UA-52254593-1

14.8.2018

Blogilla uusi domain ja hitusen lisää rakennussuuntaa

Terve taas. Heräsin vahingossa hieman liian aikaisin, joten päädyin sitten bloggaamaan. Tapahtunut sitten viime koneelleistumisen.

Hankin (vihdoinkin) domainin tälle blogille. Osoite on nyt herkuillepersopiensijoittaja.com. Olen tätä aiemminkin tuumannut, mutta tulin nyt googlanneeksi miten. Kuluja joku päälle 20 dollaria kolmelta vuodelta. Eikä ollut hankalaa.

Vaikuttaa siltä, että kiiton googlen tämä muutos ei käytännössä edes näy. Linkitykset toimivat, ja kaikki nyt on noin niin kuin ennenkin.

Osasyy tähän muutokset ovat mainostulot. Alkaen viime syksystä affiliate-firmoilta on tullut häiriöilmoituksia, että osoitteet eivät ole samat. Samaan aikaan esimerkiksi Nordnetin liidit lakkasivat kuin seinään. Kun olin yhteyksissä, niin sanoivat että "kaikki on ok, muutoin vain tilastot kääntyivät nurin ja tulee häiriöilmoituksia, eivät liity toisiinsa." Kiteytys on allekirjoittaneen.

Eli liidit alkavat ehkä pelittämään. Ja kivempi on osoite.

Toisena asiana: ostin taas lisää Lehtoa: 23 osaketta kurssiin 8,30. Kokonaislehtopotti lähestyy nyt 1200 euroa.

Lehdon kurssi tippuu tippumistaan. Osin tässä on kyse siitä, että firman tuottavuus tippui. Mutta ehkä suuremmassa roolissa on toimialan kurssien laskeminen - rakentamisen suhdannehuippu taisi mennä, ja kautta linjan alan firmoissa kääntyivät kurssit laskuun. Lehdon kurssi on laskenut tänä vuonna 34 %. Itse olen ollut mukana tuon jälkimmäisessä puoliskossa.

Noh, näen tämän pitkän aikavälin sijoituksena. Jos Lehto onnistuu edelleen kasvamaan - joka on ihan mahdollista jos olet pieni yritys alalla - niin kiva. Tai sitten myös kasvu tyssää.

Saattaa olla, että Lehtoa tarvitsee ostaa vielä jonkin matkaa. Jos rakennusala jatkaa matalalentoaan, niin kurssi voi lasketella vielä pitkään. Tai sitten tulee taas neljännesvuosikatsaus, ja pienikin positiivinen viesti muuttaa tilanteen.

12.8.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 8/2018: Lievää nousua, niin kuin koko tämä vuosi muutenkin

Tervetuloa sijoitusten ja varallisuuden välikatsauksen pariin. Elokuu on jo edennyt lähelle puolta väliä, mutta tässä kuun ensimmäisen päivän tilanne.


Sijoitusvarallisuuteni on tällä hetkellä 68 200 euroa. Se on runsaat 22 000 euroa enemmän kuin mitä olen itse sijoittanut. Käytännössä siis kolmannes sijoitusvarallisuudestani on kertynyt osingoista ja arvonnousuista.


Tässä on sitten kuva viimeisestä kuukaudesta. Eli paljonko olen sijoittanut uusia euroja, ja mikä on ollut sijoitusten arvonmuutos. Alkupäässä nuo ovat kolmen kuukauden keskiarvoja, eli muunsin nuo taannoin vertailukelpoiseksi.

Kun tätä kaaviota katsoo, niin voi vetää seuraavia johtopäätöksiä:
  • Tuottokaudet ovat tulleet aalloissa. Ensin tuotti vuoden verran tasaisesti, sitten tuli miinusta toinen vuosi, plussaa kolmas ja nyt sahaa.
  • Olen vain kahta hetkeä (avioero ja auton osto) lukuunottamatta voinut sijoittaa koko ajan lisää euroja, vähemmän tai enemmän. Mikä on oikein mainio asia.
  • Loppuvuodesta 2016 ja 2017 olen sijoittanut uusia euroja nousujohteisesti. Luulisin että tuossa on "talous tasapainoon" -tilanne. Ero merkitsi venkslailuja ja myös jonkinverran lisähankintojen tarvetta. Plus olin varovainen. Kun tilanne on vakiintunut ja euroja kertyy, olen palannut normaaliin.

Kokonaisvarallisuuden muutos -graafi on taas aika flatlineä. Kokonaisuudessaan varallisuutta minulla näyttäisi olevan päälle 375 000. Ihan mukavantuntuinen 400 000 euroa alkaa olla jo lähettyvillä.

Mutta koska velkaa on 135 000, niin oikeasti varallisuutta näyttää olevan vajaat 242 000 euroa. Kiva juttu. Tosin jos asunnot myisi ja veroja maksaisi, niin paljon vähemmän tilille saisi.


Tässä kuvassa on varallisuuden muutos eriteltynä. Tässä onkin sitten jo enemmän informaatiota mukana. Sijoitusvarallisuus kasvoi 1542 euroa (joista 1250 uusia sijoituksia), velat lyhenivät 453 euroa ja säästötilille siirsin 250 euroa. 

Vaikka nuo tuntuvat sinällään pieniltä palkeilta päällekkäin, niin kasvoihan tässä varallisuus päälle 2200 eurolla.

Yhteenveto: pidä tämä linja


Kun mietin että mitä tästä yhteen vetäisi, niin ei tule oikeastaan muuta mieleen kuin että pidä tämä linja. Käyn töissä, hoidan lapsia, parisuhde toimii vaikka etäsuhteessa (ei olla saman katon alla, vaikka kattojen välillä ei ole kohtuutonta matkaa) on haasteita.

Jos pysyn töissä, pysyn säästäväisenä, kaikki toimii ja tahti pysyy samanlaisena, niin hyvä. Keskimääräinen kuukausittain kertyvä omaisuus on ollut viime aikoina tuollaista noin 2500 euron tasolla. Se olisi vuodessa jo 25 000 euroa ja neljässä vuoden 100 000 euroa.

Nooh, ei mennyt ole tae tulevasta. Mutta positiivinen vaihe (talous)elämässä on silti menossa.

9.8.2018

Lisää Lehtoa kun kurssi sukeltelee

Terve vaan. Olisikos ollut maanantaina kävin taas ostoksilla. Ostin 22 osaketta Lehtoa kappalehintaan 8,50 euroa.

Lehdon kurssi sukelsi - ja on jatkanut alakuloa myös sukelluksen jälkeen - kun yhtiö julkaisi neljännesvuosikatsauksensa. Liikevoitto tippunee 8-9 %, kasvutahtiarvioon ei tehty muutoksia. Taustalla vaikuttanee myös rakennusalan yleinen tahdin hidastuminen, josta paljon puhutaan.

Onko kurssin tuntuva tippuminen ylireagointi? En tiedä. Mutta Lehto on firma joka on kasvanut ja tuottanut. Jos jompikumpi tai molemmat ovat uhattuna, niin se näkyy kurssireaktioina.

Minä taasen näen tämän tilaisuutena kasvattaa omistuksiani. Nykymäärillä puhutaan noin tuhannen euron potista, eli en ole vieläkään pääomistaja.


4.8.2018

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 10: "Miten minun kannattaisi sijoittaa?" Vinkit tarpeen.

Myönnettäköön, että sarjani voiko treffeillä puhua sijoittamisesta on hieman muuttanut luonnettaan, kun kyse on jo vakiintuneesta parisuhteesta. Mutta en nyt ryhdy termistöjä muuttamaan, vaan palaan asiaan kymmenennen kerran.

Olipa kerran viime viikko. Siinä yön pimeydessä sitten käytiin keskustelu joka meni suunnilleen näin:

"Älä innostu, ei puhuta tästä paljoa, mutta olen miettinyt että olisi syytä ryhtyä sijoittamaan."

Oho, ja hyvä juttu.

"Voisitko tehdä jonkin yksinkertaisen ehdotuksen miten itse toimisit. Viritellään, ja sitten ei puhuta asiasta yhtään eikä koskaan."

Eivät nuo lauseet ihan noin menneet. Siihen suuntaan kuitenkin. Mutta siis toive on, että konsultoin asiassa. Sanoin etten sijoitusneuvontaa harrasta, mutta voin kyllä avata mitä itse tekisin vastaavassa tilanteessa. Plus kaipaisin kommentteja.

Tässä siis lähtökohdat:
  • Sijoitettavaa 200-400 euroa kuussa, hieman auki. Laadin nyt vaihtoehtoja runsaan 200 euron mukaisesti.
  • Mahdollisimman helposti. Yhdellä kertaa toimeksiannot virittäen, sen jälkeen kaiken tulisi mennä automaattisilla kuukausisiirroilla. Kyse on siis myös siitä miten, ei vain mitä.
  • Vastuullisuus on plussaa (ei ase eikä tupakka), tosin oletettavasti kovinkaan tarkkaa faktantarkistusta ei tapahdu.
Tässä pohdintani.

Vaihtoehto 1: Seligson


Seligson tarjoaa melko matalakuluisia rahastoja laajalla tarjonnalla. Hinnat eivät ole niin alhaisia kuin muutamissa muissa vaihtoehdoissa, mutta eivät koviakaan.

Seligsonin suunnassa priorisoisin seuraavasti.

  • 40 euroa kuussa Pohjois-Amerikan indeksirahastoon
  • 40 euroa kuussa Euroopan indeksirahastoon
  • 40 euroa kuussa Aasian indeksirahastoon
  • 40 euroa kuussa kehittyvien markkinoiden indeksirahastoon
  • 25 euroa kuussa Global Top 25 Brands -rahastoon
  • 40 euroa kuussa euro-obligaatioihin
Etu on myös, että tilin avaamisen jälkeen lopun voi hoitaa kuukausittaisilla tilisiirroilla. Toisin sanoen tämä täyttää kriteerit helposta ja vaivattomasta.


Vaihtoehto 2: Nordnet


Nordnettiin voi perustaa tilin, ja sitä kautta sijoittaa noin vastaavasti kuin yllä. Ainakin Handelsbankenin indeksirahastoja saa Nordnetin kautta. Noin laajaa skaalaa ei kuitenkaan löytyisi Nordnetin suunnasta.

Vaivattomuus-kriteerikin täyttyy, rimaa hipoen. Nordnettiin voisi tehdä säännöllisiä kuukausisiirtoja. Sitten siellä menisi automaattiveloituksella sijoituksia.

o o o

Tässä kohden näkemykset ovat tarpeen. Tuo tie tuntuu minusta luontevalta, mutta onko se sitä oikeasti?

31.7.2018

Kauhomassa siellä suunnassa missä viime viikoilla muutoinkin: AT&T ja Ford

Jos joku alkaa tylsistymään bloggauksiini - joka on hyvin ymmärrettävää - niin ei hätää. Kesä on mennyt ulkona kävellessä ja pieniä ostoksia samoihin suuntiin tehdessä. Kiinnostavampaa pohdintaa on oven takana.

Sitä odotellessa lyhyesti tiedoksi viime viikon ostokseni. Ostin 7 osaketta AT&T:tä hintaan 30,39 dollaria ja ja 22 osaketta Fordia hintaan 9,96 dollaria. 

Kumpainenkin täsmälleen samoilla perusteilla kuin aiemminkin: osakkeen hinta on tippunut 2 % ja ostorajani on tullut vastaan. Tällä taktiikalla yritän ostaan ns. alamäen ajan. En tiedä milloin osakkeen hinta kääntyy, mutta jos ostan alamäessä, niin tulen ostaneeksi aina hitusen halvemmalla ja tulen painaneeksi keskihintaa alaspäin.

Edellämainituista AT&T:n kurssi on noussut melko vauhdikkaasti jonkun viitisen prosenttia. Mutta aaltoilu kuuluu asiaan.

AT&T:n kokonaisomistukseni on nykykurssilla vajaa 1900 euroa ja Fordin runsas 1100 euroa. Niin se sijoitusimperiumini kasvaa. Hitaasti mutta vääjäämättä hamuan omistukseeni koko maailman.

22.7.2018

Monenmoisia keräyilyostoksia: tietoliikennettä, autoja ja kiinteistöjä

Näin kesällä ei oikein tule vietettyä aikaa koneella eikä sijoitusten parissa. Sen sijaan automaattiset ostotoimeksiantoni kyllä pyörivät. Ja yllättävän moni ostoraja onkin tullut vastaan. Listaan nyt pieniä (eli vajaan kahdensadan euron ostoksia) runsaalta viikolta.

Cityconia ostin kahdesti. Ensin 87 osaketta hintaan 1,780 ja perään 95 osaketta hintaan 1,726 euroa. Kurssilasku oli nopeahko kun yhtiö julkaisi sijoittajille pettymyksen tuottaneen osavuosikatsauksen. Tosin kurssi nousi myös nopeasti taas päälle 1,8 euron tason.

Minua vähän kummastuttaa tuollainen kurssisahaaminen. Päättäkää nyt kaikki maailman ihmiset että onko yrityksen arvo heikentynyt kun talousluvut ovat heikentyneet, vai eikö ole. Tosin tämmöisiin pieniin kuoppaostoksiin tuo sahaaminen antaa mahdollisuuden.

Fordin kurssi jatkaa myös alamäkeä. Se merkitsi minulle vielä yhtä lisäostosta: 21 osaketta kappalehintaan 10,61 dollaria.

En nyt oikein osaa Fordista sanoa mitään mitä en olisi aiemmin sanonut. Katsotaan miten yhtiön säästö- ja muutospyrkimyksissä käy. Lisäksi Trump voi sotkea vähän kaikkien bisneksiä nykivällä politiikalla, mutta ainakin yrittää suosia Fordin kaltaisia jenkkijättejä.

Käytännössä siis lisään vakaata pitkän linjan yritystä jota halvalla saa, toivoen, että toiminnan suunta (huononpaa) joko kääntyy tai lopettaa huonontumisen.

Fordin kokonaisomistukseni on nyt 111 osaketta, noin tuhannen euron potti. Yllättävän nopeasti Fordia on tullut ostettua. Tässä kohden olen myös tyytyväinen "osta pieniä eriä kurssin tippuessa" -metodiini, olisi ollut ärsyttävää jos olisin kuukausi sitten ostanut yli tonnilla ja sen jälkeen kurssi olisi vain laskenut.

Kolmas ostokseni on AT&T: 7 osaketta hintaan 31,31 dollaria. AT&T on niin ikään perinteinen jätti joka on ostellut itseään viihdealalle, kannattavuus ei nouse ja velkaantumisaste on ostosten seurauksena noussut. Toisaalta vakaata toimintaa, paljon kassavirtaa, hyvää osinkoa ja mahdollisuus parempiin vuosiin on olemassa.

Lisäksi tunnesyitä: kohta alkaa amerikkalaisen jalkapallon kausi, ja Dallasissa pelataan AT&T stadionilla. Minun mukaani nimetty!

17.7.2018

On kuuma ja tuli osteltua Fordia kahdesti

On kuuma. On kovin, kovin kuuma. On kiva retkeillä lasten kanssa. Kääntöpuolena on niin kuuma, ettei jaksa oikein seurata omaa sijoittamista. Ja nyt illallakin (ajastan tämän blogin huomisaamuun) on sen verta kuuma, että kesti hetki innostua.

Mutta kuuma tai ei, aiemmin säädetyt ostotoimeksiantoni pitävät kutinsa. Ostin viime viikon lopulla ja nyt tänään Fordia: ensin 19 osaketta kappalehintaan 11,09 dollaria, ja sitten 20 osaketta lisää kappalehinnalla 10,84 dollaria.

En ole paljoa ehtinyt katsoa mikä kurssia vaivaa. Mutten nyt ihan sokeakaan ole: ensimmäinen ostoraja tuli vastaan kun kauppasota uhkaa, ja tänään Ford sopi olisikos ollut 300 miljoonan dollarin korvauksista jostain viallisista aribag-jutuista. Muistaakseni. Olen joskus tuosta lukenut, enkä nyt vain jaksa ruveta googlaamaan sitä. Sovitaanko että korvaa jostain syystä jotain, ja sitten kurssi reagoi.

Ford-omistukseni on noussut yllättävän nopeasti 90 osakkeeseen. Kokonaisarvo on nyt päälle 830 euroa. Ei siis ole arvoltaan sijoituksistani kärjessä, mutta kasvussapa kuitenkin.

Sinällään Fordin P/E-luku on nyt alle kuuden ja osinkotuotto päälle viittä prosenttia.

Fordista on paha sanoa. Yhtiö uusii toimintaansa kovalla kädellä. Luopuu pikkuautoista, keskittyy jenkkisuunnassa pickuppeihin ja katumaastureihin. Paljon muutuu, ja yritys vaikuttaa vapaaehtoisesti pienentävän itseään tuoton perässä. Jos renesanssi onnistuu, se on hyvä asia. Mutta eipä sitä ikinä tiedä miten uudistukset onnistuvat.

Jälkikäteen sitten näkee mikä on seuraus. Tämä voi olla hyvä, huono tai ihan ok hetki hankkia Fordin osakkeita. Ja kuten aina, sen tietää sitten joskus.

14.7.2018

Perheen talous: Vuosi pörssisähköä, kannattiko ja miten tästä eteenpäin?

Talousaiheissa pysyn, mutta hieman eri suuntiin lähden. Olen käyttänyt nyt vuoden pörssisähköä, kävin läpi tilanteen ja uusin sähkösopimukseni. Tässä taustaa.

Vaihdoin viime kesänä pörssisähköön. Tilasin sen Vattenfallilta. Vattenfallin marginaali oli 0,29 senttiä kilowattitunnilta, sekä 3 euron kuukausimaksu (ensimmäinen puoli vuotta oli maksutonta).

Pörssisähkö tarkoittaa sitä, että sähköstä maksetaan sen hetken sähkömarkkinoiden hinta plus pieni siivu sähköyritykselle. Sähkö on halvempaa hiljaisina hetkinä (yöt, kello yhdeksän jälkeen illalla, kun on satanut paljon vettä jne.). Kääntöpuolena sähkö on kalliimpaa päivisin sekä alkuillasta perheiden käynnistellessä kotona laitteitaan.

Asun päälle 90 neliöisessä sähkölämmitteisessä rivitalossa. Sähköä kuluu noin 10 000 kilowattituntia vuodessa. Tuo on mukavan vähän, siihen on kolme syytä:
  • Taloyhtiössä on vakiona ilmastoinnissa lämmön talteenotto.
  • Minulla on ilmalämpöpumppu. Se hoitaa lämmittämisen miltei kokonaan, ainoastaan kovimpina pakkasaikoina perimmäisissä makuuhuoneissa tarvitsee pitää pattereita päällä.
  • Olemme maltillisia sähkönkuluttajia: nukutaan viileässä, yritän olla käyttämättä turhaan sähköä ja uudet kodinkoneet käyttävät vähän sähköä.
Kuvassa on sähkönkulutus vuonna 2017. Ulkoilman lämpötila vaikuttaa paljon sähkönkulutukseen. Kesällä on hiljaisempaa koska lämmitystä ei tarvitse, plus ollaan vielä mökillä ja reissuissa.

Miten pörssisähkö sopi minulle?


Yritin huomioida sopivat sähkönkulutushetket. Pyöritin pesukoneita viikonloppuisin päivällä tai yötä vasten jne. Tämä on kuitenkin hankalaa, lämmittää tarvitsee kun on kylmä ja nykykoneilla kestää aika pitkään ennen kuin on valmista.

Laskin kuukausitasolla sähkön keskihinnan sekä kilowattitunnit, ja kerroin ne keskenään. Tässä on kuva asiasta.


Maksoin keskimäärin 5,03 senttiä kilowattitunnilta. Tähän päälle 3 euron kuukausimaksut. Ihan ok, mutta löytyykö vaihtoehtoja?

Kilpailutuksen aika


Lähdin selvittämään mikä on minulle halvin vaihtoehto. Pidän tuntilaskutuksen ideasta, mutta minun on hankala siitä tosissani hyötyä. Niinpä päätin, että valitsen kiinteähintaisen sopimuksen jos sellaisen noin samalla hinnalla saa.

Olisin löytänyt pörssisähkölle hieman halvempaa marginaalia kuin tuo 0,29 senttiä kilowattitunnilta. Siinä ei kuitenkaan kovinkaan isoa eroa olisi syntynyt. Yksi vaihtoehto olisi ollut kilpailuttaa sähköä puolen vuoden välein ja nauttia sisäänheittotarjouksista, mutta se jää helposti tekemättä.

Muutamia huomioita sähkönvertailupalveluista.

Osassa vertailupalveluista ei saa kovinkaan selkeästi valittua sopimustyyppiä (esim. kiinteähintainen 12 kk). Sitten listan kärkeen nousee rivi pörssisähköä myyviä, kun ilmoittavat hinnaksi vain marginaalin. 

Kikkailu vaikuttaa lisääntyneen. Hintoja ilmoitetaan muutaman kuukauden alennushintojen mukaisesti, ja sitten "normaalin hinnoittelun mukaan". Toisin sanoen sähköyhtiöt näyttävät rakentavan hinnoittelua sen mukaisesti, että pääsee vertailutyökalujen kärkeen.

Osalla on mukana vain rajatusti firmoja, ja tarjoukset sen mukaisia.

Sopivasti kesken prosessin eräästä sähköfirmasta soitettiin ja tarjottiin ihan kohtuuhintaista sähköä. Kysyin voiko neuvotella vielä alemmaksi kun tämä ei riitä. Ei voinut. Mutta samainen firma nousi kärkipäähän vertailuissa, ja netin kautta löytyi puhelinsoittoa halvempi tarjouskampanja. Voittaja löytyi.

Mitä valitsin?


Listan kärkeen pääsi Lumme. Tarjouksessa 4,69 senttiä kilowattitunnilta ja 1,49 euroa kuukaudessa. Suoraan kahden vuoden sopimus. Plussaa vesivoimasta ja siitä, että toinen voimala on Jyväskylän Vaajakoskella (siinä on vieressä Pandan tehtaanmyymälä ja menen siitä ohi usein).

Laskin tämän tarjouksen ja toteutuneen suhteen. Vattenfallille maksaisin pörssisähköstä 507 euroa vuodessa, Lumpeelle kiinteähintaisesta 457 euroa. Eli viidenkympin säästö. Bonuksena ei tarvitse miettiä kulutushetkeä. Eroa olisi voinut kuroa umpeen pienemmillä marginaaleilla, mutta kun se marginaali on vain kymppejä vuodessa, niin ratkaisevaa eroa ei olisi tullut.

Tuo vajaa 500 ei tietenkään riitä. Sähkön siirrosta tulee maksettua miltei puolet lisää. Mutta se on asia johon ei voi omilla valinnoilla vaikuttaa, joten siitä ei tarvitse myöskään murehtia.

On tietty mahdollista, että sähkön hinta laskee ja pörssisähkössä pysyminen olisi kannattanut. Toisaalta hinta voi myös nousta. Tiedä noista.

Huomioita pörssisähköstä


Jos on sauma vaikuttaa paljon omiin sähkönkäyttöhetkiin, tarjoaa pörssisähkö säästömahdollisuuksia. Ja sivussa saumaa tukea järkevää ja tehokasta energiantuotantoa.

Luulisin, että pörssisähkö toimii etenkin kaukolämmön parissa olevissa talouksissa. Kun minulla ensisijainen sähkönkulutus on lämpö, niin siinä joutuu lämmittämään kun lämmölle on tarvetta. Jos kulutusta voi paremmin kohdentaa eli tarvittaessa voi odottaa, niin voinee hakea paremmin parhaita mahdollisia hetkiä.

Toinen potentiaalinen hyötyjä voivat olla omakotitalot joissa on muutoin mahdollisuus vaikuttaa paljon tekniikkaan. Jos esimerkiksi veden lämmityksen (joka vie lämmityksen jälkeen toiseksi eniten sähköä) saa ohjautumaan tai säädettyä sopiville hetkille, niin hyvä.

Potentiaalia voisi olla myös aurinkopaneelin ja pörssisähkön yhdistelmässä. Aurinko paistaa silloin kun kulutus on suurempaa, ja öisin voisi sitten käyttää halvempaa pörssisähköä.

Yleisesti ottaen suosittelisin kilpailuttamaan sähkön aika ajoin. Säästää voi, ja kanta-asiakkuudesta yritykset eivät todellakaan palkitse.

10.7.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 7/2018: Olen (taas) hitusen varakkaampi kuin koskaan ennen

Uusi kuukausi, uudet välikatsaukset. Viime kuussa tein ensimmäistä kertaa yhdistetyn "miten sijoittaminen sujuu" ja "kuinka paljon on varallisuutta" -välikatsauksen, siihen pääset tästä linkistä. Nyt heinäkuun alun tilanteeseen.

Ensin sijoitusvarallisuudesta: tuotto miinuksella mutta lisäsatsausten ansiosta plussalla


Tässä on kuva jossa on sijoitusvarallisuuteni - eli rahastot, osakkeet ja vastaavat. Sijoitusvarallisuutta minulla on nyt yhteensä 66 659 euroa. Se on 845 euroa enemmän kuin kuukautta aiemmin.



Juhlan tunnelmaa latistaa se, että siirsin sijoituksiin viime kuussa 1350 euroa. Eli sijoitusten tuotot olivat (osingot mukaan luettuna) miinuksella. Mutta kokonaissuunta silti positiivinen, joka on aina hyvä asia. Plus se, että minulla näyttää euroja kertyvän ihan kivaan tahtiin sivuun laitettavaksi.

Huomioikaa, että muut palkit ovat neljännesvuosia, mutta viime kuussa oli mukana kaksi kuukautta ja nyt vain yksi. Pitää miettiä miten muuttaisin kuviot vertailukelpoisemmiksi, voisin vanhat kuukauden muuttaa kolmen kuukauden keskiarvoksi. Silloin kuvio olisi selkeämpi. Palannen asiaan ensi kerralla.

Kokonaisvarallisuus taas hitusen isompi kuin viimeksi


Kokonaisvarallisuuden suhteen viivat ovat aika flatlinea. Mutta kyllä tuo velkasumma laskee tasaiseen tahtiin, ja velkojen ja varojen erotus nousee. Kokonaisuudessaan minulla on nyt hieman pyöristäen varallisuutta 373 600 euroa, velkaa 134 200 euroa ja näiden erotus on 239 400 euroa. Kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi päälle 1500 eurolla.


Täsä kuviossa näkyy mistä tuo muutos koostuu. Huomioikaa että ensimmäiset kolme ovat vuosineljänneksia, sitten tuli kahden kuukauden tarkastelu ja nyt kuukauden. Tuunaan tämänkin kaavion uusiksi ensi kertaa, että saa vertailukelpoisuutta.

Mutta tuosta välittämättä. Velka lyheni 437 eurolla. Tällä hetkellä enää yksi velanlyhennys juoksee, joten nämä summat ovat pienentyneet. Säästötileille siirsin lisää 250 euroa. Sijoitusvarallisuus kasvoi 845 euroa. Sijoitin enemmänkin, mutta osa ehti haihtua matkalla.

Summa summarum: hyvin menee


Olen joutunut myöntämään itselleni että oikeasti tässä menee taloudellisesti ihan hyvin. Surkea nyyh nyyh yksinhuoltaja on vain huijannut itseään. Tänä vuonna kuuden kuukauden aikana on kertynyt lisää varallisuutta keskimäärin 2346 euroa kuussa. Ei yhtään hassummin. Kun on osa euroista menee säästötilille ja osa lainojen lyhennyksiin, niin varallisuus karttuu ihan vaivihkaa. 

4.7.2018

Kahdesti täydennysostoksilla: autoja ja rakentamista

Eikös ollutkin mystinen otsikko? Oikein klikkijournalismia parhaimmillaan? No ei, oikeasti olen alkanyt väsymään otsikoihin kuten "Täydennysostoksilla: Lehto" ja vastaaviin. Joten pitää vähän irroitella.

Viime viikolla kurssit liikkuivat alaspäin. Se johti siihen, että ostorajani täyttyivät kahdessa tapauksessa.

Ostin Lehtoa 17 osaketta lisää hintaan 9,62 kappaleelta. Kurssi on laskenut hieman aaltoilevasti sen jälkeen kun aloin yritystä seuraamaan, joten ostorajani osuivat kohdalleen. Omistan nyt 99 osaketta, ja kokonaiarvo nyt siis alle tonnin tienoilla.

Ehkä hieman yllättäen Lehdon kurssi on noinkin sahaava. Tosin rakennusalan käänteestä puhutaan - ja juuri tästä syystä aloin Lehtoa ostamaankin. Eli että kun on epävarmaa, niin silloin teen kiinnityksiäni. Olen tällä hetkellä noin 10 % eli satasen miinuksella.

Lehdon suhteen linjani on selvä. Ostan jos hinta tippuu lisää. Jos kääntyy toiseen suuntaan, niin sitten otan taka-asennon ja seuraan mitä tapahtuu. Tässä muuten aiempia tekstejäni Lehdosta.

Kaksi muuta ostostani oli samaan suuntaan. Fordia ostin ensin 17 osaketta hintaan 11,52 ja sitten 18 osaketta hintaan 11,29. Iso jenkkijätti, P/E-luku matala ja mahdollisesti sekä toivottavasti suunta kääntymässä.

Myös Fordin suhteen olen tarkkailumoodissa, ja ostan tilanteen mukaan lisää jos kurssi vielä laskee. Täällä muuten tekstejäni Fordista.

1.7.2018

Osinkojen välikatsaus 7/2018: kivasti nousua edelliseen vuoteen

Se on heinäkuu nyt. Ja lomatkin alkoivat. Loman kunniaksi tein sitä mitä teen myös ihan kaikkina muina aikoina vuodesta, eli seuraan talouteen liittyviä asioita. Joten saanko esitellä, osinkojen välikatsaus kesä-heinäkuun vaihteessa 2018.

Tässä kuvassa ovat osinkoni vertailussa, vuosina 2017 ja 2018. Tammi ja helmikuu menivät viimevuotisella tasolla. Maalis- ja huhtikuussa osinkojen kertyi päälle kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toukokuussa oli hiljaisempaa - käsittääkseni eräs suomalainen firma maksoi osinkojaan toukokuun sijan huhtikuussa - ja keskuussa olin taas edelle viime vuotta.

Kun katsoo samaa kumulatiivisesta, näkee, että edellä ollaan. Viime vuonna tässä vaiheessa oli kasassa parisataa euroa vähemmän kuin nyt, ja koko viime vuoden potti on enää sadan euron päässä.


Kolmannessa kuvassa on sitten koko vuositason potti avattuna. Täustalla on tosin hieman tilastoharhaa, vuosina 2015 ja 2016 omistin melko paljon yhdysvaltalaisia osakkeita joista joutui - kiitos kansainvälisen välittäjän - maksamaan veroa takautuvasti verotuksen yhteydessä. Muissa vuosissa seurattuna on tilille tulevien eurojen määrä. Eli luultavasti tuo 2016 olisi noin seuraavan vuoden tasolla ilman tuota verokuviota.

Mihin olen menossa?


Ostelen osakkeita pikku hiljaa pienissä erissä - kun rahaa on ja tuntuu, että johonkin suuntaan kannattaa satsata. Tämä seurauksena iso kuva meinaa hävitä näkösältä: omistan koko ajan hieman enemmän osakkeita, ja myös osinkomäärä kasvaa kivasti.

Olettaisin, että tänä vuonna 1200 euroa menee rikki varsin selkeästi. Se on jo jonkinmoinen välietappi, satanen kuussa. Se on jo ihan oikea summa euroja jolla voisi tehdä tarvittaessa kaikenlaisia asioita. Minä tosin aion vain sijoittaa ne eurot uusiksi, tasan niin pitkään kunnes ei voi tai ei tarvitse.

Osingot ovat mielestäni kivan konkreettinen osa sijoittamista.

27.6.2018

Täydennysostoksilla: Lehto

Uusi viikko, vanhat kujeet. Kävin täydennysostoksilla Lehdon suunnassa. Kurssi laski, ja ostin 16 osaketta lisää, kappalehinnalla 9,82.

Lehto on pieni ja aika viriilin oloinen rakennusalan firma, joka on kasvanut hyvää tahtia. Alkuvuonna olen ostanut firmaa uskoakseni kolmeen eri kertaa kurssien laskiessa. Vaan koska ostetut määrät ovat olleet pieniä, kokonaispottini on tällä hetkellä 82 osaketta ja kokonaisarvo on hitusen alle 800 euroa.

Monin mittarein katsottuna Lehto tuntuu huokeahkolta. P/E-arvo on 11,5. Tämä yrityksellä joka on onnistunut kasvamaan aika hyvään tahtiin.

Kauppalehti kirjoitti toukokuussa Lehdosta ("Lehto Group on suhdanneherkkä sijoitus, 25.5.2018") aika osuvasti. Alkuvuonna kannattavuus laski, kasvutahti vaikuttaa edelleen hyvältä ja koko rakennusalalla sattaa olla hiljaisempi vaihe tulossa - joka vaikuttaa jo osakkeiden hintoihin.

Sinällään tuo rakentamisen mahdollinen hiljeneminen voi vetää alan yritykset vakavaksi. Kun vähemmän rakennetaan on kilpailu kovempaa, joka painaa katteita alaspäin. Pahimmillaan alan firmojen sisääntulevan ja viivan alle jäävän euromäärän summa pienenee.

Tosin: kääntäen syksylisiä firmoja voi olla jopa ihan hyvä ostaa syklin heikoimmissa vaiheissa. Sitten voi hymyillä jos ja kun tilanne kääntyy parempaan.

Noh, aika näyttää mihin suuntaan yrityksen tie vie. Jos kurssi laskee, ostan lisää.

24.6.2018

Osto ihan uuteen suuntaan: Ford Motor Company



Mennyt viikko toi minulle ihan uuden omistuksen. Ostin 16 osaketta Ford Motor Companyä hintaan 11,75 dollaria kappaleelta. Tämä on minulle sekä uusi yritys, että (nykyisten omistusten suhteen) uusi toimiala.

Volkswagenia aikanaan ostin. Tiedättehän, vakaa ja luotettava saksalainen jätti, joka ei petä. Meni jokin kuukausi, ja sitten tuli tietoa päästöhuijauksista. Kurssi tippui lähes puoleen. Myin joskus myöhemmin osakkeeni kun vaihdoin välittäjää, enkä enää takaisin palannut. Mutta se sivujuonteesta.

Miksi Ford. Tässäpä syitä, ei mitenkään erityisessä järjestyksessä:

(1) Historia. Katsokaa nyt tuota kuvaa. Pääsee osaksi menneisyyttä. Vähän niin kuin Wells Fargoa ostaisi (länkkäreissä ne postivaunut olivat usein Wells Fargon). Tunnen mieltymystä yrityksiä kohtaan joilla on pitkä historia.

Kyllä, tiedän, ei se ole minkäänlainen sijoitusperuste. Mutta minulla vähän on. Ja onhan pitkä historia jonkinlainen sijoitusperuste, ainakin verrattuna firmoihin jotka eivät ole vielä koskaan tuottaneet.

(2) Autoala kiinnostaa. Kovasti puhutaan siitä, että autoala menee uusiksi. No, niin menee, mutta samoin kuin pankkialalla, mistä tietää kuka on sen pelin voittaja? Ajetaan autoja itse tai algorytmien toimesta, on asioita jotka liikkuvat teillä ja joissa on moottori.

Fordin P/E on 6,34. Eli jos yhtiö tienaa tällä tahdilla, kuudessa vuodessa on sijoitettu dollaripinoni tienattu takaisin. Esimerkiksi hypetetyn Teslan P/E on mahdoton laskea kun yritys ei tee voittoa. P/E kun kertoo hinnan ja tienestien suhteen.

Niinpä satsaan mieluummin vanhoihin ja tuottaviin, kuin uusiin ja mahdollisesti tuottaviin suuntiin. Mitä kannattavampaa sähköautojen teko on, sitä varmemmin myös vanhat toimijat siihen suuntaan askeltavat. En usko että Teslan kaltaiset tulokkaat onnistuvat saamaan etumatkaa niin paljon, että ehtisivät vallihautoja kaivaa suojakseen.

Fordin pariin päädyin ihan stock screenereiden kanssa leikkimällä. Kokeilin hyvin vuoksi etsiä yrityksiä matalalla arvostuksella ja sinällään (edes hitusen) positiivisilla muilla tunnusluvuilla. Ford pysyi listoilla, ja kun sitä olin aiemmin harkinnut ja teki mieli ostaa jotain, niin...

(3) Huokeahko hinta. Tästä tulikin jo äsken. Päälle 6 P/E arvolla myytävä osake on halpa. Tosin tässä on myös riskinsä: jos suunta on vain alaspäin, matala arvostus voi antaa virheellistä kuvaa siitä, että halvalla saisi. Ei saa, jos yrityksen toiminta ja tulos supistuu, ja hinnan tippuminen johtuu aina vaan heikkenevästä kannattavuudesta.

Mutta Ford ei tälä hetkellä mene alaspäin. Ei kyllä mene ylöspäinkään. Seuraavassa lisää.

(4) Käännekohdassa? Ford on kyntänyt syvällä ja on uudistanut toimintojaan. Tulokset muutoksista - jos niitä tulee - ovat vasta tullakseen. Kenties, ja vain kenties, Fordilla on saumaa kääntää kurssi toiseen suuntaan. Ja jos arvostustaso on matalahko, voi nousukin olla kurssimielessä ihan vauhdikasta.

Plussaa on myös yrityksen vahva asema amerikanmaalla. Jos firma onnistuu tekemään sopivanhintaisia ja hyviä autoja, niin kyllä amerikkalaiset ostavat.

(Bonus) Sitten pulmapähkinä, jota mietin ennen ostonappulan painamista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa suojata amerikkalaista tuotantoa. Niinpä Fordin kaltaiset yritykset ovat hänen siipiensä suojassa. Mutta - ja tässä kohden mutta on iso mutta - onko tuo nyt etu vai haitta.

Jos isoille amerikkalaisille jäteille haluaa kilpailuetua rakentamalla tullimuureja, voi se olla kuoleman suudelta. Vaikka Yhdysvallat on jo itsessään valtaisa markkina, isot jenkkijätit myyvät tuotteitaan globaalisti. Ja jos sotkee kansainväisen kaupan, kaikki kärsivät.

Mutta - tässä kohden tarinan ehkä kolman mutta - jos epärationaalinen seniori uhkailee kaikenlaista, kurssit sakkaavat ja sitten mitään pahaa ei tapahdukkaan, voi edessä olla paluu normaaliin. Sitten tehdään autoja ja myydään niitä, ja ollaan kavereita keskenään.

20.6.2018

Mitä Nordean osto pienissä erissä laskevaan kurssiin on käytännössä merkinnyt?

Tein viime viikolla jälleen yhden oston, ja jälleen tuttuun suuntaan. Ostin 22 osaketta Nordeaa hintaan 8,08 euroa kappale. Siis jälleen kerran pieni täydennysostos.

Mutta tämä bloggauksen idea ei ole kertoa (vain) tuota, vaan luoda yleiskatsaus siihen miten olen Nordeani hankkinut.

Olen ostanut Nordeaa ennen syyskuuta 2016 Nordnetin kautta, ja sen jälkeen Nordean välittämänä. Vaihtaessani välittäjää mukana tuli 175 osaketta keskihinnalla 9,98 euroa kappale. Sen jälkeen olen ostanut pieniä eriä yhdeksään kertaan, keskihinnan ollessa noissa ostoksissa 8,78 euroa. Osakkeiden keskiostohinta on tällä hetkellä 9,38 euroa.

Mutta katsotaanpa sama kaaviona:


Jo "Nordnet osakevälittäjäni" -aikana ostin Nordeaa muistaakseni kolmessa erässä. Eli ensin keskihinta oli yli 10, sitten alle. Pienien erien ostaminen viimeisen parin vuoden aikana on tiputtanut keskihintaa 0,6 eurolla. Välityspalkkiot ovat olleet tuoreimmissa ostoissa yhteensä 15 euroa.

Mitä päätelmiä tästä vetää:

  • Olisi pitänyt nostaa tasaisemmin ostettavien osakkeiden määrää. Tyyliin yksi enemmän per ostos. Nyt olen tehnyt sitä satunnaisesti.
  • Pienien määrien ostaminen tasaisin väliajoin laskeviin kursseihin laskee kyllä keskihintaa tehokkaasti. Tosin taktiikka toimii vain jos kurssi laskee (ja joskus vielä nousee).
  • Minulla on ollut parhaimmillaan yli vuoden mittainen väli jolloin en ostanut Nordeaa ollenkaan. Matemaattinen malli toimii siinä mielessä, etten hairahdu ostamaan kalliimmalla kuin olen päättänyt ostaa aikoina, kun kurssit ovat korkealla.

Olen aika tyytyväinen tähän "kuoppaostostaktiikkaani". En tule ostaneeksi ainakaan kovasti ylihintaisia osakkeita, putoavia puukkoja kyllä mahdollisesti. Tälä tyylillä mennään.

16.6.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 6/2018: elämäni tuottoisimmat kuukaudet

Tervepä terve. Olen viime vuodet tehnyt kolmen kuukauden välein välikatsauksen varallisuuteeni ja alkaen noin vuosi sitten kokonaisvarallisuuteeni. Se on ollut oikein opettavaista.

Vaan minusta on tullut malttamaton. Sitä kuulemma esiintyy kun alkaa tulla ikää, ja olenhan jo pari vuotta yli neljänkymmenen. Tekee mieli katsella sijoitus- ja kokonaisvarallisuutta myös siinä välissä. Ajattelin siis, että yhdistän jatkossa nuo kaksi, ja teen aina kuun vaihteen jälkeen kokonaiskatsauksen jossa seuraan sekä sijoitus- että kokonaisvarallisuutta.

Siispä, saanko esitellä kesäkuun 2018 ensimmäisen päivän kaikkien talousasioideni välikatsaukseni, ensimmäistä kertaa ikinä.

Sijoitusvarallisuus mukavasti nousussa




Viimeiset kaksi kuukautta olivat sijoitusten arvonnousulle hyvää aikaa. Sijoituksieni kokonaisarvo on nyt 65 814 euroa. Kahta kuukautta aiemmin summa oli 60 403 euroa. Nousua oli siis 5411 euroa. Tästä noususta uusia sijoituksia on ainoastaan 500 euroa, eli osingot ja kurssinousu tuottivat tuollaiset vajaat 5000 euroa. 

Sijoitusvarallisuuteni on muuten 22 941 euroa isompi kuin summa jonka olen sijoittanut. Noin kolmanneksen luokkaa. Tässä on yksi sijoittamisen iloista, marginaali kasvaa. Vaikka kolmannes pyyhkiytyisi huomenna pois (mikä ei ole mahdotonta, kun yksi iäkäs ääliö uhkaa kaikkia muita kauppasodilla ja pankit nostavat korkoja), niin omillani olisin.

Kuvio arvonmuutoksesta ja sijoitettujen eurojen muutoksesta kertoo samaa. Kunnon hyppäys tuotossa. Huomioikaa muuten, että muut periodit ovat neljännesvuosia, tuorein vain kaksi kuukautta.

Käytännössä varallisuuden tuotto oli matalalennossa puolisen vuotta, sitten seurasi hyppäys. Olen jatkuvasti sijoittanut lisää - tosin laskevaan tahtiin - poislukien kaksi hillopurkilla käyntiä. Kerran tuli aviero, sitten ostin auton. Nyt yritän kasvattaa säästötileillä olevaa puskuria, joka taitaa olla nyt viitisen tonnia. Se ei näy näissä sijoituskuvioissa, vaan seuraavissa.

Sitten kokonaisvarallisuuteen: ja alkaa hymyilyttää




Tällä hetkellä minulla on omaisuutta 372 523 euron edestä, ja velkaa 134 632 euroa. Näiden erotusta eli oikeaa varallisuutta on sitten 237 890 euron edestä. Tämä on aika jipii, seuraava kuva kertoo miksi.


Tässä on sitten viime kuukausien muutos, huomioiden sekä muutoksen että alkuperän. Tuorein pylväs on viimeiset kaksi kuukautta, aiemmat ovat kolmen kuukauden välein.

Kahden kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi 9058 euroa. Tämä on mittaamani historian paras periodi.

Tuo nousu tuli pääosin - 5414 euron edestä - sijoitusvarallisuuden arvon noususta. 2200 euroa enemmän on sijoitustileillä, ja lainat lyhenivät 1444 euroa.

Aika jännää. Olen taas keväällä tuskaillut kasvaneiden kulujen (mm. auto) parissa, miettinyt jääkö mitään säästöön jne. Köyhä yksinhuoltaja kärsii rahanpuutteessa yksin ripotellen tuhkaa päälleen. Sitten jäi taskuun 4500 euroa kuussa. Mutten kärsi rahanpuutteesta enkä edes ole yksin vaan onnellisessa parisuhteessa.

Noh, kyllä ne kurssit alas tulevat ja kaikkea sellaista. Niin kauan kuin edellisen kuvan keltainen (velkojen lyhentyminen) ja sininen (rahaa säästötileille) palkki ovat plussalla, suunta on hyvä.

Kaiken kaikkiaan: hyvin pyyhkii.

13.6.2018

Kurssi laskee, taas miniostoksilla

No niinhän siinä sitten taas kävi. Nordean kurssi sahaa viimevuotista runsaasti matalammalla tasolla. Ja kun se sahaa, niin seuraava toimeksiantorajani tuli vastaan. Niinpä ostin 20 osaketta lisää, kappalehinnalla 8,27 euroa.

On kyllä vähän tylsää ostella aina vaan Nordeaa. Mutta minkäs teet kun olen suunnitelmani laatinut, ja Nordean kurssi vaan nyt laskee ostorajoille. Pitäähän sitä nyt omia suunnitelmia seurata. Tiedä vaikka olisin oikeassa.

Jos pohdintani Nordeasta kiinnostaa, niin tämän linkin takaa löytyy aiempia bloggauksiani asiasta. Voisin kyllä palata Nordeaan ihan kunnolla joskus, sitä yritystä on nimittäin nyt tullut seurattua.

Kokonaisnordeaomistukseni on nyt 326 osaketta, arvoltaan tällä hetkellä vajaat 2750 euroa. Vaikka usein ostan, niin potti kasvaa vain pikkuhiljaa kun määrät ovat melko maltillisia.

10.6.2018

VMP listautuu, huomioita puolesta ja vastaan

Helsingin pörssin listautumisviikot jatkuvat. Kojamon anti on vielä auki, ja VMP on listautumassa First North -listalle. Tästä listautumismateriaaliin. Nyt seuraa allekirjoittaneen mökin aitassa auringonlaskua katsellessani kirjoittamiani kommentteja ilman alan koulutusta tai tietotaitoa, joten arvottakaa kommenttini sen mukaisesti.

Tässä VMP:stä suoraan listautumisesitteestä: “VMP on suomalainen henkilöstöpalveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisen valikoiman henkilöstövuokrauksen, rekrytoinnin ja organisaation kehittämisen sekä itsensätyöllistämisen palveluita. Vuonna 2017 VMP työllisti suoraan ja ketjuyritystensä kautta noin 14 000 vuokratyöntekijää, toteutti noin 400 rekrytointiprojektia ja noin 70 organisaationkehittämisprojektia ja yhtiön itsensätyöllistämispalvelussa oli noin 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.”

Osakkeen alustava arvo on välillä 4,5-5,75 euroa. Noilla summilla VMP olisi 70-80 miljoonan arvoinen yritys.

Sitten plussiin ja miinuksiin, sekä muihin huomioihin. Satunnaisessa järjestyksessä.

Plussaa: Omistajat eivät myy omistuksiaan. Kerätyt eurot - maksimissaan 30 miljoonaa - menevät suoraan toimintaan. Lähtökohtaisesti tämä on mielestäni hyvä asia, tosin tietty riippuu yrityksestä ja tapauksesta. Tosin olen huomannut, että laitan tälle nykyään ehkä liikaakin painoa. Voi omistuksen vaihtokin olla järkevää.

Plussaa: Kasvutahti on kova. 2015-2017 kasvutahti oli kuulemma keskimäärin 25 % vuodessa. Jos kasvutahti jatkuisi samana, tai edes puoliksi samana, niin siitä on paljon iloa omistajille.

Miinusta: En ole laisinkaan varma onko VMP:llä niin sanottua kilpailuetua. Toki brändin ja maineen sekä toimintatapojen kehittämisessä kestää, mutta sinällään markkinat voivat muuttua ja uusia kilpailijoita.

Toisaalta voisiko tällä alalla edes olla patenttien tai vastaavien tuomaa kilpailuetua?

Siinä rajoilla: Kyse ei ole vain VMP:stä, vaan myös konsernista. Eri maiden tytäryhtiöiden alla on vielä useita yhtiöitä. Toisin sanoen konsernirakenne on suoraan sanoen kokoo nähden aika rönsyilevä. Luulisin, että tulevina vuosina selkeyttävät tätä.

Miinusta: Tuottoprosentti. Viime vuosi pyöri noin 110 miljoonan liikevaihdolla. Tuotto oli 6 miljoonaa, noin 5,6 %. Kun päälle kymmenen prosenteilla saa usein luvan hymyillä, niin tässä kohden ei saa hymyillä.

Tosin kun kyseessä on kasvava yritys, usein se kasvu tulee juuri liikevoiton kustannuksella. 5,6 % kasvavasti liiketoiminnasta voi olla ensi vuonna 6-7 % tuotto sijoitukselle, vaikka liikevoitto ei parantuisi. Ja jos parantuu, niin vielä parempaa.

Siinä rajoilla -luokkaan menee mielestäni myös toimiala. Sinällään on kasvua ja ollaan trendisä - silppuuntuva työelämä - kiinni. Toisaalta vuokratyövoimasta säästetään helposti ensimmäisenä, eli jos talous yleisesti sakkaa, se voi näkyä viivan alla nopeasti.

Summa summarum

Itse en ole annissa mukana. Osin koska ei nyt ole paljon irtonaista rahaa. Toisekseen, koska ala nyt on vieras eikä erityisesti houkuta.

Sinällään näillä tuottoluvuilla tämä nyt näyttäisi kovinkaan kiinnostavalta tapaukselta. Mutta kun huomioi toimialan, ja jos haluaa veikata ravihevosta, niin tässä on ainakin jonkinmoinen menijä. Tuottaako rahansa takaisin ja lähettää omistajille lisää, se selviää myöhemmin.

7.6.2018

Kojamon osakeanti: ei houkuta kun ei halvalla saa

Taas on pörssiin tulijoita. Nyt on vuorossa Kojamo, entinen VVO. Hillitön määrä asuntoja. Entinen yhteishyödyllinen toimija, nykyään ihan samalla laidalla kuin muutkin kiinteistöalan yritykset. Anti on auki ensi viikon alkuun, 11. tai 12. päivään. Listautumismateriaali löytyy täältä.

Kojamosta on ollut kirjoituksia siellä täällä. Tässä esimerkiksi Arvopaperin Kojamon antihinta vaikuttaa kohtuuttomalta (4.6.2018). Sävy on ollut pääosin kriittinen, ok yritys ja kenties tasaista osinkoa, muttei halvalla hinnalla.

Tässä tulee allekirjoittaneen fiilikset asiasta.

Listautumishinta on välillä 8,5-10 euroa osakkeelta. Yritys pyrkii keräämään 150 miljoonaa eurolla laskemalla liikkeelle päälle 16 miljoonaa uutt osaketta. Lisäksi vanhat omistajat myyät 34-59 miljoonaa osaketta.

Tässä kohden minulla nousivat kulmakarvat. Kasvusta puhutaan, mutta painopiste on tyyliin 80 prosenttisesti omistuksen vaihdossa. Omistuksen vaihto tai omistuspohjan laajentaminen ovat kaksi eri asiaa.

Viime viikon liikevaihto oli 337 miljoonaa euroa ja voitto 212 miljoonaa. Tämä poikkeaa muista yrityksistä, mutta ihan kiinteistöalaan liittyvistä syistä. Tulot ovat käytännössä vuokrat, ja siitä miinustetaan niiden pyörittämisen menot.

Jos listautumishinta on ylärajoilla eli 10 eurossa, Kojamon arvo olisi 2,5 miljardia. 221 miljoonan voitolla se merkitsee 8,4 % pääoman tuottoa. Kun 10 % alkaa olla hyväksyttävää tasoa, niin listautumishinta ei nyt ainakaan ihan halpa ole. Tosin vastalahjana kiinteistöt ovat kyllä varsin tasainen tulonlähde, ja pääomaakin on.

Arvopaperin vertailuissa Kojamo oli aika samaa kaliiberia kuin kilpailijansa. Hitusen parempi pääoman tuotto, jonkin verran heikompi omavaraisuusaste.

Plussia Kojamoon sijoittamisessa:

  • paljon asuntoja, 35 000
  • vakaa toimiala, asunnot pääosin järkevissä paikoissa
  • luultavasti vakaa osingonmaksaja, tosin melko alhaista sellaista maksaa

Miinusta Kojamoon sijoittamisessa:

  • omistajat vähentävät omistuksiaan
  • listahinta korkeahko
  • jos asuntojen rakentamistahti tai hinnat kääntyvät laskuun, ei vuokria pääse nostamaan entiseen malliin
  • talouden tunnusluvut eivät ole mitenkään erityisiä
  • ollaanko suorituskyvyn ylärajoilla?

Itse en ole aikeissa olla tässä mukana. Osin ihan vaan koska ei ole tällä hetkellä paljoa euroja joita sijoittaa. Mutta ennen kaikkea koska hinta ei ole halpa (muttei kohtuuttoman kalliskaan).

Sinällään Kojamo on ihan kivan oloinen toimija jota voisi olla kiva omistaa, kunhan saisi halpaan hintaan. Jos kurssi sukeltaa jossain vaiheessa kunnolla, niin ehkä liityn pienellä summalla kerhoon.

4.6.2018

Antiikkiesimies vastustaa etäpäiviä ja mitä maksaisi osittainen hoitovapaa?

Olen täysiaikaisesti työssäkäyvä kolmen lapsen yksinhuoltaja. Työmatkakin kestää sellaisen tunnin suuntaansa. Arjessa on ollut rakentamista, mutta omilla, vanhempien, naapurin ja työnantajan joustoilla se on onnistunut. Vaan nyt tuli ongelmia.

Etäpäivät ovat olleet minulle tärkeitä. Olen saanut sovittua niihin kaikenlaisia opettajantapaamisia, lääkäri- ja neuvolakäyntejä ja ties mitä. Sen sijaan, että olisi töissä puoliltapäivin, on “työpäivästä” lähtenyt vain tunti, pari. Ja koska työmatka on vienyt tunnin, pari, niin lopputulemana hommat ovat hoituneet +/- saldolla.

Etäpäivät ovat myös tehokkaita. Saan enemmän asioita aikaan. Etenkin kun on kertynyt paljon pieniä asioita tai tarvitsee runtata iso asia kerralla pitkälle, niin yhden rauhallisen päivän aikana saa paljon aikaan.

Talon politiikka on, että etäpäivän saa pitää kerran viikossa sopien esimiehen kanssa. Jos sen yli, niin sitten pitää sopia erikseen. Yksikössäni on ollut jo pitkään hieman negatiivinen suhde etäpäiviin, “joo mutta ei saa haitata työntekoa.” Selitä siinä sitten, että etäpäivien pitämättömyyshän se haittaa työntekoa - tai pikemminkin työn tehokkuutta. Olen kuitenkin pitänyt etäpäiviä noin parin viikon välein, niitä ajoittain peruen.

Kesää vasten sitten ehdotin esimiehelle, että pitäisin kesällä etäpäiviä noin kerran viikossa, tai ainakin päivät niinä viikkoina kun yksi lapsista on ensimmäistä kertaa yksin kotona kesällä. Bonuksena olen tehokkaampi, ja on talon linja. Esimies ei vastannut mitään, mutta ilmoitti yksikkökokouksessa kaikille, että kun nyt on tiukkaa ja henkilövaihdoksia, niin ei pidetä lainkaan etäpäiviä.

En ymmärrä miten joustoa vaativassa ja kuormittavassa tilanteessa se, että työnantaja lopettaa joustot, auttaa. Olin kiukkuinen, mutta annoin olla. Ajattelin palata asiaan jokusen päivän päästä. Laitoin postia että jos syksyyn pitää lähteä ilman joustoa, niin sitten minun tarvinnee siirtyä lyhennettyyn työpäivään. Sitten samainen esimies piti itse parin päivän kuluttua etäpäivän.

Joskus sitä rauhallisempikin hermostuu. Laitoin esimiehelle tilanteeseen nähden melko rauhallisen postin, että ymmärsin ettei etäpäiviä pidetä mutta sellaisella olet. Ymmärsin varmaan väärin ja kysyin mitkä ovat linjaukset. Ja toistin toiveeni. Tähän esimies vastasi, ettei hoida näitä asioita sähköpostitse.

Ai että joskus ahdistaa. En tiedä onko tämä joku 50-luvun sukupolvien harhainen oletus siitä, että etäpäivä on tehoton “lisäloma”. Tai sitten ei halua sopia etäpäivistä, joten kieltää ne. Tai ei ymmärrä mitä alaiset oikein tekevät. Tai ei tajua mitä on asiantuntijatyön johtaminen. Tai jotain. En tiedä.

Minä käyn nyt tämän läpi loppuun asti. Kävin jo henkilöstöpäällikölle mainitsemassa kaksi asiaa jotka saavat henkilöstöpäällikön vakavaksi (kokeilkaa joskus), “mielestäni työskentelen lapsivihamielisessä työympäristössä” ja että minusta “minut asetetaan eri asemaan kuin muut talon työntekijöitä ilman perusteita.” Etenkin jälkimmäinen on asia johon voi ottaa mukaan luottamusmiehiä ja vaikka kannella eteenpäin.

Sillä
  • Kaikkialla muualla paitsi yksikössämme mennään talon etätyöperiaatteiden mukaan.
  • Esimies ei perustele asiaa minun työhöni liittyvillä syillä, vaan ihan vaan yleisellä näkemyksellään tilanteesta ja mahdollisella tuuraustarpeella (ja edelleen: kaikkia töitä voi tehdä myös etänä). Jonkun muun halu tai kyky pitää etäpäiviä ei ole peruste evätä minulta etäpäivämahdollisuus. Muutoinhan riittäisi, että yksi organisaation työntekijä ei pitäisi etäpäivistä, niin voisi kieltää ne jokaiselta.
Seuraavat askeleet ovat keskustella esimiehen kanssa, sitten esimiehen ja hänen esimiehensä kanssa yhdessä, ja kolmantena kenties vielä tehdä virallinen valitus syrjinnästä työpaikalla. Tälle tielle nyt lähden.

En tosin tiedä onko tämä henkilöön menevää syrjintää, kun muutama muu on samassa veneessä. Tosin minä olen ollut se joka on nähnyt etäpäivät tärkeäksi ja olen niitä pitänyt, joten oikeastaan tuo rajaus iskee juuri minuun. Lisäksi olen ihan vakavissani miettinyt, että kun tämä tiukennus tuli heti perään kun olin avannut omaa perhetilannettani, niin voiko taustalla olla jotain “mies ei voi olla yksinhuoltaja” -ajatus. Että naisen homma, ei kuulu töihin tuo, terveisin 50-luku.

Ja oivaltanette seuraavan ajatuksen: jos asia etenee pidemmälle, voin ihan perustellusti epäillä, että minua syrjitään koska olen yksinhuoltaja. Plus eipähän esimies voisi “kostaa” mutkan kautta, koska jo laissa lukee, että jos nostaa esille yhdenvertaisuusongelman (oman tai muiden), ei saa joutua “työnjohdollisten toimien kohteeksi niiden takia”, tai jotain sen suuntaista.

o o o

Ohessa ryhdyin laskemaan mitä maksaisi jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Olisin vapaalla päivän viikossa. Käytännössä menettäisin viidenneksen palkasta, ja Kela maksaisi 93 euroa kuussa. Minun tapauksessani se merkitsisi ihan tuntuvaa rahanmenetystä, Kelan tuki huomioiden noin 480 euron palkanpienennystä kuussa.

Vaan verotuksessa tuosta olisi myös iloa. Jos olisin koko verovuoden hoitovapaalla, tuo ero tippuisi noin 240 euroon kuussa. Eli verotus kevenisi siihen malliin, että puolet menetyksestä kompensoituisi. Ja koska vuokrani juuri tippui 170 euroa, niin ei kuulosta enää pahalta.

Tuohon minulla on ihan ongelmitta varaa. Esimerkiksi alkuvuonna satsasin sijoituksiin lisää euroja 900 euroa kuussa. Tuosta puolella tai kolmanneksella ostaisin vapaapäivän viikossa ja lisää vapaa-aikaa. Vaikutus olisi pieni etenkin jos tämä olisi väliaikaista, siihen asti kunnes organisaation henkilöstöpolitiikka alkaisi koskemaan myös minua.

o o o

Eniten minua pohdituttaa oma motivaationi. Olen aina ollut motivoitunut, hyväntuulinen ja melko ahkera työntekijä, jeesin muita ja mietin talon etua. Nyt huomaan että alkaa kiukku kasvaa. Saattaa esimies vielä yllättyä.

Jos päädyn osittaiselle hoitovapaalle koska talo vähentää joustoja, niin on turha odotella joustoa toiseen suuntaan. Enää en pyytäisikään vanhempia hakemaan lapsia että saa hoidettua iltaan meneviä työasioita. En vastaisi työpuhelimeen työajan ulkopuolella. En hoitaisi tippaakaan töitä kipeänä tai kipeää lasta hoitaessani. En tarjoutuisi auttamaan, ainakaan missään esimiestä lähellä olevassa projektissa. Jos jokin projekti tökkii, sanoisin kaikissa yhteyksissä, etten ole päässyt keskittymään kun etätyö on kielletty eikä voi vaikuttaa oman työn toteuttamistapaan (tämä on ihan oikeasti useimmiten taustalla).

Yhdensuuntainen, määrätty jousto kun on vain kumarrus.

1.6.2018

Italia kurittaa ja minä ostan: Nordea

Viime viikon loppu toi minioston. Italian poliittinen kriisi heiluttaa myös etenkin pankkien kursseja - oletan - ja siinä sivussa tietty myös Nordeaa.

Ostin 20 osaketta lisää, kappalehintaan 8,49 euroa. Kokonaispottini on nyt 306 osaketta, arvoltaa hiukan päälle 2500 euroa.

En nyt oikein osaa sanoa Nordeasta mitään mitä en jo olisi sanonut. Vakaa ja iso pankki, europrobleemat söisivät ja alalle riittää tulijoita. Jossain spekuloitiin, että onko Nordea jo osinkoansa. Ei maksaa niin hyvää osinkoa vakaalla kassalla, että katse ei tavoita suuntaa.

Tiedä häntä. Minä ostin kuitenkin lisää.

Hyvää kesäkuuta, muuten.

29.5.2018

Nordnetillä kampanja: eurolla pieniä määriä kotimaisia osakkeita

Uusi vuosi, uudet kujeet. Hieman viiveellä huomasin  Nordnetintarjouksen. Toukokuun loppuun asti alle 200 euron ostokset kotimaisesta pörssistä 99 sentin välityspalkkiolla.

Tarjous on voimassa vain tämän viikon perjantaihin. En nyt ole ihan varma milloin tarjous alkoi, joten ehken sano, että ei ole pitkään voimassa.

Myyntipuhe on, että sijoita kevään osingot. Ja toden totta, harva saa osinkoja kerralla tonneja niin, että uudelleensijoittaminen olisi helppoa ilman lisäsatsauksia. Tuo onkin isoin plussa, voi sijoittaa eurot takaisin saman tien.

Itse en tälle lämpene, tosin pääosin ihan käytännön syistä. Ostan osakkeita Nordean kautta, maksimissaan prosentin välityspalkkilla. Eli tuollaiset miniostot onnistuvat nytkin.

Muitakin miinuksia on:

  • Ikkuna on auki vain tietyn aikaa. Olisi parempi, jos saumaa ostoksiin olisi vaikka muutaman kuukauden ajan.
  • Voi ostaa vain Helsingin pörssistä. Jälleen ikkuna painuu melko pieneksi. Entä jos haluaisi ostaa osingoilla ruotsalaisia osakkeita?
Onhan tästä iloa Nordnetin asiakkaille, jos pienet sijoitukset houkuttavat. Tai muille jotka ovat juuri nappulaa painamassa. Noin pieni ikkuna noin pieneen määrää osakkeita tuskin saa aikaan mitään valtaisaa uusien asiakkaiden vyöryä.


o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

26.5.2018

Se kesä kun miltei ostin hotellihuoneen

Facebookin algorytmit ovat työntäneet minulle muutamaan otteeseen mainosta “Omista hotellihuone Helsingissä.” En ole kyllä unelmoinut hotellihuoneesta Helsingissä, mutta sen verran kiinnostuin, että asiaan perehdyin.

Taustalla on rakenteilla oleva SSA Base -hotelli. Tulossa Mannerheimintielle, muttei ihan keskustaan, vaan Ruskeasuolle. 440 hotellihuonetta. Painotus liikematkustajissa, eli voi olla lyhyitä tai pidempiä vuokria.

Mallissa omistetaan hotellihuone (joka voi olla myös toimistokäytössä). Kyse on osuudesta koko paketista, eli parkkihallista ja auloista jne. Eli periaatteessa sama kuvio kuin asunto-osakeyhtiössä.

Tuo huone sitten luovutetaan (tai ei luovuteta, saa sitä itsekin käyttää) jonkinlaiseen vuokrauspooliin ja huonetta vuokrataan muille. Sitten sieltä tuloutetaan euroja omistajille. Jos haluaa huonettaan itse käyttää, niin se sitten pitää varata itselleen ajoissa. Teoriassa voi myös olla vuokraamatta huonettaan muille, ja maksaa siitä syntyvät kulut.

Käytännössä malli näyttää toimivan siten, että omistajat maksavat juoksevat kulut. Yhteisten tilojen tuotot pienentävät tätä maksua.  Huoneiden vuokratuotto jaetaan omistajien kesken, ja tuloutetaan kolmen kuukauden välein. Edelliseen vaikuttaisi se, kuinka paljon antaa huonettaan vuokralle.

Oma huone ei tässä paina, vaan saisi sen 440 osan koko paketin tuloista. Mikä on sinällään järkevä malli, kyllä kyrsisi jos omaa huonetta ei koskaan annettaisi kenellekään, mutta seinän takana naapurissa olisi aina turisti.

Lyhyt laskelma rahoituksesta

Pienemmän huoneen saisi omine ja yhtiölainoineen päälle 150 000 euron hinnalla, ja isomman kalliimmalla. En nyt laske päälle varainsiirtoveroja tai lainanperustamiskuluja jne. Ennakkovarausedut ovat häipymässä, hinta voi noista.

Kun yhtiövastike ja tontivuokra ovat arvioilta 150 euroa kuussa ja jos koko tuon summan lainaisi pankista, niin 2 % korolla korkomenoja tulisi kuussa 260 euroa. Kiinteät menot olisivat siis 410 euroa. Korko voi olla nyt alhaisempi, mutta myöhemmin myös tuntuvasti suurempi kuin tuo 2 %.

Edellisen lisäksi kannattaisi tietty lyhentää myös lainaa - eihän sitä muuten vaurastuisi. Jos lyhentäisi lainaa vaikka 400 eurolla kuussa, niin euroja menisi päälle 800 euroa kuussa. Ei nyt ihan älytön summa.

Mitä siitä tienaisi?

Tässä kohden seuraa pohdinnan “leap of faith” -kohta. Jos huoneet menisivät kaupaksi Helsingin keskihintaan (118 euroa vuorokausi) Helsingin keskiprosentilla (73,3 %), niin yksi huone voisi tulouttaa 8650 euroa kuussa. Sitten päälle vielä muiden tilojen tuotot.

Mutta, ja nyt mukana on iso mutta, kyllä tuo summa tuosta pienenee. Huoneet ovat pienehköjä eivätkä ydinkeskustassa, verottaja ottaa omansa, on henkilökuntaa, on yhtiölainaa (jonka kulut tosin siten eivät valu suoraan itselle maksettavaksi jos maksetaan yhteisistä tuloista), on markkinointia ja mainontaa.

Seuraavat menot napsaistaisiin tuloista päältä:

  • nettivarauskuviokustannukset (Hotels.comit ja vastaavat), 10-20 %
  • siivouskustannukset
  • asiakaspalvelu-, myynti- ja markkinointikustannukset (noin 5 % vuokratuotoista)
  • operaattorin kiinteiden yleiskustannusten kattaminen ja palkkio (5 % vuokratuotoista)
  • kaikkineen kuulemma noin 60 % huoneen tuloista päätyisi omistajalle

 Ja koska kyse on myös siitä kuinka uusi hotelli löytää vierailijoita ja kokoustiloihin käyttäjiä, niin tässä vaiheessa ei (kukaan) voi sanoa että mitä tuo oikeasti tuottaisi. Se on se uskonhyppy-kohta.

Summa summarum

Onko tämänkaltaisessa sijoittajalle järkeä? Ei kuulkaa mitään hajua. Tässä kuitenkin huomioita.

Ensinnäkin, on hyvin vaikea arvioida kuinka paljon itselle asti tulisi euroja. Jonkin verran joo, mutta kuinka paljon?

Hotellibisnes voi olla kannattavaa. Helsinginssä on pula majoituskapasiteetista. Eli ideana hotellin omistaminen voisi olla järkevää hajautusta. Mutta jälleen, edellisen kohdan “minkä verran itse saa” -asia on isossa roolissa.

Verrattuna vuokra-asuntoon tässä on muutama etu ja haitta. Haittoja on se, että hotellin pyörittäminen jne. maksavat. Ja kiinteät kulut maksetaan ensin. Itse pääsee kunnolla plussalle vasta jos homma pyörii hyvin. Etujen puolella se, ettei tarvitse itse tehdä käytännössä mitään ja tietynlainen yhteisvastuu - saa 440 osa tuloista ihan omasta huoneesta välittämättä.

Aina voi ajatella, että jos hotellia haluaa omistaa, niin ostaa jotain yritystä pörssistä. Tämä on kuitenkin siinä mielessä eri asia, että tässä omistetaan hotellirakennusta. Operaattori on eri asia, se sitten operoi ao. tiloissa. Ja on niillä REITeilläkin kulunsa.

Missä kohden tämä voisi olla järkevä juttu? Itse voisin kiinnostua seuraavien tai jonkun seuraavista osuessa kohdalleen.

Jos tarvitsisin itse hotellihuonetta usein Helsingistä. Täältä “omansa” saa käyttöön 20-30 % halvemmalla (ja sitten vielä mutkan kautta tuloja siitäkin). Mutta jos olisi vireä ja varakas eläkeläinen joka viettäisi iloista elämää käyden Helsingin kulttuuririennoissa silti kauempana asuen, niin tämä voisi toimia.

Jos olisi siinä määrin varallisuutta, että voisi olla tämänkaltaisessa mukana kokeiluluontoisesti. Itse en pääse kokeilemaan montaa suuntaa samaan aikaan, joten pitää olla varovainen. Jos olisi Eurojackpot-voittaja, niin voisihan sitä ihan uteliaisuudesta olla mukana parilla huoneella.

Jos asuisi lähellä ja kylpylä kiinnostaisi. Jos ymmärsin oikein, niin ylimpään kerrokseen tulee sauna ja spa -osasto, kattoterasseilla ja “nuotiopaikoilla”. Jos omistaa yhden huoneen, saa yhdelle hengelle vapaan pääsyn tuonne kylpylään.

Oivallatteko logiikan? Jos asuisi lähellä jossain pienessä, saunattomassa asunnossa, niin siinä voisi käydä lillumassa kylpylässä vaikka aina iltauutisten jälkeen. Ei ole minulle realismia, mutta jollekulle voisi olla. Omalla huoneella voisi “ostaa” vapaalipun kylpylän puolelle.

Itse kiinnostuin tästä sen verran, että pikalaskeskelin rahoitusvaihtoehtoja. Käytännössä minun pitäisi realisoida suurin osa osakkeista jne. jotta pankki lainaisi ja omaosuudet kuittaantuisivat. Siksipä tämä ei kutsunut, vaikka suunta kiinnostava olikin.

21.5.2018

Kojamo eli entinen VVO saattaa listautua pörssiin


Useimmiten bloggaukseni ovat aika verkkaisia. Kirjoitan omista aatoksista omaan tahtiini, ja julkaisen juttuni omaan tahtiini. Mutten tänä iltana. Katsokaas kun katsoin uutisia ja motivoiduin.

Kojamo eli entinen VVO suunnittelee pörssiin listautumista. Asiasta kertoi YLE, tässä on linkki uutiseen asiasta.

Mikään ei ole - tietenkään - vielä varmaa. Mutta tuskinpa tälläistä koepalloa ei olisi heitetty ilmaan ellei olisi kysytty suurimpien omistajien kantaa. Ja tuskinpa koepalloa olisi heitetty ilman jos suurimmat omistajat olisivat tätä vastaan. Eli eiköhän listautuminen toteudu.

Minulla on tätä kohtaa ristiriitaisia tunteita.

Olisi kivaa jos olisi tarjolla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. VVO oli aikoinaan yleishyödyllinen asuntoyhtiö. Se rakensi valtion tukemana, ja sitä kautta oli myös jonkinverran rajoitteita esimerkiksi vuokrien suhteen. Kyllä nuo tuottivat omistajilleen, mutta isoimmat huiput leikkautuivat pois.

Pikku hiljaa valtion tuki muuttui vähemmän ja vähemmän houkuttavaksi - ainaa kun sai samoilla koroilla muutenkin. Niinpä "alan yhtiöt" ovat liukuneet kohden normaalia.

Yhteiskunnallinen pohdiskelija minussa ei siis tästä suunnasta pidä. Tosin tämä asia nyt taisi olla vedenjakajalla jo joskus viisi-kymmenen vuotta sitten. Nyt vain seurataan aiempia suuntia.

Sijoittaja minussa on ainakin kevyesti kiinnostunut. Kojamo on maksanut tuntivia osinkoja. Se on jos ei nyt monopoliasemassa, niin merkittävässä roolissa alueilla joilla on asunnoista pulaa. Kyllähän tuo antaa saumaa kaivaa omistajille euroja.

Virallisesti osakeanti mahdollistaisi kasvua. Toisaalta, noin aina sanotaan. Kun listautumispaperit ovat nenän edessä, näkee ovatko entiset omistajat myymässä omistuksiaan vai ollaanko omistajapohjaa laajentamassa.

Tässä nimittäin on riski, että omistajat haistelevat ajan henkeä. Ruotsissa asuntojen hinta laskee ja vuokramarkkinoilla on paljon toimijoita. Jos asuntojen hinta kääntyisi hienoiseenkin laskuun, laskisi se varmaan myös vuokria. Ja se laskisi tuottoja. Niinpä nyt voi olla myös hyvä hetki irrottautua yrityksestä - ainakin osittain.

Aika näyttää. Tähän asiaan kyllä palaan.

16.5.2018

Täydennysostoksilla rakennusalalla

Viime viikko toi vielä yhden oston josta en ole ehtinyt raportoida. Viikon puolivälin jälkeen ostin 16 osaketta Lehtoa kappalehintaan 10,04 euroa. Kokonaisomistukseni Lehdossa on nyt 66 osaketta, arvoltaan vajaat 700 euroa. Vajaan puolen vuoden aikana tekemät ostoni ovat miinuksella jonkin 7 prosenttia.

Syy ostokselle on sama kuin minulla usein. Kurssi oli painunut alle ostorajan, eikä taustoissa ollut mielestäni mitään aiemmasta poikkeavaa. Siispä ostotoimeksiantoa sisään.

Lehto on kovasti kasvava suomalainen rakennusalan yritys. Vaan koska liiketulos tippui kunnolla, viime viikkoina myös pörssikurssi on tippunut kunnolla.

Itse näen kasvavan rakennusalan yrityksen potentiaalisena. Jos ja toivottavasti kun kannattavuus korjautuu, niin nopea kasvu tarjoaa mahdollisuuden, että omistaa kohta isompaa yritystä.

12.5.2018

Uusi avaus: Procter & Gamble

Viime viikolla tein uuden avauksen. Osin ensimmäistä kertaa Procter & Gambleä, 3 osaketta kurssiin 72,05 dollaria. Vaan mikä yritys tämä on?

"Procter & Gamble on yhdysvaltalainen yritys, joka valmistaa kotitalouksien kulutustavaroita, lemmikkieläinten ruokaa ja vesisuodattimia. Yhtiön pääkonttori on Cincinnatissa, Ohiossa. Yhtiöllä on 129 000 työntekijää." (Wikipedia)

Kun listaa yrityksen tuotemerkkejä, niin selvinnee paremmin mistä on kyse:
  • Tampax-, Alldays- ja Always, 
  • Ariel, 
  • Braun, 
  • Duracell, 
  • Fairy, 
  • Gillette, 
  • Head & Shoulders, Pantene- ja Wella-shampoot
  • Hugo Boss ja Max Factor 
  • Olay
  • Oral-B
  • Pampers
  • Swiffer
  • Vicks 
Otin tämän yrityksen listalleni jo vajaat pari vuotta sitten. Totesin tuolloin, etten oikein omista mitään kuluttajatuotteita valmistavaa yritystä. Tilanne ei ole tästä muuttunut.

Vertailin (isoja ja amerikkalaisia) kuluttajatuoteyrityksiä, ja Procter & Gamble päätyi listalle. Hinta oli kuitenkin tuntuva, joten listalle se jäi.

Joskus puoli vuotta sitten palasin listani pariin. Arvoin silloin hatusta sisäänostohinnan 79 dollaria. Ja kun kurssi tippui 72 dollariin, ajattelin, että on aika. Tosin vain aloittaa, vajaan 200 euron ostoksella en siirry suuromistajien joukkoon.

Kurssimielessä Procter & Gamble on alamaissa. Kurssi on ollut viimeksi näin alhaalla syksyllä 2015, ja ennen vuotta 2012 jolloin kurssi ensimmäistä kertaa nousi näille tasoille. Kurssilaskun myötä P/E-luku on laskenut 17 tienoille, joka on jo ihan kohtuullista. Ei nyt halpaa, mutta kohtuullista.

Yrityksen tuotto ylitti odotukset, joka plussaa. Niin ikään yhtiö sopi Merckin ostosta, joka on ehkä plussaa mutta heiluttelee kurssia. Negatiivisinta oli markkinaosuuden pieneneminen, joka tipautti kurssia.

Tämä oli pieni avausostos. Tämän seurauksena ryhdyn seuraamaan yritystä tarkemmin. Lisääkin voin joskus ostella. Osinko on muuten neljän prosentin tienoilla, eli näillä puheilla ryhtyvät maksamaan minulle yli kuusi dollaria - vuodessa! 

9.5.2018

Ostoksilla amerikanmaalla: AT&T

En oikein malta olla ostelematta osakkeita. Sijoitustililleni siirtyy automaattisesti 250 euroa kuussa. Lisäksi teen joskus satunnaisia lisäsiirtoja, ja osinkojakin kertyy. Ja kun sijoitustilillä on euroja, huomaan tarkkailevani ostorajojani.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että ostin (lisää) AT&T:tä, kuusi osaketta kappalehintaan 31,95 dollaria. Eli taas pienehkö kertaostos. Kurssi laski alle seuraavan ostorajani (ja vielä hieman siitäkin alaspäin), joten tein toimeksiannon eikä kauaa kestänyt kun osui kohdalle.

Tämä ei ole ensimmäinen AT&T-ostokseni. Nyt firmaa on vajaan 1500 euron edestä, 55 osaketta.

Ehkä lyhyesti yrityksestä. Kurssi on palautunut parin vuoden takaiselle. Tasaista liiketoimintaa ja kassavirtaa, sekä osinkoja.

Viime aikoina kurssi on laskenut uskoakseni Time Warner* -yhdentymiskeskusteluiden takia. Täällä Wired toteaa asian olevan huono juttu, tosin etenkin kansalaisten kannalta. Voi olla, että kilpailuviranomainen vielä tuon kuvion kieltää.

On miten on, niin epävarmuus painanee kurssihintoja. Jos ei tule mitään, niin palataan normaaliin. Jos tulee jotain, tulee uusi normaali.

En edes leiki olevani tässä asiassa kovinkaan sisällä. Laskeneeseen hintaan hyvää osinkotuottoa, ja tasaista kassavirtaa. Lisäksi amerikkalaista jalkapalloa tulee ajoittain telkkarista, ja pelaavat AT&T areenalla Dallasissa. Kyllä, minun stadionillani! Eikös se nyt ole minioston arvoinen asia se?

 o o o

* Korjattu hetki julkaisun jälkeen: TimeWarner-tietty, eikä Comcast.

5.5.2018

Osinkojen välikatsaus 5/2018: niin kivoja lukuja, että teki mieli blogata!

Terve vaan! Minulla oli suunnitelmissa blogata osingoista (mikä minulla tarkoittaa sijoittamisesta tulevaa passiivista tuloa, eli lasken mukaan pääoman palautukset jne.) seuraavan kerran vasta heinäkuussa, kun olisi uusi vuosineljännes taas takanapäin.

Vaan niin kivoja lukuja on tullut graafeihin, etten malta odottaa. Ja kukapas minua estäisi, kun itsekseni kirjoittelen. Siispä saanko esitellä, osinkokatsaukseni kun vuotta on takana neljä kuukautta.


Kuvassa ovat osinkoni kuukausisttain viime ja tältä vuodelta. Tammi- ja helmikuu menivät viimevuoden tahdissa. Vaan maaliskuussa eroa tuli jo päälle satanen, ja nyt huhtikuussa osinkosumma jo miltei tuplaantui.

Ensimmäistä kertaa muuten sijoitusurallani 400 euroa kuussa meni rikki. Tarkemmin sanoen huhtikuussa sain osinkoja 405 euroa. Isoimmat osingonmaksajat olivat Konecranes, Handelsbanken ja Stora Enso päälle 70 euron summilla. Sen lisäksi alle viidenkymmenen euron osinkoja tuli eri suunnista.

Tuo 400 euroa kuussa on jo aika mukava summa. Tuolla kävisi kuun ajan joka päivä syömässä ulkona, tai tarjoushintaan viikonloppumatkalla jossain eurooppalaisessa suurkaupungissa. Kivaa tämä osinkojen vastaanottaminen.


Tässä on kumulatiivinen osinkosummani. Tässä kohden osinkoja on tullut päälle 750 euroa, lähemmäs 300 euroa enemmäin kuin viime vuonna tässä vaiheessa.

Liikaa ei kannata tuulettaa. Vilkaisin listausta osingonmaksajistani. Isot suomalaiset omistukseni ovat jo osinkonsa maksaneet, tyyliin Nokiaa lukuunottamatta. Eli touko- ja kesäkuussa saatan ottaa osinkosummissa nokkiin tuntuvasti viime vuodelta. Sitten onkin aika tasaisen hiljaista kyytiä loppuvuosi, kun saa lähinnä vain neljännesvuosiosinkoja amerikanmaalta.

Olettaisin kyllä, että osinkosumma mennee yli viimevuotisen. Myöhemmin selviää kuinka paljon.

3.5.2018

Ostoksilla: Pieni pala ruotsalaista pankkia

Ostin viime viikon lopulla 25 osaketta Handelsbankenia, kappalehinnalla 95,9 kruunua kappaleelta. Tämä nosti Handelsbanken-omistukseni 169 osakkeeseen, kokonaisarvoltaa tuollaiset 1600 euroa.

Handelsbankenin kurssi on liukunut alaspäin jo kuukausia, mistä syystä minäkin olen käynyt ajoittain ostoksilla. Kyse on osittain koko pankkisektori likumisen suunnasta. 

Vaan on taustalla myös yritykseen liittyviä syitä. Liikevoitto oli odotuksia pienempi, samoin vakavaraisuus (vaikkakin se on hyvä).

Handelsbanken on päätynyt sijoitustoiminnan osalta englannissa ongelmiin. Paikallinen finanssivalvonta on kritisoinut pankkia urakalla: ei ponnistele rahanpesun ehkäisemiseksi jne. En löytänyt hyvää juttua johon linkittää. Suomen medioissa tuosta ei ole kirjoitettu.

Käytännössä tarinan juju on, että Handelsbanken on poikennut kilpailijoista kahdella tavalla. Sillä on aika itsenäisiä paikallisia "soluja", ja sitten se on ollut maltillisen varovainen lainojen myönnössä tai sijoituspuolen epämääräisyyksissä. Ei Panaman papereissa mukana jne.

Nyt tuo jälkimmäinen, maine, kokee iskun kun onkin ollut "kuin muutkin toimijat." Tiedättehän, korkeamoraalinen putoaa korkeammalta.

Pieni kriisi on myös mahdollisuus. Jos pankki parantaa tulostaan ja toimintansa selkärankaa, niin hyvä juttu vaan. Ei minulle tuo uutinen ei sinällään ole syy olla ostamatta.

Lisäksi tarvitsee todeta sama kuin viime bloggausessa Nordeasta. Ruotsissa asuntojen myynti on kääntynyt laskuun. Handelsbankeniin tuo vaikuttanee.

30.4.2018

Pitkästä aikaa ostoksilla: pieni siivu Nordeaa

Kävin pitkästä aikaa ostoksilla, ensimmäisen kerran kuukauteen. Viime viikon alkupuolella, keskiviikkona 25.4. ostin 20 osaketta Nordeaa kappalehintaan 8,365 euroa. Tämä siis ennen tulosjulkaisua, joka johti kurssin pieneen tippumiseen. Jo viikonloppuna kurssi huiteli 8,6 euron päällä, eli nopea palautuminen.

Syyni ostokseen ovat entisenkaltaiset. Nordea on yritys jota ostan jos kurssi laskee alle ostorajojen. Oli laskenut, joten ostin hieman lisää.

Nordea-omistukseni on kokonaisuudessaan 286 osaketta (noin 2500 euroa) ja keskiostohintani painui hieman alaspäin, 9,6 euroon. Miinuksella olen siis tällä hetkellä miltei 10 %. Tosin juuri tuli mukavasti osinkoja tuota kuoppaa täyttämään.

Pankkisektori on muutoksessa. Toisaalta, mikä sektori ei olisi muutoksessa? On huolta erinäisten operaattoreiden tulosta aiempia avoimemmille rajapinnoille häärimään. On huolta Facebookin ja kavereiden hingusta liukua rahoitusalalle (tosin: kun tietoja vuodetaan kuin seula, eiköhän tuo spekulaatio hiljentynyt hetkeksi).

Bonuksena Ruotsissa asuntojen myynti on kääntynyt laskuun. Ja Nordean kaltaisiin Ruotsissa isoihin pankkeihin tuo voi vaikuttaa. Katsotaan.

Vaan Nordea on uskoakseni kohtuullisesti hinnoiteltu ja vakavarainen. Osinko on tuntuva ja melko vakaalla pohjalla. Nykypäivän vahva toimija voi olla tulevaisuuden vahva toimija. Lisäksi Nordean yhteyksissä on mainittu mahdolliset pankkifuusiot ja -ostot, joka voi olla positiivinen asia osakkeenomistajille.

Lisäksi minulla on yksi epävirallinen syy ostoksilla käymiselle. Osinkoja tippui tilille, enkä ollut aikoihin ostanut mitään. Sielussa oli tyhjä tunne. Ja kun yksi omistus tippui ostorajojen alle ja excelin (oikeasti Googlen driven taulokkolaskentatyökalun) rivi muuttui vihreäksi, niin ilollahan minä riensin kohden ostonappulaa.

28.4.2018

Bonusway ja uudenlainen ansaintalogiikka - sekä sauma säästää itse jotain

Tämä tarina lähtee liikkeelle noin vuoden takaa. Olin varaamassa perheen ulkomaanmatkan majoitusta. Jossain takaraivossa jokin (ehkä mainoksen tuoma) tietoisuudensäie sanoi, että Booking.com ja Bonusway * pelaavat yhteen. Kirjauduin Bonuswayhin, tein varauksen sen linkin kautta ja sain myöhemmin päälle 20 euroa takaisin varauksestani. Käytännössä tuolla yhdellä klikillä.

Siitä lähtien olen käyttänyt Bonuswaytä silloin kun olen jotain netistä tilannut. Ihan aina en ole kyllä muistanut, eivätkä kaikki kaupat ole “sopimusyhteistyössä”. Kokonaisuudessaan olen saanut takaisin päin tuloutettuna päälle 40 euroa, mukaan lukien (ainakin silloin) Bonuswayn lupaaman 10 euron starttibonuksen.

Liiketoimintamalli on tuossa tavallaan ihan naurettavan yksinkertainen. Yritykset maksava liideistä. Minullakin on täällä sivuilla mainoksia tuolla oikeassa reunassa ja alhaalla, sekä välillä tekstin seassa. Jos joku klikkautuu tämän blogin linkkien kautta eteenpäin, voin saada joko jonkinmoisen kiinteän summan esimerkiksi uudesta asiakkaasta, vai tyyliin pari prosenttia ostoksen kokonaisarvosta. Samoin klikkaamalla tämän sivun Bonusway-linkkiä * (ja kirjautumalla ja kaiketi ostamalla jotain) saisin jonkinmoisen liidin.

Bonusway tekee samaa kuin Affiliate-firmat, mutta laajemmassa mittakaavassa, ja varmaan sopien suoraan verkkokauppojen kanssa. Ja tarjoaa sitten kuluttajille mahdollisuutta olla “oman itsensä liidi.” Käsittääkseni he ottavat puolet maksetusta korvauksesta, ja toinen puolisko tulee sitten itse tilaajalle.

Teknisesti Bonusway on sitten lähellä viidentoista vuoden takaisia Amppareita, Makupaloja ja muita linkkilistoja. Siellä on linkkejä, ja linkissä on koodi joka identifioi kuka sieltä tulee. Sitten Bonusway saa rahaa, ja tulouttaa osan eteenpäin asiakkaalleen. (Edit: Täydennys kun olin epäselvä. Eivät Ampparit ja vastaavat seuranneet kävijöitään siitä eteenpäin, olivat vain linkkilistoja.)

Itse käytän varsin usein Aliexpressiä. Sieltä saa lapsille sukkia ja ties mitä pientä halvahkoon hintaan. Pienet summat merkitsevät pieniä bonuksia, käytännössä vain kymmeniä senttejä per tilaus. Lisäksi olen jonkun toisen kaupan kautta tilannut tyyliin kameratarvikkeita.

Pidän Bonuswayn lähtökohdasta. Usein puhutaan kumppanuudesta yritysten kanssa. Joskus se tarkoittaa jotain, usein ei. Malli, jossa saadut eurot jaetaan kahtia, on aika selvä. Kun minä tienaan, minusta on ok, että myös yritys tienaa kun jotain asian eteen tekee. Ja jos netistä tilaa, niin tätä kautta saa käytännössä lisäalennuksen. Miksipäs ei.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. 

25.4.2018

Hip hip huraa, osa 2: Pääsin taas johonkin suosituimmat sijoitusblogit -listalle

Uudet kuukaudet, uudet kujeet. Taas julkaistiin listaus Suomen suosituimmista sijoitusblogeista. Olen listalla, jossa ei ollut sen kummoisempaa järjestystä. Viimeksi tammikuussa erös toinen sijoitusfirma teki oman listauksensa, tässä aiempi bloggaukseni.

Tämänkaltaisten listauksien takana ovat usein talouden alalla toimivat yritykset. Syy on selvä, minä ja kollegani kirjoitamme tämän tyylisiä bloggauksia ja linkitämme uutiseen (katso yllä), ja hakukoneet huomioivat.

En tätä nyt kuitenkaan näe ongelmaksi. Listaus lämmittää sielua ja ao. sivulta on myös linkitys omille sivuilleni. Eli ei haittaa. Tuossa tammikuisessa listauksessa ei ollut linkkiä blogeihin. Tätä en aluksi huomannut, mutta kun tästä blogini kommentoija mainitsi, niin kostoksi poistin oman linkkini. Mutta nyt ei siis ollut tätä kalastelua mukana.

Tuo sijoitusblogilistaus on melko sama lista kuin omassa Feedlyssäni on. Käytännössä listalle päässee jos bloggaa riittävän usein ja ei ole ihan juuri aloittanut. Vaikka sijoitusblogeja riittää, niin enemmän kuin pari tekstiä kuussa julkaisevia kollegabloggaajia on ehkä noin sen verran kuin tuolta listalta löytyy. 

Mutta silti. Kivaltahan tuo tuntuu. Tässähän voi saada vuoden mittaa vielä melkoisen määrän arvonimiä, kun yksi jos toinenkin tekee vastaavia listauksia ja valitsee niihin noin samat blogit.

21.4.2018

Kokonaisvarallisuuden välikatsaus 4/2018: Pikku hiljaa euroja kertyy

Välikatsausteni sarja jatkuu. Osinkokatsausta seurasi sijoitusvarallisuuskatsaus, ja nyt on aika huipentaa seurantani kokonaisvarallisuuden tarkasteluun vuoden ensimmäisen neljänneksen jäljiltä.


On siinä meillä informatiivinen kuva! Vaakaviivaa pullollaan.

Sininen viiva kertoo, että yhteenlaskettu omaisuuteni arvo on noin 364 000 euroa. Alin eli punainen viiva kertoo, että velkaa on 135 000 euroa, ja tuo välissä oleva ja onneksi nousussa oleva keltainen viiva kertoo siitä, erotus on tällä hetkellä 230 000 euroa. Sen verran - teoriassa - on enemmän varallisuutta kuin on velkaa.

Tuo teoriassa tulee siitä, että jos ryhtyisi asuntoa, mökkiä ja osakkeita myymään, niin tulisi vero- ja ties mitä seuraamuksia. Hyvä että 150 000 euroa päätyisi tilille asti. Ja sitten asuisin sillan alla tai kalliisti jonkun muun omistamassa asunnossa.


Tässä on sitten vähän informatiivisempi kuva. Kuvassa viimeisen kolmen kuukauden tosiasiallinen muutos "omaisuuslajeittain". Säästötileiltä otin 550 euroa vähemmän kuin viimeksi, eli niiden summat pienenivät. Sijoitusvarallisuus kasvoi päälle 2000 eurolla, ja lainat lyhenivät vajaalla 1900 eurolla.

Lopputulema on siis, että kolmen kuukauden aikana varallisuuteni kasvoi melko tarkkaan 3500 eurolla. Kuukaudessa miltei 1200 eurolla. Ihan ok.

o o o

Loppuun on pakko herätellä itseäni. Alkuvuodesta tuli hieman ekstramenoja liittyen ostamaani autoon, eikä esimerkiksi mökin vuokraamisella paljoa talvella tienaa. Eli menot olivat vähän yli normaalin, ja tulot vähän alle.

Silti varallisuutta kertyi lisää 1200 euroa kuussa. Tämä siis tyyliin likimain totaaliyksinhuoltajana elellessä, ilman, että eksä osallistuu eurollakaan lasten elatukseen. Ehkäpä päätän olla tähän ihan tyytyväinen. Olen varsin onnekkaassa asemassa, näin niin kuin talouden suhteen.

Mutta olisi silti kiva jos ensi kerralla kyse olisi pikemminkin 2000 euron lisäyksestä per kuukausi. Nälkä kasvaa syödessä, tiedättehän. Taidanpa tästä lähteä aamupalalle.

18.4.2018

Viisas raha -lehden inspiroimana: Monialayhtiöt sijoituskohteena

Viisas raha on hyvä lehti. Lisäksi se saa miettimään asioita, joka on hyvä asia. Tuoreimmassa lehdessä esiteltiin monialayritys Aspoa. Itse yritys ei ole minulle erityisen tuttu eikä se minua houkuta, mutta monialayrityksiä jäin pohtimaan.

Monialayrityksellä viitataan yrityksiin jotka toimivat useilla, keskenään erilaisilla aloilla ja/tai ovat pääomistajina useissa eri alojen yrityksissä. Eli hallinnollisesti kyseessä voi olla konserni, yhden lipun alla.

Likimain jokainen yritys nojaa useaan kivijalkaan. Kone tekee hissejä, mutta huolto ja ylläpito on kasvussa. Pepsi teki alkuun limua, nyttemmin myös mehuja ja muita juomia sekä sipsejä ja muita snacksejä.

Edellisiä yhdistää se, että ytimestä on laajennettu naapuritontille. Sektorit ovat sidoksissa toisiinsa, ja niistä saa synergiaetua.

Monialayrityksillä sektoreilla ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään, ei toimialan eikä maantieteen suhteen. Voi olla leipomo Italiassa ja mutteritehdas Amerikan keskilännessä (esimerkit keksittyjä).

Raja monialayrityksestä ja sijoitusyhtiön välillä on häilyvä. En oikein edes osaa sanoa missä raja kulkee. Ehkä voisi nähdä, että sijoitusyhtiön alkuperäinen tavoite on myös irtautua, että pysyvä omistaminen ei ole tavoite. Vaikka voihan se olla. Monialayhtiöt voisi teoriassa porskuttaa sata vuotta samoilla toiminnoilla.

Perusideasta monialayhtiö on mielestäni vähän epäilyttävä. Kuinka todennäköistä on, että yksi johto osaa luotsata monia eri toimialoja ja on hyvä niissä? Tosin voi tuota kiertää, Asponkin tapauksessa on verraten itsenäisiä toimijoita omine johtoineen. He voivat hyvinkin olla kartalla.

Miinus on myös sijoituspäätösten ulkoistaminen. Sen sijaan, että itse päätän sijoittaa johonkin, omistamani yhtiön johto voi päättää. Toki voivat päättää paremmin kuin minä, eli plussaakin voi olla tarjolla.

Kolmas potentiaalinen miinus on hallintoriski. Jos on yrityksiä joilla on oma johto, ja sitten on kattotaso joilla on oma johto, niin johtoa voi olla ihan liikaa. Tosin näinhän tämä ei välttämättä ole, Warren Buffetin luotsaama Berkshire Hathaway on maailman isoimpia yrityksiä minikokoisella keskushallinnolla.

Löytyy niitä potentiaalisia plussiakin. Itse keksin kaksi.

Ensinnäkin saa hajautusta yhden yrityksen hankinnalla. Etenkin jos euroja on rajatusti käytössä, tästä voi olla iloa. Saman mahdollisuuden tarjoavat tietty rahastot.

Toisekseen monialayhtiöt (ja pörssinoteeratut sijoitusyhtiöt) voivat tarjota mahdollisuuden omistaa pienehköjä, pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Tässä on enemmän potentiaalia kuin edellä mainitussa kohdassa. Osa yrityksistä on käytännössä rajattu pois pieniä summia sijoittavan piensijoittajan vaihtoehdoista.

Tuleeko mieleen kolmatta plussaa?