UA-52254593-1

29.10.2017

Allekirjoitaneen sijoitusvaralisuus versus kaikkien maailman ihmisten sijoitusvarallisuus - kumpi voitti?

Törmäsin Piksu-blogissa mainintaan Allianzin Global Wealth Reporttiin, siis selvitykseen gobaalista varallisuudesta. Raportti on kiinnostava, mutta käytän sitä nyt vain mittarina vertailla itseäni muihin.

Vastuuvapausklausuulina tähän väliin: Kansainvälisissä vertailuissa etenkin eläkkeet heiluttavat tilastoja. Joissain maissa eläkepuoli on kiinni henkilökohtaisessa varallisuudessa, Suomessa tulevista eläkkeistä ei näy euroakaan omassa varallisuudessa.


Kuvassa on kaksi muuttujaa. Keskiarvo finanssivarallisuudesta, sekä keskimmäisen asukkaan varallisuus. Keskiarvo kertoo etenkin paljonko varallisuutta on, mediaani taasen vähän myös siitä, miten tasaisesti tuo varallisuus jakautuu. Jos huoneessa on yksi joka omistaa miljoonan ja yhdeksän jotka eivät omista mitään, niin keskiarvo sanoo, että kaikilla on tilillä 100 000...

Allekirjoittaneen 60 000 euron sijoitusvarallisuus on summa, jolla ei vielä henkseleitä paukutella.  Olisin tuolla listalla jossain taaemmassa jälkijoukossa: ranskalaisten ja italialaisten tasolla, takana tosin Saksan ja Suomen kaltaisia maita.

Mediaanin suhteen olen korkeammalla. Yläpuolella ovat vain sveitsiläiset ja belgialaiset. Japanilaiset ja hollantilaiset ovat siinä samoilla tasoilla herkuilleperson valtion kansalaisten kanssa, ja muu maailma on taaempana.

Suomalaiset ovat kyllä listalla todella alhaalla. Keskimäärin noin 30 000 euron sijoitusvarallisuus, ja keskimmäisellä on varallisuutta vajaat 20 000 euroa.

Mutta tosiaan, kun listalla eivät ole asunnot, eivät eläkkeet eikä kohtalaisen vauras julkinen sektori, niin alhaisen sijoituksen ymmärtää. Mutta silti: pieniä ovat summat, ja joustonvara elämässä on siten valitettavan pieni. Olisi kyllä kaikin puolin hyvä jos suomalaisilla olisi enemmän varallisuutta, ja sitä kautta työstä tai yhteiskunnan tulonsiirroista riippumatonta tuloa.

27.10.2017

Kun Nokia romahtaa niin minä ostin (ihan vähän) lisää


Eilinen oli huono, huono päivä Nokian osakkeelle. Liikevaihto on laskussa. Tästä pääsee Taloussanomien uutiseen, jossa on asiasta lisää.

Laskeneen liikevaihdon sijaan luulisin, että sijoittajat pelästyivät sitä, että laskua oli juuri verkkoliiketoiminnassa, joka on Nokian suurin osa (ja jonka tulevaisuudennäkymät ovat aika nihkeät).

Toisaalta liikevoitto kasvoi vuoden takaisesta. Eli vähemmän liikevaihtoa, mutta enemmän viivan alle. Sinällään siis oikeansuuntaisia toimia. Mutta tietty jatkuessaan tuo tie ei voi olla vaikuttamatta myös tulokseen.

17 % tiputus vei myös minun Nokia-omistukseni miinukselle. Reagoin tähän ostamalla 50 osaketta lisää, hintaan 4,21 euroa kappale. Eli tyylini mukaisesti pienin ostoin. Kokonaisnokiaomistukseni on nyt 830 osaketta, kokonaisarvoltaan nykyhinnoin vajaat 3500 euroa.

Ehdotetulla osingonkorotuksella 0,19 euroon osinkosummani tulee olemaan ensi kesänä ennen veroja 157,7 euroa. Eipä tämä nyt tähän asiaan liity, mainitsenpahan vain.

24.10.2017

Töissä oli tylsä palaveri, joten ostin Cityconia

Otsikko on hieman raflaavampi kuin ehkä asia nyt oikeasti onkaan, mutta töissä oli eilen tylsää palaverissa. Niinpä vilkaisin sijoituksia, ja palkitsin itseni spontaanilla miniostoksella Cityconia. Ostin 50 osaketta kappalehintaan 2,114 euroa. Eli hieman päälle satasella.

Cityconin kurssi on ollut kevyesti laskusuunnassa, ja omat omistukseni olivat jonkun nelisen prosenttia miinuksella. Kokonaissumma on edelleen vajaata tuhatta euroa, eli kovinkaan isoa osaa Isosta Omenasta en omista.

Tämä ostos tuli tyystin ohi ostolistojeni. Siellä on huomattavasti alhaisempi summa jolla Cityconia lähtisin lisää ostamaan. Laskettakoon tälläinen miniostos spontaaniin karkkipussin ostamiseen. Teki mieli, annoin intohimoilleni vallan.

Aiempaa pohdintaani Cityconista löytyy täältä.

22.10.2017

Tinder sijoituskohteena?


Onko suosikkilehteni nykyään Helsingin Sanomat, jota olen lukenut noin aina? Tai yhteiskunnallisesti isojen juttujen perässä oleva Suomen kuvalehti? Nuoruuteni suosikki ja edelleen seuraamani Urheilulehti (aiemmin myös Urheilusanominan tunnetta)? Joku niistä sadoista lehdistä joita pääsen lukemaan työpaikan tunnusten avulla padillä (ja joita en ikinä muista lukea)?

Ehei, suosikkini alkaa olla Osakesäästäjien keskusliiton Viisas raha! Selkeästi kirjoitettuja yritysanalyysejä ja taustapohdintaa sijoittamisesta. Luen lehden varsin tarkoin, ja olen ottanut tavaksi myös jotain sen innoittamana bloggaamaan.

Tällä kertaa huomioni kiinnitti Match Groupin esittely. Kyseessä on deittifirma jolla on repertuaarissaan Tinder sekä noin 30 muuta verkkopohjaista deittailusivustoa.

En lähde varsinaisen yritysesittelyn tielle, se kun lehdestä löytyy. Pikaisesti vain totean, että amerikkalainen yritys, 1,2 miljardin liikevaihto, kova kasvutahti, P/E päälle 35 (eli kova kasvutahti on sisällä hinnassa).

Mutta itse asiaan. Tinderiin en tutustunut niinä aikoina kuin vastaavia palveluita käytin. Monia muita käytin. Ah kuinka minua ärsyttikään kun maksumuuri tuli vastaan. Toisaalta deittipalvelu on sellainen asia, josta monet ovat valmiita maksamaan. Minäkin joskus.

Jos hitusen romantisoi, niin minkä arvoista on, jos tapaa jonkun, jonka kanssa viettää lopun elämäänsä? Onko kymppi kuussa liikaa? Tietty jokin summa on jo liikaa, mutta voi olla, että alassa on hieman samaa kuin vaikka lemmikkieläinbisneksessä. Jos tarjoaa hyvää palvelua isin ja äidin pikku karvaturrimussukoille, niiin siitä hyvästä on valmis myös maksamaan.

Haasteita löytyy. Ja haasteet ovat se syy miksi March Group ei ole ostolistallani, ainakaan tällä hetkellä.

Ensinnäkin kyse on kriittisestä massasta. Täsmälleen sama logiikka jyllää kuin sosiaalisen median kanavissa. Se pärjää, jossa porukka pyörii. Kilpailua on, mutta jos joku onnistuu erottumaan muista (kuten Tinder viime vuosina), niin sitten saa etua jota muilla ei ole.

Tätä kriittistä massaa voi vokotella mainostamalla (Vähän huumorilla: Onko joku nähnyt Eliittikumppanin mainoksia? Minua aina suretti se hotellinjohtajaneito, joka miltei vuoden kertoi kaipaavansa seuraa. Vaikka oli Eliittikumppanissa ilmeisen aktiivinen jäsen, oli televisiomainoksissa ja oikein tyylikkääniloinen tapaus vaikutti olevan.), mutta helppoa se ei ole.

Toinen muuttuja ovat kasvun rajat. Jos ja kun vain deittipalvelu verkossa on yrityksen toimiala, niin se on aika kapea sektori. Myönnettäköön, löytyyhän maailmasta miljardeja sinkkuja. Mutta silti, seinät ovat olemassa. Bisnes voi kasvaa, mutta se on kapean alan bisnestä.

Kolmas riski on merkittävin: yllärikilpailijat. Kuvitelkaa seuraavaa: Match Groupin toimitusjohtaja on aamukahvilla ja avaa Facebookin. Siellä on isolla, että juuri tänään Facebook lanseeraa Facebookiin nojaavat deittipalvelun. Siitä alkaen kaveri olisikin melkoisissa haasteissa toimialan muuttaessa muotoaan.

Ei tuo tietenkään varmaa ole, mutta uuden ajan jäteillä Facebookilla ja Googlella on tapana odotella, että jokin suunta on tarpeeksi iso, ja sitten se yritetään ottaa ryminällä haltuun. Onnistuminen ei kuitenkaan ole varmaa, eivät Googlen yhteisöllisyyspalikat ottaneet tuulta alleen vaikka Google päällään seisoi.

Jälkimmäiseen liittyy myös merkittävin potentiaali. Jos Tinder onnistuisi kasvamaan samanlaiseen rooliin deittailusuunnassa kuin Google on haussa tai Facebook on yhteisöllisyydessä, niin pelkkä sen olemassaolo estäisi kilpailijoita nousemasta suuriksi. Silloin ihan mikä tahansa nykyhinta osakkeesta olisi ihan liian vähän.

o o o

Kuten tuli todettua, Match Group ei ole omalla ostolistalla. Osakesijoituksissani on kyllä yksi puute. En omista ns. uuden ajan jättejä kuin indeksirahastojen kautta. Eli verkossa pyörivät palvelut, robotiikka jne. eivät ole edustettuna sijoituksissani. Riski on, että olen sivussa tulevan vuosikymmenen suurimmasta kasvusuunnasta.

Niinpä olen katsonut Tinder-henkisesti sillä silmällä muun muassa robotiikkaan satsaavia rahastoja. Palaan tähän toiste. 

15.10.2017

Ensimmäisen kerran ikinä: allekirjoittaneen varallisuuden muutos, välikatsaus 10/2017

Tervetuloa uuden äärelle. Olen viime aikoina miettinyt omia seurantojani. Neljännesvuosittain olen tarkastellut sijoitusvarallisuuttani. Vaan siinä ei tule huomioitua kokonaisvarallisuutta, eli myös lainojen lyhennyksiä tai säästötilille sijoitettuja euroja.

Niinpä tästä lähtien teen myös toisen neljännesvuosiseurannan. Siinä käyn läpi allekirjoittaneen varallisuuden muutoksen, huomioiden sijoitusten lisäksi myös muun varallisuuden muutoksen.

Tässä on kuva kokonaisvarallisuudestani. Kun ynnää kodin, mökin, sijoitusvarallisuuden sekä säästötileillä olevat eurot, minulla on varallisuutta hieman vajaan 368 000 euroa. Olisipa näin.

Vaan syytä on ottaa lukuun myös velat, joita löytyy noin 138 000 euroa.

Kun nämä ynnää yhteen, niin teoriassa minulla on varallisuutta noin 230 000 euroa. Se on ihan hyvin. Valitettavasti se on myös väärin: asuntoa olisi vaikea myydä, joutuisi maksamaan veroja, osakkeista tulisi niin ikään veroseuraamuksia jne. Eli varmaan tuosta hyvä siivu häviäisi jos kaiken myisin, ja sitten olisin koditon ja asunnoton.

Mutta se yleisistä luvuista. Olennaista on kuitenkin se, mikä on ollut muutos viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nyt siihen, kuvan voimalla, tietty.

Tässä on kuva tuosta 6000 euron varallisuuden kasvusta. Lainat lyhenivät vajaat 1800 euroa ja sijoitukset tuottivat päälle 1300 euroa. Kivoja lukuja Merkittävimmässä roolissa ovat kuitenkin sijoituksiin tai tileille laitetut eurot, vajaat 3000 euroa.

Varallisuuteni kasvoi noin 2000 euroa kuussa, joista tonni tuli pienemmistä kuluista kuin menoista.

Tämä on hyvin, paremmin kuin luulinkaan. Tilanne voi tosin olla ensi kerralla toisin. Kesällä sain näet lomarahoja ja sijoituksetkin tuottivat kivasti. Voi tulla vuosineljänneksiä että on vähemmän mitä säästää, ja sijoituksetkin tuottavat miinusta. Lainat nyt lyhenevät tasaiseen tahtiin.

o o o

Kaikkineen täytyy todeta, että varallisuutta kertyy näemmä kivaan tahtiin. Jos menisi tähän malliin koko vuosi, niin varallisuutta kertyisi miltei 25 000 vuodessa. Se on neljässä vuodessa 100 000 euroa, vuosikymmenessä 250 000 euroa ja niin edelleen...

Puolen miljoonan pääoma, joka on ihan erään kollegaboggaajan blogin nimi, olisi siis semmoiset 11 vuotta. Ideaalitilanteessa vähemmän, koska sijoitusvarallisuuden kasvaessa se myös tuottaa enemmän.

12.10.2017

Osinkojen välikatsaus 10/2017: Ennätyssummia tavoitellaan

Omien valintojen tulosten seuraaminen on kivaa. Lisäksi se on järkevää, sitä pitää paljon paremmin kiinni omista valinnoista, kun seuraa ja pohtii niitä säännöllisesti. Niinpä päätin tarkastella aiempaa tiiviimmin osinkojeni tilannetta. Sitä en vielä tiedä teenkö jatkossa näin kuukausittain tai muutaman kuukauden välein.

Tässä on kuva allekirjoittaneen saamista osinkoeuroista kuukausittain. Vaihtelua on melko paljon, ja maalis-kesäkuussa taulukossa näkyvät muutamien isojen suomalaisten yritysten osingot. Loput viisi kuukautta koostuvat lähinnä neljä kertaa vuodessa osinkoa maksavien, pääosin amerikkalaisten yritysten osingoista.

Kuukausitalossa osinkoja on tullut 109 euroa per kuukausi. Tämä siis verojen jälkeen. Keskiarvo laskee vähän kun loppuvuonna on hiljaisempaa.

Tässä on kuva vuositason osingoista. 1000 euron raja meni jo rikki, samoin toissavuoden osinkomäärät. Käytännössä olen hieman lähempänä viime vuoden tasoa, sillä seuraan tilille tulevia euroa. Osasta jenkkiosakkeita veroja lähti viime vuonna vasta jälkikäteen.

Olettaisin, että osinkosumma noussee vielä ehkä 150 eurolla. On siinä ja siinä meneekö 1200 euron raja rikki.

o o o

Pidän osingoista. Sielulle tulee niistä lämmin olo. Joku muu tekee työtä, ja minä saan siitä hyvästä euroja. Se on hieno juttu se.

Päälle tuhannen euron osinkosumma on jo hyvin. Suurin osinkojen kasvutahti lienee väliaikaisesti taittunut, kun en näillä hinnoilla oikein löydä uutta ostettavaa. Toisaalta olen ostellut lisää osakkeita pitkin tätä vuotta, joten ensi vuonna summa lienee isompi jo ihan tuon seurauksena.

8.10.2017

Neljännesvuosikatsaus 10/2017: vihdoinkin yli 60 000 euroa sijoitusvarallisuutta!

No kun tarpeeksi yrittää, niin joskus kohdalle osuu. Sijoitusvarallisuuteni on nyt arvoltaan päälle 60 000 euroa. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin 62321 euroa. Olen tätä hetken jo odotellut, sijoitusvarallisuuteni on ollut 50-60000 euron välissä tätä ennen kuudessa neljännesvuosikatsauksessa.


Tässä on kuva sijoitusvarallisuuden kehityksestä kolmen ja puolen vuoden ajalta. Viimeisen kolmen kuukauden aikana sijoitusvarallisuus kasvoi 2577 euroa. Tästä noin puolen, 1250 euroa, tuli uusista sijoituksista ja toinen mokoma sijoitusten arvon muutoksesta.


Tässä kuvassa on sitten kuvattu vuosineljänneksittäin arvonmuutos. Punainen palkki kertoo arvonmuutoksesta, eli mihin suuntaan pörssit ovat vaeltaneet ja minkä verran osinkoja on tullut. Sininen taasen kertoo summat minkä verran olen sijoittanut lisää kyseisenä aikana.

Tästä voi jo nähdä, että 2014-15 sekä sijoitin paljon, että tuotto oli hyvää. 2015-16 tuotto oli pääosin miinuksella, mutta sijoitin ihan hyvää tahtia. Vuosi sitten keväällä jopa otin hieman rahaa muuhun käyttöön. Siitä lähtien tarjolla on ollut maltillista tuottoa ja maltillisia lisäsijoituksia.

Punainen eli arvonmuutos-palkki muuten pikku hiljaa kasvaa osin myös kasvavien osinkotulojen ansiosta. Eli vaikka pörssiarvot pysyisivät paikallaan, pientä nousua olisi osinkojen seurauksena.

Sitten kuvista kenties olennaisimpaan. Tässä on esitetty paljonko olen sijoittanut, ja mikä on ollut sijoitusten tuotto. Käytännässä näyttää siltä, että isoin varallisuuden kasvu tuli aika nopealla pyrähdyksellä 2015-16. Sen jälkeen sekä kasvutahti että sijoitustahti ovat olleet mukavan tasaisesti nousussa, ilman suurempia heiluntoja.

Vielä yksi kuva, kun nyt vauhdissa olen. Tässä on kuvattuna euroina paljonko sijoitaminen on "tuottanut". Tämä on periaatteessa äskeisen kuvan osa, palkkeina ilmaistuna. Eli minkä enenmmän on varallisuutta, ja joka uuppuisi, jos ei sijoittamista harrastaisi. 

Plussalla olen nyt tuollaiset 18 000 euroa. Eli vaikka romahdus veisi maanantaina sijoitusvarallisuudestani miltei kolmanneksen, olisin omillani.

o o o

Tällä hetkellä sijoittamiseni on maltillista. Osakkeiden arvostus tuntuu korkeahkolta, minkäänlaisia kuoppia ei ole tullut joka olisi syy käydä ostoksilla.

Sen verran olen oppinut vuosien varrella, että odottelen vaan. Ei tässä mitään menetä vaikka penkillä jonkun aikaa istuisi.

Lisäksi minulla on työn alla bloggaus liittyen kokonaisvarallisuuteeni. Minä kun omistan muutakin kuin osakkeita, ja jos en laita ylimääräisiä euroja sijoitustilille laitan ne sitten säästötilille. Ryhdyn sijoitusvarallisuuden lisäksi siis seuraamaan koko taloudellista kuviotani, mukaan lukien lainojen pienentymisiä.

7.10.2017

Uniper, Fortum, hiili palaa ja ilmoitus Hesarissa

Hetkeksi meni sormi suuhun kun tämän bloggauksen otsikkoa mietin. Sitten pääsin elämässä eteenpäin. En liene ainut joka huomasi eilisessä Hesarissa Uniperin ilmoituksen, jossa sanottaisiinko kauniisti ilmaisten, ettei tykätä Fortumista.

Tässä kyseinen ilmoitus:


Asiasta kirjoitti eilen Talouselämä. Eilisessä Hesarissa oli myös Uniperin yhden tehtaan johtajan haastattelu höystettynä Uniperin toimitusjohtajan kommenteilla.

Jos hetken irroittelee, niin veikkaan, että jossain suomalaisessa mainostoimistossa on soinut maanantaina puhelin ja ovat päässeet pikaisesti hommiin. Katsokaa nimittäin ilmoitusta tarkkaan, verkkosivun osoite punaisena mustalla, surkea kontrasti myös kaikessa muussa tekstissä, eikä tuossa oikein edes ole sisällöllistä pointtia. On ollut hätä.

Mutta itse asiaan. Olen viikon mittaan miettinyt muutakin kuin Fortumin mahdollisia yrityskauppoja, mutta olen miettinyt myös sitä. Ja riskiltä tuo tuntuu. Huomioita

Satsaus kivihiileen on yllättävä veto yritykseltä, joka on yrittänyt satsata ympäristöystävälliseen suuntaan. Hiilenpolttoa pyritään yleisesti ottaen vähentämään, koska se nyt tappaa porukkaa kovaa tahtia. Heti kun voidaan, se kielletään. Riskiä on.

Olettaisin, että tässä kohden olennaisinta on hinta. Fortum on saamassa heikosti kannattavaa mutta suuriliikevaihtoista toimintaa. Liikevaihto vajaat 70 miljardia, tulos ennen veroja jonkin verran päälle puoli miljardia. Eli jotain alle prosentin voittoa takoo, ei ole kummoinen sampo josta takoa (huomatkaa viittaus niin mytologiaan kuin pörssiyritykseen, olen siitä ylpeä).

Tästä syystä firman voi saada kohtuuhinnalla, ja jos 70 miljardisen liikevaihdon onnistuu kääntämään voitollisemmaksi, niin sitten olisi kivaa se. Esimerkiksi 8 % liikevoitolla 70 miljardin liikevaihdolla tienaisi 5,6 miljardia. 

Veikkaan, että hinta ja vain hinta on syy siihen miksi Fortum Uniperiä tavoittelee. Lisäksi yritystä voitaisiin varmaan yrittää pilkkoa (joka muuten on yksi vihamielisen yritysvaltauksen tunnusmerkeistä, josta Fortumia syytellään), joka voisi parantaa tai selkeyttää tilannetta ostajan kannalta.

Lisäksi hiilellä on roolia vielä vuosikymmeniä, vaikkakin toivottavasti pienenevä sellainen. Hiipuvakin suunta voi olla kannattava suunta.

Mutta riskit eivät lopu tähän. Uniperin toinen kivijalka on kaasu, joka tulee Venäjältä. Tätä kautta Fortumista tulisi yksi Nord Stream kakkosen omistajista. Lisäksi omistuksessa on joitain kaasuvoimaloita Venäjällä.

Vähän mietityttää, että monellako raajalla Fortum yrittää halailla Venäjän energiapolitiikkaa? On energiantuotantoa Venäjältä, on kummallinen ydinvoimalalehtolapsi Suomessa ja nyt hankittaisiin vähän lisää tuotantoa Venäjältä sekä osa kaasuputkea Venäjän ja Euroopan markkinoiden välistä.

Noh, ei pidä liikaa kiviä heitellä. Venäjä on alueellisesti iso tekijä, etenkin energiapolitiikassa. Ja satsaus Venäjän suuntaan on halvempaa (koska on se poliittinen riski), mutta jos riskit eivät toteudu, niin voipi olla taloudelisesti kovinkin kannattavaa.

Lisäksi tässä kasvatetaan riskiä myös Saksan poliittisten heilahteluiden suhteen. Millä aikataululla kivihiilen käyttöä rajataan ja miten ehtoja tiukennetaan? Tämä on tosin riski vain puolittain, sillä on selvää, että mahdollisimman pian ja heti kuin voi. On siis tiedossa jo.

Edellisten lisäksi Uniperilla on vesi- ja ydinvoimaa. Siltä osin yritys on linjassa nykyfortumin kanssa, silläkin on vesi- ja ydinvoimaa.

o o o

Itse en oikein tiedä mitä asiasta ajatella. Omistan Fortumia jollain 700 eurolla, joten omistajana en paljoa huolta kanna. Vakaavaraisesta "kassa pursuaa" tilanteesta Fortum on suuntaamassa tielle, jossa joituu taistelemaan kannattavuuden kanssa. Eli kasvattaa liikevaihtoa, ja pienentää liikevoittoa. 

Sinällään tuo tie voi viedä parempaan tilanteeseen - voiton mahdollisuus kasvaa. Mutta niin kasvaa myös korpivaelluksen riski.

Tämän piti olla viisasteleva bloggaus siitä, että Uniper on hätiköinyt lehtimainoksiensa kanssa. Vähän kasvoi.