UA-52254593-1

29.1.2015

Harrastelija-analyysiä: Nokian ja Koneen tilinpäätökset vuodelta 2014

Kaksi omistamaani kotimaista yritystä kertoi tänään tilinpäätöksistään. Kumpikin paransi tulostaan, voittojaan ja osinkoaa - ja kummankin kurssi tippui. Kyseessä ovat Nokia ja Kone, ja nyt harrastelijakatsauksia kumpaiseenkin. Olen vain silmäillyt vuosikertomuksia, käytännössä etenen ihan lehtijuttujen varassa.

Nokia


Liiketulos kasvoi 28 % ollen 524 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi 3,5 miljardista 3,8 miljardiin.

Nokian osinko on varsin alhainen vaikka nouseekin 0,11 eurosta 0,14 euroon, eli pikaisesti laskien noin 27 %. Suhteessa aamun kurssiin osinko on hieman vajaa 2 %. Sen sijaan suhteessa omien osakkeideni ostohintaani osinko on suunnilleen 2,8 %.

Ei Nokia mikään osinkokone ole, mutta onhan se kasvava ja hyvätuottoinen yritys jonka meno luultavasti vain parantuu tulevina vuosina.

Markkinoilla palkittiin tulos noin vajaan neljän prosentin kurssilaskulla. Selvästi odotukset olivat vielä korkeammalla, sillä positiivinenhan tuo tuloskatsaus oli.

Kone


Koneen kannattavuus parani. Tulos ennen veroja nousi vuodentakaisesta 275,4 miljoonasta eurosta 282,1 miljoonaan euroon. Liikevaihto nousi 2 miljardista 2,2 miljardiin. Liikevoittomarginaali pysyi entisellä tasolla, eli parantunut tulos selittyy kasvaneella liikevaihdolla.

Osinko nousi 20 %, eurosta 1,2 euroon. Suhteessa eiliseen kurssiin osinko on suunnilleen 2,8 %. Omien osakkeideni ostohintaan nähden osinkotuotto on 3,7 %

Ja kuinka ollakaan, Koneen tulos palkittiin päälle viiden prosentin kurssilaskulla.

Nokia ja Kone - samasta puusta veistettyjä?


Nokia ja Kone ovat yrityksinä mielestäni hyvin lähellä toisiaan, mitä nyt Nokia on liikevaihdolla mitattuna yli kolmanneksen suurempi. Kumpainenkin yritys kumpuaa Suomesta mutta myynnistä vain pieni osa kohdistuu kotimaahan. Kumpikin toimii globaalisti ja kilpailijat tulevat muualta kuin Suomesta.

Kumpainenkin maksaa kohtalaista osinkoa, ollen silti selvästi kasvuyritys. Kumpikin tekee kannattavaa liiketoimintaa ja onnistuu nostamaan tulostaan tasaisesti. Tosin Nokian tapauksessa tämä trendi nyt ei ole hirveän pitkä ollut, vaikkakin verkkopuoli oli kannattava myös silloin kuin luuripuoli takkusi.

Myös markkinoilla suhtaudutaan kumpaankin yritykseen hieman samalla tavoin: “hyvä menestys” on sisäänleivottu kursseihin siten, että kaikin puolin onnistunut suoritus johtaa kurssilaskuun. Itselleni tämä on myös opetus siitä että osakkeen arvossa on aina spekulaatiota mukana.

Itse omistan Nokiaa noin 1400 eurolla ja Konetta 1600 eurolla. Pieniä summia, mutta itselleni ihan merkittäviä. Piensijoittaja kun olen. Nokia-osakkeideni arvo on noussut ostohetkestä päälle 30 ja Koneen vajaa 30 %.

En suunnittele kummankaan yrityksen lisäostoja, ellei nyt tule hillitöntä pörssipudotus. Näillä näkymin pidän vain nämä omistukseni seuraavat vuosikymmenet. Pidän yrityksistä jotka sekä maksavat kohtalaista osinkoa, että kasvattavat liikevoittoaan siihen malliin, että on syytä uskoa, että kurssit ja osingot tulevat nousemaan vuosi vuodelta.

28.1.2015

Mitä välittäjiä käytän sijoittaessani?

Tässä bloggauksessa kerron välittäjistä joiden kautta sijoitan. Tämä voi olla aika turhaa löpinää jos olet vastaavan prosessin läpikäynyt ja valintasi tehnyt. Vaan tuossa pari vuotta sitten muistan googlailleeni vinkkejä siitä miten ihan käytännön tasolla edetä. Siispä saanko esitellä: omat valintani.

Handelsbanken

Oma pankkini on Handelsbanken. Se ei liity millään tavalla sijoittamiseen vaan muihin valintoihin. Aikoinaan sijoitin myös Handelsbankenin rahastoihin, mutta viimeisen vuoden aikana olen hankkiutunut eroon kaikista muista paitsi indeksisellaisista.

Kivijalkapankiksi Handelsbankenilla on hyvä valikoima indeksirahastoja. Jonkin verran rahastoja minulla siis on rahastoja edelleen Handelsbankenissa, en osta lisää mutta en myöskään ole niitä myymässä.

Handelsbankenin tehtävä sijoittamisessani:
  • hoitaa rahastoja joita olen jo ostanut
  • ei aktiivisessa käytössä

Seligson

Seligson on se välittäjä jonka suuntaan ensin käännyin kun hyppäsin eroon “siitä mitä oma pankki tarjoaa” -mallista, tarjolla on runsas valikoima matalakuluisia indeksirahastoja. Käytännössä Seligsonin avulla voi sijoittaa kattavasti koko maailmaan. Seligson sopii etenkin jos sijoitettavat summat ovat säännöllisiä, pieniä (= satasia kuussa), ja haussa on helppo keino hajauttaa. Lasteni eurot sijoitetaan vahvasti hajauttaen Seligsonin kautta.

Seligsonin tehtävä sijoittamisessani
  • ajoittaisia indeksirahasto-ostoja
  • lasten eurojen sijoittaminen

Nordnet

Nordnettiin tutustuin puolitoista vuotta sitten kun selvitin miten sijoittaa osakkeisiin. (Nordnet* on selkeä, toimiva ja suomenkielinen.

Miinusta tulee siitä, että välitysmaksut Suomen rajojen ulkopuolelle ovat tyyriitä. Sen sijaan mahdollisuus ostaa ETF-rahastoja kuukausittain maksutta on oikein hieno etu joka sitoo minut Nordnettiin.

Nordnetin tehtävä sijoittamisessani
  • hallinnoi suurinta osaa osakeomistuksistani
  • keino ostaa suomalaisia osakkeita, ja alennus ym. kampanjoiden aikana muidenkin maiden osakkeita
  • keino ostaa ETF-rahastoja tasaiseen tahtiin maksutta

Lynx

Lynx tuli mukaan repertuaariini viime syksynä. Lynx tarjoaa käyttöliittymältään hankalan mutta toiminnallisuuksiltaan hyvin monipuolisen palvelun. Isoin etu on pääsy kymmenien maiden pörsseihin, ja matalat välitysmaksut. Esimerkiksi yhdysvaltalaisia osakkeita voi ostaa 5 dollarilla (vertaa Nordnet ja 15 euroa). Tämä mahdollistaa useammat pienet ostoerät, ja siten sopivien ostohetkien odottamisen.

Lynxin kautta olen ostanut muutamia ulkomaisia osakkeita, ja rahaa on valmiina odottamassa uusia ostohetkiä. Saatan myös ostaa jollain aikataululla ETF:fiä Lynxin kautta.

Lynxin tehtävä sijoittamisessani:
  • Keino ostaa huokein kustannuksin muita kuin suomalaisia osakkeita
  • Keino ostaa muita ETF:fiä kuin Nordnetin kautta kuukausittain maksuttomasti ostettavissa olevia (tätä en ole vielä tehnyt, teoreettista)

Summa summarum

Käytännössä käyttämieni välittäjien painopiste on liukunut parin viime vuoden aikana ensin omasta pankista kattavampaa indeksirahastoja tarjoavaan Seligsoniin, sitten osakepuolelle Nordnettiin ja viime kuukausina Lynxiin.

En ole juurikaan myynyt omaisuuksiani (poislukien alun kun hankkiuduin eroon korkeakuluisemmista rahastoista). Malli on pikemminkin sellainen, että jotain kautta jo sijoitetut eurot jäävät paikoilleen muhimaan, ja uudet eurot sijoitetaan uusien välittäjien kautta.

Mallin ongelma on se, että omistukseni on hajautunutta eikä kokonaisuutta hahmota helposti. Itse en näe tätä ongelmana: yhteenveto on helppo tehdä ja omaisuuksien päivän arvolla ei nyt muutenkaan ole kuin viihdearvoa.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

23.1.2015

Miten olen onnistunut ajoittamaan suomalaisten osakkeiden ostohetket?

Viimeiset pari kolme päivää kurssit ovat loikkineet ylöspäin. Aika onnekasta että minulla ei ole rahaa ostaa mitään, koska nyt ostaminen olisi kallista.

Niinpä on hyvä hetki pohtia hyviä ostohetkiä, sillä laila teoreettisella tasolla. Pyrin ostamaan osakkeita kohtuullisella hinnalla, kuten varmaan jokainen osakkeita ostava kautta maailman. Käytännössä olen yrittänyt odotella sitä että kurssit tippuvat ainakin jonkin matkaa. Ostan mieluummin tippuvalla kuin nousevalla kurssilla, vaikka se tuntuukin ahdistavalta.

Siinäpä ylevä tavoite. Nyt tarkastelen minä päivinä olen ostanut suomalaisia osakkeita, verraten ostohetkeä Helsingin pörssin indeksiin. Käyn läpi suomalaiset osakeomistukseni, poislukien ne joista olen jo luopunut tai joiden osuus on marginaalinen (esimerkiksi Innofactoria omistan vain vähän "vetolappuhengessä").

Nokia


Kuviossa näkyy sinisellä omien omistuksieni kehitys ja viivana OMXH25-indeksi. Kannattaa huomioida että vertailukohta on siis koko pörssi, eli vertailua ei tehdä kyseisen osakkeen kursseihin.

Ensimmäisen erän Nokiaa ostin jo vuonna 2013. 15.4. 2014 tein täydentävän oston ja tuplasin omistukseni. Oston tein laskevaan kurssiin, seuraava päivä olisi ollut vielä vähän parempi mutta koko vuoden tasolla kurssit olivat tätä kuoppaa matalammalla tasolla vain pari kertaa, helmi ja lokakuussa.

Siis kohtalaisen onnistunut ajoitus.

Fortum


Fortumia ostin keväällä turhankin moneen otteeseen. Ensimmäinen kerta osui heti vuoden pohjien perään, seuraavat ostot välttelivät naapurikuoppia ja neljännellä kerralla kurssi oli taas alhaalla (alempana kuin kuvassa näkyvä yleisindeksi). Näin jälkikäteen katsottuna ostot ajoittuivat kohtalaisen mataliin hetkiin.

Kohtalainen ajoitus.

Konecranes



Konecranesia olen ostanut kahteen otteeseen. Helmikuun osto tapahtui hieman viiveellä, koko edellinen viikko mentiin alemmalla tasolla. Lokakuussa yhtiön kurssi kääntyi tuntuvasti miinukselle, ja tartuin tilaisuuteen. Jälkimmäinen osto osui aika lähelle vuoden pohjalukemia, ja painoi keskimääräistä ostohintaa alaspäin.

Kohtalaisesti ajoitettu osto.

Stora Enso


Stora Ensoa hankin äsken mainitun lokakuun kurssilaskun yhteydessä. Malttini ei ihan riittänyt, oston olen tehnyt laskuvaiheen puolillavälein. Tosin ei mennyt kuin runsas viikko ja osake ponnisti pinnalle.

Tässä kohden melkein väitän, että laskevilla kursseilla ostaminen on sopinut ainakin minulle hyvin. Alkuun ollaan miinuksella, mutta kyllä se ylämäki sieltä koittaa. Jos taas ostaisin ylämäkeen, olisi hankala sanoa mikä on se hyvä hetki olla liikkeellä.

Kohtalaisesti ajoitettu osto.

Nokian renkaat


Jätän onnistuneimmat ostot viimeiseksi. Nokian renkaita ostin kahteen otteeseen joulukuussa. Kuten kuvasta näkyy, ensimmäinen osto osui kyllä kuopan pohjalle, mutta hyvin pienen kuopan. Toinen otso taasen osui sekä kuopan pohjalle että käsittääkseni noin halvimpaan hetkeen Nokian renkaiden kurssihistoriassa vuosiin.

Onnistunut ajoitus.

o o o

Itselläni vaikuttaa toimivan taktiikka jossa kerään rahaa ja mietin mitä ostan. Sen jälkeen istun käsieni päällä ja yritän malttaa siihen että kurssit ovat laskeneet jokusen päivän ja jonkinmoinen pieni kurssilasku on meneillään. En osaa millään arvata mikä on se kuopanpohja, joten ostan kun on oltu jokin tovi miinuksella ja tuntuu siltä...

En tiedä olisiko tilanne kovinkaan erilainen jos ostaisin kun rahat ovat kasassa. Luulen että kuoppataktiikallani voin kuitenkin saavuttaa prosentin, parin pienemmän ostohinnan. Ja sitä kautta siis paremman sijoituksen.

9.1.2015

Osingot ja muu passiivinen tulo vuonna 2014

Aikamoisessa blogivireessä olen: auttaa että vuodenvaihteen jälkeen on raportoitavaa, lomien ansiosta on aikaa kirjoittaa ja vähän alkaa tylsääkin olla.


Vuonna 2014 sain osinkoa ja vastaavaa (vastaavaa on tässä tapauksessa vain HOK-Elannon pääomanpalautus) yhteensä 490,31 euroa. Veroja maksoin 117,32 euroa. Tilille, tai siis käytännössä uudelleen sijoitettavaksi päätyi pyöristäen 373 euroa.

Tuo on ihan mukavasti. Etenkin verrattuna edellisen vuoden 24 euroon nousua on tuntuvasti. Silloin tosin vasta aloittelin.

Osinkoja maksavissa “sijoitustuotteissa” on noin puolet sijoitusvarallisuudestani, toinen puolisko on pääosin osingot uudelleen sijoittavissa rahastoissa.

Passiivinen tulo vuonna 2015?


Olettaisin että osinkojen määrä kasvaa ensi vuonna parillasadalla. Ensinnäkin Ålandsbankenin asuntorahasto alkanee maksaa jotain omistajilleen, ja liityin myös pariin S-alueosuuskauppaan.

Lisäksi olen ostanut osakkeita pitkin mennyttä vuotta, joten osalta “omistuksiani” en ole ehtinyt saada viime vuoden aikana lainkaan osinkoja. Lisäksi osingot ovat jo muutamalla firmalla kasvaneet sitten ostohetken.

Vuonna 2016 olisi hyvä saada osinkosumma jo tuhannen euron tuolle puolen. Se alkaa olla jo summa jonka uudelleensijoittamisella saa aika paljon aikaan.

1.1.2015

Miten vuosi 2014 sujui sijoitusmielessä?

Väliyhteenvedot ovat sijoittamisharrastuksen hienoimpia hetkiä. Tosin olisivat varmaan surullisia ja itkuisia hetkiä jos lopputulemana olisi kymmeniä miinusprosentteja. Mutta nyt eivät ole, joten siitä iloitsen ja läpikäyn viimeistä kolmea kuukautta sekä koko viime vuotta.

Ensinnäkin, mukava välietappi täyttyi kun sijoitusvarallisuuteni on hieman päälle 40 000 euroa. Tilastointeja haittaa että aloin vasta yhdeksän kuukutta sitten maaliskuussa seuraamaan sekä sijoittamiani summia että niiden kehitystä. Nyt seuraa yhdeksän kuukauden läpikäynti.



Yhdeksän viime kuukauden aikana sijoitusvarallisuuteni kasvoi 11500 euroa. Uutta rahaa olen tänä aikana sijoittanut hieman päälle 6500 euroa (tähän listaan en täysin luota, mutta tuosta suuruusluokasta on kyse). Niinpä omistusten arvo on kasvanut noin 5000 eurolla, eli suunnilleen 17,5 %.

Tuo on oudonkin paljon, mutta kai se on uskottava. Muutamia huomioita.

Ehkä suurin selittävä tekijä on dollarin vahvistumisnen suhteessa euroon, joka on buustannut amerikkalaisia yrityksiä ja rahastoja. Tämä nyt on ilo joka voi myös liueta pois vuosien varrella, joten ei kannata liikaa tuuletella.

Lisäksi vuoden mittaa sijoittamani eurot ovat jo itsessään tienanneet jonkin verran. Tämä ei tässä tarkastelutavassa näy, joten kasvu ei ole niin suurta kuin voisi luulla.

Kuvasta huomaa muuten, että niin keväällä kuin syksyllä myös omistukset tuottivat, keskellä vuotta varallisuuden kasvu oli ainoastaan lisäsijoitusten ansiota.


Otan tähän mukaan viimeisen vuoden yhteenvedon Nordnetin salkustani. Tämä salkku edustaa sellaista kolmannesta sijoituksistani, tosin sijoitettujen eurojen määrä on kasvanut vuoden mittaan. Vuosituotto on 14 % tuntumassa, yli 8 % yli Helsingin pörssin keskituoton. Selittävänä tekijä osin tuo dollarin arvon nousu, ja ylipäätänsä se että olen sijoittanut myös muualle kuin Helsingin pörssiin.

Liukuma rahastoista osakkeisiin


Kun katselee miten sijoitusten suhteellinen jakautuminen on muuttunut, niin suunta on rahastoista osakkeisiin - osakkeita olen ostanut lisää ja rahastoja olen hieman myynyt. ETF:fien osuus kasvaa kuukausittain. Rahastoissa on mukana niin indeksirahastoja, aktiivisesti hoidettuja rahastoja kuin korkorahastoja.