskin kuukausitasolla sähkön keskihinnan sekä kilowattitunnit, ja kerroin ne keskenään. Tässä on kuva asiasta.


Maksoin keskimäärin 5,03 senttiä kilowattitunnilta. Tähän päälle 3 euron kuukausimaksut. Ihan ok, mutta löytyykö vaihtoehtoja?

Kilpailutuksen aika


Lähdin selvittämään mikä on minulle halvin vaihtoehto. Pidän tuntilaskutuksen ideasta, mutta minun on hankala siitä tosissani hyötyä. Niinpä päätin, että valitsen kiinteähintaisen sopimuksen jos sellaisen noin samalla hinnalla saa.

Olisin löytänyt pörssisähkölle hieman halvempaa marginaalia kuin tuo 0,29 senttiä kilowattitunnilta. Siinä ei kuitenkaan kovinkaan isoa eroa olisi syntynyt. Yksi vaihtoehto olisi ollut kilpailuttaa sähköä puolen vuoden välein ja nauttia sisäänheittotarjouksista, mutta se jää helposti tekemättä.

Muutamia huomioita sähkönvertailupalveluista.

Osassa vertailupalveluista ei saa kovinkaan selkeästi valittua sopimustyyppiä (esim. kiinteähintainen 12 kk). Sitten listan kärkeen nousee rivi pörssisähköä myyviä, kun ilmoittavat hinnaksi vain marginaalin. 

Kikkailu vaikuttaa lisääntyneen. Hintoja ilmoitetaan muutaman kuukauden alennushintojen mukaisesti, ja sitten "normaalin hinnoittelun mukaan". Toisin sanoen sähköyhtiöt näyttävät rakentavan hinnoittelua sen mukaisesti, että pääsee vertailutyökalujen kärkeen.

Osalla on mukana vain rajatusti firmoja, ja tarjoukset sen mukaisia.

Sopivasti kesken prosessin eräästä sähköfirmasta soitettiin ja tarjottiin ihan kohtuuhintaista sähköä. Kysyin voiko neuvotella vielä alemmaksi kun tämä ei riitä. Ei voinut. Mutta samainen firma nousi kärkipäähän vertailuissa, ja netin kautta löytyi puhelinsoittoa halvempi tarjouskampanja. Voittaja löytyi.

Mitä valitsin?


Listan kärkeen pääsi Lumme. Tarjouksessa 4,69 senttiä kilowattitunnilta ja 1,49 euroa kuukaudessa. Suoraan kahden vuoden sopimus. Plussaa vesivoimasta ja siitä, että toinen voimala on Jyväskylän Vaajakoskella (siinä on vieressä Pandan tehtaanmyymälä ja menen siitä ohi usein).

Laskin tämän tarjouksen ja toteutuneen suhteen. Vattenfallille maksaisin pörssisähköstä 507 euroa vuodessa, Lumpeelle kiinteähintaisesta 457 euroa. Eli viidenkympin säästö. Bonuksena ei tarvitse miettiä kulutushetkeä. Eroa olisi voinut kuroa umpeen pienemmillä marginaaleilla, mutta kun se marginaali on vain kymppejä vuodessa, niin ratkaisevaa eroa ei olisi tullut.

Tuo vajaa 500 ei tietenkään riitä. Sähkön siirrosta tulee maksettua miltei puolet lisää. Mutta se on asia johon ei voi omilla valinnoilla vaikuttaa, joten siitä ei tarvitse myöskään murehtia.

On tietty mahdollista, että sähkön hinta laskee ja pörssisähkössä pysyminen olisi kannattanut. Toisaalta hinta voi myös nousta. Tiedä noista.

Huomioita pörssisähköstä


Jos on sauma vaikuttaa paljon omiin sähkönkäyttöhetkiin, tarjoaa pörssisähkö säästömahdollisuuksia. Ja sivussa saumaa tukea järkevää ja tehokasta energiantuotantoa.

Luulisin, että pörssisähkö toimii etenkin kaukolämmön parissa olevissa talouksissa. Kun minulla ensisijainen sähkönkulutus on lämpö, niin siinä joutuu lämmittämään kun lämmölle on tarvetta. Jos kulutusta voi paremmin kohdentaa eli tarvittaessa voi odottaa, niin voinee hakea paremmin parhaita mahdollisia hetkiä.

Toinen potentiaalinen hyötyjä voivat olla omakotitalot joissa on muutoin mahdollisuus vaikuttaa paljon tekniikkaan. Jos esimerkiksi veden lämmityksen (joka vie lämmityksen jälkeen toiseksi eniten sähköä) saa ohjautumaan tai säädettyä sopiville hetkille, niin hyvä.

Potentiaalia voisi olla myös aurinkopaneelin ja pörssisähkön yhdistelmässä. Aurinko paistaa silloin kun kulutus on suurempaa, ja öisin voisi sitten käyttää halvempaa pörssisähköä.

Yleisesti ottaen suosittelisin kilpailuttamaan sähkön aika ajoin. Säästää voi, ja kanta-asiakkuudesta yritykset eivät todellakaan palkitse.

10.7.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2018: Olen (taas) hitusen varakkaampi kuin koskaan ennen

Uusi kuukausi, uudet välikatsaukset. Viime kuussa tein ensimmäistä kertaa yhdistetyn "miten sijoittaminen sujuu" ja "kuinka paljon on varallisuutta" -välikatsauksen, siihen pääset tästä linkistä. Nyt heinäkuun alun tilanteeseen.

Ensin sijoitusvarallisuudesta: tuotto miinuksella mutta lisäsatsausten ansiosta plussalla


Tässä on kuva jossa on sijoitusvarallisuuteni - eli rahastot, osakkeet ja vastaavat. Sijoitusvarallisuutta minulla on nyt yhteensä 66 659 euroa. Se on 845 euroa enemmän kuin kuukautta aiemmin.



Juhlan tunnelmaa latistaa se, että siirsin sijoituksiin viime kuussa 1350 euroa. Eli sijoitusten tuotot olivat (osingot mukaan luettuna) miinuksella. Mutta kokonaissuunta silti positiivinen, joka on aina hyvä asia. Plus se, että minulla näyttää euroja kertyvän ihan kivaan tahtiin sivuun laitettavaksi.

Huomioikaa, että muut palkit ovat neljännesvuosia, mutta viime kuussa oli mukana kaksi kuukautta ja nyt vain yksi. Pitää miettiä miten muuttaisin kuviot vertailukelpoisemmiksi, voisin vanhat kuukauden muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoksi. Silloin kuvio olisi selkeämpi. Palannen asiaan ensi kerralla.

Kokonaisvarallisuus taas hitusen isompi kuin viimeksi


Kokonaisvarallisuuden suhteen viivat ovat aika flatlinea. Mutta kyllä tuo velkasumma laskee tasaiseen tahtiin, ja velkojen ja varojen erotus nousee. Kokonaisuudessaan minulla on nyt hieman pyöristäen varallisuutta 373 600 euroa, velkaa 134 200 euroa ja näiden erotus on 239 400 euroa. Kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi päälle 1500 eurolla.


Täsä kuviossa näkyy mistä tuo muutos koostuu. Huomioikaa että ensimmäiset kolme ovat vuosineljänneksia, sitten tuli kahden kuukauden tarkastelu ja nyt kuukauden. Tuunaan tämänkin kaavion uusiksi ensi kertaa, että saa vertailukelpoisuutta.

Mutta tuosta välittämättä. Velka lyheni 437 eurolla. Tällä hetkellä enää yksi velanlyhennys juoksee, joten nämä summat ovat pienentyneet. Säästötileille siirsin lisää 250 euroa. Sijoitusvarallisuus kasvoi 845 euroa. Sijoitin enemmänkin, mutta osa ehti haihtua matkalla.

Summa summarum: hyvin menee


Olen joutunut myöntämään itselleni että oikeasti tässä menee taloudellisesti ihan hyvin. Surkea nyyh nyyh yksinhuoltaja on vain huijannut itseään. Tänä vuonna kuuden kuukauden aikana on kertynyt lisää varallisuutta keskimäärin 2346 euroa kuussa. Ei yhtään hassummin. Kun on osa euroista menee säästötilille ja osa lainojen lyhennyksiin, niin varallisuus karttuu ihan vaivihkaa.