UA-52254593-1

30.12.2018

Joululahja itselleni: AT&T

Annoin itselleni myös toisen joululahjan. Tai oikeastaan kolmannen, ostin myös itselleni vähän karkkia ja laitoin pakettiin. Mutta kuitenkin, ostin 27 osaketta AT&T:tä kappalehintaan 27,59 dollaria.

Kyseessä on viikon toinen Lynx-ostokseni, ja siksi hieman isompi kertahankinta kuin minulla yleensä. Weyerhaeuserin ostosta kerroin viime bloggauksessani. Se oli se toinen osakeosto-joululahjani.

Miksi sitten AT&T? Kurssilasku on iskenyt firmaan, yleisen huolen lisäksi olettaisin, että Comcast-oston jälkeen on velkaa (ja velkojen koronnousut huolestuttavat). Toisaalta rahaa virtaa sisään, hinta on kohtuullinen (P/E on runsaat kymmenen) ja osinko on korkealla tasolla. Osingon ulosmaksu on kuitenkin alle 60 % tasolla, eli ihan tappiin asti kassaa ei tyhjennetä osinkoihin.

Eli uskon, että ihan kohtuullisella hinnalla nyt yritystä saa. Tämä ostos tuo minulle tämän hetken tiedoilla vuodessa 55 dollaria lisää osinkoja.

27.12.2018

Ostoksilla: Weyerhaeuser, nyt Lynxin kautta

No jopas nyt. Pörssit sakkaavat, ja ovat olleet melkoisessa laskussa. En ole ihan varma noista termeistä, mutta käsittääkseni karhumarkkinasta (englanniksi bear market) puhutaan kun pörssit ovat tippuneet 20 % (viimeaikojen) ennätyksestään. Yhdysvaltojen S&P on jo tuon kriteerin täyttänyt.

Tämä on minua hämännyt. On puhuttu vuodesta 2009 alkaneesta ennätyksellisestä pörssinoususta. Mutta tähän aikaväliin on osunut käsittääkseni jo neljä pienempää notkahdusta. Eivät toki niin totaalisia kuin tuolloin vuosikymmen sitten. Mutta toisaasta, tuonsuuntaisia totaaliromahduksia ei satu kuin harvoin.

Mitä tämä minulle merkitsee? Onnekseni olen jo tottunut tippuviin pörssikursseihin, joten lähinnä katson minkä ennalta säätämäni ostotoimeksiannon raja tulee vastaan. Voisi ahdistaa jos liikaa miettisi, joten en mieti.

Sinälläään tämä pieni tai isompi romahdus tulee minulle ihan hyvään aikaa. On euroja tileillä, tuloja on vähän enemmän kuin aiemmin, ja menoja vähemmän. Aika nopeasti kassa tulee syötyä, mutta ostelen sitten lisää sitä tahtia kun kriteerit täyttyvät.

Mutta asiaan. Tuossa kun minulla oli euroja tilillä, niin päätin aktivoida Lynx-tilini. Joskus sijoitin sitä kautta, mutta siirsin sitten painopisteen Nordeaan. Lynxin tiliä en kuitenkaan lakkauttanut. Nyt sinne on tullut dollarin maksu kuussa jos ei ole varoja yli tonnilla. Mietin teenkä byrokratiatyötä ja lakkautan kaiken, vai siirränkö lisää euroja.

Noh, siirsin sitten sinne 1200 euroa. Lynxin kautta voi päästä vaikka mille markkinoille. En tosin ole ollut aktiivinen eksoottisten markkinoiden suhteen, mutta pidän siitä mahdollisuudesta.

Koska välityspalkkio on sitten viisi dollaria, niin en tee tapani mukaan pieniä ostoksia. Päädyin, että joululahjana itselleni sallin itselleni kaksi isompaa ostosta.

Ensimmäinen sellainen on vanha tuttuni Weyerhaeuser. Matsää ja maata Yhdysvalloista omistava REITti, jonka kurssi on laskenut jo ennen tätä romahdusta (velka, plus ei tuota tarpeeksi). Vaan koska yritys tuntuu kotoisalta, näen tämän lähinnä mahdollisuutena painaa keskiostohintaa tuntuvasti alaspäin.

Ostin Wyerhaeuseria lisää 28 osaketta kappalehintaan 21,419 dollaria, eli siis tuollaisella vajaalla 600 eurolla. Kokonaispanos kyseistä firmaa lähestyy minulla nyt 2000 euron arvoa. Pienistä määristä tässä vielä puhutaan.

Voi olla, että kilpailijoista joku Potlach tai vastaava olisi vielä parempi sijoitus, mutta etenen nyt kaavamaisesti. Kun ei ole aikaa miettiä, en mieti. Jos olisin fiksumpi, ostaisin varmaan vain indeksiä. Mutta se on toisen pohdinnan paikka se.

22.12.2018

Perheen talous, osa 3: Miten hoidan joululahjaostokseni?


Joulun kunniaksi palaan perheen talous -sarjan pariin. Nyt otsikolla miten hoidan joululahjojen ostamisen. Ensin muutama periaate liittyen joululahjoihini.

Ensinnäkin, pidän joululahjoista ja joululahjojen antamisesta - antamisesta oikeastaan enemmän kuin saamisesta.

Toisekseen, olen säästeliäs. En halua tuhlata, ja jos jotain ostan, niin haluan ostaa sitä kohtuulliseen hintaan.

Kolmannekseen, en halua ostaa turhaa. Toisin sanoen minulla pitää olla ainakin jonkinmoinen usko että lahjasta on saajalle iloa.

Neljännekseen, en pidä ryysäämisestä ja stressistä.

Nyt kun avioliiton päivät ovat takanapäin ja vastaan asioistani tyystin itse, niin siinä on tiettyä helppoutta. Oma tupa, oma lupa. Eksän kanssa tosin koordinoin hiukan lasten lahjoja, ettei tule samoja jne.

Edellämainitut periaatteeni (tai voisiko sanoa tapani toimia) johtavat seuraavanlaisiin tapoihin toimia.

(1) Minulla on googlen pilvipalvelussa idealista lahjoista, jonne myös merkitsen mitä on tullut hankittua. Jos jotain kivaa tulee vastaan, voin ostaa lahjan vaikka kesällä. Hankinta on tarpeen merkitä ylös, koska muuten ehdin sen itsekin unohtaa.

(2) Asetan itselleni rajoja. Esimerkiksi rakkaille sisaruksille hommaan kaksi lahjaa per nenä. Ei kukaan kieltäisi enempääkään hommaamasta, mutta jotenkin on luontevaa, että yhtä monta eikä liian monta. Saavat ne lahjoja muiltakin.

(3) Paketoin lahjat heti. Joulua ennen se onnistuu paketointipisteissä. Jos on hommannut toista kautta tai aiemmin, niin sitten tarvitsee paketoida itse. Silloinkin yritän tehdä sen vaiheessa eli jokusen lahjan kerrallaan. Menee ärsyttäväksi jos pakkaa sitten lopulta tuntitolkulla väsyneenä lahjoja joulun alla.

(4) Isommissa hankinnoissa kyttään maltilla sopivaa hintaa. Lapsille on paketissa Playstation nelonen. Tiesin, että tarjouksia tulee. Kyttäsin, ja lopulta black friday -aikoihin sai perusmallin päälle 50 euroa halvemmalla, ja yhden pelin kaupan päälle.

(5) Tylsä on parempi kuin turha. Tämä nyt ei ole mitenkään ääneenjulistettu tavoite, mutta olen huomannut, että esimerkiksi sisaruksilleni lahjat koostuvat aika usein kirjoista ja sukista. Ensimmäisissä minulla on aavistus mistä tykätään, jälkimmäisiä nyt vaan ihminen aina tarvitsee. En halua ostaa turhakkeita.

(6) En halua etsiä mitään joulun alla. Minulle tämä kuuluu jouluun rauhoittumiseen. Etenkin jos aatonaatto on työpäivä, niin ostosten teko niihin aikoihin on ärsyttävää. Ruokaa pitää kuitenkin hommata, ja kaikkea sensuuntaista.

Tänä vuonna meni ihan kivasti. Ehkä puolet lahjoista oli hankittu jo ennen joulukuuta. Viimeiset pari täydennysostosta tein tuossa tostaina. Sitten lahjat kasseihin ja kassit oikeisiin sijainteihin, ja viimeisen viikonlopun ennen joulua kirjoitan blogeja ja nukun pitkään.

o o o

Lopuksi: hyvää joulua vaan, ja uutta vuotta, ja alkavaa vuotta ja kaikkea semmoista. Minä joko kirjoitan lomalla tähän blogiin paljon tai en yhtään, riippuen miltä tuntuu.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

20.12.2018

Hieman lisää Nordeaa

Nyt kun ostoksilla on tullut käytyä, niin etenee näemmä ryppäinä. Viikon kolmas tai neljäs ostokseni (varhaisdementiaa pukkaa) oli Nordea. Ostin 26 osaketta hintaan 7,623 euroa. Kokonaispottini on 374 osaketta, arvoltaan päälle 2800 euroa. Miinusta on jokin päälle 10 %.

Miksi Nordea. Tähän on oikea, todellinen syy, ja leikkisyy.

Todellinen syy kuuluu, että olen laatinut itselleni listan millä ehdoin ja hinnoin ostan lisää. Ehto täyttyi, ostin lisää.

Voisin myös selittää että vakavarainen, maksaa hyvää osinkoa kohta, voi selvitä voittajana pankkialan muutoksesta, brexit-kriisi voi laueta onnellisesti jne. Tai sitten ei. Mutta nämä ovat asioita joilla perustelen asiaa oston jälkeen. Joten tässä leikkisyy.

Katsoo miten tässä Nordean kanssa vielä käy. Mistäs minä, tai kukaan, sitä tietäisi.

15.12.2018

Ostoksilla: Amerikkalaista tietoliikennettä ja jenkkifutisstadionia

Myönnettäköön, syyllistyin klikkijournalismiin. Pahoittelut. Ostin näet viikolla hieman lisää amerikkalaista tietoliikenne (ja kaikenlaista muuta tekevää) jättiä AT&T:tä, 7 osaketta hintaa 29,89 dollaria kappaleelta. Hinta notkahti sen verran, että ostorajani osui kohdilleen.

Jenkkifutisstadion-klikinkalastelu tuli mukaan koska seuraan urheilua. Dallas Cowboys (amerikkalainen jalkapallo, jossain oli, että urheiluseuroista taloudellisesti suurin brändiarvo maailmassa) pelaa kotiottelunsa AT&T stadionilla.

Olen ostanut AT&T:tä ensimmäisen kerran yhden sarjan viime vuonna, ja toisen satsin (useassa erässä) viime kevät-kesän aikana. Nyt sitten oli taas oston aika.

Vaan koska ostoni ovat pieniä, niin kokonaissummakaan ei ole hurja. Omistan nyt 76 osaketta joiden keskiostohinta on 33,93. Eli kokonaisarvo nyt 2030 euroa, miinusta runsaat 200 euroa.

Miksi nyt ostoksilla? Lyhykäisyydessään: koska ostoraja tuli kohdalle. Isommassa kuvassa ei tässä nyt mitään dramaattista sitten viime kerran kun ostin. Samat ongelmat ja saman mahdollisuudet.

Yleisesti toteaisin, että laskevaan kurssiin ostaminen toimii firmoissa, joiden arvo tippuu ja sitten nousee. Kun huomioi sen, että keskiostohinta painuu alaspäin, ja osinkoja tulee, niin kuoppa alkaa täyttyä. Esimerkiksi AT&T:ltä olen ehtinyt saada verojen jälkeen osinkoa 150 euroa, eli aika lähellä nollatilannetta olen.

12.12.2018

Ostoksilla kahdesti: metsäfirmaa ja lankkujennakuttelusuuntaa


Kävin ensimmäistä kertaa miltei puoleentoista kuukauteen ostoksilla. Kurssit ensin syksyllä laskivat, sitten tuli lievää parannusta, ja nyt sitten taas etenkin rakentamis- ja metsäpuolella hinnat ovat tippuneet.

Tämä toi kaksi osto-ohjelmassani olevaa yritystä liipasimelle.

Lehtoa ostin 38 osaketta hintaan 4,28 euroa kappaleelta. Aloitin Lehdon ostoni jostain päälle kympin hinnoista, joten miinusmerkkiä on tullut. P/E-arvo on nyt alle kuutta, eli teoriassa nyt huokealla saa.

Lehto voi silti olla oma, rakennusliikkeeksi naamioitu putoava puukkoni. Kovaa tahtia kasvaneen yrityksen kasvutahti on hidastunut, ja voittomarginaali on pienentynyt. Yksi noista olisi huono juttu, kaksi noista on vielä huonompi juttu. Kun tähän sijoittajien pettymykseen liittää vielä rakennusalan mahdollisen taitteen ja piiputtamisen, niin ymmärtäähän tuota.

Mutta itse nyt olen mukana ja ostelen satasilla jälleen kun kurssi laskee. Jos Lehto edes pitää tulosvaroituksensa mukaisen tason, niin en nyt usko että kurssi tästä enää kauheasti tippuu. Ja kyllä lisääkin rakennetaan, ainakin joskus.

Toinen ostokseni oli UPM, 8 osaketta hintaan 22,25 euroa. UPM:mää ostin joskus neljällä sadalla. Sitten alkoi metsäalan hillitön buusti, joten en ole lisää ostellut. Nyt kurssi laski niihin hintoihin mistä olin aiemmin ostanut, joten ostin hieman lisää.

En oikein ymmärtänyt miksi metsäala nyt niin paljoa nousi, joten en ihmettele laskuakaan. Osasyy lienee se, että kansainvälisissä raporteissa suositellaan puun käytön (poltto, sellu) vähentämistä. Osasyy se, että oli vähän tuloksiin perustumatonta intoa mukana.

Näen kuitenkin, että pontentiaalia on. Puupohjaisilla tuoteilla voi korvata vaikka mitä - kuten muovia. Tämä menee luokkaan pitkäaikaiset sijoitukset.

o o o

Ihan kivaa oli välillä ostaakin jotain. Salkkuni arvo on tippunut yllättävän paljon, vaikka pörssit ovat muutoin pysyneet ennallaan. Eilen huomasin syyn: parin tonnin Stora Enso -pottini oli jo neljän tonnin tienoilla, mutta tuosta on nyt häipynyt päälle tonnin verran kun kurssi on maltillistunut.

Mutta ei hätää. Tuo on lähinnä tilaisuus tähytä metsäteollisuuden suuntaan. Kuten nyt UPM:män tapauksessa.

9.12.2018

Perheen talous: Tulossa älä osta mitään (isoa) vuosi?

Hiiohoi! Laineita merellä. Vuosi 2018 lähestyy loppuaan, 2019 kurkkii sermin raosta.

En ole uudenvuodenlupausten ystävä. Etenkin jos sopii jotain jota ei halua tai pysty toteuttamaan, niin ikävä mielihän siitä vain tulee. Sen sijaan olen maltillisten linjausmuutosten vakaa kannattaja. Ja nyt lähestyn yhtä linjausta koskien tulevaa vuosia.

Olen tässä kaavaillut, että ensi vuosi voisi olla vuosi jolloin en osta mitään isoa. Viittaan nyt etenkin kodin ja mökin hankintoihin.

Katsokaas, olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on kiinnostusta moniin asioihin, ja kohtuullisissa määrin varaa toteuttaa kiinnostuksiani. En nyt tuhlaileva ole, pois se minusta, mutta teen joskus hankintoja vajaalla harkinnalla.

Ostan kyllä mielestäni järkeviä asioita. Ostan niitä kohtuuhintaan ja kyttään tarjouksia. Tyyliin mökin ilmalämpöpumppu tuli hankittua pitkän harkinnan jälkeen ja halvimpaan hintaan mitä olen vuosiin nähnyt. Mutta tuli kuitenkin hankittua.

Viime vuosi on tuonut minulle auton, kolme ilmanpuhdistinta (tarpeen kun astmaa, yksi mökille ja kaksi kotiin), kameraan uuden objektiivin, halpisrobotti-imurin (oli niin surkea että palautin ja sain rahat takaisin), ilmalämpöpumpun, kuivausrummun, minulle uuden sängyn ja lapsille on paketissa Playstation 4 joulua varten. Höyrypesurin taisin hankkia jo toissa vuonna.

Kotiin ilmiintyi myös viritinvahvistin kaiuttimineen, mutta suvun sisäisenä siirtona.

Kaikki ihan tarpeellisia teknisiä aparaatteja, mutta jokaista ilman olisin myös voinut elää.

Vaan nyt on tilanne että koti ja mökki ovat sen verta hyvin varusteltuja, että ei vain tarvitse mitään. Jos nyt tiskikone hajoaa, niin hankin uuden, mutta tarvetta lisäyksille ei vaan ole. Joten sitten en niitä tee.

Tämä linjauksen aion pitää mielessä. Kaikkea pienempää nyt tarvitsee, mutta vuonna 2019 voisin keskittyä olemassa olevien asioiden käyttöön ja ylläpitoon. Eli en vaan osta.

On tällä myös taloudellista merkitystä. Jos nyt auton rajaa pois, niin onhan tänä vuonna mennyt silti yllälueteltuihin jokin 100-300 euroa kuukaudessa. Jos nuo jättää väliin, niin viivan alle jää enemmän, ja ympäristökin kiittää.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

5.12.2018

Vinkit tarpeen: löytyykö jostain amerikkalaisten yritysten yhtiökokouskalenteria?


Nyt ovat vinkit tarpeen. Ensi vuosi vie minut ja lapsukaisen Atlantin yli, ainakin New Yorkiin. Joskus on nimittäin aika myös käyttää varallisuutta, eikä vain kerryttää sitä.

Tähän liittyen olen kuitenkin tuumannut, että kaikenmoisen muun kulttuurikokemuksen lisäksi voisi käydä jonkun amerikkalaisen yrityksen yhtiökokouksessa. Reissu lienee ohjelmassa ennen kesälomia, joka on vilkasta yhtiökokousaikaa.

Bonuksena voisi jonkun pienen siivun lentolipuista laittaa verotuksessa pääomatuloihin liittyviin menoihin. Ei nyt kovinkaan suurta osaa, kun en nyt ihan sijoittamiseen liittyvällä matkalla ole.

Mutta tässä kohden on ongelma. Mistäs minä löydän jonkun kiinnostavan yrityksen jolla olisi yhtiökokous sopivaan aikaan? Jos yhtään potentiaalinen firma löytyy, sitten ostan sitä äkkiä satasella ja kävelen kokoukseen mukaan.

Tietääkö joku löytyykö jonkinmoista kalenteria tai listausta jossa olisi tieto sekä yrityksien yhtiökokouksien ajoista että -paikoista. Kyllähän tuolla firmoja riittää, taatusti kiinnostaviakin, mutta pitäisi saada jonkinmoista listaa jota lähteä käymään läpi.

o o o

Photo by Colton Duke on Unsplash

1.12.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 12/2018: Isoja muutoksia, enemmän velkaa ja omaisuutta

No nyt. Tässä on kuukausikatsaus jota olen jo hieman odottanut. Ostin osaomistusasuntoni loppuosan omaksi, ja otin sitä varten velkaa. Toisaalta korjasin asunnon arvoa, kun sen olin arvioinut pahasti alakanttiin. Varainsiirtoveroja maksoin säästötileiltäni.

Kiteyttäen: minä en tällä hetkellä tiedä varallisuustilannettani. Lähden nyt purkamaan tuota kuva kuvalta, ja kirjoitan samaa tahtia mitä tuntemuksia mikin kuva herättää.

Sijoitettuja euroja minulla on tällä hetkellä 66336 euroa. Se on runsaat kolmesataa euroa vähemmän kuin viime kerralla. Kun tähän yhdistää sen, että sijoitin 550 euroa lisää, niin tämäkin kuukausi toi jonkinverran miinusta sijoitusten tuotoihin. Vakaampaa, kuitenkin.

Olen sijoitusurallani käynyt jo 70 000 euron porteilla. Aika nopeasti tämä voi heilahtaa sen rajan yli jos kurssit kääntyvät hitusenkin kasvu-uralle. Mutta katsotaan.

Kun tarkkailee sijoitettujen eurojen ja arvonmuutoksen suhdetta, niin arvo laski enemmän kuin sijoitin, ja miinut tuli jokunen sataa euroa. Tasaantui kuitenkin viime kuukaudesta.

o o o

Sitten mennään jännään suuntaan, eli varallisuuteeni. Tässä on sitten isompia muutoksia.

Ensin kokonaisvarallisuus. Omaisuus on pyöristettynä 480 000 euroa. Olen siis 20 000 euron päässä puolen miljoonan rajapyykistä. Valitettavasti vaan myös velan määrä kasvoi päälle 70 000 eurolla, ollen nyt jonkin matkaa päälle 200 000 euroa.

Olennaisin graafi on tuo keskimmäisin, eli mikä on varojen ja velkojen erotus. Se on nyt 274 000 euroa. Tuon verran väitän että minulla on varallisuutta. Toki se on sijoitusvarallisuus poislukien kiinni seinissä ja mökkitontissa, mutta varallisuuttapa silti.


Tässä on sitten kuva omaisuuslajien muutoksista. Säästötileiltä hain päälle 3000 euroa, sillä tuli kuitattua varainsiirtovero. Sijoitusvarallisuus hupeni tuon yllä mainitun päälle 300 euroa. 

Velan muutoksen laitoin nollaan. Jos tuohon olisi laittanut uuden velan, olisi graafi ikuisesti lukukelvoton. Lisäksi velan myötä tuli uutta varallisuutta. Tämän graafin idea on näyttää kuukausittainen muutos, ei isoja hankintoja.

o o o

Tämä oli jännä välikatsaus laatia. Aikamoisia muutoksia. Onneksi keräsin runsaasti euroja jemmatilille, niin eivät kaikenlaiset kulut haitanneet. Ensi kuusta alkaen alkaa tulla euroja takaisinpäin - alkaen veronpalautuksista - ja muutoinkin tilanne vakiintuu.

Ensi kerralla näkee sitten millainen vaikutus on tihentyneellä velkojenmaksutahdilla. Ja muutoinkin "uudella normaalilla." 

Lisäksi minulla on nyt neljä rajapyykkiä näkösällä, joita on kiva tarkkailla.

  • Missä vaiheessa varallisuus ylittää puolen miljoonan rajan? Siinä menee, sillä asunnon ja mökin arvo ei nouse. Eli tulee vastaan kun säästöjä tai sijoitusvarallisuutta on 20 000 euroa enemmän kuin nyt.
  • Milloin velka on alle 200 000 euroa? Matkaa vajaa 6000 euroa, ja kuukaudessa lainat lyhentyvät nyt alkuun 770 euroa kuukaudessa. Eli kahdeksassa kuukaudessa tuon tavoitteen pitäisi täyttyä.
  • Milloin sijoitusvarallisuus on yli 70 000 euroa? Lähellä jo kerran kävin, ja riipuu tietty pörssikursseista. Mutta katsotaan.
  • Milloin velatonta varallisuutta on 300 000 euroa? Tästä olen 26 000 euron päässä. Tuo on sinällään kaukana, mutta kun tässä yhdistyvät velkojen pieneneminen ja mahdollinen sijoitusvarallisuuden kasvaminen, niin tämä voi tulla vastaan tyyliin jo parin vuoden kuluttua.
Kukin noista palluroista saa kohdalle osuessaan ihan oman bloggauksen, jonka aloittanen sanoilla jipii!

Hyvää joulukuuta vaan. Kiva oli tehdä kuukausikatsaus jo näin heti kuun alkuun.

24.11.2018

Paluu indeksiostojen maailmaan

Aikoinaan innostuin indeksisijoittamisesta. Sijoitin kuukausittain Nordnetin* kautta. Se oli kivaa. Sitten innostuin suorasta osakesijoittamisesta (joka tuntui konkreettisemmalta ja oli vielä kivempaa), ja indeksipuoli jäi hitusen paitsioon. Kunnes koitti tämä kesä.

Oivalsin näet tuossa jossain vaiheessa kesän jälkeen, että jo joskus muutamalla tuhannella eurolla ostamani Afrikka ETF oli jonkun päälle 10 % miinuksella. Se oli aika paljon, ottaen huomioon, että joskus viime vuodenvaihteessa lukema oli jotain +20 %.

Muistelin vanhaa bloggaustani aaltoilevasta ostotekniikasta. Joskus viriilissä nuoruudessani (eli kaksi ja puoli vuotta sitten) ostin indeksejä painottaen kurssia. Eli jos ostokseni olivat miinuksella, ostin enemmän. Ja kun plussalla, niin vähemmän. Bloggaus sen hetken tilanteesta löytyy täältä.

Kävin sitten siirtämässä jonkun 600 euroa Nordnettiin*, ja säädin kaksi ostosta.

  • 120 eurolla kuussa Xtrackers MSCI Africa Top 50 Swap UCITS ETF:fää. Eli 50 suurta afrikkalaista tai Afrikassa pääosin operoivaa yritystä.
  • 60 eurolla kuussa Nordnet superrahasto Ruotsia.
Noita nyt lähtee ostoon kerran kuussa, olisikos ollut aina kuun viides päivä.

Minulle tämä on tavallaan paluu aiempaan. Oikeasti on vaan pirun fiksua ostaa indeksiä - omien osakevalintojeni tuotto vaikuttaa olevan aina pienempi kuin samaan aikaan hankittujen indeksirahastojen. Pikkaisen oikein pakotan itseni olemaan tekemättä valintoja.

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa, käsittääkseni jos kirjautuu uutena asiakkaana sisään ja ryhtyy sijoittamaan.

21.11.2018

Perheen talous: Mitä asunnon (loppuosan) lunastus omaksi merkitsee varallisuuteni kertymiselle?

Olen täällä monasti kuvannutkin, mutta kiteytyksenä. Ostan loppuosan osaomistusasunnostani omaksi näinä päivinä. Ostan 90 %, mutta lopussa maksettava hinta on oikeasti vain noin kolmannes asunnon hinnasta. Tämä yhtiölainojen lyhentämisen sekä 20 vuoden takaisen rakennushinnan seurauksena. Eli asunto on samantien pääosin oma.

Mitä tämä merkitsee varallisuuden kertymiselle?

Nykytilanteessa olen maksanut vuokraa 985 euroa kuussa. Se on sisältänyt vesimaksut.

Ensi kuusta alkaen maksan vastiketta, lainanlyhennyksiä ja vesimaksua 685 euroa. Osa summista tarkentuu, mutta eurojen päässä todellisesta tuo kuitenkin on. Eli siis tilitä lähtee aika tasan 300 euroa vähemmän kuin aiemmin, vuositasolla 3600 euroa.

Kyllähän ostoksilla käyminen myös maksaa. Varainsiirtoverot ja lainansiirtokulut ja ties mitkä maksavat yhteensä sellaiset 3500-4000 euroa, eli käytännössä ensimmäisen vuoden jälkeen olen kuitannut nuo menot ja alkaa "tahkoaminen."

Eikä siinä vielä kaikki. Noista 685 euron kuukausimenoista lainan lyhennystä on 230 euroa.

Lisäksi samassa yhteydessä siirrän mökkilainani, ja marginali laskee. Ryhdyn lyhentämään lainaa noin 30 eurolla enemmän kuin aikaisemmin, mutta laina lyhenee (pienemmän marginaalin ansiosta) 50 euroa enemmän kuukaudessa.

Mitä tämä nyt aikuisten yhteenlaskettuna merkitsee:
  • Rahaa lähtee tililtä 270 euroa vähemmän kuin enemmän.
  • Lainat lyhenevät 250 euroa enemmän kuin enemmän.
Käytännössä siis varallisuuteni kertynee 520 euroa kuussa enemmän nykyiseen verrattuna! Tuli sen verran lämmin fiilis, että käytin tapojeni vastaisesti ihan huutomerkkiä.

Vuositasolla tuo on päälle 6200 euroa enemmän varallisuutta kuin nyt, vuosikymmenessä 62 000 euroa. Plus kun kyse on myös lainojen lyhentymisestä, niin periaatteessa tilanne parantuu koko ajan. Tosin korot voivat vaikuttaa myös toiseen suuntaan.

Aika positiivinen tilanne. Minulla on vähän sellainen kutina, että jos taloustilanteeni jatkuu noin nykyisellään jokusen vuoden, niin olen jonkinmoisen käännepisteen toisella puolen. Vaikka tulisi työttämyyttä tai vastaavaa, niin aika hyvin pärjäisi siitä huolimatta.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

18.11.2018

Puskurirahaston merkitys


Allekirjoittaneen yhden aikuisen ja kahden kouluikäisen taloudessa eletään jänniä aikoja. Saan ostaa omaksi osaomistusasuntoni, jonka maksuista olen jo osan aiemmin kuitannut.

Ei hetkessä velka- ja omaisuusmäärät tulevat kasvamaan. Omaisuus onneksi enemmän kuin velka. Mutta ensi kuun sijoitusten ja varallisuuden kuukausikatsauksessa on oikeasti vähän jännättävää. Jokin 7000 euron puskurirahastoni on huvennut hyvän matkaa kaiken mailman varainsiirtoverojen takia. Bonuksena ostin mökille ilmalämpöpumpun. Toisaalta joulukuussa tulee veronpalautuksia - kyllä se tilanne siitä tasaantuu.

Tuo on saanut minut pohtimaan puskurirahaston merkitystä. Käytännössä olen toiminut siten, että olen kasvattanut tasaisesti jemmatilillä olevia euroja. Niitä on ollut jokin 3-6000 euroa viime vuosien ajan. Tuo puskurirahasto on hoitanut sekä oman arjen että sijoitusten puskurin roolia - eli tuolta olen siirtänyt rahaa sijoitustileille jos ja kun on ollut oston paikkoja.

Nyt tositilanteessa olen ryhtynyt tuumaamaan, että mallinihan on ihan surkea! Minulla on yksi puskuri niin sijoittamiselle kuin muulle arjelle. Vaan ei mikään voi taata sitä, etteikö asunnonosto ja pörssikurssien romahdus voisi tulla samaan aikaan. Tai matka tai jokin muu isompi meno. Tai yllättävä työttömyys.

Niinpä uudistettu suunnitelmani on, että jaan puskurin kahteen osaan.

(1) Ensimmäisen puskurin muodostaa sijoitusvarallisuuteen liittyvä puskuri. Eli tilillä, jolta ostan osakkeita, olisi aina tuntuva puskuri euroja odottamassa. Se summa voisi olla maksimissaan 10 % sijoitusvarallisuudesta, minimissään puolet siitä. Eli käytännössä tällä hetkellä 3500-7000 euroa.

Näitä euroja pitäisin sijoitustilillä jolta ostan osakkeita. Ja tietty tilanteen tullessa päälle tuo tili voisi tyhjentyä vaikka nollaan euroon asti, sehän sen idea on.

(2) Puskuri yleiseen elämään, yllätyksiin, matkoihin ja sensemmoiseen. Tämä marginaali voisi olla jotain 4000 euron luokkaa. Sillä pärjää jo melko pitkään.

Näitä euroja pitäisin pääosin Bank Norwegianin hieman korkeakorkoisemmalla tilillä, mutta varmaan puolet olisi syytä pitää ihan oman pankin säästötilillä. Tämä siksi, että jos tarvitsee siirtää käyttötilille euroja jonkin isompaan, niin sen saa siirrettyä saman tien.

Tämä tili voisi tilanteen mukaan tyhjentyä, mutta pyrkisin "täyttämään saavin" mahdollisimman pian.

o o o

Että tämmöistä. Edelleenkin huomaan, että olen aika mainiossa taloudellisessa tilanteessa, etenkin yksihuoltajaksi. Nyt minulla on selvästi vaihe jossa yritän betonoida tämän tilanteen: asumismenojen laskiessa ja osinkotulojen noustessa palkkatulojen merkitys pienenee pikku hiljaa, ja jemmarahojen määrän lisäämisellä mahdolliset aallotkin madaltuvat.

10.11.2018

Osinkojen välikatsaus 11/2018: ennätystasolla vaeltelen

Terve taas. Ajattelin tehdä osinkokatkatsauksen, kun siihen on hyvä syy. Laitanpa heti kuvan alle.


Kuvassa ovat osinkoni vuositasolla. Olen nyt 5 euroa korkeammassa summassa kuin 2016, joka on tähänastinen ennätysvuosi. Oikeasti tilanne on vähän parempi, sillä olen aina seurannut tilille tulevia osinkoja. 2016 osasta jenkkiosinkoja ei ollut veroja pidätetty etukäteen, nyt on. Tämä on siis lokakuun lopun tilanne.

Kun katsoo vuositason muutosta kuukausittain, niin ihan kivalta näyttää. Helmikuussa osinkoja tuli muutaman euron vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toukokuussa tiputus oli melkoinen, mutta se selittyi lähinnä suomalaisten osinkojen osingonmaksupäivillä, jotka painottuivat huhtikuulle.

Muina kuukausina osingoissa on ollut nousua tasaiseen tahtiin, kuukausi kuukaudelta. Olen ostanut pikku hiljaa lisää osakkeita, ja osa yrityksistä on nostanut hieman osinkojaan. Kumpikin vaikuttaa, ja kokonaistulos positiivinen.

Loppuvuodelle riittää jännättävää. Olen 165 euron päässä 1500 euron rajapyykistä. Viime vuonna marras- ja joulukuu toivat osinkoja 144 euroa. Luultavasti en ihan tuohon yllä, mutta lähelle menee.

Taidan päättää jokaisen osinkopohdintani seuraavaan toteamukseen. Tasaisesti jaettuna nykyinen osinkosummani olisi 110 euroa kuussa. Se on jo ihan hyvin, ja sillä tekisi jo monia asioita. Aika onnellista.

Vaikken euroakaan enää lisää sijoittaisi, niin tuon kokoluokan summia voisin kerätä mahdollisesti lopun ikääni. Mahdollisesti viittaa siihen, että jos nyt en yhtään omistuksiani seuraisi, voisi tulla ikäviä yllätyksiä.

8.11.2018

Pikkaisen lisää amerikkalaista metsää: Weyerhaeuser


Viime viikon matalakursseilu toi vielä yhden oston josta en ole ehtinyt raportoimaan. Ostin 7 osaketta Weyerhaeuseria hintaan 27,22 dollaria. Merkittävä metsänomistaja amerikanmaalla, joka kaikenmoista metsällään tekee. REITti, eli toimii kiinteistönomistajien logiikalla ja pelisäännöillä.

Kokonaispottini tätä nimihirviötä on nyt 72 osaketta, arvoltaan noin 1700 euroa.

Vaikka yritys on ollut vähän nuhainen, niin ajattelin ostaa lisää jos kurssilasku jatkuu. Monilla muilla kurssi on nousussa, Weuerhaeuserin kurssi on jäänyt pyörimään tuonne 27 dollarin päälle. Katsotaan.

4.11.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 11/2018: sijoituksista haihtui 5000 euroa

Tervepä terve. Se on uusi kuukausi, ja siis uuden välikatsauksen aika. Ja nyt onkin kerrottavaa. Aloitetaan kuvalla.


Ensimmäinen kuva on sellainen jota olen jo pyörittänyt vuosia. Sinisellä on se eurosumma jonka olen sijoittanut, ja punaisella on varallisuuden muutos. Eli se summa minkä verran on enemmän arvoa kuin mitä olen pajatsoon työntänyt.

Noh, tässä kuussa sijoitusvarallisuuteni tippui 69 600 eurosta 66 600 euroon. Eli summa pieneni kolme tonnia. Eikä siinä vielä kaikki. Koska sijoitin kuun aikana lisää hitusen päälle 2000 euroa, käytännössä sijoitusvarallisuuteni notkahti noin 5000 euroa. 

Sellaista sattuu. Jo nämä seuraavan kuun ensimmäiset päivät ovat tuoneet takaisin tonnin, pari. Salkkuni niiasi vajaan kymmenen prosenttia, joka on suunnilleen se mitä tässä yleensäkin mentiin alaspäin.


Tässä kuvassa sitten näkee tuon edelläkuvatun kuukausitasolla. Äkkiseltään näyttäisi, että tämä voisi olla sijoitushistoriani huonoin kuukausi. Kenties tuoton suhteen onkin. Mutta nuo alkupään luvut ovat kolmen kuukauden keskiarvoja. Eli esimerkiksi 2015 on voinut olla heikkoja kuukausia, mutta seuraava kuu on voinut nollata tilannetta.

Tosin silloin myös eurosummat olivat pienemmän. Joten enkähän tehnyt kuukausiennätykseni tässä ohessa.


Minkä verran kokonaisvarallisuuteni otti osumaa? Noh, ei paljoa. Kokonaisvarallisuuteni laski noin 1500 euroa.


Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Sijoituksista tuli miinusta noin 3000 euroa, sen sijaan velat pienenivät ja säästötileillekin laitoin hieman lisää.

Miten tästä eteenpäin?


Kohta menee laskelmat sekaisin. Saan pian ostaa loppuosan asuntoani, joten velat kasvavat. Samoin kasvaa varallisuus. Säästötileitä maksan varainsiirtoveroja ja lainanperustamiskuluja ja sen semmoisia.

Eli elän jänniä aikoja. Ensi ja seuraavan kerran jälkeen näkee mihin tilanne asettuu.

28.10.2018

Ostin vähän suomalaista metsää, ja kaikenlaista muuta

Myönnettäköön, sekavaksi on mennyt. Töissä, kotona ja parisuhteessa on kiireitä. Ihan kivoja asioita kaikki. Sitten kurssit ovat sukellelleet, joten "ostan pieniä eriä 2 % välein" -taktiikkani on tuonut melkoisen määrän pieniä ostoksia. Exceclin avulla toimeksiantoja voi hyvin naputella, mutta niistä raportoiminen blogin sivuilla on toinen juttu.

Joten koostan nyt yhteen kaikki viimeaikojen ostokseni, joita en ole vielä raportoinut. Sitten on elämässä kaikki selkeää...

Ensimmäisenä, jo tuossa kuukausi tai yli sitten sijoitin toiset 200 euroa S-Metsärahastoon. Kuten olen vähän joka vaiheessa todennut, metsä on kiva juttu ja tykkään siitä.

Ostin vuodenvaihteessa 2016-17 peräti 200 eurolla S-Metsärahastoa. Eli siis omistaja olen ollut vuoden ja 9 kuukautta. Tänä aikana olen saanut osinkoa tänä vuonna 2,7 euroa, 2017 osinkoa ei maksettu. Lisäksi tuo sijoitukseni on plussalla 6,59 %.

Osingot mukaanlaskettuna voittoa olisi tullut sellainen 4-5 prosenttia vuodessa, riippuen mikä on loppuvuoden tilanne. Tuo on enemmän kuin odotin.

Niinpä silloin kun raha poltteli tileillä eikä kurssinotkahdus ollut vielä alkanut, päätin palkita itseni pienellä lisäsijoituksella tuohon suuntaan. Voi olla, että ryhdyn laittamaan 200 euroa tuohon suuntaan joka vuosineljännes.

o o o

Muita ostoksiani viime viikolta:

Lehtoa ostin 36 osaketta hintaan 5,33 euroa osakkeelta. Kun nyt olen ostellut alamäessä Lehdon osakkeita, niin ostan sitten kyllä (mahdollisen) kuopan pohjallakin. Yritys alitti tulosvaroituksessa kerrotut luvut, joka oli aika heikko informointisuositus. Sen seurauksena kurssi sitten sukelsi oikein kunnolla. Mutta mukana olen, ja katsotaan. Aiempia Lehto-kirjoituksiani löytyy täältä.

Cityconia ostin 100 osaketta hintaan 1,619 euroa osakkeelta. Cityconin kurssi on lasketellut oikein kunnolla. Kyllä, muutoksessa oleva toimiala ja tuottokin saisi olla parempi, mutta silti koen tämän kiinnostavana suuntana jossa olen mukana katsomassa miten käy. Cityconista lisää täällä.

Myös Fordin suhteen olen ollut aktiivinen. Ensin 23 osaketta hintaan 8,72 dollaria ja sitten 24 osaketta hintaan 8,31 dollaria kappaleelta. Firmasta olen kirjoitellut siihen malliin ettei ole sanaakaan uutta sanottavaa, mutta vanhoista Ford-bloggauksistani voi lueskella ajatuksiani.

o o o

Kuun vaihteessa pääsen tekemään kuukausitarkastelua. Selvää on, että miinuksella olen, ja runsaasti. Esimerkiksi Nordean sijoitustileille olen siirtänyt päälle tonnin lisää, ja sijoituksilla on arvoa pari tonnia vähemmän.

Yhden asian voin jo varmasti luvata. Viimeksi olin 400 euron päässä 70 000 euron sijoitusvarallisuudesta. Tuo raja ei vielä mene rikki!

Huomaan myös, että olen alkanut siinä mielessä rutinoitumaan sijoittajana, että miinusmerkki ja kurssilasku ei haittaa. Kenties ahdistaisi jos ei olisi uutta sijoitettavaa, mutta nyt tuntuu ihan vain normaalina aaltoiluna. Jos 50 % lähtisi, niin ehkä sitten sattuisi, mutta suotuisa tunnusmerkki kuitenkin.

21.10.2018

Kurssilasku jatkuu ja Fordia ostelen, sekä muutama kyynel Lehdon suuntaan


Terve taas. Kurssit ovat laskeneet muutamia viikkoja. Olen reagoinut jatkamalla suunnitelmieni mukaisia ostoksia. Lisäksi olen ehkä päälle tonni siirtänyt ihan bonuksena sijoitustilille jemmatililtä, kun nyt euroja on vähän kertynyt kassin pohjalle.

Viime viikko toi kaksi ostosta. Ostin jälleen Fordia, 23 osaketta hintaan 8,72 ja 24 osaketta hintaan 8,31 dollaria.

Aloitin Ford-ostokseni hinnalla 11,72 dollaria. Sen jälkeen olen ostanut tyyliin 2 % välein, ajoittain hieman isommalla välillä (jos en ollut tehnyt toimeksiantoja valmiiksi). Kokonaisomistukseni on 1800 euron tienoilla, ja miinusta on nyt 15 %.

Ilmeistä on, että olen aloittanut ostoni huonolla hetkellä. Tai sitten nerokkaalla. Putoavaan kurssiin -ostamistaktiikkani tuntuu aina alkuun pahalta, mutta ostinpa esimerkiksi Stora Ensoa kun kurssi laski ja ikävältä tuntui. Nyt Stora Enso on 112 % plussalla.

o o o

Lopuksi katsauksia yleisempiin suuntiin. Jos tästä nyt alkaa suuri kurssien romahdus, niin minulla on onneksi jokin 5000 euroa jemmassa ja tulossa veronpalautuksia tai senmoisia. Ongelma on, että taktiikkani perustuu siihen, että muutaman yrityksen kurssi sakkaa ja ostan niitä pikku hiljaa. Eli jos kaikkien potentiaalisten yritysten kurssi tippuu, minun pitää tehdä valintoja myös aiempien valintojen sisällä.

Lisäksi Lehto julkaisi neljännesvuosikatsauksensa. Lehto on yritys jota olen ostanut pitkin vuotta, täällä bloggauksiani asiasta. Ajattelin että tulosvaroitus on hyvä hetki ostaa lisää (oletus silloin: voitto 8-9 %), muttei ollut (neljännesvuosikatsaus: oletettu voitto olisikos 5-6 %).

Noh, säädin 5,5 euroon ostotoimeksiannon, että joskos saisin jonkin verran ostettua kenties kuopan pohjalta.

Sinällään näen Lehdossa potentiaalia, mutta saattaa olla, että yritys on taitekohdassa: kasvutahti hidastuu ja kannattavuus heikkenee. Ei tuossa ole mitään kummallista, semmoista se syklinen ala on. Plus pienillä yrityksillä aallot ovat isompia - molempiin suuntiin.

Yhtä asiaa kuitenkin pohdin. Miten tulosvaroituksen ja neljännesvuosikatsauksen välisillä miinusarvoilla on noin paljon eroa? Tässä on asia jota ajattelin seurata.

18.10.2018

Ostin lisää yhdysvaltalaista metsää


Viime viikko toi vielä yhden oston josta en ole ehtinyt raportoimaan. Viikko sitten ostin 7 osaketta Weyerhaeuseria, kappalehinnalla 28,48 dollaria.

Kyseessä on iso maanomistaja, REIT-muodossa. Omistuksia on eri puolilla Yhdysvaltoja noin Uudenmaan pinta-alan verran. Päätoimialat ovat jo esillä ylläolevassa kuvakaappauksessa, puuta ja sen jalostusta, mineraaleja ja maakauppoja, sekä energiaa.

Henkilökohtaisesti puu on minusta kiva asia. Sitä voi moottorisahata, vuolla, polttaa ja maalata. Metsätyöt lämmittävät sielua. Niinpä tässä on jonkinmoista tunnelatausta takana.

Weyerhaeuserin kurssi on tullut alaspäin jonkun 10-15 % ihan viikoissa. Osasyy on tylsempi, eli että taloudellinen potku ei ole ihan parhaimmillaan. Jossain artikkeleissa törmäsin myös vertailuun siitä, että Weyerhauser ei olisi ihan isoimpien kilpailijoidensa tuloskunnossa.

Vaan koska minulla ei nyt ole aikaa perehtyä asiaan tarkemmin, päätin mennä aiemmin linjaamieni ostorajojen mukaan.

Uskoakseni kurssilaskuun vaikutti samaan aikaan myös kaksi muuta asiaa. Yleinen kurssilasku, mutta sen lisäksi myös uudet ilmastonmuutosraportit. Myös puun käyttöön suhtauduttiin aika kriittisesti, ja joko siihen liittyen tai siihen liittymättä toimialan yrityksestä vähän jokaisen kurssi sukelsi.

Myös ei-tunnetasolla puuala kiinnostaa minua.

Maanomistaminen on pitkässä juoksussa järkevää, jopa suuntiin jota nyt ei osata niin paljoa kuvitella. Esimerkiksi tuulimyllyjä on käsittääkseni Weyerhaeuserin metsämailla.

Rakentamisessa puun rooli vain kasvanee.

Mutta tosiaan, näillä mennään. Kokonaispottini Weuerhaeuseria on nyt 58 osaketta ja 1426 euroa. Miinusta suhteessa ostohintaan on miltei 10 %, tosin osin valuuttaan liittyvistä syistä.

14.10.2018

Kurssit tippuu, rakennusala kasvufirma kutsuu


Ostelupäiväni jatkuvat. Pienehkön rakennusalan kasvuyhtiön Lehdon kurssi on muutoinkin laskenut, ja sitten yleinen pörssilasku on vielä kiihdyttänyt tilannetta. Minun kannaltani tämä on merkinnyt kahta ostoa.

Jo runsas viikko sitten ostin Lehtoa 23 osaketta kappalehintaa 7,89 euroa. Nyt sitten perjantaina koitti seuraava ostohetki, 24 osaketta kappalehintaan 7,31 euroa.

Kuten näissä putoavien kurssien ostosten bloggauksissani noin aina sanon (vakuutankohan itseäni vai muita?): myöhemmin näkee miten menee, voi olla putoava puukko ja teen näin koska olen näin linjannut. Ja muuta vastaavaa blaa blaa.

Mutta jos Lehdosta hetki. Kurssi on tippunut vuodessa 40 %, ja P/E-arvo on alle kymmenessä. Eli siis monilla mittareilla kyseessä on melko huokeasti arvostettu yhtiö.

Mikä sitten hintaa painaa. Käsittääkseni seuraavat:

1) Yhtiö tiputti elokuun alussa tuotto-ennustetta (täällä Salkunrakentajan juttu).

2) Rakennusalan huippuhetki taitaa olla takanapäin: ala mennee hiipuvaampaan suuntaan.

3) Yleinen pörssikurssien tippuminen.

Minä näen Lehdossa potentiaalia. Firma kasvaa, viimeisen neljä vuotta 50 % kasvutahdilla, ja kasvu jatkuu edelleen. Toisin sanoen kyseessä on vielä pienehkö ja kasvava yritys.

Tästä syystä en suoraan sanoen ihan ymmärrä miten ihmeessä firman kurssi on näin alhaalla. Ymmärtäisin jos liiketoiminnan määrä olisi ennallaan tai pienenisi, mutta siitä tässä ei ole kyse.

Kärjistäen: Jos firma kasvattaa liikevaihtoa 50 % ja tuottavuus tippuu samana aikana kolmanneksen, niin edelleen sitä ollaan status quo -tilanteessa. Tosin pienempi tuotto on kyllä monella tavalla ongelmallista, sitä ei helpolla korjaa parempaan suuntaan.

Monasti kasvuyhtiöiltä hyväksytään tappioden tekemistä (tyyliin Tesla, joka ei ikinä ole kannattanut, voisin palata tähän joskus). Jostain syystä - jota en tajua tai tiedä - Lehdon tapauksessa kasvua ei jotenkin noteerata.

Eli kuljen valitsemallani ostojen tiellä. Kuulisin mieluusti jotain omaa pohdintani haastavaa ja kyseenalaistavaa Lehdosta. Tässä voi olla mukana jotain jota en tajua.

PS. Kuva ei liity Lehtoon. Mutta olen siitä tyytyväinen.

11.10.2018

Ostolaidalla taas: kahdesti Fordia


Ehkä kuukauteen en ostanut mitään. Sitten kurssit alkoivat sukeltamaan, ja nyt olen tehnyt (pieniä) ostoja niin moneen otteeseen ja eri suuntiin, etten oikein ehdi asiasta bloggaamaan.

Kurssit ovat tosiaan tippuneet oikein kunnolla. Taustalla on monia syitä, merkittävimpänä varmaan kauppasodan uhka ja nousevat korot (ja sitä kautta pääomien siirtyminen osakkeista korkopapereihin). Nähtäväksi jää alkaako tästä kauan odotettu kurssilasku.

Minä taasen tuollaisesta vähät välitän. Olen laatinut ostoperiaatteet että millä hinnalla mitäkin yritystä ostan. Vain muutama on vasta sukeltanut tasoille missä olen ostaa päättänyt, ja nyt sitten niitä ostelen.

Fordia olen ostanut kahteen kertaan. Jo miltei kaksi viikkoa sitten 24 osaketta hintaan 9,21 dollaria kappaleelta. Eilen illalla seurasi toinen osto, 22 osaketta hintaan 8,90 euroa.

Ford-pottini on kasvanut näiden pikkuostojen myötä jo ihan jonkinmoiseksi. Omistan nyt 202 osaketta, kokonaisarvoltaan 1542 euroa. Miinuksella olen 15 % ja 280 euroa.

Aika näyttää olenko alkanut Fordia ostamaan huonoon vai hyvään aikaan. Olen ostanut firmaa koko viime kuukausien alamäen. P/E-luku alkaa olla jo todella alhainen, 5,21 %. Tosin tuohon tienestit / hinta -mittariin ei kannata paljoa nojata, koska jos tienestit tippuvat, voi luku olla hetkessä ihan erilainen.

Osinkotuotto on nykyhinnalla 6,8 % ja ulosmaksuprosentti 43 %. Osinkosijoittamismielessä tämä on potentiaalinen firma. Itse saan 202 osakkeellani osinkoa 30,3 dollaria per kerta. Verojen jälkeen tilille tullee vajaat parikymppiä neljännesvuosittain.

Riskikin on ilmeinen. Jos myynti ja tuotto tippuu eli suunta on huono, niin hyvätkin taloudelliset mittarit kääntyvät huonoksi. Sitten ostan kun aina vaan halvemmalla saa, ja sivuutan sen, että saan halvemmalla aiempaa huonompaa.

Mutta katsotaan. Ford on sukeltanut yritykseen ja yleisiin olosuhteisiin (yleinen kurssilasku) liittyvistä syistä. Jos suunta kääntyy, arvonnousu voi olla melko nopea kun arvostustaho on nyt alhaalla.

9.10.2018

Vähän lisää Cityconia ja huolettaako minua kauppakeskusten kuolemat?


Ostin pienen siivun lisää Cityconia. 95 osaketta kappalehintaan 1,730 euroa. Ensisijaisena syynä se, että Citycon kuuluu yrityksiin joita olen päättänyt ostaa jos kurssi laskee - ja kurssi laski taas ostorajalleni eli 2 %.

Cityconilla menee nyt yskäisesti. Tuotto on heikkenemään päin, ja kurssikin on alhaalla viimeksi 2009. P/E-luku on noussut korkealle kun tuotto on tippunut.

Köhään on johtanut myös verkkokaupan kasvu. "Citycon taistelee megatrendejä vastaan", joku lehti joskus uutisoi. Eli kun yhä enemmän tavaraa kuljetetaan suoraan, mikä rooli jää yritykselle jonka tehtävä on omistaa liiketiloja?

Itse en näe asiaa näin synkkänä. Tässä syitä:

(1) Citycon pyrkii omistamaan vain "keskeisten sijaintien" kauppakeskuksia vakaissa pohjoismaissa, ja on pyrkinyt eroon syrjäisimmistä ja nuhjuisimmista kauppakeskuksista. Tämä taktiikka kuulostaa minusta järkevältä.

En nimittäin usko kauppakeskusten kuolemaan. Uskon kyllä huonoilla sijainneilla olevien sellaisten kohtaavan loppunsa (eli kaupunkikeskuksissa niiden tilalle rakennetaan asuntoja, muualla kummittelevat tyhjinä). Mutta jos sijainti on hyvä, kyllä tulijoita riittää.

(2) Eivät kaikki myy kotiinvietävää tavaraa. Esimerkiksi Ison Omenan laajennuksessa pääpaino on ihan muulla. Uusissa tiloissa pyörii elokuvateatteri, hillitön määrä ravintoloita sekä Espoon kaupungin palvelukeskus (kirjasto ja terveyspalveluita, muun muassa).

(3) Tulossa on esittelymyymälöiden nousu. Esimerkiksi Ikea pyrkii nykyään kaupunkien keskustoihin. Kun kaupan alalla on pyrkimys entistä enemmän kuljettaa tilaa vievä tavara suoraan kotiin, tarvitaan silti mahdollisuuksia istua ja katsella.

Luulisin, että tässä suunnassa kauppakeskuksilla on potentiaalia. Esitellään tuotteita ja sovitaan toimituksista.

o o o

Myönnettäköön, ajattelussani piilee riski. Olen päättänyt Cityconia hankkia jos hinta tippuu. Sitten löydän perusteluita miksi hankkia Cityconia. Jos olisin päättänyt olla ostamatta, löytäisin siihenkin (osin samoja) perusteita.

Mutta näillä mennään. Ja on ihan kiva käydä ostoksilla omissa tiloissa.

6.10.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 10/2018: Sijoitusvarallisuus piirun verran alle 70 000

Se on taas välikatsauksen aika. Ja mikäs sen onnellisempaa, joten eiköhän mennä suoraan asiaan.

Ensin kuva allekirjoittaneen sijoitusvarallisuudesta. Sitä löytyy nyt 69 606 euron edestä. Eli neljänsadan euron päässä on seuraava merkkipaalu. Syyskuun aikana sijoitin lisää 350 euroa. Kun sijoitusvarallisuus nousi tänä aikana 565 euroa, oli sijoitusten arvonnousu sellaiset päälle 200 euroa.


Kun muutosta katsoo hieman toisella tapaa, niin lievästi plussalla edelleen. Punainen väri kertoo siis sijoitusten arvonmuutokset. Uusia euroja olen sijoittanut viime kuukaudet aika maltillisesti, asunnonosto on edessä.


Sitten katsaus kokonaisvarallisuuteeni. Omistuksia minulla on nyt pyöristettynä 379 000 euron edestä. Velkaa minulla on 133 000 euron edestä.

Olennaisin tieto on seuraava: varallisuuteni kasvoi syyskuun aikana 1257 euron verran.


Kun pureutuu siihen, että mistä muutos koostuu, niin kuva näyttää seuraavanlaiselta. Velat lyhenivät 441 euron edessä. Sijoitusvarallisuus kasvoi 566 euroa, ja säästötileille siirsin 250 euroa.

Mihin suuntaan olen menossa?

Varallisuuteeni on tulossa (positiivinen) hyppäys kun saan ostaa osaomistusasuntoni omaksi kohtuuhuokeaan hintaan. Minun pitää silloin laskea uudestaan nuo arvot ja vastaavat, ja velkojen määrä nousee.

Lisäksi muutos merkitsee asumiskulujen tippumista, ja osa asumismenoista tulee vielä menemään lainojen lyhentämiseen.

Näihin palaan ensi vuoden  ensimmäisessä välikatsauksessa. On (pikkaisen) jänniä aikoja elämässä.

1.10.2018

Hymyä huuleen: Smilen osakeanti

Tiukkaa tekee, mutta vielä ehtii. Jo joskus runsas viikko sitten suunnittelin bloggaavani Smilen osakeannista. Anti on auki vielä huomiseen, joten tiukkaa tekee. Tässä tulee.

Smile toimii henkilöstövälityspuolella. Tässä listautumisannin papereista:

"Smile on liikevaihdolla mitattuna yksi Suomen johtavista henkilöstöpalveluiden tarjoajista. Smile tarjoaa henkilöstöpalveluita maanlaajuisesti eri toimialoille, kuten hotelli-, ravintola- ja catering-alalle (HoReCa), teollisuuteen, rakentamiseen ja logistiikkaan (TRL) sekä terveydenhuoltoon. Yhtiö on tehnyt vuonna 2017 ja alkuvuonna 2018 useita yrityskauppoja.

Smile välitti työntekijöitä noin 1 100:lle asiakkaalleen vuonna 2017 ja noin 8 000 henkilöä on saanut yhtiöltä palkkaa 1.1.-30.6.2018 välisenä aikana. Smile pyrkii ilon kautta parantamaan ja kehittämään työympäristöä ja henkilöstöpalveluita Suomessa."

Tästä listautumispapereihin.

Perusfaktat

  • Hintaväli 5,5-6,7 euroa osakkeelta.
  • Enintään 7 000 000 uutta osaketta. Yhtiö tavoittelee 42 miljoonaa euroa.
  • Yhtiön markkina-arvo on 111-131 miljoonaa, riippuen annin toteuttamisesta.

Plussaa on, että kaikki eurot ovat omistuksen laajentamista. Nykyiset omistajat eivät osakkeitaan myy. Viime vuosien annissa tilanne on ollut usein toisin päin - on puhuttu kasvusta, mutta pääpaino on ollut omistuksen vaihdossa.

Talousluvuista pikavilkaisulla:
Liikevaihto on kasvanut kahdessa vuodessa (2015-2017) 23,5 miljoonasta 74,4 miljoonaa. Tulos oli 2015 0,36 miljoonaa, 2017 0,95 miljoonaa.

Käytännössä nykyluvuilla tulos ei päätä huomaa, se on jotain vajaata 1,5 % liikevaihdosta.

Toisaalta liikevaihto on yli tuplaantunut parissa vuodessa. On ostettu firmoja ja kasvettu vauhdilla. Kasvu ja tuotto on hankalaa - vaikkakaan ei mahdotonta - saada toteutumaan samaan aikaan.

Tämän syvemmälle en nyt näihin lukuihin perehdy. Pääsyynä se, etten ole osakeannissa mukana.

Jos tästä innostuisin, selittäisin asiaa sillä, että kyseessä on kasvuyhtiö. Kunhan kasvaa ja sitten rupeaa tuottamaan, niin hyvä niin. Kasvupotentiaalia on: henkilöstövuokraus on kasvussa ja kyseessä on pieni yritys. Jonkinmoinen plussa lienee myös Restamaxin omistusosuus: jos yhtiö hommaa tätä kautta sijaisia ravintoloihinsa, niin tarjoaa vakaata pohjaa.

Miinuspuolella on sitten se, että tuotto on ollut matalaa myös viime vuodet. Lisäksi henkilöstönvälitys ei tunnu alalta jossa olisi ns. "vallihautaa" (eli suojaa tai etumatkaa kilpailijoilta) tarjolla. Toisin sanoen uusia kilpailijoita ja toimintamalleja voi tulla rinnalle.

Kuka tästä kiinnostuu, niin onnea matkaa.

29.9.2018

Perheen talous, osa 2: Miten säästää ruokamenoissa?

Näin yksinhuoltajana sitä tarvitsee seurata euroja tarkkaan. Joten uutta sarjaa pukkaa, huomaan. Tavatkaa siis perheen talous -sarja.

Vanhin lapseni muutti pois kotoa. Se tarkoittaa, että kotonani asustaa itseni lisäksi enää kaksi alakouluikäistä. Sen lisäksi että sielua riipaisi, kotiin tuli väljyyttä, ja huonevenkslailuiden myötä saadaan ehkä sekä tavarat järjestykseen että pääsee turhasta eroon. Toivottavasti.

Kun täysi-ikäinen muutti pois, voisi luulla, että menot pienenevät. Usein varmaan juuri näin, mutta tässä tapauksessa pienenevät tulotkin. Esikoinen on saanut erinäisiä tukia, jonka seurauksena on taloudellisesti “lähes tuonut mitä on vienyt.”

Otan tämän kuitenkin tilaisuutena minimalisoida kulujani. Minulla on tapana ostaa kaikenmoista voisiko sanoa puutteellisella harkinnalla. Sinällään tarpeellisia asioita kuten vaikka vatupassin. Mutta kun minulla oli jo jossain kotona vatupassi - en vain tiedä missä. Tarvitsinko sitten Lidlin kolmea uutta vatupassia yhdessä paketissa?

Ymmärtänette pointin: tarvitse vatupasseja, mutta riittää, että on yksi kotona ja toinen mökillä. En tarvitse kolmatta tai neljättä vatupassia. Nyt niitä on uskoakseni neljä tai viisi.

Ensimmäisenä olen ryhtynyt pohtimaan ruokamenoja.

Olen omasta mielestäni säästäväinen kaupassakävijä. Katselen vähän mistä kaupasta maitoni ostan. Suosin Pirkkaa ja vastaavia, eli en maksa brändistä. Sinällään siis en huikentele kaupassa käydessä. Mutta parannettavaa on.

Ei ruokaa roskiin 


Minua pännii ruuan heittäminen roskiin. Jokin on unohtunut jääkaapin perukoille, tai teen ruokaa liikaa enkä tajua pakastaa. Tai ei syödä jämiä pois jne. Tämä on enemmän ekologista harmitusta, mutta onhan syömätön ruoka myös taloudellinen kuluerä.

Pitäisi siis opetella pitämään jääkaappi ja pakastin siistinä. Sottainen jääkaappi merkitsee sitä, että asioita unohtuu. Mitä pelkistetympi on jääkaappi, sen varmemmin kaikki tulee syötyä eikä osta tuplia. Sama pätee pakastimeen.

Täsmäkokkausta 


Kokkaan joko kolmen hengen verran, tai sitten tupla-annoksen suunnitelmalla miten se loppu syödään (töihin, seuraavana päivänä tai pakasteeseen).

Peruskamaa lautaselle 


Porkkana on hieno juures josta perheessä pidetään. Lisäksi perusruokien syöminen on usein sekä terveellistä, ekologista että halpaa. Erilaiset keitot ovat helppoja ruokia, joiden suhteen voisin oppia paremmaksi kokiksi.

Parempaa suunnitelmallisuutta 


Tässä olen parantanut, mutta parannan vielä lisää. Kun on etukäteen tiedossa mitä arki-iltaisin kokkaa, niin voi ostaa kaiken valmiiksi etukäteen. Ei tule turhia kaupassakäyntejä.

Edellisestä johtaen: harvemmin kauppaan. Kaupassakäynnin tiheys korreloi minulla käytettyjen eurojen kanssa. Mitä harvemmin kaupassa käyn (ja vielä halvassa sellaisessa), sitä pienemmät menot.

Seurantaa lokakuussa?


Tämäkin kirjoitus perustuu fiiliksiin. En tiedä paljonko Lidliin ja S-Markettiin euroja menee. Harkitsen että joskos seuraisi vaikka lokakuun menoja.

o o o

Yhteenvetona: Kun ruokamenot eivät ole kovinkaan isot, ei siitä voi suunnattomasti säästää. Mutta ruoka jos mikä on suunta jossa voi säästää ilman, että mikään muuttuu. Roskiin heitetty ruoka on täysin turhaa.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?

26.9.2018

AT&T ostotarjous: mitä tehdä?

Posti toi postia Nordeasta. Omistan 69 osaketta AT&T:tä. Ponos Industries LLC tarjoutuu ulosostamaan AT&T:n omistajat tarjoushinnalla 36 dollaria osakkeelta. Nyt pitäisi päättää mitä mieltä asiasta on.

Alkuun tarvitsee todeta, että ihan yllätys oli tämä. On ollut kiirettä työ-, harrastus- ja parisuhderintamalla. Olen joskus käynyt vikaisemassa että onko tullut osinkoja tai onko automaattinen ostotoimeksianto lauennut, siinä kaikki.

Onneksi on ystäväni Google. Täällä AT&T:n viesti asiasta. Kiteyttäen: "Emme suosittele, kummallisia ehtoja joiden myötä osakkeita voisi joutua myymään alle markkinahinnan, sekavaa."

Tarjous on sellainen jota amerikanmaalla kutsutaan termillä mini-tender. Semi-hellä, kenties? Tarjoutuvat ostamaan alle 5 % osakkeista, jolloin jää joidenkin rajojen alle joka merkitsisi laajempaa byrokratiaa.

Annetaan nyt kuitenkin tarjoukselle hetkeksi mahdollisuus. Tarjous on päälle 6,6 % yli tämän hetken kurssin. Kurssi on tosin noussut, tarjouksen tullessa julkise se oli jotain 32 dollarin tasolla. Jos myisin nyt omistukseni, saisin 2484 dollaria. Ostoksilla olen käynyt 2369 dollarilla. Voittoa kertyisi 115 dollaria.

Tänä vuonna olen saanut osinkoja euroina tilille 54, sitä ennen 10 euroa. Eli 64 euroa plussaa sieltäkin. Tuo verojen jälkeen.

Käytännössä siis voisin nyt irrottautuessani jäädä sellaiset 150 euroa voitolle.

Lienee kuitenkin ilmeistä, etten ole myymässä. Aika monia syitä löytyy:

1) Tarjottu hinta ei ole mitenkään hurja. Vielä viime tarvena AT&T:n kurssi huiteli lähellä 40 dollaria.

2) Tuo vaikuttaa vähän kepulihenkiseltä. Voisihan osakkeita vaan ostaa vaivihkaa. Onhan tässä riski, että jonkin "laukeavan ehdon" mukaan myyntihinta onkin alhaisempi. AT&T:n viestissä luki, että jos kurssi ei ole 36 euroa tiettynä hetkenä, niin ei makseta 36 euroa. Eli hinta ei ole sitova, vaan voi olla tarjottua alempi.

3) AT&T maksaa hyvää osinkoa, ja kaupankäyntikulujen maksaminen uudestaan ja uudestaan käy kalliiksi.

22.9.2018

Voiko treffeillä puhua sijoittamisesta, osa 11: Miten puoliso ryhtyi sijoittamaan?


Tarkkamuistinen saattaa muistaa bloggaukseni puolentoista kuukauden takaa. Puoliso - ja huomaan muuten kutsuvani toista osapuolta puolisoksi vaikka tässä eri asunnoissa asutaan ja kaikkea sellaista - kysyi, että jos hän sijoittamaan ryhtyisi, niin mitä kannattaisi tehdä. Tässä on linkki aiempaan bloggaukseeni.

Se oli kuulkaas hieno parisuhdehetki. Miettikääs nyt. Yön pimeydessä, lämmin kesäyö, makoillaan sängyllä muttei vielä nukuta. Mitä hienompaa voisi tapahtua kuin keskustelua sijoittamisesta!

Esittelin sitten runsaan viikon kuluttua toiselle kaksi vaihtoehtoa. Näitä vaihtoehtoja muuten jumpattiin tässä blogissani.

  1. Joko tili Nordnettiin*, kuukausittainen eurojensiirto ja pari ETF:fää kuukausiostolistalle.
  2. Tili Seligsoniin, ja säännölliset ostot neljään eri rahastoon.
Vaihtoehto kaksi voitti. Pääsyinä taisivat olla helppous sekä myös rahastojen eettisyys (ei tupakkaa jne.).

Siinä siten kylki kyljessä istuttiin hetkinen. Ensin tili Seligsoniin, sitten omaan pankkiin ja sitten muistaakseni kahden viikon välein ostoon neljä eri rahastoa: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja kehittyvät markkinat. Kun tavoite oli 200 euroa kuussa, niin yksi osto oli muistaakseni 25 euroa.

Tekisi kyllä mieli ehdotella, että entä jos kirjauduttaisiin sisään ja katsottaisiin miltä sijoituksesi näyttävät. Minua pukkaisen hillitsee se, että ohje oli, että säädetään kerran eikä koskaan puhuta asiasta. Luulen, että puolitoista kuukautta ei ole vielä "ei koskaan".

Mutta onhan se hyvä että on jotain mistä unelmoida. Jonain toisena kauniina kesäyönä, kenties ja joskus palaamme vielä sijoittamiseen.

Hieman asian sivusta. Kuten tästä voinee päätellä, parisuhde on edennyt oikein hienoon suuntaan. Eri asunnot on, ja paljon lapsia, mutta kuitenkin.

Hieman yllättäen tämä on näkynyt juuri tässä blogissa - siten ettei mitään tapahdu. Kun on ollut saumaa viettää aikaa runsaasti yhdessä, niin ei paljoa taloushenkisiä blogeja rustailla. Kun viikonloppuaamut ovat ne hetket jolloin parisuhde ja bloggaaminen tavoittelevat samoja tunteja. Parisuhde voittaa.

Mutta kyllä tämä blogigin mielessä on, ainakin muutaman viikon välein.


o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

9.9.2018

Sijoitusten ja varallisuuden välikatsaus 9/2018: Plussaa, mutta maltillisemmin

Tervepä terve. Kun on kuunvaihteen aika, pääsee kirjaamaan ylös luvut varallisuuden muutoksista ja sijoitusten tuotosta. Minulla useimmiten seuraa noin viikko, kunnes sitten oikeasti istun alas ja bloggaan asiasta. Joten: tervetuloa tarkastelemaan tämän kuun ensimmäisen aamun katsaustani sijoituksiini ja varallisuuteeni.

Ensimmäisenä sijoitusvarallisuus


Ensimmäisessä kuvassa on graafi sijoittamieni eurojen ja sijoitusteni tuotosta. Eli sininen alue edustaa euroja jotka olen sijoittanut omin pikku kätösin. Punainen alue on sijoitusten arvonnousun ja osinkojen tuoma lisäys, jote tuotoksikin kutsutaan.

Pieni laskelma. Sijoittanut olen 45104 euroa. Sijoitusvarallisuus on kasvanut 23937 euroa. Tuottoprosentti neljältä ja puolelta vuodelta on siis 53,1 %. Kun tuon jakaa neljällä ja puolella, niin vuotuinen tuorroprosentti näyttäisi olevan 11,9 %. 

Tuohan on hyvin! Tosin tässä on eletty aika sijoittamiselle suotuisia vuosia, mutta silti. Käytännössä yli kolmanneksi kurssiromahdus pitäisi vielä pään veden pinnan päällä.


Tässä on siten kuvia tuosta arvonmuutoksesta, mutta myös siten mistä se koostuu. Sijoitin merkittävästi vähemmän euroja kuin viime kuukausiina (sininen palkki), arvonnousu taasen oli tuntuvampaa kuin parin viime kuukauden aikana.


Varallisuuteni kasvaa entiseen malliin. Kokonaisvarallisuuteni - jossa on kyllä monia arvioita mukana, mutta sinällään vertailukelpoisesti - on nyt pyöristettynä 377 000 euroa. Velan määrä on laski taas sellaisella 450 eurolla, sitä löytyy 133 000 euron edestä.

Mutta kiinnostavin kaavia on tuo noiden välisen erotuksen muutos, ja mistä se koostuu.


Elokuussa varallisuuteni siis kasvoi 1533 euron verran. Velkojen pieneneminen oli tästä runsaan neljänneksen, ja säästötileille laitoin 250 euroa. Isoin paino oli sijoitusten tuotolla, joka oli päälle 800 euroa - mukaanlukien uudet sijoitukset.

Alan tottumaan, Tämä kuukausi tuntui jopa melko maltilliselta. "Varallisuus lisääntyi vain 1500 euroa." Psyykkeeni kaipaisi selvästi kuukausia, joissa tuo sijoitusten tuotto söisi pois lisäsijoitukset ja säätötileille laitetut, että lisäeurotkaan eivät pitäisi plussalla.

Mutta nautin nyt minkä ehdin. Jos tämänkaltaisia kuukausia tulisi putkeen kymmenen vuotta, niin varallisuus kertyisi sinä aikana 184 000 euroa. Ja oikeastaan enemmänkin, kun lainanmaksussa korkojen rooli pienenee ja lyhennysten kasvaa.

Kiva kiva!





4.9.2018

Osakesäästötili tulee: mitä merkitsee kaltaiselleni piensijoittajalle?

Maan hallitus suunnittelee osakesäästötiliä toteutettavaksi vuodesta 2020 alkaen. Tässä seuraa pohdintaa mitä tuo ehkä merkitsee piensijoittajan - ja ennen kaikkea minun - kannalta.

Käytännössä:
  • Kyseisellä tilillä olevien sijoituksien tuottoja ei veroteta osakkeita myydessä tai osinkoja saadessa, vain vasta kun eurot nostaa ulos.
  • Vastapainona myöskään tappiota ei pääse vähentämään ennen kuin tilin lopettaa.
  • Maksimirahasumma jonka tilille voi laittaa on 50 000 euroa. Tosin tuo summa voi käsittääkseni kasvaa niin suureksi kuin kasvaa, kunhan uusia euroja ei sijoiteta.
Mitä tämä merkinnee kaltaiselleni piensijoittajalleni. Tässä pohdintaa.

Voiko nykyisen tilin siirtää sellaisenan osakesäästötiliksi? Minulla on Nordeassa 43 000 euron edestä osakkeita ja ETF:fiä. Olen itse sijoittanut 35 000 euroa. Kätevää olisi, jos tuon voisi 1:1 siirtää "osakesäästötiliksi". Sitten voisin vielä lisätä 15 000 euroa, jonka jälkeen sitten raja olisi täynnä ja tarvitsisin vaihtoehtoisen tilin.

Toinen vaihtoehto on, että osakesäästötili tarvitsee aloittaa nollasta. Se olisi kyllä selkeää, mutta tulisi hankalia valinnan paikkoja. Myynkö nykyisiä omituksia ja maksan voitosta verot, vai sijoitanko vain uudet eurot osakesäästötilille. Toisaalta minulla kestäisi ainakin viisi vuotta saada osakesäästötilille tuo 50 000 euroa, joten menettäisin merkittäviä etuja.

Selvää on, että tässäkin mallissa ainakin miinuksella ja +/- tilanteessa olevat osakkeet ja rahastot kannattaisi myydä. Sitten siirtäisi eurot osakesäästötilille, ja ostaisi vaikka samoja osakkeita takaisin. Sen jälkeen verotus siirtyisi eteenpäin ja osingot voisi sijoittaa uudelleen veroja siinä vaiheessa maksamatta.

Ongelman muodostavat kovasti tuotolla olevat osakkeet. Stora Ensoa olen ostanut alle 2000 eurolla, nykyarvo on 4300. Jos tuon myisin, maksaisin veroa päälle 700 euroa.  Noin 25 % veroetu toisi esimerkiksi satasen osingolla (tänä vuonna sain osinkoa muutaman euron päälle satasen ennen veroja) 25 euroa veroatua vuodessa. Eli menisi noin 28 vuotta ennen kuin olisin plussalla.

Luultavasti osinkojen nousu tiputtaisi aikaa ehkä puoleen, mutta eipä tuo silti kovinkaan hyödylliseltä minun kannaltani vaikuttaisi.

Näkevätkö pankit tilaisuuden rahastaa? Tässä on kuvion ehkä isoin riski. Esimerkiksi nykyisellä noin 1200 euron vuotuisilla osakkeillani osinkojen saaminen verottomana toisi minulle jonkin 250 euroa enemmän tilille. Ihan tuo ei summaudu, sillä amerikanmaalla osa osingoista peritään verona sinnepäin.

Noh, mitäs pankki voisi laskeskella salaa itsekseen. Asiakas sa hyötyä 250 euroa vuodessa. Jos tilinhoitomaksuna otettaisiin vaikkapa vitonen kuussa, niin se olisi vuodessa 60 euroa pankille ja edelleen 190 euroa veroetua.

Tuohon kun yhdistää jonkinmoisen semikartellin siten, että kukaan ei tarjoa tätä maksuttaa, niin pakkohan siitä olisi lopulta jotain maksaa. Halusi tai ei.

Käytännössä lopputulema on, että monilla on ainakin kaksi sijoitustiliä. Uusi osakesäästötili, ja mahdollinen vanha tai edellisen ylittävien eurojen osuus.

o o o

Summa summarum

Onhan se nyt ollut kummallista, että veroja sijoitustoiminnan tuloista kerätään heti tai myöhemmin lähinnä piensijoittajilta. Hyvä juttu, että tältä osin esimerkiksi rahastot ja suora sijoittaminen asetetaan verojen kannalta samalle viivalle. Onhan se tyhmää jos verotus ohjaa sijoituspäätöksiä.

50 000 euron raja on aika hatusta vedetty. Varmaan ovat laskeneet, että se herättää vähiten kritiikkiä. Raja voi tietty teoriassa nousta ajan myötä, muttei kyllä välttämättä hetkeen.

Jos ja kun tämä näyttää menevän eteenpäin, niin ryhdyn valmistautumaan sijoitustilin saapumiseen. Järkevintä olisi saada tuonne tilille mahdollisimman nopeasti 50 000 euroa, jonka jälkeen voisi jäädä odottamaan että (tehostettu) korkoa korolle ilmiö tekee temppujaan ja keskittyä sijoittaman loppuvarallisuutta muilla keinoin.

29.8.2018

Kiireinen elokuu: ei aikaa seurata sijoitusmaailmaa, mutta automaattiset ostotoimeksiannot auttavat

Elokuu on aina jotenkin ihan täysi kuukausi. Tarvitsee hakea lasten kanssa rytmiä syksyyn, on loputtomasti kaikkean pientä hommattavaa ja töissäkin vauhti kiihtyy. Ei ole aikaa seurata pörssejä - eikä blogata. Onneksi ovat automaattiset ostotoimeksiannot.

Toissa viikolla ostin 23 osaketta Fordia hintaan 9,40 dollaria osake. Viime viikolla oli sitten Lehdon vuoro, jota ostin niin ikään 23 osaketta, hintaan 8,05 euroa.

Eipä noista nyt mitään kummoisempaa uutta sanottavaa ole. Hinta/laatu-mielessä mielestäni kohtuullisesti arvostettuja yrityksiä joita olen päättänyt ostaa jos kurssi laskee. Sitten kurssi on laskenut, ja minä olen ostanut.

Kumpaakin omistan nyt sellaisella 1300-1500 eurolla. Lisää voisin vielä ostaa, mutta minulle myös sopisi jos yrityksen oma kurssien kuoppa olisi tässä. Yritän vältellä sitä, että yksittäisen yrityksen osuus olisi liian iso sijoitussalkussani. 1500 eurolla ja 60 000 euron sijoitusvarallisuudella ollaan 2,5 % osuuksissa. Tosin jos kurssi lähtee nousuun, niin sitten suhteellinen osuus kokonaispotista kasvaa. Mutta se on positiivinen ongelma.

Enemmän kuin arvonsa tuplanneet Neste ja Stora Enso huitelevat edellisessä pohdinnassa omissa luvuissaan, 6-7 % tienoilla kokonaissijoitusvarallisuudestani. Ei tuo niin paljoa huoleta, että mitään myisin, mutten myöskään osta kyseisiä yrityksiä lisää.

19.8.2018

S-osuuskauppojen pääoman palautukset: mitä olen koostunut ja miten tästä eteenpäin?

Olisikos ollut vuonna 2014 havahduin - kiitos monien blogien - siihen, että sitä voi kuulua myös useisiin S-osuuskauppohin. Osa osuuskaupoista maksaa omistajilleen tuloksestaan osuusmaksun korkoa ja pääoman palautusta, käytännössä vähän niin kuin osinkoa. Verotus tälle on jonkin verran osinkoverotusta kevyempi. Puhun tästä eteenpäin vain pääoman palautuksesta.

Olin valmiiksi HOK-Elannon jäsen. Liityin sitten useisiin osuuskauppohin, lähtien suurinta pääoman tapautusta maksavista. Nyt on aika luoda välikatsaus tilanteeseen.

hinta2015201620172018
KPO10020202020
PKO10012121212
OK suur-savo10012101010
Turun osuuskauppa10010101010
Eepee1002020206
Suur-Seudun Osuuskauppa (SSO) 10010665
HOK Elanto100101010
Varuboden-Osla10010
Yhteensä104888863

Ohessa on taulokko siitä, kuinka paljon olen saanut pääomanpalautusta vuosien varrella. Ensimmäisenä vuotena pääoman palautuksia tuli peräti 104 euros, sittenmmin summa on tippunut "enää" päälle 60 euroon.


Kun olen sijoittanut 730 euroa (HOK Elanto nosti osuuden arvoa 30 eurosta sataan), niin vuotuiset tuottoprosentit ovat olleet 14,2 %, 12 %, 12 % sekä 8,6 %.

Kokonaisuudessaan olen saanut pääoman palautuksia 343 euroa, eli 46,9 % sijoittamastani pääomasta.

Onhan tuo ihan älyttömän hyvin ottaen huomioon, että sijoitus on käytännössä riskitön. Pääoman voi menettää käytännössä vain jos S-osuuskunnat menevät konkurssiin. Silloinkin voisi saada osan takasiin kiinteän omaisuuden kuten liiketilojen myynnistä. 

Johtopäätelmiä


Pääomanpalautukset ovat pienenemään päin. Osasyynä ovat varmaan kaltaiseni useaan osuuskuntaan liittyneet. Suunta on, että pääoman palautusten sijaan omistajia palkitaan korkeammilla bonuksilla. Tavallaan tuon ymmärrän, toisaalta tuo palkitsee omistajia epätasaisesti vaikka sijoitettu pääoma on kaikilla sama.

Tuotto on edelleen hyvä. Ei minulla ole mitään hoppua irtautua, enkä parempaa tuottoa muualta (helpolla ja pienemmällä riskillä) saisi.

Tarvitsee seurata pääoman palautuksia vuosittain. Varuboden-Osla maksoi ensin 10 euroa vuodessa, sitten lopetti maksut ja tämän huomasin vasta parin vuoden kuluttua. Olisin voinut reagoida aikaisemmin. Tästä aasinsiltana seuraavaan kohtaan.

Vaihda osuuskuntia tai ota rahat pois jos pääomanpalautuksia ei makseta. Tämä vaatii toki säätämistä. Kesällä kävin Pohjois-Karjalaisessa Prismassa vaihtamassa Varuboden-Oslan Pirkanmaan osuuskauppaan. Virkailija oikein yllättyi, "että mitä, eivät maksa osuuspääoman korkoja?"

Noh, ensimmäinen posti minkä Pirkanmaan osuuskaupasta sain, oli, että lopetamme pääomanpalautukset. Uutena omistajana en ilahtunut. Eli pitää nyt tsekata mikä osuuskauppa maksaa parasta korkoa ja jonka omistaja en ole, ja piipahtaa Prismassa käydessä myös pankin puolella.

On ihan mahdollista, että pääomanpalautuksia aletaan maksamaan myös kasvavia määriä. Tuulet voivat kääntyä. Kun on vähemmän rahoja tarjolla, kiinnostus useisiin jäsenyyksiin laimennee. Sitten tilanne voi muuttua. 

o o o

Itse aion pitää euroni S-osuuskaupoissa hamaan ikuisuuteen, kunhan nyt tyyliin yli 5 % saisi takaisin pääoman palautuksina. Mutta pitää aina heinäkuussa muistaa katsoa mikä on pääoman palautusten tilanne, ja tehdä joko vaihtoja osuuskaupasta toiseen, tai jopa ottaa "tuottamattomat eurot" muuhun käyttöön.