UA-52254593-1

31.12.2015

Vuodenvaihteen viimeiset sijoitukset - viisi osuuskaupan jäsenyyttä

Vuosi lähestyy loppuaan. Tein sen kunniaksi vuoden viimeisen “sijoitusliikkeeni”, liityin jäseneksi viiteen S-osuuskauppaan. Aiemmin olen ollut kolmen osuuskaupan jäsen, nyt luku summaantui kahdeksaan. Osuusmaksuja olen maksanut 735 euroa. HOK-Elannon pääomankorotuksen ansiosta noiden arvo on nyt 800 euroa.

Osuuskauppojen jäsenyyksistä lyhyesti. Voit olla jäsen vaikka kaikissa Suomen osuuskaupoissa, bonuksia ei tosin saa moneen kertaan. Suurin osa, 13, osuuskauppaa maksaa osuuspääomalle korkoa. Parhaimmillaan korko on yhdeltä osuuskaupalta 20 euroa vuodessa.

Minun tapauksessani saan ensi vuonna osuuspääoman korkoja vuoden 97,5 euroa (jos kaikki pysyy vuoden 2015 tasolla). Käytännössä saan euroilleni korkoa 13,3 % Se on varsin mainiosti ottaen huomioon, että pääoman saan takaisin jos päätän erota jäsenyyksistä. Käytännössä rahat voi menettää vain jos koko S-konserni menee yllättäen konkurssiin. Ja tällöinkin voisi olettaa että irtaimistoilla ja tonteilla on jotain arvoa.

Lisäbonuksena osuuspääoman korkoja verotetaan kevyemmin kuin vaikkapa osinkoja.

Aika moni muukin on blogannut vuosien varrella osuuskaupan jäsenyyksistä, ja syystä. Suhteessa riskiin tämän parempaa sijoituskohdetta ei löytyne. Summat ovat pieniä, mutta niinhän ne useimmiten sijoittaessa ovat. Pienistä puroista on kyse, ei koskista.

Olen vinkannut osuuskauppojen jäsenyyksistä sukulaisille ja tutuille aina kun on luonteva tilaisuus. Osa on tilaisuuteen tarttunut. Aika monet ovat kuitenkin lähteneet arvioimaan sitä, onko tuo kannattavaa, eli kannattaako jokusen kympin takia käydä Prisman tiskillä.

Itseäni tämänsuuntainen ajattelu hämää. Totta on, että yksi osuuskauppa maksaa vuodessa 20 euroa ja toinen kympin. Vaan ei allekirjoittaneen satanen vuodessa ole enää pieni raha. Se on kymmenessä vuodessa 1000 euroa. Jos vielä saisin sijoitettua saapuneet eurot uudelleen keskimääräisellä 8 % tuotolla, niin kymmenen vuoden kuluttua kasassa on kasassa laskennallisesti 1450 euroa.

Nykyään vastaan tämänsuuntaisiin kommentteihin vastakysymyksillä: “Minkä tunnin aikana tienaat töissä? Mikä työpäivä on se jonka ansioista voit jäädä varhaiseläkkeelle? Mikä tentti opetti sinulle työelämässä tarvittavat taidot?” 

Listaus eri osuuskaupoista ja vuoden 2015 pääomanpalautuksista löytyy muun muassa Rahalla vapaaksi -blogista viime kesäkuulta.

Loppuun tarvitsee vielä todeta, että kyseessä ei ole minulle vain taloudellinen asia. Pidän osuuskaupan ideasta ja olen valinnut sellaisia osuuskauppoja joiden lähialueilla tulee mökkeiltyä ja kaupoissa käytyä. Olen siis ihan mielelläni osuuskauppojen taustalla, näen ne merkittävänä yhteiskunnan osana.

Se, että vielä maksavat minulle tästä hyvästä, ei haittaa.

28.12.2015

Kaksi vuotta osakesijoittamista - mitkä ovat tunnelmat?

Vuosipäivä tuli ja meni. Kukaan ei sitä muistanut. En minäkään, ja olen sentään ainut joka vuosipäivästä tietää. Marraskuussa 2013 tein ensimmäisen suoran osakehankintani pörssin kautta. Olin tätä ennen sijoittanut jonkin verran rahastoihin, mutta ilman strategiaa ja kulujen kyttäämistä.

Pari vuotta on pitkä aika. Tai sitten lyhyt aika. Riippuu siitä mistä vinkkelistä asiaa tarkastelee. En nyt käy tarkemmin läpi tilastoja, sitä varten teen neljännesvuosikatsauksia. Nyt käyn läpi tuntemuksia.

Olen voitolla runsaat 20 %, osingot huomioiden. Takana on muutamia pieniä notkahduksia, mutta pääosin pörssikurssit ovat nousseet. Olen sitten päässyt hengailemaan mukana yleisessä kurssinousussa, en siis väitä että kyse olisi omasta ansiosta tai osaamisesta. Muutoin kuin että olen tajunnut hajauttaa, joka on tarjonnut noin indeksin verran tuottoa höystettynä suotuisilla euro-dollarikursseilla.

Tähänastisen sijoitusurani voi jakaa kolmeen vaiheeseen.

(1) Alkuun olin epävarma, tein pieniä hankintoja ja mietin paljon. Ei välttämättä mitenkään huono strategia.

(2) Sain rutiinia, ja tajusin että tämähän on sekä kivaa että järkevää (“harrastus jolla tienaa”). Kävin muuta varallisuuttani läpi, ja siirsin painopistettä osakkeisiin ja matalakuluisiin rahastoihin. Ostin paljon osakkeita, vain puolittaisella harkinnalla. Onnekseni ostoajankohdat eivät olleet ainakaan umpisurkeita. Turhan usein kuitenkin raha poltteli tilillä ja sen sijaan, että olisin odottanut oikeaa hetkeä ostaa, päätin, että on oikea hetki ostaa.

(3) Kolmas vaihe alkoi viime kesänä. Liikenevä varallisuus on sijoitettu, nyt sijoituksiin menee vain ylimääräinen raha. Ja koska perheellä on isompi hankinta tulossa, liikenevää rahaa on laitettu jemmaan erilliselle tilille. Olen myös vähentänyt jäljellejääneitä kuukausiostoja..

Opetan itselleni että tämä on uusi pysyvä tilanne. Ellei lottovoitto osu kohdalle, niin tästä eteenpäin sijoittaminen merkitsee minulle joitakin satasia kuussa ETF:fien ja matalakuluisten rahastojen suuntaan, sekä joitain suoria osakehankintoja vuodessa ja osinkojen uudelleensijoittamisia.

Lopun aikaa voin seurata tilannetta, miettiä vaihtoehtoja ja seurata osinkojen kertymistä. Tämä ei ole huono vaihtoehto, tosin hieman kyllä tylsä.

14.12.2015

Lisäosto: Konecranes

Hiljainen aikani osakemarkkinoilla päättyy. BHP Billitonin ostoa seurasi Konecranes. Ostin tänään 25 kappaletta Konecranesin osakkeita hintaan 22,88. Tuplasin näin omistukseni.

Konecranes on yksi yrityksistä joka on ostolistallani, ja yksi määrittämäni raja alittui (23 euroa kappaleelta). Kun ostoon oli sauma, päätin seurata aiempia linjauksiani. Seuraava paalu on Konecranesin suhteessa 20 euron kohdalla.

Kyseessä on hyvä yritys joka tekee ihan hyvää tulosta. Kasvuakin on ollut, katsotaan taittuuko se. Hinta on tuntuvahko muttei niin kova kuin tovi, pari sitten. Isoin tulossa oleva asia on fuusio amerikkalaisen Terexin kanssa. Konecranesin omistajat pääsevät uuteen yhtiöön mukaan 40 % osuudella. Uuden yhtiön kotipaikka pysyy Suomessa.

Tämä ostos tapahtui puhtaasti velkarahalla. Minulla on nyt Nordnetin kautta sijoitusvelkaa noin 900 euroa. Kun kokonaissumma on jossain 50 000 yläpuolella, velan osuus on 2 % luokkaa. Ei siis vielä mitenkään huolestuttavalla tasolla.

Käytännössä sijoitan jo näin etukäteen ensi kevään osinkoja. Oletus on, että pörssikurssit nousevat alkuvuonna ennen osinkojen irtoamista. Velalla en suunnittele enempää sijoittavani, paitsi jos kurssit syystä tai toisesta nukahtaisivat tuntuvasti.

9.12.2015

Lisäosto: BHP Billiton

Tein eilen ensimmäisen suoran osakeostoni kuukausiin. Ostin 30 kappaletta BHP Billitonin osaketta, noin 22 dollarin kappalehintaan.

Kyseessä on vaikeuksissa oleva kaivosalan jätti, maailman suurin kaivosyhtiö. Osakkeen arvo on likimain puoliintunut. Yhtiöllä on kolme haastetta päällä samaan aikaan:
  1. Maailmanlaajuinen taloustilanne. Raaka-aineille ei ole niin paljoa kysyntää kuin aiemmin. Hinnat tippuvat, kannattavuus kärsii. 
  2. Kiinan talouskasvu hidastuu. Siis hidastuu, ei supistu. Mutta koska Kiina ostaa jonkun puolet kaikesta raaka-aineesta, niin pienikin muutos on iso.
  3. Yhtiö on sössinyt. Etelä-Amerikan kaivoksilla on pato pettänyt, kylä on jäänyt veden alle, ihmisiä on kuollut. Suuri inhimillinen katastrofi (lisätietoa mm. täällä), ja BHP joutuu ja sen näin omistajavinkkelistä myös tulee maksaa kunnon korvauksia ja paikata virheensä.
No, miksi sitten päädyin ostoon kun ylläoleva lista ei ole kovinkaan luottamusta herättävä?
  1. Kaivosala on syklinen ala. Välillä menee hyvin ja välillä huonosti. Välillä tulee sisään paljon rahaa ja välillä tehdään tappiota. Tällä hetkellä ollaan varmaan syklin heikommalla puolella, ja osakkeita saa halvemmalla. On syytä uskoa, että tämä voi muuttua.
  2. Osakkeen arvo on miltei puolittunut vuoden aikana. Kurssi on nyt samalla tasolla kuin se oli vuonna 2005. Muutaman vuoden takaisesta piikistä osakkeen hinta on tippunut vähemmän kuin kolmannekseen. Toki tämä ei takaa vielä mitään, mutta ei tässä nyt kaikkien aikojen huippuhinnoillakaan ostella.
  3. Edelliseen liittyen: painoin ostohintaani alas. Ensimmäinen ostoseräni oli 20 osaketta, toinen 22 ja nyt 30. Olen ostanut aina vaan halvemmalla ja enemmän, ja keskiostohinta on 30 euron tuntumassa.
  4. BHP Billiton on ollut varsin hyvä singonmaksaja. Tähän tullee stoppi: kannattavuus on niin kuralla että voi jäädä parit osingot tyystin väliin. Tällä ostohinnalla osinkotuotta on peräti 10 % luokkaa, mutta perusta on siis tukevasti suolla.
  5. Ennen kaikkea oletan ja toivon, että talouskasvun startatessa tämä jätti on ensimmäisen joukossa hyötymässä tilanteesta. 
BHP on salkussani Chevronin seurassa: ongelmissa oleva jättiläinen jota pyrin ostamaan huokeaan hintaan, olettaen että tilanne korjaantuu normaalimmaksi.

BHP on myös opettanut allekirjoittaneelle P/E-luvun puutteista, vaikka tiesinhän niistä jo etukäteen. Kun ostin ensimmäisen erän osakkeita päälle 40 euron kappalehinnalla, P/E-luku oli kymmenen tienoilla. Osakkeen hinta on nyt noin puolittunut, ja P/E-luku on päälle 30. Kyse on aina ennen kaikkea siitä paljonko tienataan, ja ennen kaikkea siitä, paljonko jää viivan alle.

16.11.2015

Lisätuloja: mökin vuokraaminen

Seuraa suunta josta en ole aiemmin kirjoittanut. Meillä on mökki. Koska siellä ei aina olla, mutta koska lainoja pitää aina maksaa, ryhdyimme vuokraamaan mökkiä silloin kun sille ei ole omaa käyttöä.

Mökki ei ole varustelultaan kovinkaan kummoinen. Se on kuitenkin kätevällä paikalla. Hinnoittelun suhteen olemme olleet ainakin näin alkuun maltillisia. Näin mökillä on ollut kysyntää esimerkiksi vielä marraskuussa.

Panos-tuotto -suhde vuokraamisesta ei ole erityisen hulppea. Aikaa menee, ja vähän kulujakin tulee. Onneksemme mökin huolto, avainten luovuttamiset jne. voidaan hoitaa omin ja suvun voimin.

Sitten positiivisiin puoliin.
  • Kulut eivät juurikaan nouse vuokraamisesta. Vakuutus, kiinteistövero ja lainat pitää kuitenkin maksaa, ja myös muut hankinnat mökille. Nyt niille kuluille saa jakajia.
  • Veroja tarvitsee maksaa vain voitosta. Kun huomioi suoraan vuokraamisesta tulevat kulut, vuokra-ajalle jyvitetyt kulut sekä hankintahinnan poiston, veroja joutuu maksamaan runsaan kymmeneksen vuokratuloista. Suurin osa tuloista jää siis viivan alle.
  • Vaikka per tunti tästä ei kovinkaan paljoa tienaa, kun menot on joka tapauksessa maksettu, käytännössä jokaisen vuokraeuron saa suoraan säästöön. Lisäksi se on “vain” omaa aikaa, jonka vaihtoehtona esimerkiksi roikkuisin kenties netissä tai katsoisin Netflix-sarjoja.
Miinuksiakin on
  • Vuokralaiset voisivat tehdä vahinkoa. Tähän asti ei ole ollut ongelmia, mitä nyt joku muki on hajonnut. Mutta riski on aina olemassa. Tosin mökillä ei ole paljoa mitä rikkoa, ellei nyt tahallaan tuhoa paikkoja. Ja vandalismia voisi olla myös ilman vuokrasuhdetta.
  • Spontaanit mökillemenot jäävät väliin jos se on vuokrattu. Tätä nyt on muutoinkin tehty aika vähän, joten ei ole kovinkaan iso haitta.
  • Mökki “kuluu”. Tämä on lähinnä teoreettinen mutta kuitenkin listalle kuuluva asia. Kun kyse on perinteisestä mökistä jykevine puukalusteineen, eivät vuokralaisten peput juurikaan kuluta penkkejä.
  • Mökki tarvitsee pitää melko pelkistettynä ja omia tavaroita lukittavissa kaapeissa. Tämän voi katsoa plussaksi tai miinukseksi, ei pääse mökki sotkeutumaan.
Epäsuora tavoite on löytää luotettavia vuokralaisia joille voi vuokrata mökkiä uudestaan ja välikädet välistä karsien. Tuttu vuokralainen saa vuokrata hitusen halvemmalla, me saamme enemmän rahaa itsellemme asti, ja molemmat ovat tyytyväisiä.

Käytännössä mökin vuokratulot tuplaavat sen rahasumman mitä pakollisten menojen jälkeen kuukaudessa jää säästöön. Nuo eurot tulevat muiden tulonlähteiden päälle.

En suosittele mökin hankkimista vuokraamista varten, ellei voi yhdistää sitä muuhun elinkeinonharjoittamiseen. Mutta jos mökki nyt sattuu olemaan, ja vielä sellaisella paikalla että sitä voi melko ongelmitta vuokrata, asiaa kannattaa harkita.

Kate ei ole kovinkaan suuri, mutta se tulee viivan alle. Vähän samaan tapaan kuin Airbnb:stä ei paljoa itselle saa, mutta ilman sitä ei saisi mitään.

30.10.2015

Myynti: Nokian renkaat

Myin viikko sitten Nokian renkaiden osakkeeni, sopivasti hetkeä ennenkuin EU:n suunnalta annettiin positiivista signaalia ja osakekurssit nousivat. Miksi näi, varsinkin kun koen olevani osta ja pidä -tyylisuunnan sijoittaja.

Noh, olin ostanut Nokian renkaani mukavaan keskimääräiseen 21 euron kappalehintaan. Kurssi oli tuolloin noussut jo yli 29 euroon, olisikos ollut 43 % plussalle.

Tänään Nokian renkaat sitten kertoi tuloksestaan: ei dramaattisia muutoksia, kannattavuus edelleen hyvä. Tämän seurauksena pörssikurssi sitten nousi oikein iloisesti. Viime viikon +43 % olisi nyt +55 %

Perusteet viikon takaiselle myynnille:
  • Fortumin ja Nokian renkaiden myötä minulla oli melko paljon Venäjä-riskiä salkussa. Tämä myynti pienensi sitä. Joskus vuosi sitten luulin, että maailmanpoliittinen jännite olisi tähän mennessä lientynyt, mutta ei siltä vaikuta.
  • Kurssi oli noussut sen verran että tuosta jäi aika hyvin voitolle, joka vielä kuittaa Volkswagenin-myyntien miinuksia. Verotusmielessä järkevää.
  • Nokian renkaat on tiukilla, kiitos maailmanpolitiikan. Koska tuotantoa on paljon Venäjällä, palkkakulut tippuvat valuutan arvon tippuessa, eli isku lievittyy. Mutta silti. Tosin Pohjois-Amerikassa yhtiö on paikannut sitä mitä Itä-Euroopassa on menettänyt.
  • En täysin ymmärrä miksi kurssi on noussut syksyn ajan näin vauhdikkaasti. Ei tilanne ole dramaattisesti muuttunut aiemmasta.
  • Minulla oli noin Nokian renkaiden omistuksen verran sijoitusvelkaa, mutta ei ole enää. Eli tältä osin olen nyt velaton.
Tämä ei tarkoita ettenkö voisi ostaa lisää Nokian renkaita joskus myöhemmin. Tämä osake on seurannassani, ja jos osaketta halvemmalla saisi, niin liittynen taas kerhoon. Kirjasin itselleni ylös muutaman tavoitehinnan joilla tartun täkyyn kurssien mahdollisesti tippuessa.

Periaatteellista estettä sille, että omistaisin Nokian renkaita, ei siis ole. Yritän tässä vain haistella maailmanpolitiikan suuntaa. Minulla on sellainen tunne, että pahin Venäjä-vaihe ei ole yleisesti eikä Nokian renkaiden osalta vielä ohi.

Voi olla että tästä tulee yksi opettavainen kokemus sijoitusurallani, eli tulinko luopuneeksi yrityksestä jota sain halvalla vain kohtalaiseen hintaan, kun olisi voinut nauttia osingoista ja kurssinoususta vielä pitkään. Mutta katsotaan.

13.10.2015

Osto: United Technologies

Tein tänään spontaanin oston. Ostin pienen määrän eli seitsemän osaketta United Technologiesia.

Tämä yritys oli joskus viime vuonna pohdittavien listalla. Nyt Jukka Oksaharju kirjoitti yrityksestä, ja oivalsin että kurssi on tänä vuonna tippunut miltei neljänneksen, ja on parin vuoden takaisella tasolleen. P/E arvo on runsaat 13, ja kannattavuus ihan hyvä.

Ei siis tunnu dramaattiselta riskiltä (niinkuin muuten Volkswagenkaan ei keväällä tuntunut), joten pieni aloitus tähän suuntaan. Yritän opetella ostamaan osakkeita maltillisissa erissä, ja pienen avauksen ansiosta huomaan myös seuraavani yritystä huomattavasti tarkemmin kuin teoreettista omistusta.

Bonus tässä on, että yrityksellä on käytännössä neljä vahvaa kivijalkaa. Hajautusta tulee myös yrityksen sisäisesti.

2.10.2015

Väliyhteenveto 7-9/2015 - edelleen kokonaissumma alle 50 000

Uusi vuosineljännes, vanhat sijoitustenseurantakuviot. Jo huhtikuussa sijoitusvarallisuuteni oli piirun verran alle 50 000 euroa. Heinäkuun alussa se oli tonnin, pari kauempana kauempana 50 000 eurosta. Nyt kolmen kuukauden aikana, jotka muuten olivat pörsseissä heikoimmat vuosiin, sijoitin uutta rahaa 3600 euroa, ja vastalahjana sijoitusvarallisuus kasvoi hieman päälle 1000 eurolla. Tuosta voi päätellä suuntaa.


Mutta sitten konkreettiseen asiaan.Yllä olevassa kuvassa on kokonaisvarallisuuteni. Jostain syystä kuvaan eivät tulleet mukaan vuosineljännekset, mutta tuo lähtee siis vuodesta 2014. Koko tämän vuoden tuo 50 000 euron raja on ollut ihan lähellä. Oli se oikeasti aika tuntuvasti ylikin, mutta se oli epävirallista tarkastelua se. Virallisesti raja ei ole rikkoitunut.

Merkillepantavaa on, että runsaan vuoden ajan sijoitusten kokonaisarvo kasvoi omaa tahtiaan. Alkuvuonna hyppäys oli tuntuva. Viime kuukaudet taasen olen sekä sijoittanut lisää rahaa, että omaisuuden arvo on tippunut. Suunta siis vie alaspäin.

Painopisteissä ei ole isompia muutoksia. Osakkeiden arvo on noussut hieman - pääosin koska uusi raha on mennyt lähinnä osakkeisiin. Tosin myös ETF:fiä olen ostanut, joten siellä nousu on vain taittunut.

Tahastoissa sen sijaan näkyy indeksien tippuminen, Kun vertaa puolen vuoden välillä tapahtunutta, eli siis keltaista ja liilaa palkkia, niin ero selittyy vain ja ainoastaan kurssien tippumisesta.

Summa summarum

Järki sanoo, että on hyvä, että kurssit menevät välillä alaspäin. Saa ostettua vähän halvemmalla, ja ei synnyt kuplia.

Järki sanoo myös, että kyllä kurssit vielä joskus nousevat. Eli että ei tässä mitään hoppua ole.

Silti sitä sisimmissään toivoisi, että rivin alla oleva plusmerkkinen saldo kasvaisi tasaiseen tahtiin, ja tekisi allekirjoittaneesta miljardöörin mahdollisimman nopeasti.

o o o
Lisään seuraavana päivänä vielä yhden kuvan. Laiskan sijoittajan innoittamana lisään tarkasteluun jatkossa aina kuvan jossa on kokonaissijoitusvarallisuus ja sijoitetut summat, yhdessä kaaviossa.

Tuota katsomalla korostuu se, että alkuvuonna hyppäys oli melkoinen ja viime kuukaudet ovat lähinnä tasoittaneet tätä eroa. Euron heikkeneminen suhteessa dollariin on edesauttanut punaisen ja sinisen pylvään eroja: vaihdoin euroja dollareihin onnekkaasti varsin suotuisilla kursseilla.

26.9.2015

Indeksisijoittamisesta: miten neuvoin aloittelevaa sijoittajaa?

Sain kesällä ihan oikean yhteydenoton. Kysyjä kertoi, että on aloittamassa sijoittamista, aikoo keskittyä indeksipuoleen ja että on lukenut vanhoja tekstejäni aiheesta. Hän kysyi onko vuoden aikana tullut jotain uutta, ja mitä mieltä olen Nordnetin* maksuttomista superrahastoista.

Vastasin seuraavasti, tosin hieman blogimuotoon vastaustani muokaten.

“Ensinnäkin totean, että olen sijoittamisessa harrastaja, en millään tavalla spesialisti. Toisaalta samassa tilanteessa lienen kuin sinäkin, jokusen vuoden vain edellä.

Tilanne ei ole juurikaan muuttunut vuoden aikana. Ainut uutuus on Nordnetin* tarjoama mahdollisuus ostaa kuukausittain maksutta ETF-rahastoja. Miten käytännössä toimisin jos olisin sinä?

Jos rahaa on tuntuvasti (noin yli 500 kuussa, ei tarvetta käyttää lähivuosina), niin

  • perustaisin tilin Nordnettiin *, 
  • ostaisin jonkin verran noita Nordnetin superrahastoja
  • mutta pääosin matalakuluisia ETF-rahastoja (useissa on hyvin halpa hallinointi, mutta myynti maksaa): 

Jos rahaa on alle tuon, niin rakentaisin paketin Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoista. Niillä saa aika hyvän hajautuksen. Ja jos on tarve myydä, niin voi myydä ilman bonuskuluja.

Käytännössä asia on mielestäni aika yksinkertainen:
  • Sijoita vain rahaa jota et tarvitse muutoin = on aikaa odottaa ja antaa niiden kumuloitua.
  • Osta tasaiseen tahtiin. Näin saa ostettua markkinoiden keskihintaan. Jos yrittää voittaa markkinat, voi myös hävitä markkinoille. Laiska ja varman päälle pelaava ei yritä voittaa, vaan kulkee keskimassassa ja korjaa hyödyt.
  • Jos kurssit tippuvat, se tuntuu pahalle, mutta on syy jatkaa ihan samaan tahtiin (= ostaa kun halvemmalla saa)
  • Kulut minimiin. Suuret hallinnointikulut vievät pitkässä juoksussa jopa kolmanneksen tuotoista. Jos maksaa hallinnoinnista, pitäisi saada jotain kunnon bonusta sille lisäkululle.

Nordnetin rahastoissa ei ole kuin pari ongelmaa:
  • Voivat joskus muuttua maksullisiksi, jos Nordnetilla menee heikosti. Mutta sitä ei koskaan tiedä.
  • Ovat maantieteellisesti aika rajattuja. Siksi en ehkä nojaisi vain noihin. Tosin monella suomalaisella sijoittajalla on vain suomalaisia osakkeita, onhan neljäkin maata jo jonkinmoinen hajautus.”
Vastauksessani en maininnut erikseen sitä, että myös muilla toimijoilla on matalakuluisia indeksirahastoja. Koska kävin näitä läpi vuosi sitten, ja yhteydenottaja oli nuo tekstit lukenut, en ryhtynyt näitä avaamaan.


* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistaj

22.9.2015

Sijoituselämän oppeja: minä ja Volkswagen - kuinka voi puolessa vuodessa mennä paljon asioita pieleen

Kylläpäs pörsseissä aaltoilee. Pari prosenttia plussaa, kolme prosenttia miinusta. Päivät eivät ole samanlaisia. Sen kunniaksi tarina yhdestä sijoitustuksesta.

Oli kevät ja aurinko paistoi. Nordnetin kampanjassa mainostettiin mahdollisuutta sijoittaa saksalaisiin osakkeisiin. Listalla oli myös Volkswagen. Koska kyseinen yritys on ollut minulla seurattavien listalla, se vaikutti ihan halvalta vaikkakin pienissä haasteissa olevalta yritykseltä, autoalan yrityksiä en omista, ja olen aina pitänyt kuplavolkkareista, niin ostin erän. Täällä bloggaukseni asiasta.

Noh, kurssi lähti suunnilleen samalla minuutilla tippumaan. Parin viikon  kuluttua ajattelin että ei se tästä enää laske, ja ostin toisen erän nostaen osakkeiden kokonaismääräni 11. Olisikos kurssi ollut siinä vaiheessa tippunut 15 %. Tässä optimistinen bloggaukseni asiasta.

Valitettavasti minun mielipiteilläni ei ole paljoa tekemistä pörssikurssien kanssa. Niinpä Volkswagenin osake jatkoi sinnikästi laskemistaan. Päälle 210 euron kurssista päädyttiin vajaaseen 170 euron hintoihin.

Sitten kävi tuuri. Olin spontaani, ja ajattelin, että nyt on hyvä hetki myydä nämä osakkeet pois. Näin tulee “realisoitua” verotappiot, ja voin ostaa osakkeita takaisin pikku hiljaa Nordnetin sijaan Lynxin kautta. Tämä tuotti noin 500 euron miinusmerkin, välityspalkkioneen. Aika huonosti viiden kuukauden operaatiosta.

Ostin heti viisi osaketta noin samalla hinnalla kuin noita myin. Tämän jälkeen sitten tuli uutisia amerikanmaalta, Volkswagen on virittänyt autoja päästötesteihin, ja voi tulla parhaimmillaan 14 miljardin sakkoja. Kurssi tippui sitten siihen malliin, että tuo 14 miljardia hävisi pörssiarvosta. Ja tänään vielä saman verran lisää.

Ostin sitten toiset viisi osaketta, nyt enää 107 euron hinnalla. Kymmenen osakkeen keskiostohintani on nyt 138 euroa.

Riskihän tämä on, aika varmaa on, että Volkswagenilla on edessään epävarmat ajat, tulos tippuu ja imago kärsii. Toisaalta jos ostos tuntui ihan järkevältä puolet kalliimmalla, niin onhan puolet halvempi teoriassa halvempi. Nyt noita osakkeita melko huokealla saa. Siis saa huokealla vain, jos yritys saa korjattua kurssiaan.

Voi olla, että Volkswagenin osakkeen kurssi jatkaa vain tippumistaan. Yritys on antanut tulosvaroituksen (mahdollinen 14 miljardin sakko saanee yrityksen kuin yrityksen antamaan tulosvaroituksen). Oma taktiikkani on kuitenkin tässä kohtaa antaa olla, odotella vuosi kaksi, ja toivoa, että edessä on paluu (viime kevään) tasolle. Siis joskus hamassa tulevaisuudessa.

o o o

Mitä oppia tästä:

(1) Tein virheen kun ryhdyin täydennysostoihin vain, koska hinta oli tippunut. Olisi kannattanut miettiä myös ajallista hajauttamista, eli tyyliin ei ostaisi kuin tietyn hinnan alle ja tietyn aikavälin päästä toisistaan.

(2) Kurssin tippuminen voi jatkua ties kuinka pitkään. Koska pörssikurssit sahaavat usein edestakaisin, huomaan ajattelevani, että ne sahaisivat lähtökohtaisesti edestakaisin. Ei se noin mene. Alamäki voi olla vuosien tai vaikka vuosikymmenien mittainen...

(3) Osaan ostaa ongelmissa olevia yrityksiä ja putoaviin kursseihin, joka voi olla pitkässä juoksussa hyvä asia. Sen sijaan pitää opetella hillitsemään hinkuani “runtata” ostohintaa nopealla aikataululla alas. Helposti tulee käytettyä nopeasti ne 2-3 ostokertaa mitä minulla on käytettävissä.

Pakko on loppuun sanoa, että tämä on oikeastaan aika kivaa. Siis se, että menee myös pieleen ja joutuu katselemaan miinusmerkkistä saldoriviä. Tekemällä oppii, pitää vain oppia olemaan tekemättä samoja virheitä kahdesti.

Pitää tosin vältellä sitä, että sanoo puolisolle että kuuluu Volkswagenin omistajiin. Puoliso kuuluu siihen koulukuntaan, jonka mielestä sijoittaminen on sukua vedonlyönnille (vaikka sehän on suunnilleen vastakohta edellämainitulle). Saisi vahvistusta näkemyksilleen...

15.9.2015

Myin Volkswagenin pois - vähäksi aikaa

Minun piti ottaa tämä vuosi myyntien suhteen rennosti, myydä omistuksia vain alle tuhannella eurolla ja nauttia pienen luovutusvoiton verottomuudesta.

Sitten tuli verotuspäätös. Mukavasti tulee veronpalautuksia. Plussaakin on tullut vanhoilla rahastomyynneillä miltei pari tonnia (kun siirsin viime vuonna omistuksia korkeakuluisista rahastoista matalasellaisiin ja osakkeisiin).

Tajusin, että ainahan sitä voi miinuksellakin myydä jos on tilanne sen mukainen. Ja kyllä, tiedän että tästä kirjoitetaan joka toisessa blogissa, ja olen noin lukenut tästä vaikka mistä, mutta nyt tuli ihan oma oivallus.

Myin Volkswagenin osakkeeni pois. Nykyarvoltaan noin 2000 euroa, miinusta 500 euron verran. Tähän mennessä heikoin osakesuoritukseni, siis 20 % verran tappiolla.

Tosin siirsin saman tien lisää rahaa Lynxin puolelle. Ideana on ostaa lähipäivinä päälle puolet noista takaisin, elleivät kurssin nyt räjähdysmaisesti nouse (jolloin olisin suorittanut sen piensijoittajan kannalta hienoimman operaation, ostanut kalliilla ja myynyt halvalla).

Miksi näin?

(1) Siirrän Volkwagenin Nordnetiltä Lynxille. Kaupankäyntikulut 15 euroa versus 5,8 euroa. Toki nuo kumpikin tulevat maksuun tämän kaupan seurauksena, eli "siirtokulujakin" syntyy.

(2) Sivutuotteena tulen realisoineeksi 500 euron tappiot, eli en joudu ensi vuonna maksamaan kovinkaan paljoa veroja osingoistani. Tietty vero on sitten samanverran suurempi jos joskus Volkswagenista pysyvästi luovun ja osakekurssi on noussut nykyisestä, mutta koska haen tässä pitkäaikaista osinkoyhtiötä, voi olla, että tämä on perikunnan murhe.

Verottaja voisi älähtää jos myynnin syy olisi verotaktikointi. Tästä en murehdi, sillä vaihdan tässä myös välittäjää ihan oikeasta syystä, ja ajattelin vielä kytätä jos saisin noita ostettua kahdessa erässä ja hieman tippuneella hinnalla.

7.9.2015

Kuukausisäästöohjelmassa neljä ETF:fää ja yksi superrahasto

On ostoyhteenvedon aika. Ostan kuukaudessa noin 470 eurolla matalakuluisia ETF:fiä, sekä yhtä rahastoa. Välittäjänä on Nordnet *, perusteena matalakuluisuus.

Nämä ostot muodostavat sijoittamiseni “selkärangan”. Tämän lisäksi ostan vielä osakkeita, mutta satunnaisempaan tahtiin. Tuo 500 euroa minulla pitäisi olla käytössä maailman tappiin, jos nyt ei potkuja tule tai jotain muuta yllättävää. Tämä on siis voisiko sanoa pysyväisluonteisempaa toimintaa.

ETF:fien suhteen toimin siten, että ostan yhtä rahastoa ainakin 1500 euron arvoon asti. Tämä siksi, että kun noiden joskus tapahtuva myyminen maksaa Nordnetilla 15 euroa, myynnin kulut eivät olisi prosenttia suurempia.

Mutta sitten yksittäisien sijoitusten esittelyyn.

Nordnet Superfonden Sverige, 100 euroa kuussa, Nordnet.fi *

Jo ihan periaatteesta haluan sijoittaa johonkin näistä Nordnetin kuluttomista “superrahastoista”. Päädyin aikanaan Ruotsiin, perustelut löytyvät täältä (tuolloin tosin pidin ykkössijalla Norjaa). Nostin kuukausisäästön 50 eurosta 100 euroon nyt kun tämänkin rahaston arvo sukelti miltei 10 % miinukselle. Jos ja kun rahasto on taas plussan puolella, vähennän ostosumman 50 euroon.

db x-trackers MSCI EFM Africa TOP 50 ETF, 100 euroa kuussa

Tässä ETF:fässä on mukana 50 suurta ja keskisuurta Afrikkalaista yritystä. Mukana ovat maat ovat Egypti, Kenia, Mauritius, Morokko, Nigeria, Etelä Afrikka ja Tunisia.

Afrikassa asukasmäärä ja talous kasvavat kovaa tahtia. Kenia taisi olla maailman nopeimmin kasvava talous. Voi olla, että tulossa on Afrikan vuosisata.

Suorat osakeomistukseni ovat pääosin länsimaisia yrityksiä, joten tämän ETF:n tehtävä on myös hajauttaa sijoituksia.

iShares Core MSCI Emerging Markets ETF, 100 euroa kuussa

Kehittyvien maiden osakkeita, pienistä suuriin. Pääpaino on Aasiassa, suurin omistus on Samsung ja kolmosena China Mobile. Tämä siis täydentää aika hyvin edellämainittua Afrikkaan satsaavaa ETF:fää.

iShares MSCI USA Dividend IQ UCITS ETF, 70 euroa kuussa

Amerikkalaisia hyvää osinkoa maksavia yrityksiä. Tätä ETF:fää ajattelin ostaa hamaan ikuisuuteen asti. Näin tulen ostamaan tätä ETF:fää keskimääräiseen hintaan. Ja koska tasaista osinkoa maksavat yritykset ovat usein aika varmoja sijoituksia, tämä lienee aika vakaa kivijalka sijoittamisessa.

Tämä ETF muuten maksaa osinkoa, toisin kuin muut tämän listan sijoitustuotteet.

db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF, 100 euroa kuussa

Otin tämän ETF:fän ohjelmaan keväällä. Euroalueen osakkeiden hinnat olivat ja ovat esimerkiksi P/E-arvolla matalammalla tasolla kuin vaikkapa amerikkalaiset kollegansa. Kun ei ole saumaa ostaa “laajalla skaalalla” eurooppalaisia yrityksiä, hoidan samaa hommaa tämän avulla.

o o o

Näitä rahastoja ja ETF:fiä olen ostanut noin vuoden ajan. Keväällä plussamerkki oli tuntuva, nyt ollaan +/- -tasolla. Afrikan ja kehittyvien markkinoiden ETF:fät ovat kumpainenkin kymmenisen prosenttia miinuksella.

Pidän kiinni näistä viidesta ostoksestani. Siinä vaiheessa jos ja kun pörssit ovat nousussa ja loppusumma on plusmerkkinen suhteessa hankintahintaa. saatan puolittaa ostosummat. Tuon seurauksena saan maksettua muutaman tuhannen euron sijoitusvelkani ja myös kerättyä rahaa varastoon.



* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

29.8.2015

Millä aikataululla voin maksaa Nordea-ostoni osingoilla?

Nyt otetaan askel teorian maailmaan. Ostin viime ja tällä viikolla 120 Nordean osaketta, yhteensä hintaa 1245,3 euroa. Ostin nämä tyystin velkarahalla, Nordnetin 0,99 % korolla.

Nordea maksaa melko hyvää osinkoa. Nyt seuraa laskelmia siitä, kuinka nopeasti tuon ostohinnan saa “maksettua” osingoilla.

Huomioin laskelmissa kaksi muuttujaa:
  • Lainan korko on 0,99 %. Otan tästä huomioon 70 %, sillä lainan korot voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä.
  • Tuloveroiksi laitan osingoissa 30 %. Veroprosentti on oikeasti hieman alhaisempi, mutta menköön nyt tuolla luvulla. Tuossa on mukana vähän ilmaa jos verotus hieman kiristyisi.

Jos osinko pysyy ennallaan


Leikitään että Nordea omaksaa 0,62 euron osinkoa per osake tästä ikuisuuteen. Verotus pysyy ennallaan, laina pienenee vuosi vuodelta ja yleensäkin kaikki on niin kuin ennenkin.

Tällöin seuraa tylsät 27 vuotta. 27 vuoden kuluttua, vuonna 2043, tulee jo ylimääräistä melkein näljäkymppiä. Samoihin aikoihin, kenties samana päivänä, pääsen eläkkeelle. Kenties menen kotimatkalla syömään hampurilaisen. Hieno keväinen päivä!

Jos osinko kasvaa 5 %  
Positiivisempi skenaario. Nordea nostaa osinkoa 5 % vuodessa. Ensimmäisinä vuosina tahti ei muutu nollakasvuisesta osingosta. Mutta pikku hiljaa kasvanut osinko vääntää jäljellä olevan velan käyrää alaspäin. Plussan päälle pääsee 17 vuodessa.

Jos osinko kasvaa 10 %
Jos osinko kasvaisi 10 % vuodessa, alkaa jo hymyilyttää. Jokusen vuoden kestää ennen kuin osingonkasvu pääse vauhtiin. Osinko enemmän kuin tuplaantuu yhdeksässä vuodessa, ja velka kuittaantuu 13 vuoden osingoilla. Aika iloista. En ole vielä edes 55-vuotias. Juhlistan sitä poikkeamalla kotimatkalla ostamaan S-Marketista (halvan) jäätelön, josta en kerro perheelle.

Jos osinko kasvaa 20 % vuodessa

Leikitään että Nordea on ihan törkeän kannattava yhtiö, ja pitkään. Osinko harppoo ylöspäin vuosi toisensa jälkeen, ja tuplaantuu viidessä sekä triplaantuu yhdeksässä vuodessa.

Tällä tahdilla ei kulu kuin muutama syntymäpäivä ja velka on kuitattu. Kymmenentenä vuonna sitä on jo plussan puolella viitisenkymmentä euroa.

Jos osinko laskee -5 % vuodessa


Sitten synkempiin skenaarioihin. Nordealla tekevät kaiken väärin. Kriisi seuraa toistaan. Toimistusjohtajia erotetaan. Björn Wahlroos harmaantuu lisää. Osinkoa lasketaan 5 % vuodessa, joka ikinen vuosi.

Ensimmäisinä vuosina tippunut osinko ei vielä paljoa haittaa, velka lyhenee ihan mukavasti. Viidessätoista vuodessa osinko on kuitenkin tippunut puoleen alkuperäisestä. Valitettavasti alkuun ihan kivaan tahtiin alkanut velanhoito hankaloituu. Ja koska korot syövät osan (pienenevästä) osinkotuotosta, velka ei kohta enää paljoa lyhene. 53 vuoden kohdalla velka alkaa kasvamaan, sillä osinkotulo alittaa velan koron.

Rajaan tarkasteluun sataan vuoteen, sillä olettaisin etten elä paljoa yli 140 vuotiaaksi. Sen jälkeen tämä on perikunnan murhe.

Oikeasti osinko voi tippua myös yli 5 % vuodessa, mutta lienee ilmeistä, että tarina ei -5 % skenaariosta paljoa muutu. Sijoitus ei kustanna itseään, vaan menee virheen puolelle.

Summa summarum

Lopuksi pitää sitten irroitella. Tässä on 40 vuoden aikavälin tarkastelu kaikilla yllämainituilla muuttujilla. Mukana on vain jäljellä oleva velkamäärä. Kuva kertoo aika tehokkaasti miten kasvava osinko vuosikymmenien mittakaavassa syö velan nopeasti pois.

Olen lukenut Jukka Oksaharjun ja muiden osinkosijoittamisesta kertovia kirjoja, ja kyllähän tämä kuva tukee näkemystä, että sijoittajan kannalta tärkeintä on kasvava osinko. Tämä siis tilanteessa jossa osakkeita ei ole tarkoitus myydä.

25.8.2015

Osto x 2: Nordea

Ostin viime viikolla 70 Nordean osaketta, ja eilen maanantaina 50 lisää. Sampo / Nordea eli oma pikku siivu Wahlroosin imperiumista on houkuttanut, ja viimeaikoisten kurssilaskujen seurauksena etenkin Nordea vokotteli.

Perustelut ovat lyhykäisyydessään: Nordea pärjää hyvin, ja sen hinta on laskenut. Osinko on korkea, mutta osinkoa jaetaan silti vain kaksi kolmannesta viivan alle jääneestä plussasta.

Osinko on tosin vaarallinen mittari: jos talo ei tienaa niin paljoa kuin maksaa osinkoina ulos, ei mene kauaa ja kun osinko tippuu. Mutta ainakin tämän hetken luvuilla tilanne on positiivinen.

Lisäksi olen ottanut käyttöön velkarahaa. “Mahdollistin” tämän keväällä kun Nordnetille* tuli tarjolle mahdollisuus lainata prosentin korolla. Ynnäilin sitten, että jos ostan kurssien tippuessa velalla ihan hyvää osinkoa maksavia kohtalaisesti hinnoiteltuja yrityksiä joiden osingoilla voi maksaa velan korot ja bonuksena voi lyhentää velkoja, niin riski kannattaa.

Nykyisellään velkaa minulla on 3000 euroa, kokonaissijoitusvarallisuuden ollessa velka huomioiden päälle 50 000 ja jos sen jättää huomioimatta vajaat 50 000 euroa. Velkaa on siis noin 6-8 % koko potista. Tämä ei sinällään ole ongelma, kunhan velan osuus ei ole paljoa yli kymmentä prosenttia. Velanhoitokulut eivät muodostu ongelmaksi, kun ne ovat muutaman kympin vuodessa. Tuostakin saa vielä osan takaisin verotuksessa.

Yhden virheen olen tehnyt, ja nyt se näkyy. Keväällä minulla oli jemmassa noin 6000 euroa, yli 10 % käteiskassa. Sitten kun kurssikehitys alkoi hieman sakkaamaan, niin riensin ostoksille touko-kesäkuussa. Sen seurauksena nyt, kun kurssit tosissaan ovat laskemassa, on kassa noin syöty, ja sijoitan vähemmän, ja osin velkarahalla.

Käytännössä en siis voi tehdä säännöllisten kuukausiostojen lisäksi kuin muutamia täsmähankintoja ostamatta jotain velaksi. Ja jos ostan vielä muutamalla tonnilla velaksi, alan olla omilla ylärajoillani.

Jos kurssinotkahdus loppuu kohtapuoleen - onhan tässä jo kymmenisen prosenttia tultu alaspäin nopeasti - niin olen toiminut nerokkaasti. Jos kurssit tippuvat seuraavan puoli vuotta tai vuoden, olen syönyt eväät ihan liian aikaisin. Valitettavasti jälkimmäinen on todennäköisempi vaihtoehto.

Sinällään tilanne ei ole kovinkaan huolestuttava. Rahastot ovat edelleen plussan puolella (ne hommasin voisiko sanoa etupainotteisesti eli vuosia sitten), suorat osakeomistukseni (hankittu viimeisen puolentoista vuoden sisällä) ovat aika lailla +/- -tasolla. Lisäksi matkan varrella on tullut saatua osinkoja tilille verojen jälkeen runsaat tuhat euroa.

Vielä voin siis onnitella itseäni siitä, että plussalla ollaan. Tosin muutama päivä viime viikkojen tahtiin, niin kokonaissummakin on miinuksella. Sellaista se elämä on. Muistan olleeni joskus puolitoista vuotta sitten ahdistunut kun omistukset olivat satasia miinuksella, nyt mietin lähinnä että mitä kautta sitä pyöräilisi kotiin tällä kertaa ja kävisinkö perheeltä salaa jätskillä kotimatkalla. Kurssiheiluntaan tottuu.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistaja

20.8.2015

Uusi lisäosto: Chevron

Rapoirtointi reaaliajassa ei vielä onnistu, mutta lähellä ollaan. Viikko sitten ostin 6 Chevronin osaketta noin 85 dollarin kappalehinnalla. Miksi näin?

Olen raportoinut Chevronin ostosta jo muutaman kerran aiemmin (10.11.2014 ja 26.5.2015). Kyseessä on iso öljyalan yritys joka kärsii halvasta öljyn hinnasta. En usko että öljyn hinta pysyy alhaalla ikuisesti, joten siinä mielessä nyt voi olla hyvä hetki satsata Chevroniin.

Tein Chevronille viime vuonna ihan osto-ohjelman, jota tosin jätin noudattamatta. Ostin ensimmäisen erän 118 dollarin kappalehinnalla, toisen 107. Tein ihan taulukon missä lukee, että kolmas osto kerta tasolla 96 ja neljäs kerta 85:ssä.

Noh, sitten ei hermo pitänyt. Hinta laski ja jäi pyörimään runsaan sadan euron tasolle. Sitten olin tyhmä ja ostin kolmannen erän suunnitelmastani poiketen suunnilleen 103 dollarin kappalehinnalla.

Suunnilleen samana iltana kurssi sitten lähti tippumaan. Päätin että Chevron on tyhmä yhtiö jonka kanssa en halua olla tekemisissä (muutoin kuin että suvaitsen että maksavat osinkoa minulle). No kesän retket ja lomailu saivat minut antamaan yritykselle anteeksi virheeni, ja ryhdyin sitten taas seuraamaan tilannetta. Huomasin sitten, että neljäs ostohetkeni on hollilla. Hinta alkoi 85 dollarilla. Lisäsin vielä ostettavien osakkeiden määrän kuuteen, ja suoritin oston numero neljä.

Chevron on nyt miinuksella päälle 300 dollarilla. Minun oli tarkoituskin ostaa osakkeita sarjana putoavaan kurssiin, ja jos olisin malttanut tuon kolmannen oston kanssa, olisin itseeni nyt jopa tyytyväinen.

Chevronin osuus salkussani alkaa olla aika iso, joten saatan vielä venyä yhteen, maksimissaan kahteen lisäostokseen. Nämä hinnoilla 74 ja 63 dollaria osakkeelta, jos kursssi noin alas sukeltaisi. Sen jälkeen tarvitsee vain odotella.

Missä nyt olen? Halusin hajautusta salkkuuni, ja sitä sain. Tulevat vuodet näyttävät onko investointi ollut hyvä ja halpa vai typerä ja kallis. Osinkoa tulee toivittavasti tasaiseen tahtiin, tosin tämän vuoden luvuilla tulos on pienempi kuin osinko. Notkahduksen venyessä tulee taatusti osingonleikkauksia.

Viimeisen puolen vuoden osakeostokseni ovat olleet aika huonoja, näin niin kuin lyhyellä aikavälillä katsottuna. Tosin tarkoituskin on ollut ostaa huokealla hieman epävarmassa tilanteessa olevia yrityksiä. On optimistista ajatella, että epävarmuus hälvenisi hetkessä.

Huomaan myös sisäistä halua taistella miinusmerkkisiä sijoituksia vastaan. "Jos nyt vielä ostan, niin laskee keskiostohintaani." Tuo on oikein järkevä taktiikka, mutta vain, jos olisin muutoinkin juuri tuota yritystä halunnut ostaa. Jos oston (ainut) syy on se että harmittaa sen kurssikehitys, niin sitten alkaa olla hataralla pohjalla.

Opin puolelle menee se, että jos laadin ostosuunnitelman, niin sitten pidän siitä myös kiinni. Nyt lipsuin, pitäisi olla malttia. Jatkossa, laadittuani ostosuunnitelman, luen sitä kuin piru raamattua.

En tosin ole kovinkaan uskonnollinen, joten on pakko kysyä. Miksi piru lukisi raamattua? Mitä versiota ja millä kielellä se lukee? Mitä se toivoo saavansa raamatun lukemisesta? Yrittääkö piru kasvaa ihmisenä, tai siis piruna? Onko tuo esimerkki sittenkin salaa kristinuskoa lobbaava, pirukin yrittää koulia itseään kristinuskoon?

16.8.2015

Runsas vuosi kävijätilastoja: tasaista nousua, päälle 3000 käyntiä kuussa

Aloitin herkuille person bloggaamisen vuosi sitten keväällä. Meni jokunen kuukausi ennen kuin sain kytkettyä sivustoon Google Analyticsin. Periaatteessa tarjolla olisi myös Bloggerin tilastointi, mutta käytän mieluummin Analyticsiä. Vuoden 2014 heinäkuun alusta tarjolla on tarkempia kävijätilastoja.

Pieni paljastus verhon takaa. Tunnen vastin hyvin analytiikan ja tilastopuolen, sivuaa töitäni. Google Analytics on hyvä ja maksuton seurantasysteemi, joten sitä kannattaa käyttää tämänkaltaisissa pikkuprojekteissa.

Bloggerin tilastot näyttävät johdonmukaisesti vajaan kolmanneksen korkeampia lukuja, mikä on hieman kummallista, koska Google nyt sattuu omistamaan kummankin palvelun. Olettaisin että ero on siinä, että bloggerin seuranta laskee käynneiksi myös hakukoneiden indeksoinnit.  Itse käytän siis tilastoinnissa Google Analyticsiä.

Paljonko kävijöitä on kuussa?


Mutta itse asiaan. Tämän blogin käyntimäärät hyppäsivät nopeammin kuin arvelinkaan yli 1000 kuukausikäynnin tasolle. Jo tämän vuoden alussa 3000 kuukausikävijän määrä rikkoutui. Sen jälkeen käyntimäärä on sahannut 2000-3000 välillä.

Kuukausikäyntien ennätys tuli tässä heinäkuussa, varmaankin koska Nordnet retwiittasi yhden twiittini.


Kun tarkastelee bloggauksieni määrää, huomaa, että eipä käynneillä ja tekstien määrillä ole juurikaan tekemistä keskenään. Kyllä tuossa näyttää lievä yhteys olevan, muttei kovinkaan vahva sellainen.

Mistä kävijät tulevat?

Luvut ovat muuten prosentteja. Haku heittää eniten kävijöitä sivuille. Sijalla kaksi on sosiaalinen media ja sijalla kolme suorat saapumiset. Veikkaan että tässä ovat mukana myös omani, en oikein jaksa uskoa että noin moni olisi pistänyt blogin kirjainmerkkeihin.


Neljäntenä - muttei vähäisimpänä - ovat linkitykset. Nämä luvut ovat prosentteja kaikista linkin kautta saapumisista, ei kaikista saapumisista.

 Kun näitä tarkastelee tarkemmin, ykkösenä on vanha kunnon ja kuopattu blogilista. Muilla sijoilla ovatkin sitten kollegabloggaajat, kiitos vaan.

Mitä luetaan?


Jos jättää tarkastelusta pois etusivun ja portfolion jne., suosituimpien sivujen lista näyttää seuraavalta. Suluissa on käyntimäärä sivulla vuoden aikana,
  1.  Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot: 2,583
  2.  Ryhdyin ETF-kuukausisäästäjäksi: 2,025
  3.  Uusi välittäjä tulossa: Lynx aloittaa Suomessa ehkä marraskuussa: 1,356
  4.  Ovatko asuntorahastot järkevä sijoituskohde?: 1,266
  5.  Ensimmäinen merkintäni Nordnetin superrahastoon: 538
  6.  Tulossa isompi hankinta: HCP Quant: 520
  7.  Vertailussa Suomessa myytävät osakeindeksirahastot: 483
  8.  Miten toimin kun pörssikurssit romahtavat: en tee juuri mitään: 399
  9.  Tavoitteet vuodelle 2015: 357
  10.  Miten hyötyä Nordnetin kampanjoista?: 310
  11.  Miten sijoittaa lapsen varallisuus? : 288
  12.  Ryhdyin ETF-kuukausisäästäjäksi : 278
  13.  Ostin lisää Nokian renkaita: 260
  14.  Mitä välittäjiä käytän sijoittaessani?: 249
  15.  Askelia uusiin bloggaussuuntiin: Miten säästää jotta voi sijoittaa?: 242
Mitä tästä voisi päätellä? No ilmeistä on, että kärkipään miehittävät indeksirahastoja ja yleensäkin matalakuluista sijoittamista käsittelevät tekstit

Toisen ryhmän muodostavat voisiko sanoa sijoitusideologiaani koskevat tekstit: mitä tavoittelen, miten sijoitan lapsen varallisuutta, mitkä ovat tavoitteeni alkavalle vuodelle...

Hädintuskin edes viidentoista kärkeen pääsee kolmas tekstiluokka, yksittäiset osakevalinnat. Ymmärrän tämän hyvin, en kirjoita kovinkaan kummoisia osakeanalyysejä, kirjoitan vain lyhyesti omat valintani ja tuntemukseni, ja mahdollisuuden mukaan linkitän muiden tekemään taustatyöhön. Käytännössä tämän blogin "osakeanalyyseistä" ei löydä uutta tai oivaltavaa yksittäisiä osakkeita käsittelevää sisältöä, mitä Google ei muutoinkin tarjoaisi.

Yllämainittu lista ei erityisemmin yllättänyt, olen silmäillyt tilastoja myös vuoden mittaan. Mutta yllätyin kyllä miten vahvasti indeksisijoittamista koskevat tekstit dominoivat listaa.

Kannattaa tosin huomioida kaksi asiaa:
  • Tekstit näkyvät etusivulla kokonaisina, eli moni ei varmaan klikkaa varsinaista sivua lainkaan. Noin 30 % luetuista sivuista on etusivun lukemista. Toisaalta tämä “bonus” jakautunee kaikkien tekstien kesken, joten sillä ei ole vaikutusta sijoituksiin. Vain määrin.
  • Vanhemmilla teksteillä on etumatkaa. Jos jokin bloggaus julkaistiin elokuussa 2014, Google on jo vuoden tarjonnut sitä osumissaan. Heinäkuista tekstiä muutaman viikon.


 Tästä eteenpäin?


Jatkan bloggausta samaan malliin kuin tähänkin asti. Kävijämäärät näyttävät nousevan pikku hiljaa. Tämän selittänee osin se, että Twitterissä on enemmän seuraajia ja pikku hiljaa sitä tulee lisätyksi yhdeksi RSS-syötteisiin.

Pääsyy lienee kuitenkin ilmeisin: kun tekstejä on enemmän, haku tarjoaa sivustoa useammin. Ja kun haku tarjoaa, osa klikkaa.

10.8.2015

Osto: Vanguard REIT

Myönnetään, nyt seuraa nolon myöhäistä raportointia. Ostin toukokuun lopulla kymmenen kappaletta Vanguard REITtiä ETF:fää (VNQ) kurssiin 77,5 dollaria kappale. Yritän, tai oikeastaan lupaan, että jatkossa en anna mennä mielellään päivääkään, muttei nyt ainakaan viikkoakaan, siihen että sijoituspäätöksistäni raportoin.

Sitten itse asiaan. Kyseinen REIT pitää sisällään yhteensä 145 eri yritystä. Isoin paino on liiketiloilla ja asunnoilla, mutta mukana on myös toimistoja, terveydenhuollon tiloja ja hotelleja. Rajaus on Pohjois-Amerikka. Toisin sanoen yhdellä ETF:llä omistaa käytännössä koko amerikkalaista kiinteistösektoria. Kulut ovat 0,12 %, eli hyvin matalat.

Minulla on hinku kasvattaa kiinteistöjen osuutta portfoliossani. Nykyisellään niiden osuus on sellaiset 7-8 %. Asunnot ja rakennukset ovat konkreettisia ja myös melko tasaisesti tuottavia, Koen että tämä VNQ on varmahko ja matalakuluinen satsaus kiinteistöihin yleisellä tasolla.

Pitkällä tähtäimellä ideana olisi ostaa Vanguard REITtiä aika ajoin lisää, mielellään kun hinta on aaltoillut hieman alaspäin. REITeillä ja sitä kautta myös niihin satsaavilla ETF:fillä on tapana sahata edestakaisin maailmanpolitiikkaan, korkoihin ja yleisiin fiiliksiin liittyvistä syistä. Tämä tapaus on tosin suorastaan kiinnipultattu indeksiin, eli kyse ei ole yritystason vaan koko toimialan heilunnasta.

VNQ maksaa osinkoa, eli rahaa tipahtaa tilille neljännesvuosittain. Osinkomäärä sahaa jatkuvasti, mutta on vuositasolla neljän prosentin luokkaan.

Sitten ostohetken ETF kävi miinuksella, maksoi osinkoa ja on nyt hieman plussalla.

Vanguard on muuten yritys jota amerikoissa asuessa käyttäisin. Se on luokkaa S-konserni, eli omistajat ovat sijoittajat. Niinpä se pyrkii pitämään kulut pieninä. Tuon kun yhdistää siihen että tuotteet ovat muutoinkin matalakuluisia indeksituotteita, niin kuluista ei tarvitse kantaa huolta.

Amerikanmaalla tarjolla on myös hyvin matalakuluisia rahastoja. Vaan näin ei-amerikkalaisena pitää tyytymän pörssinoteerattuihin ETFfiin.

28.7.2015

Täydennysostos: Volkswagen

Ostin tänään pienen lisäerän Volkswagenia. Volkswagenin omistukseni on nyt 12 osaketta, tämän hetken arvoltaan yhteensä hieman vajaa 2300 euroa. Vähän niin kuin vahingossa Volkswagen nousi kolmanneksi suurimmaksi suoraksi osakeomistuksekseni. Täällä aiemmasta ostoksesta.

Perusteena se, että aikaisempi ostos oli 15 % miinuksella ilman mitään erityistä syytä, joten laskin omistusteni keskihintaa. Olen huomannut että ostan usein osakkeita joiden kurssi on tippunut, tekee mieli taistella isoja punaisia miinusmerkkisiä tuottoprosentteja vastaan.

Tähän taktiikkaan sisältyy kuitenkin kaksi mahdollista riskiä:
  1. “Tartun putoavaan miekkaan.” Tällä tarkoitetaan sitä, että ostaa yritystä jota ei välttämättä kannattaisi ostaa, kun kerran halvemmalla saa. Lopulta omistaa liikaa yritystä, jonka tuottavuus laskee ja kurssi ei kenties koskaan nouse.
  2. Tulen ostaneeksi vain yrityksiä joiden kurssi tippuu sitten ensimmäisen oston. Enkä  osta sitä toista firmaa jonka kurssi on tasaisessa nousussa…
Näitä kahta virhettä kannattaa siis vältellä, joten yritän toimia näin vain kohtuudella. Olen kovasti yrittänyt istua käsieni päällä etten ostaisi lisää Chevronia, omistukseni on ovat päälle kymmenen prosenttia miinuksella ja hinta on historiallisestikin katsoen melko alhainen. Vaan öljyn hinta voi olla alamaissa, ja olisi näin niin kuin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta hyvä jos öljylle löytyisi vaihtoehtoja.

Mutta Volkswagenista. Vähän on sekavaa tilannetta ilmassa, ja tehtaalla kuoli työntekijä ja kaikkea. Toisaalta vakaa yritys, vahva tunnettavuus ja P/E -luku on hieman päälle 8. Ei tunnu virheeltä.

24.7.2015

Minustakin asuntosijoittaja - jonakin päivänä

Jonakin päivänä minustakin tulee asuntosijoittaja. Minä päivänä, sitä en vielä tiedä.

Asuntosijoittaminen houkuttaa minua. Siinä on jotain konkreettista, on seiniä ja ulko-ovia. On myös helppo ymmärtää miten kokonaisuus toimii: on menoa (vastike ja velanhoito, sekä satunnaiset yllättävät menot) ja tuloa (vuokra). Lisäksi tarvitsee huolehtia sopivasta marginaalista. Omalla työllä (vuokralaisten hankkiminen, seinien maalaus) voi säästää menoissa, joten vähän niin kuin lisätyötä itselleen siinä ohessa tarjoaisi.

Sijoitan asuntoihin jo nyt. Omistan parhaillaan ehkä noin 4000 eurolla Ålandsbankenin asuntorahastoa sekä muutamaa amerikkalaista REITtiä. Tuo on vajaat 10 % sijoitusvarallisuudestani, ja vuosien varrella tulen kasvattamaan tuota osuutta.

Asuntorahastoissa on kuitenkin ongelmansa, näitä käsittelin erikseen viime vuonna. Isoin ongelma on, että oman asunnon maalaamalla säästän, mutta kun rahasto palkkaa tilalleni maalausfirman, kulut ovat paljon suurempia. Ja ne kulut ovat pois omistajalle tulevasta tuotosta. Käytännössä sijoitusasunnon omistaminen ja asuntorahasto ovat mielestäni tyystin erilaisia sijoituskohteita, jotka nyt vaan toimivat samalla sektorilla.

Miksi sitten en ole jo nyt asuntosijoittaja? Tähän löytyy montakin syytä.

Sijoitusteni tehtävä on myös olla turvamarginaali suhteessa asuntoon ja mökkiin, joista kummastakin on velkaa. Eli jos joudun työttömäksi jne., niin ei tule hätä käteen. Niinpä en voi sitoa suurta osaa marginaalista sijoitusasuntoon, vaikka se olisikin pitkässä juoksussa järkevää.

Toisekseen: haluan hajauttaa sijoituksiani. Nykyisellä noin 50 000 euron sijoitusvarallisuudellani joutuisin sijoittamaan yhteen yksittäiseen asuntoon aivan liian suuren osa sijoitusvarallisuudestani, sillä kokonaan lainarahalla asuntoja ei kannata ostaa (eikä pankki myöntäisi lainaa)..

Lisäksi asuntojen hinnat ovat melko korkeita, vaikkakin ovat hieman tippuneet viime aikoina. Tilanne asunnoissa on kuitenkin käytännössä sama kuin osakkeissa - kannattaa ostaa hyvää kohtuuhintaan.

Bonuksena minulla ei ole autoa, joten arjen kannalta olisi hyödyllistä jos sijoitusasunto olisi pääkaupunkiseudulta katsottuna julkisilla saavutettavissa. Lahti alkaa olla jo ylärajoilla.

Sijoitusasunnossa on kuitenkin muuhun sijoittamiseen verrattuna yksi merkittävä etu: kun homman saa rullaamaan, vuokratuloilla maksetaan sekä menot että lainan lyhennykset. Toisin sanoen syntyy tuloja joita ei ilman sijoitusasuntoa tulisi. Asunnon arvon ei tarvitse edes nousta, sillä oman omistuksen osuus nousee vuosi toisensa jälkeen.

Riskinä on se, että kyseessä on jonkinmoinen trendi. Sijoitusasuntojen hyöty on laajemmin oivallettu. Osin matalien korkojen takia sekä lainan ottaminen on halvempaa, että korkosijoittaminen tuottamattomampaa. Nämä kaksi syytä yhdessä tekevät asuntoihin sijoittamisesta suhteessa aiempaa järkevämpää, ja kaltaiseni “amatöörit” alkavat tuossa suunnassa huseeraamaan.

Tämä johtaa esimerkiksi YIT:n kaltaisiin “valmiisiin asuntosijoituspaketteihin”. Tuo ei ole välttämättä huono asia, mutta kun yritin esimerkiksi tuon paketin tuloja ja kuluja laskea, niin ei myöskään hirveä tuottoisalta vaikuta.

o o o

Miten toimin tästä eteenpäin?

Sijoitusvarallisuuteni on nyt vajaat 50 000 euroa. Lähden siitä, että tuo on sopiva “summa” kerryttämään korkoa korolle -ilmiötä ja turvaamaan muuta elämää. Eli kunhan sijoitusvarallisuuteni lähestyy 100 000 euroa, ryhdyn käymään pankin kanssa keskusteluja asuntosijoittamisesta. Eli kenties muutaman vuoden kuluttua.

Tässä odotellessa ryhdyn lukemaan asuntosijoittamiseen liittyviä oppaita ja blogeja - tässä jos missä kohdassa ei kannata kokeilla ja erehtyä, vaan oppia muilta sen minkä voi.

Kunhan rahoituspuoli on kunnossa, olisi tarpeen löytää sopivanhintainen ja -sijaintinen sijoitusasunto. Olen optimisti ja herkkä innostumaan, joten pitää luoda etukäteen tarkat ja osin matemaattiset kriteerit etten innostu liikaa vain kohtalaisesta mahdollisuudesta. Tälle etsinnälle tarvitsee varata runsaasti aikaa, tuli ei saa olla herkuille person peppuseni alla.

Oikeastaan sijoitusasuntoja kannattaisi hankkia muutama, joten niinpä minunkin kannattaisi hommata niitä muutama. Tämä jakaisi riskiä ja voimistaisi hyötyä. Luultavasti kannattaisi hankkia uusi asunto aina noin parin vuoden välein, kunhan “edellinen on hanskassa”, velat ovat pienentyneet ja kokonaisuutta voisi luontevasti laajentaa. Lisäksi asunnon osto muutaman vuoden välein hajauttaisi ostoja ajallisesti, samaan malliin kuin osakeostoissa.

Jos olisin viisi vuotta sitten tiennyt mihin suuntaan maailma on menossa, olisi minulla jo sijoitusasunto tai kaksi. Mutta vaikka menneestä tietää, tulevasta ei ikinä tiedä. Pelaan tässäkin asiassa varman päälle. “Riskittömästi miljardööriksi.”

8.7.2015

Osto: Fortum

Ostin maanantaina 30 kappaletta Fortumin osakkeita, olisikos ollut tasan 16 euron kappalehintaan. Kyseessä on pieni täydennysostos, ja tästä eteenpäin Fortum jakaa Munich re:n kanssa aseman suurimpana yksittäisenä osakeomistuksenani.

Pääsyy ostokselle on, että osakekurssi tuntuu kovin halvalta, ja sain keskiostoshintaani laskettua. Ostin Fortumia lisää jo huhtikuussa, joten samoilla vesillä liikutaan.

Pitää varoa etten satsaa liikaa yhteen suuntaan. Kahdeksan prosentin osinko vaan alkaa olla vakaalle energia-alan yritykselle niin hurjaa tasoa, että on hankala nähdä, miten tämä sijoitus ei osoittautuisi jokusen vuoden kuluttua kannattavaksi.

Potentiaaliakin on. Kassassa on rahaa, ja järkevällä satsauksella yrityksen näkymät voivat muuttua kovastikin nykyistä positiivisimmiksi..

Riskejäkin on. “Vesivoimaa halvalla Venäjällä josta hyvästä jeesimme Rosatomia rakentamaan ydinvoimalaa  Suomeen” -kuviot eivät ole toteutumassa, ja venäjäriskiä riittää. Toisaalta en nyt jaksa uskoa maailmanloppuun tai kolmanteen maailmansotaan - ja on hankala sanoa miten eurot voisi sijoittaa jotta ne eivät menettäisi arvoaan maailmanlopussa tai kolmannessa maailmansodassa.

Fortumin kurssissa on näkynyt Kreikan tilanne (vaikka yritys ei toimi Kreikassa) ja Suomen ja Venäjän viilenneet välit kiitos ETYK-kuvion. Kumpainenkin asioita joilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Fortumin liiketoiminnan kanssa, muutoin kuin mutkan kautta.

Henkilökohtaisesti en usko Suomen ja Venäjän välien muuttuvan erityisen huonosti. Suomi tarvitsee Venäjää, ja Venäjä tarvitsee (myönnettäköön, vähemmän) Suomea. Sellaista se naapuruus on. Hankalistakin asioista on pakko päästä yli, koska naapuruutta ei voi irtisanoa.

Yritän sijoittaessani miettiä viiden ja viidentoista vuoden päähän. Näistä lähtökohdista katsottuna lisäsatsaus Fortumiin tuntuu järkevältä.

o o o

Loppuun vielä Kreikan tilanteesta. Vaikuttaa siltä, että heiluntaa on ainakin niin kauan kuin tilanne on epäselvä. Toisaalta tilanne voi “vakaantua” nopeastikin jos syntyy jonkinmoinen sopu etenemisestä. Siksi riensin ostoksille jo maanantaina, mutta olisi kannattanut odotella…

Absurdiltahan tämä tuntuu. Kreikan osuus on 2 % koko EU:n taloudesta. Pörssikurssit tippuivat pelkästään eilen lähes tuon 2 %. Eli kyse ei ole Kreikan suorasta vaikutuksesta, vaan heijannaisvaikutusten pelosta.

Tämä hämää minua talouden maailmassa. Kyse on aina myös spekulaatioista, tunteista, uskosta ja pelosta. Eipä Lehman Brothersinkaan (moniko oli edes kuullut tätä yrityksen nimeä ennen vuotta 2007) olisi uskonut painavan koko maailmantaloutta kyykkyyn. Vaan niin se vain sen teki...

6.7.2015

Väliyhteenveto 4-6/2015: päälle viisi prosenttia alaspäin

Se on taas väliyhteenvedon aika. Nyt tarkastelussa sijoitusten muutos kevään aikana. Nämä luvut olen poiminut heinäkuun ensimmäisen päivän tilanteesta, Kreikan kuvioiden seurauksena nykytilanne olisi vielä vähän tässä kuvattua heikompi.

Alkuun katsaus kokonaisvarallisuuteeni, viitaten siis sijoitussellaiseen. 50 000 euron raja on edelleen lähellä, tai oikeastaan hieman kauempana kuin kolme kuukautta sitten. Tässä välissä kokonaissumma ehti olla jo 50 000 euron tuolla puolen, mutta kesän alakulo tiputti taas varallisuutta.

Huomattavaa on, että uutta sijoitettavaa minulle ei ole paljoakaan ollut. Ja vaikka olen sijoittanut lisää, sijoitusten arvo on silti tippunut.
Kun tarkastellaan viimeistä täyttä vuotta (heinäkuu 2014 - kesäkuu 2015), näkee aika selvästi miten “varallisuus kehittyy”. Vuoden aikana sijoitin "uutta rahaa" lähes 11 000 euroa. Tämän lisäksi sijoitusvarallisuus kasvoi vajaalla 6000 eurolla. Uusilla sijoituseuroilla on siis vanhoja euroja suurempi merkitys kokonaispotin kasvussa.

Näiden kahden suhde ei ole kovinkaan hyvä mittari:  jos en sijoittaisi yhtään, niin euronkin osinko nostaisi vanhan omaisuuden kertymisen roolin merkittävämmäksi.

Tavoitteeni on kuitenkin, ja veikkaan että se on jokaisen sijoittamista harrastavan tavoite elämässä, että omaisuus pikkuhiljaa kasvaa yhä kovempaan tahtiin itsekseni, ja omien lisäsijoitusten merkitys pienenee. Tätähän esimerkiksi osingot käytännössä ovat, tuloa, jota saat, koska sinulla on tuloa.
Sitten vielä katsaus siihen miten sijoitusvarallisuuteni jakautuu. Suorien osakeomistusten osuus kasvaa koko ajan. Tätä olen pohtinut jo aiemmin, ei ole välttämättä järkevää, mutta on kivaa.

Niin rahastoissa kuin ETF:fissä on pientä kasvua. Myin “turhia” rahastoja, ja pyrin ostamaan tasaiseen tahtiin matalakuluisia rahastoja. Tämä selittää pienen kasvun kumpaisessakin.

Asuntorahastopuolella ei ole kummempia muutoksia. Ålandsbankenin asuntorahasto maksoi osinkoa, ja arvo kipuaa hidastetusti ylöspäin.

Isoin muutos on käteisen osuuden tippuminen. Saatoin olla hätäinen, mutta olen jo touko-kesäkuussa käyttänyt ylimääräiset sijoitusvarani. Jos nyt alkaa pörssiromahdus, niin harmittaa. Jos ei ala, niin ei harmita. Olen tosin pyrkinyt koko ajan ostamaan mielestäni kohtuullisesti hinnoiteltuja osakkeita joita haluan omistaa kymmeniä vuosia - eli romahdus tai ei, niin noiden hankintojen ei pitäisi olla hasardivirheitä.

Summa summarum

Yhteenvetona: Sijoitusharrastukseni on tasaantunut. Ei ole enää paljoa rahaa jota sijoittaa. Nyt siirryn tasaisempaan tilanteeseen: yritän haalia rahaa jota sijoitan matalakuluisiin rahastoihin ja ETF:fiin. Suorien osakeomistusten ostamisen tulisi loppua (kun ei ole rahaa jolla niitä ostaa), mutta katsotaan.

Kivaa tämä edelleen on, mutta ei niin kivaa kun aiemmin. Paljon hauskempaa sijoittaminen oli silloin, kun aamulla pystyi miettimään että mitäs tänään ostaisin.

Onneksi maltillisuus on vahvuuteni. Maltan kyllä odotella vielä vuosikymmeniä.

1.7.2015

Minulla on ristiriitaisia tunteita Affiliate-mainoksia kohtaan

Tällä kertaa sain otsikkoon kiteytettyä aika hyvin mistä on kyse: en oikein tiedä miten suhtautua ns. affiliate-mainontaan. Pidän siitä, ja en pidä. Affiliate-mainonnasta on käytetty myös suomenkielistä termiä kumppanuusmainonta. Ideana on, että bloggari ohjaa kävijöitä eteenpäin omilta sivuilta jonkin yrityksen puolelle, ja saa siivun yrityksen tuloista (esim. tietyn prosentin myynnistä, tai kiinteän summan kirjautumisesta jne.).

Käytännössä Affiliate-mainonta antaa bloggaajille tai verkkosivujen ylläpitäjille mahdollisuuden tienata kohtuullisen helpolla (ja aika vähän). Jos esimerkiksi klikkaisit oikealla olevaa  Nordnetin * mainosta, kirjautuisit uutena asiakkaana ja vielä siirtäisit rahaa ja kaikkea, niin maksaisivat siitä minulle vähän (huomannette etten ole tarkistanut täsmällisiä ehtoja).

Mainostajille affiliate-mainonta lienee aika selkeä kuvio: laskevat minkä “arvoista” on saada asiakas tai tilaus jne., ja lähtevät siitä.

Plussaa lienee mainostajille se, että saavat näkyvyyttä mutta joutuvat maksamaan vain jos sovitut asiat tapahtuvat (esimerkiksi tilaus). Toisin sanoen kustannuksia tulee vain jos tulee tuloja tai toivottuja tapahtumia.

Miinuspuolella lienee - näin veikkaan - sen valvominen että missä ja miten mainoksia käytetään. Ettei jokin sivusto lipsahda natsismin tai rasismin maailmaan, ja siellä sitten komeilisi oman firman mainoksia.

Julkaisijalle (kuten minulle) kuvio antaa mahdollisuuden tienata blogillaan vähän (kuten minä) tai paljon, tai jotain siltä väliltä. Vaiva on melko pieni, tosin varmaan ahkerammalla työllä voisi tienata enemmän. Käytännön tasolla verkkosivuille voi laittaa linkkejä tekstin sekaan tai voi lisätä erillisiä bannereita jne.

Ristiriitaisia tunteita minulle syntyy koska pelkään, että mainostaminen jotenkin vaikuttaisi siihen mistä kirjoitan (“jos nyt kirjoittaisin rahastojen kuluista, niin joku voisi kirjautua Nordnetille ja saisin rahaa”). Toisaalta olen harrastelija enkä ammattitoimittaja, en ole huomannut että mahdolliset mainokset ohjaisivat kirjoittamistani, ja eniten bloggaukseen vaikuttava tekijä on se ehdinkö kirjoittamaan. Affiliate-mainoksilla ei ole ajankäyttöni kanssa mitään tekemistä, paljon suurempi vaikutus on sillä menevätkö lapset kiltisti nukkumaan.

Lisäksi mielestäni sisällöstä on ok maksaa. Se, maksaako yritys Hesarille joka maksaa toimittajille, tai maksaako yritys huomattavasti vähemmän yksittäiselle bloggarille, on mielestäni periaatteessa ihan samanarvoista.

Itse kirjauduin Trade Trackeriin * viime syksynä. Laitoin muutaman linkin pariin bloggaukseen, ilman mitään reaktiota. Kesän korvilla palasin asiaan, ja lisäsin muutaman bannerin näille sivuille suoraan rakenteeseen. Tuon seurauksena olen kohta saamassa joitakin kymppejä.

Ongelmallisimmaksi olen kokenut sen, että haluaisin olla tasapuolinen - on OK mainostaa, mutten haluaisi mainostaa vain yhtä yritystä. Valitettavasti vaan talouspuolen “mainostajissa” tarjolla on ainoastaan mielestäni ihan asiallinen  Nordnet * (huomatkaa, tuokin on Affiliate-linkki) ja melkoinen määrä pikavippifirmoja. Pidän pikavippifirmoista suunnilleen yhtä paljon kuin pidän rutosta tai tuskaisasta kuolemasta maansiirtokoneen alle. Jos hyötyy joko ihmisen ymmärtämättömyydestä tai heikosta asemasta, tekee aina väärin. Arvatkaapa tulenko lisäämään pikavippiyritysten mainoksia näille sivuille?

Vaan nyt löysin keinon sisäsyntyiseen haluuni mainostaa enemmän kuin yhtä firmaa: repertuaarissa ovat nyt myös Alibaba (asiallinen verkkokauppa, omistan pikku siivun Softbankin kautta) sekä melatoniinimainos (asiallinen luontaistuote). En usko että kovinkaan moni tilaa melatoniinia blogini seurauksena, pikemminkin kierrätän mainoksia jotta itselleni tulee parempi fiilis asiasta.

Jos FIM, OP, Elite varainhoitopalvelut tai mikä tahansa muu asiakkalle järkeviä “talouspalveluita” tarjoava yritys innostuu tästä markkinointisuunnasta, niin sivuilleni kyseiset mainokset ovat tervetulleita. Mutta ei jos ryhdytte kauppaamaan pikavippejä perjantaina ja lauantain välisenä yönä, niin älkää olko yhteydessä.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

28.6.2015

Kaksi ostoa: W.P. Carey ja Omega Healthcare Investors

Jos joku yrittäisi peesailla minua sijoittamismielessä, niin teen sen hankalaksi. Seuraa raporttia runsaan kuukauden takaisista ostoksista. Ostin toukokuun loppupuolella 20 osaketta Omega Healthcare Investors ja kymmenen osaketta W.P. Careytä. Kumpaankin olen törmännyt muiden blogien yhteydessä, eli aika peesailuhenkisistä ostoksista on kyse.

Omega Healthcare Investors (OHI) on REIT eli kiinteistöihin keskittyvä yritys, jotka toimivat hieman erilaisilla pelisäännöillä kuin yrityksent yleensä. Se omistaa yli 900 kiinteistöä ja toimii noin neljässä yhdysvaltain osavaltiossa viidestä. OHI ei maksa kovinkaan suurta osinkoa (noin 2 %, ulosmaksuprosentti on 24 %), vaan kyseessä on kovaa tahtia kasvava yritys joka investoi laajenemiseen.

Minua tämä suunta kiinnostaa, koska haluan hajauttaa omaisuuttani myös kiinteistöihin. Tässä tulee hankittua yhtä suuntaa joka muutoin ei ole mukana repertuaarissa (amerikkalaiset hoivakiinteistöt). Lisäksi länsimaissa hoivapuoli kasvaa jatkuvasti, siinä yritän olla mukana.

Bonuksena REITtien arvot ovat kovasti laskeneet viimeisen puolen vuoden tai vuoden aikana. Tämä ei tietenkään takaa etteikö arvo ei voisi laskea vielä lisää, mutta ainakaan ei tullut ostettua historian kovimpiin hintoihin.

W.P. Carey (WPC) on niin ikään REIT. Yhtiöllä on vajaa 800 kiinteistöä, 18 eri maassa. Hajautus on itsessään aika vahvaa. WPC omistaa tiloja, joissa joku muu operoi. Tyyliin omistaa hotellin, jossa operoi Marriot jne. Täällä Dividend Matra yrityksestä.

Tämäkin on laajentuva yritys, joka on kasvanut kovaa tahtia tämän vuosituhannen aikana. Tosin edellämainittuun verrattuna osinko on korkea (6,5 %), mutta myös ulosmaksuprosentti on “tapissa” (yli 90 %). Sama "REITit halventuneet" koskee myös W.P Careytä, mutta loivemmin kuin Omega Healthcare Investorssia.

Bonuksena: jo nettisivujen ensimmäinen lause puhuttelee minua. "Investing for the long run." Puhe on tietty halpaa, mutta pidän lähtökohdasta, että tehdään nyt muutaman vuosikymmenen projekti yhdessä ja pohditaan tuloksia 2030-luvulla.

Kumpikin ostos on tällä hetkellä muutaman prosentin miinuksella, eli ostohetki ei nyt ollut ihan ideaali. Mutta pitkän aikavälin ostoksia ovat. Ideana on ostaa kumpaistakin tilanteen mukaan vähän lisää. Mutta silloin tulee olla sekä rahaa että tilaisuus…

o o o

Lopuksi vielä pari sanaa Kreikan tilanteesta. Jos olisin nykytilanteen tiennyt, en olisi ostanut keväällä lisää Fortumia enkä kenties näitäkään. Lienee ilmeistä, että ensi viikon alussa tulee vauhdikasta kurssien putoamista, joka voisi olla myös hyvä oston paikka (edellyttäen että olisi rahaa tileillä). Jos alakulo laajenee valtameren yli ja REITteihin, saatan ostaa lisää jompaakumpaa yllämainittusta.

Vaikka yleisellä tasolla luulen, että Kreikan kuvioiden umpikuja on jo oletuksena mukana osakkeiden hinnoissa, niin eiköhän tässä silti ole edessä kurssien heilumista sinne ja tänne.

10.6.2015

Voiko tunteella sijoittaa onnistuneesti?

Mielikuvani mukaan olen analyyttinen sijoittaja joka vähät välittää muista sijoittajista ja ykeisestä fiilarista. Tosiasiassa myös tunteella on vaikutusta. Nyt seuraa hieman irrottelua siitä, voisiko ihan vaan omia ajatuksiaan vääntämällä sijoittaa onnistuneesti.

Uskon olevani melko rationaalinen ja melko rauhallinen sijoittaja, mutta se ei vielä paljoa auta. Luen talousuutisia ja blogeja ja niillä on vaikutusta ostopäätöksiini. Seurailen siis vähän muita, roikun helmoissa. Osaan ostaa putoavin hinnoin ja hahmotan sijoittamisen vuosikymmenien strategisena pelinä, mutta muita erikoiskykyjä minulla ei sijoittajana taida ollakaan. En ehdi kiertää yhtiökokouksissa, en jaksa lukea papereita huolella, en jaksa tehdä omia matemaattisia laskelmia.

Se ei ole välttämättä paha asia. Analyytikkojen ostosuositukset voivat olla hyviä, kollegabloggareillakin on jokin idea jonka muille avaavat. Ja koska periaatteessa sijoittaminen kannattaa noin niin kuin matemaattisesti, huonommillakin perusteilla tehty ostos voi olla hyvä jos hajautus on tarpeeksi laaja.

Ryhdyin miettimään seuraavaa Plum Creek Timber -ostoni jälkeen. Entä jos miettisin millaista osaketta haluan omistaa (metsä, Australialainen pankki jne.). Sitten tekisin kolme seuraavaa asiaa
  1. listan kriteerit täyttävistä yrityksistä
  2. noiden yritysten/sektorin yleisen hintatason suhteessa aikaan ja tuottavuuteen (eli jos ovat historiansa kalleimmalla tasolla, niin varon)
  3. vertailisin ao. yrityksiä keskenään, ja valitsisin mielestäni parhaan sijoituskohteen
Edellämainitulla taktiikalla erottuisin väkisinkin muista sijoittajista (käsi sydämellä, onko teidän tehnyt mieli ostaa metsää eri puolilta maailmaa). Tulisi toimialakohtaista ja alueellista hajautusta.

Tätä taktiikkaa olen jo käyttänyt:
  • 3M tuli mukaan kun halusin amerikkalaista kuluttajatuotefirmaa jolla on laaja repertuaari ja globaalia toimintaa
  • Bank of Montreal tuli mukaan kun halusin pankin joka toimii vakaassa maassa (Ukraina ahdisti)
  • Stora Enso ja Plum Creek Timber päätyivät mukaan kun halusin huomioida metsän sen eri muodoissa. Halusin omistaa metsää.

Käytännössä sijoittaessa eniten voi menettää jos seuraa muita, mutta viiveellä (eli ostaa kun muut ovat jo ostaneet, ja myy kun muut ovat jo myyneet). Jos ottaisinkin lähtökohdakseni oman fiiliksen ja antaisin tunteen viedä, niin vaeltaisinko ihan omilla vesilläni?

Ja koska tuota fiilistelyä seuraisi kuitenkin jonkinmoinen sektori ja yritysarviointi (esimerkiksi ei liian korkean P/E -arvon osakkeita), niin ihan typeriä ostoksia ei tällä tavalla pitäisi tulle. Tyhmiä vain...

Tämä on tekniikka jota olen jo käyttänyt, mutta lähinnä koska se on tuntunut kivalta. Ei siis siksi että uskoisin että se toimisi muita malleja paremmin. Mutta vähän tässä leikittelen fiilistelytekniikalla joka seuraisi ihan vaan omia tunnelmia. Ainakin vaeltaisin irrallaan pääjoukosta, hyvässä tai pahassa.

8.6.2015

Miten sijoittaa lapselle?

Pari viikkoa sitten sain jännän yhteydenoton. Sijoittaja.fi -palvelusta otettiin yhteyttä. Olivat julkaisemassa vertailua lapsen varallisuuden sijoittamisesta. Tarjous kuului suunnilleen niin, että jos asiasta kirjoitat, niin vuosijäsenyys Sijoittaja.fi -palveluun, ja arvottavaksi kolme vuosijäsenyyttä lukijoille.

Noh, mitäs minä tuohon sanomaan kuin että kyllä. Ensisijaisena syynä tosin, että olen aiemminkin asiaa pohtinut. Kiinnostava aihe.

Tätähän tämä nykyään on, bloggarit tuottavat sisältöä, ja se kiinnostaa myös yritysmaailmaa. Nyt en saa vaatteita, rahaa, autoja tai luksustuotteita, vaan lukuoikeuden verkkosivuille. Mutta menköön.

Sijoittaja.fistä (jatkossa vain Sijoittaja) olivat kysyneet pankista miten sijoittaa 10 000 euroa sekä 14 vuoden ajaksi 100 euron lapsilisät. Siis 12 000 euroa lisää. Kysyivät sijoitusratkaisuja, riskiarvioita, verotusvinkkejä ja arvioita tuotosta. Sijoittajan raportin voi lukea tästä.

Isoin ero tulikin vastaan heti alkuun, kuluissa. 0 % ja 2 % kulujen erotus olisi tuolla aikavälillä vaatimattomat 12 000 euroa, käytännössä neljännes tuotoista. Ilmeistä on, että kannattaisi hakea mahdollisimman matalakuluista ratkaisua.

Pankkien ehdotukset jakautuvat kärjistäen kahtia. Nordnet* ja Seligson tarjoavat aika lailla perusosakerahastoja, mutta matalilla kuluilla. Oikeastaan kaikki muut tarjoavat huomattavasti kalliimpia ratkaisuja, tosin osalla on mukana esimerkiksi kiinteistöjä ja korkopapereita. Toisin sanoen riski ainakin luultavasti laskee.

Toisaalta yli seitsemän vuoden sijoitusaikaan suositellaan yleensä satsauksia osakkeisiin, etenkin jos rahan käytöllä ei ole kiire. Ja arvatenkin lapsella jonka vanhemmilla on työntää 22 000 euroa lapselle, ei ole hirveää hätää polttaa rahojaan. Joten valitsisin laajan osakehajautuksen.

Itse yhdistäisin Seligsonin ja Nordnetin*. Seligsonilta hakisin matalakuluista hajauttamista ympäri maailmaa. Nordnetiltä ostaisin maksuttomia Pohjoismaisia rahastoja - maantieteellinen hajautus on pientä, mutta matalat kulut takaavat vähintään markkinatuoton.

Aika samaan olen päätynyt omissa aiemmissa pohdinnoissani, olen käynyt läpi miten sijoittaa teinin varallisuutta kahdessakin bloggauksessa (osa 1 ja osa 2).

o o

PS. En minä jaksa mitään arvontoja tehdä. Kolme nopeinta saa kauttani tunnukset Sijoittaja.fi -palveluun, edellyttäen, että tarjous on vielä voimassa. Tämä kirjoitus kun tulee vähän viiveellä. Laittakaa postia. Kun on kolme täynnä, päivitän tällä sivulla, ettei kannata enää yrittää.

Huom! Yllämianittu tarjous meni umpeen. Viisi ilmoittautumista ehti jo tulla. Eli jos tästä joku tunnuksia saa, niin tuon porukan nopeimmat.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

26.5.2015

Lisäosto: Chevron

Ostin tänään kolmannen eräni Chevronia, 6 osaketta hintaan 103,009 dollaria per osake. Aiemmin omistin kymmenen osaketta, keskihintana vajaa 113 euroa.

Miksi sitten tämänkertainen ostos?

Chevronin osake ailahtelee ylös ja alas, nyt se oli jälleen alempana. Lisäoston seurauksena keskimääräinen ostohintani painuu hieman alemmas. Luotan siihen että öljyn hinta vielä tuosta nousee, ja sitä odotellessa Chevron maksaa hyvää osinkoa. Isot öljyjätit voivat olla jopa voittajia siinä vaiheessa kun öljyn hinta taas nousee - pienemmät yhtiöt kun tuppaavat kaatumaan ensin, tai tulevat ostetuksi halvalla.

Minulla oli jo iloiset yli 5000 euroa jemmassa, jonka jälkeen - kurssien hieman tiputtua - olen intoutunut ostolaidalle. Nyt tallessa lienee ehkä 2500 euroa. Toisaalta olen ostanut etenkin ihan hyvää osinkoa maksavia yhtiöitä, joten saan osingoista lisärahaa sijoittamiseen tasaiseen tahtiin.

Virhe? Taatusti, jos kurssinotkahdus tulee huomenna. Jos taas maailma jatkuu noin ennallaan, niin tämä saattoi olla hyvä tilaisuus kiinnitty tasaiseen osingonmaksajaan jolla on taustalla 26 vuotta osinkojen nostoja.

20.5.2015

Tunneostosta peliin: Full Creek Timber REIT

Nyt seurasi kunnon tunneostos, ostin viime viikolla helatorstain kunniaksi 13 osaketta Plum Creek Timberistä. Yhteensä 600 + jotain dollaria. Kyseessä on REIT, eli omanlaistensa pelisääntöjen mukaan toimiva kiinteistösijoitusyhtiö.

Nyt ei omisteta asuntoja tai liikekeskuksia, vaan metsää. Minä pidän metsästä. Siellä on kiva kävellä, polttopuita on kiva pilkkoa ja vielä kivempaa on lämmittää niillä mökin saunaa. Pienten puiden kaataminen on kivaa, sen sijaan isoja en uskalla kaataa kun kaatuisivat päälle enkä ole testamenttiakaan ehtinyt laatia.

Plum Creek Timber omistaa vajaat 25 000 neliökilometriä metsää eri puolilta yhdysvaltoja. Tämä on kaksi ja puoli Uuttamaata, eli aika paljon.

Yritys ei vain omista metsää ja myy puuta. Mukana on turismiulottuvuutta, eli myös reiteille yleistä kiinteistönjalostuspuolta. Myös pari sahaa kuuluu konserniin. Mutta näiden “sivubisnesten” merkitys on pieni.

Plum Creek Timber poikkeaa siis vaikkapa omistamastani Stora Ensosta siten, että painopiste on puussa ja metsässä, ei siinä mitä niillä tehdään.

Harkitsin myös ETF:fiä. Niiden ongelma on, että varsinaisia metsänomistajia ei juurikaan löydy, vaan kyse on aina laajemmin metsään pohjautuvasta teollisuudesta. Eli esimerkiksi Stora Ensosta. Ja niissä parissa jossa satsataan vain omistukseen, on sitten mukana vain muutama yritys. Miksi maksaa silloin hallinnoinnista, kun lähes samalla samalla riskillä voi ostaa kyseisiä firmoja suoraan.

REITtien hinta on laskenut viime vuodesta, joten toivon että hintataso on nyt kohtuullinen. Ideana olisi 1-2 lisäostosta, vähän riippuen kurssien suunnista. Tällä hetkellä pyrin omistamaan yhtä yritystä 1000-3000 euron välisellä summalla, joten tässäkin on “kasvunvaraa”.

Osinko on tällä hetkellä 4,1 %.

14.5.2015

Osto: Volkswagen

Ostin alkuviikosta viisi Wolkswagenin osaketta, yhteisarvoltaan päälle 1100 euroa. Kohtalo palkitsi minut saman tien noin viiden prosentin kurssilaskulla. Noh, pitkän linjan sijoituksia, tuskin se maailma tähän loppuu. Tänään oli jo kurssi nousussa.

Ostoon on muutamakin syy.
  1. Autoiluun liittyen salkussani on vain Nokian renkaat, joten osto hajoittaa omistuksiani.
  2. P/E-arvo on alle kymmenen, eli suhteessa tuloihin hinta ei ole kovinkaan korkea. En ole kovinkaan hyvä arvioimaan juuri tätä konsernia suhteessa muihin autosektorin vastaaviin, mutta ei Volkswagen nyt rupusakkiakaan ole.
  3. Nordnetillä on kampanja jossa saa ostaa saksalaisia osakkeita halvempaan hintaan. Tämä nyt ei ollut suoranainen syy ostoon, mutta vaikutti kyllä jonkun verran oston ajoitukseen. Olisin joutunut tallettamaan rahaa Lynxin puolelle ja kaikkea, siis kiertääkseni Nordnetin perushinnaston korkeamman välityspalkkion.
Lisäksi taustalla on yksi vähän erikoisempi syy. Olen hieman vältellyt saksalaisia osakkeita kun osinkoihin liittyen tarvitsee pyytää Saksan veroviranomaisilta liikaa perityn veron palauttamista. No, Munich re:n "ansiosta" tulen joka tapauksessa asioimaan loppuikäni Saksan veroviranomaisten kanssa (harrastuksensa kullakin), joten voin samassa yhteydessä periä takaisin isompaakin summaa.

Vähän taas tunne vei: Jukka Oksaharjun blogia luin ja sellaista hippipakettiautoa ajelemassa Lost-sarjassa sekä 70's Showssa mietin silloin kun asiaa pohdiskelin. Mutta silti, pidän vakaista yrityksistä jotka maksavat hyvää osinkoa, ja joilla on kasvua luvassa. Volkswagen täyttää nämä kriteerit.

5.5.2015

Yksi rajapyykki on ylitetty - osingot yli viime vuoden

Viime viikolla ylittyi yksi rajapyykki. Osinkojen yhteenlaskettu summa ylitti viimevuotisen tason. Viime vuonna sain osinkoja ja muita passiivisia tuloja 490 euroa. Tämän vuoden saldo on jo nyt hieman päälle 540 euroa, eli viisikymppiä ollaan plussalla. Nämä ovat osinkoja ennen veroja.



Jos mennään ihan yritystasolle, lista on seuraavannäköinen. Summat euroina.
3M: 9,73
Bank of Montreal: 11,43
BHP Billinton : 12,08
Chevron: 10
Fortum : 130
Kone: 48
Konecranes: 26,25
McDonalds: 12,04
Microsoft: 4,42
Munich re: 116,25
Nokian renkaat: 78,3
S-konserni: 20
Ålandsbanken asuntorahasto: 63,47

Isossa roolissa osingoissa ovat Fortum, Munich re ja Nokian renkaat. Näistä kolmatta en viime keväänä omistanut, ja kahta edellämainittua ostin lisää vuoden mittaan. Ålandsbankenin asuntorahastokin liittyi osingonmaksajien joukkoon.

Osinkosumma noussee tänä vuonna vielä parillasadalla. Suomalaisista yrityksistä jäljellä ovat vielä Stora Enso ja Nokia. Ulkomailta, pääosin amerikanmaalta, on tulossa vielä aika montakin pientä erää osinkoja - kolme kvartaaliosinkoa kun on vielä jäljellä. Kokonaissumma lienee siis vuoden lopussa 700-800 euron välissä.

Miltäs nyt tuntuu?


No, kiitos kysymästä, kyllä lämmittää. Sijoituksistani noin 40 % on suoraan osakkeissa, joten toisella tapaa toimien osinkosumma lähentelisi tänä vuonna 1500 euroa. Vaikka osakkeiden arvo polkisi paikallaan, niin aika mukavista summista tässä puhutaan.

Lisäksi olen jo päässyt nauttimaan osinkojen korotuksista, ja sillä on aika merkittäväkin osinkosummaa kasvattava vaikutus.

Matemaattisesti katsottuna sijoittamisen “riski” pienenee koko ajan. Sijoitukseni ovat kaikkineen yli 20 % plussalla suhteessa ostohintaan, ja muutaman prosentin verran on jo tullut osinkoja. Eli teoriassa 25 % kurssinotkahduksellakin olisin vielä kuivin jaloin, jos vertailukohdaksi ottaa sen, että olisi makuuttanut rahaa matalakorkoisella tilillä tai tyynyn alla.