UA-52254593-1

29.12.2014

Tavoitteet vuodelle 2015

Uusi vuosi, vanhat kujeet. On aika listata sijoittamiseen liittyvät tavoitteeni vuodelle 2015.

Olisi tietty loogista ensin odotella neljännesvuosikatsausta ja tarkastella edellistä vuotta, mutta mitä sitä nyt suotta. Eivät nämä minun suunnitelmani mitään rakennuspiirustuksia ole.

Lähtötilanne: Riippuen muutaman lähipäivän pörssifiiliksistä sijoitusvarallisuuteni on joko hieman vajaa tai aika lailla tasan 40 000 euroa. Pyrin siihen että vuoden kuluttua summa olisi 50 000.

Pyrin sijoittamaan itse noin 500 euroa kuukaudessa, tänä vuonna summa on ollut noin 600 euroa kuukaudessa.

Voi olla että tämä ei toteudu: Perheessämme on näet tullut sekä pientä menojen nousua (ei ole päivähoito halpaa, vaikka onkin subventoitua) ja itsellä sivutulojen laskua. Jälkimmäinen saattaa olla kompensoitavissa toisilla sivutuloilla. Teoriassa on mahdollista, että joudun tiputtamaan sijoitussummat jossain vaiheessa jopa nollille.

Lisää saisin siis sijoitettua vuoden aikana maksimissaan 6000 euroa. Verojen jälkeen saanen tilille noin 500 euroa osinkoja ja muuta passiivista tuloa. Nämä ovat yhdessä 6500 euroa.

Jäljelle jää sitten 3500 euroa, joka sitten katettaisiin omaisuuden arvon nousulla. Tuo on alle 9 % sijoitusvarallisuudestani. Vaan koska osingot ovat tästä jo "erillään", niin tämä tavoite ei toteudu ellei pörssivuosi ole kovasti suosiollinen.

Toisaalta kyse on pienistä summista: jos onnistun jonkun ylimääräisen sijoitusviisisatasen jostain kaivamaan ja sijoittumaan, niin sillä paikkaa jo paljon.

Tavoitteeni ensi vuodelle on aika optimistinen. Toisaalta olisi aika tylsää asettaa tavoitteeksi vaikkapa 48 tai 49 000. Tosiasiassa säästäminen on niin vahvasti sidoksissa perheen talouteen, että ihan riippuen perheen talouden kokonaistilanteesta sijoittamispuoli joko pelittää hyvin tai huonosti.

Viidennes käteisenä odottamassa “ostohetkiä”


Pyrin rakentamaan 5000 euron käteisvarannon. Toisin sanoen pidän huolen siitä, että minulle on aina 5000 euroa odottamassa laskevia kursseja tai kurssiromahdusta. Sijoitan vasta tuon summan ylittäviä euroja.

Tämä on ollut tavoite jo jonkin aikaa, ja kesän jäljiltä minulla oli jo päälle neljä tonnia jemmassa. Syksyllä innostuin osatamaan (ihan perustelluista syistä) muutamia yrityksiä kun kurssit niiasivat.

Alkuvuodesta 2015 pitää olla maltillinen ja kerätä käteistä varastoon, toisin sanoen valmistautua siihen että pörsseissä tuulee.

Miten sijoitan?


Luulisin että aiempaa pienemmät summat ohjaavat minua vääjäämättä kohden indeksisijoittamista. Tällä hetkellä ostan Nordnetin kautta kuukausittain kahta ETF:fää, iSharesin kehittyviä markkinoita ja db x-trackersin Afrikkalaisia yrityksiä. Yhteensä ostan näitä runsaalla 200 eurolla kuussa.

Pyrin pitämään tämän ennallaan.

Lisäksi harkitse rinnalla kolmatta ETF:fää kuukausisijoitettavaksi. Olen hieman silmäillyt iShares MSCI USA Dividend IQ UCITS ETF:fää.

“Indeksi mittaa sellaisten MSCI USA ‑indeksistä valikoitujen yhtiöiden osakkeiden tuottoa (pois lukien kiinteistösijoitusrahastot (REIT)), joilla on keskimääräistä korkeampi osinkotuotto, jotka ovat olleet luotettavia osingonmaksajia ja joilla on kapasiteettia osinkojen maksuun tulevaisuudessa.”

Koska pidän sijoittamisesta osinkoyrityksiin, tämä tuntuu luontevalta ETF-täydennykseltä. Miinuksena on säännöllinen osingonjako, eli veroja maksetaan lennossa eivätkä ne kerrytä omistuksia.

Indeksisijoittamisen ja osakkeiden oston rinnalla olen alkanut tarkastelemaan ETF:fien (loputonta) kirjoa. Näemmä lähes mihin tahansa voi sijoittaa hajauttaen ja osin indeksipohjaisesti, jolloin saa hajautamisen hyödyn mutta voi silti valita mihin satsaa.

Summa summarum


Alkava vuosi on minulle sijoitusmielessä hiljaisempi kuin tämä vuosi. Viimeisen puolentoista vuoden aikana siirsin jemmarahojani tileiltä osakkeiden ja rahastojen suuntaan. Nyt syntynee "uusi vakio" jossa sijoitan vain sen mitä nyt onnistun sijoittamiseen vuoden aikana satsaamaan.

Koska idea on myös omistaa pitkään (salkussani ei ole oikeastaan yhtään yritystä josta erityisesti haluaisin luopua), pyrin välttelemään omistusten myyntiä ja siitä syntyviä kuluja.

Oma haasteeni on siis oppia istumaan käsilläni, olla tekemättä juuri mitään ja sopeutua siihen, että sijoittamiseni on ennen kaikkea sitä, että hankin rahaa joka tulee sijoitettua automaattisesti.

19.12.2014

Ostin BHP Billitonia

Eilen otin askelee uuteen suuntaan. Ostin BHP Billitonia, australialaista kaivos-, metalli- ja polttoaineyritystä. Liikevaihtona katsottuna maailman suurinta kaivosyhtiötä. Täältä pääsee yrityksen kotisivuille. Ostin vain pienen määrän, 11 osaketta runsaalla 450 dollarilla. Teen varmaan 1-2 täydentävää noin samansuuruista ostosta, riippuen siitä mihin suuntaan kurssit menevät.

Miksikös näin? Yritys on ollut seurantalistallani, ja hieman myös (jälleen) blogitekstit vaikuttivat omiin toimiini (täällä Dividend Mantra ja kirjoitus yrityksestä).

Olen pyrkinyt hajauttamaan omistuksiani eri toimialoille. Kaivosala on puuttunut. Talvivaara ei oikein houkuttanut (heh heh), ja tässä mennään monta askelta vakiintuneempaan suuntaan.

Uskon että kaivosalan alakulo ei ole kovinkaan pitkäaikaista. Eiköhän mineraaleja tarvita nyt ja pitkään. Sekä öljy- että kaivosala ovat kärsineet maailmantalouden mollivoittoisuudesta. Lisäksi kaivosala on jo luonteeltaan syklistä: kun hinnat ovat korkealla voitot ovat suuret, ja kun hinnat ovat alhaalla tuotto menee miinukselle.

Osakkeen hinta on nyt alhaisimmillaan viiteen vuoteen. Viimeksi hinta oli näin alhaalla notkahduksen aikaan 2008-2009. Jo 2006 osakkeen kurssi nousi ensimmäistä kertaa noin nykyiselle tasoille.


Osinko on lähellä kuutta prosenttia, P/E:n ollessa alle 9. Oman pääoman tuotto on runsaat 12 %. Kaikilla mittareilla siis ihan huokeahko yhtiö, tosin toimialan syklisyys huomioiden tämä on ihan “asiaankuuluvaa”.

Yksi asia on minulle auki: en tiedä millä kaikilla tavoin ja kenen toimesta rakasta osinkoani tullaan verottamaan. Jos kaikki eurot jäävät matkalle, pitää suhtautua tähän osakkeena jonka myyn pois kun kurssit ovat nousseet. Ideaalitilanteessa tästä saisi vakaan osinkoyhtiön jota voisi omistaa pitkään ja jonka perikunta voisi myydä kun kaipaavat rahaa hautajaisieni järjestämiseen.

16.12.2014

Ostin lisää Nokian renkaita

Tuplasin tänään Nokian renkaiden osakemääräni. Ostin toiset 27 osaketta Nokian renkaita vajaan 19 euron kappalehintaan. Kaksi viikkoa sitten ostin saman määrän, runsaan 22 euron hinnalla. Siitä lisää tässä bloggauksessa.

Miksi näin? No etenkin liittyen ruplan romahtamiseen pörssikurssit ovat tippuneet parissa päivässä ties kuinka paljon. Omasta mielestäni ihan kohtuulliseen hintaan ostamani Nokian renkaiden arvo oli laskenut kahdessa viikossa miltei 18 %, ja pelkästään tänään likimain yhdeksän prosenttia.

Voi olla että tämä ostos vielä kostautuu: Nokian renkaiden liiketoiminnasta neljännes tulee Venäjältä, ja yhtiö on käsittääkseni Venäjän suurin rengastyyppisen teollisuustuotteen viejä (ei voita öljyalaa, heh heh). Jos naapuri notkahtaa pahemman kerran, notkahtanee myös Nokian renkaat. Putoavaan puukkoon tarttumiseksi tätä kutsutaan, mutta aina joskus sitä veri lentää.

Miksi sitten nyt ostin? Suoraan sanoen: jos Venäjä ei totaalisesti romahda ja pörssiromahdus ei ala, niin nyt saa halvalla. Voi olla että Nokian renkaiden tulos ja osinko tippuvat (Inderes varoitteli tuloksen tippumisesta jokin aikaa sitten*), ja sitä kautta laskee yrityksen arvo. Eli syntyy ikävä kierre. Mutta näen melko todennäköisenä että Venäjä-riski on jo mukana kurssissa ainakin pääosin. Lisäksi liiketoiminnasta Venäjä on vain osa, kurssi tippuu sitä tahtia kuin kyseessä olisi tyystin Venäjällä toimiva yritys.

Tällä hetkellä Nokian renkaiden osuus on noin 2,5 % sijoitusvarallisuudestani. Ei vielä kohtuuttoman paljon. En ole ostamassa lisää ellei kurssi tipu tuntuvasti jonnekin 15 euron tietämille. Silloin pitää kyllä arvioida että onko yrityksellä muutoin menossa niin huono vaihe, että kannattaa olla varovainen.

Isoin riski on, että kurssilasku on pidempikestoinen ja reagoin liian nopeasti. Eli huomenna on parempi ostohetki kuin tänään, ja ylihuomenna vielä parempi. Tämä - olen huomannut - on helmasyntini. Kykenen ostamaan laskevilla kursseilla, mutten osaa odottaa kovinkaan pitkään. Katsotaan.

* Täydennys. Muistin että tuli jo tulosvaroitus, mutta on ollut spekulaatiota että tulosvaroitus on tulossa. Muutin sanamuotoa 16.12.2014 kello 15.52.

9.12.2014

Askelia uusiin bloggaussuuntiin: Miten säästää jotta voi sijoittaa?

Hyppään nyt hieman eri suuntaan kuin blogissani tähän asti, säästämiseen. Minulle säästäminen on iso osa sijoittamista, sillä vaikka perheemme on vain ihan keskituloinen, rahaa on aina kertynyt säästöön enemmän kuin ehkä voisi olettaa. Jos ei ole ylimääräistä rahaa mitä sijoittaa, ei voi sijoittaa.

Taustalla on puolison syntymälahjana saatu säästäväisyys, ja se, että olen itse onnistunut monilla tavoin ylläpitämään köyhän opiskelijan elämäntapaa vaikka olenkin keski-ikäistynyt kohtalaisesti palkattu herkuista pitävä asiantuntija. Nyt puhutaan viisihenkisen perheen menoista.

Listaan nyt muutamia vinkkejä joilla meillä menot ovat pysyneet oikeastaan aina tuloja pienempinä. Emme mekään ole säästäväisiä aina, mutta usein olemme.

(1) Osta uutta ja tavanomaista kodintekniikkaa vain kun vanha hajoaa.

Tämä taktiikka on toiminut hyvin: ostamme uuden television kun entinen hajoaa ja uuden astianpesukoneen kun edellinen on toiminut vain osalla toiminnoista seitsemän vuotta ja lopettaa lopulta veden lämmittämisen (ei tullut enää puhtaita astioita).

Kun on oston paikka, kannattaa ostaa sen hetken “tavanomaista” alennusmyyntitavaraa, puolen vuoden tai vuoden takaista ykköstuotetta. Sitä mitä Gigantin mainoksissa on. Se on parempi kuin aiempi joten olet tyytyväinen, ja halvemmalla saat.

Tähän on muutama poikkeus: flattitelkkariin hypättiin vaikka vanha toimi, ja 2000-luvun alun Nokioilla puhuisi vieläkin, mutta älypuhelimet veivät mukanaan.

(2) Osta vaatteita ja kaikenlaista muuta harvoin ja ennen kuin tarvitset niitä

Tämä toimii - myönnettäköön - etenkin aikuisen miehen tapauksessa joka ei kasva kuin leveyttä ja joka tulee käyttämään samanlaisia sukkia vielä nelisen vuosikymmentä vuotta.

Jos jotain saa todella halvalla, ja sitä tarvitset, osta kunnolla. Esimerkiksi 16 paria sukkia. Tai jos sellaisia kävelykenkiä joita aina käytät saa merkittävällä alennuksella, osta saman tien kaksi paria. Kyllä ne toiset siellä kaapissa odottavat pari-kolme vuotta ennen kuin edelliset on kävelty puhki.

Tämä toimii myös vaikkapa vessapaperiin: osta paljon kun on tilaisuus, ja halvalla. Tietty tilarajoitukset tulevat vastaan.

Kärjistäen: jaa hankinnat kahtia. Niihin joita ostetaan kun on tilaisuus ja halvalla saa - kuten kaikki mitä minä tarvitsen. Ja niihin asiat joita ostetaan kun tarvitaan (tyyliin lasten vaatteet: ei voi ennakoida mitä ne suostuvat pukemaan päälleen muutaman vuoden kuluttua).

Monasti sanotaan että vältä alennusmyyntejä. Itse en tähän usko. Ajattelen tätä osakkeiden ostamisena: mietin ensin mitä tarvitsen, sitten odotan että sitä saa halvempaan hintaan kuin normaalisti. Eli osta vain mitä muutoinkin ostaisit, mutta aina kun mahdollista alennusmyynneistä.

Lisäksi tietty kannattaa ostaa käytettynä aina kuin mahdollista. Riippuen tilanteesta ja tarpeesta tämä onnistuu ajoittain.

(3) Syö harvoin ulkona ja kokkaa itse

Tämä teki jossain kohtaa tiukkaa: pidänhän herkuista. Osin vaivalloisuuden takia perheen ulkonasyöntirytmi on tippunut 1-2 kertaan kuukaudessa, joskus tätä oli puolet enemmän. Kun syö ulkona, kannattaa katsella ravintolan hintatasoa ja kausitarjouksia.

Kotona kokkaaminen on useimmiten ihan mukavaa. Lisäksi tämä on se kohta jossa lapsiperhe voi säästää hyvin paljon, jos lähtökohtaisesti syö usein ulkona.

Jos metodi ahdistaa, niin voithan tilaisuuden tullen käydä silloin tällöin ulkona syömässä ihan itseksesi :)

(4) Katso mitä kannat kaupasta kotiin

Ensimmäinen askel on ostaa ruokaa vain sen verran mitä saa syötyä. Tämä on yllättävän hankalaa, mutta tyhmäähän se on ostaa ruokaa ja kaataa se sellaisenaan ekopönttöön. Jonkin verran asiaa voi loiventaa pakastamalla - monia ruokia voi pakastaa sen sijaan että se homehtuu jääkaapin nurkissa. Edellisten päivän jämäruokien käytössä olen valitettavan huono.

Toinen asia on sitten kytätä mitä maksaa. Lidl on halvempi kuin kilpailijansa, ja kaupan merkki on halvempi kuin televisiossa mainostava.

En ymmärrä miksi kaikki eivät osta uutta Valion Arki-maitojuomaa. Kotimaista ja halpaa. Keskimääräisessä maidossa on 3,3 grammaa proteiinia, Arki-maitojuomassa on aina 3,3 grammaa proteiinia. Eli siis tuo on samaa maitoa kuin muissakin purkeissa, mutta tasalaatuisempaa. Jos sillä 15 senttiä halvemmalla litrahinnalla lapsiperhe sijoittaa rahastoihin useamman kympin vuodessa.

(5) Hanki harrastuksia jotka eivät ole kalliita

Tämä on hankalampi toteuttaa, sitä harrastaa mitä harrastaa. Itse olen ehkä sattumalta tai tarkoituksella mutta alitajunnan ohjaamalla harrastanut melko huokeita asioita. Parhaimmillaan harrastuksella voi tienata (minimaalisesti), kuten nyt vaikkapa sijoittamisella.

Luin tuossa taannoin Helsingin Sanomien kuukaisiliitteestä sukelluksenharrastajista. Jos unelma on kerran vuodessa sukellella Meksikon kirkkaissa vesissä, niin hienoa. Mutta halpaa se ei taatusti ole.

Monasti myös  harrastuksen “sisällä” voi tehdä kalliimpia tai halvempia valintoja. Jos tykkäät lukea, niin älä osta aina kirjoja uutena. Tai odottele hetki ja lainaa ne kirjastosta.

Lapsen harrastuksiin pätee tietysti sama, mutta tässä suhteessa olen hövelimpi. Lapset harrastakoot mitä haluavat, kunhan nyt on jotenkin siedettävällä kustannushaitarilla. Jos haluaisivat ostaa hevosia ja oman tallin, niin sanon kyllä ei...

(6) Älä omista autoa

Tämä on pääkaupunkiseutulainen asia, myönnettäköön. Meillä ei ole autoa. Tällä välttää sellaiset 200-300 euron kuukausittaiset kulut jotka tulisivat vakuutuksista, veroista ja auton hinnan alenemisesta. Päälle sitten vielä bensat, ja mahdolliset isommat korjaustarpeet.

Autottomuus on hankalampaa kuin autolla paikasta toiseen huristaminen. Mutta mahdollista se on ainakin osassa Suomea. Myös joukkoliikenteestä tulee kuluja. Mutta kääntää asian miten päin tahansa, satasia säästää joka kuukausi.

(7) Osta vain jos sinulla on siihen varaa

Olen itse ostanut velaksi vaan pari kertaa: asunnon ja mökin. Välttelen osamaksuja, siihen liittyviä korkoja ja ylipäätänsäkin asioita joihin minulla ei ole varaa. Rahan pitää olla tilillä. Tämä rajaa mitä voin hankkia, tai ainakin joudun suunnittelemaan isommat hankinnat.

(8) Asu kohtuuhintaisesti

Tämä on aika hankalaa nykyisillä asuntomarkkinoilla, ainkin jos jos asuu kasvavilla kaupunkiseuduilla. Mutta kannattaa silti pyrkiä malliin jossa asumiseen ei mene kohtuuttoman suurta osaa tuloista. Satasen-parin kuukausittainen ero asumiskuluissa on vuositasolla jo useita tuhansia euroja.

Tämä ei ole meillä täysin toteutunut, asumme aika keskimääräisillä kuluilla. Asumisen menot laskevat kuitenkin tasaisesti, joka on pitkässä juoksussa hyvä asia.

Tähän kohtaan liittyy myös omat valinnat: tyytyykö huonetta pienempään asuntoon, tai rivitaloon omakotitalon sijaan. Tämänkaltaisilla valinnoilla on pitkässä juoksussa paljon merkitystä.

(9) Seuraa kuukausittaisia menoja ja kilpailuta kun siihen on mahdollisuus

Monien yritysten ensisijainen tavoite on sitoa asiakkaita kiinni pieniin kuukausittaisiin summiin, jotka ovat vuositasolla aika tuntuvia. Yritän välttää näitä. Lehtitilauksia ja vastaavia kannattaa tarkastella kriittisesti: jos lehti on todella tarpeen niin siitä vaan, mutta ei muutoin vaan.

Myös kilpailuttaminen kannattaa: sähköä ja puhelinyhteyksiä saa vaihtamalla yllättävän halvalla. Onhan se vähän kummallista vakioasiakkaita kohtaan että vaihtamalla irtoaa halvemmalla, mutta noin se vain menee.

(10) Muista että elämäsi on helppoa...

Loppuun on pakko sanoa, että Suomi on pullollaan perheitä jotka tekevät kaikkea yllämainittua ja jotka eivät voi silti säästää euron euroa. Kun on asemassa jossa on töitä, mahdollisuus säästää ja muutoinkin elämä raiteillaan, niin siitä kannattaa olla tyytyväinen.

Jos kuulut kanssani porukkaan joka miettii miten sijoittaisi tai jonka suurin ahdistus on huoli sijoitusten kasvuprosentista, niin nauti siitä tunteesta. Tuhansien vuosien ajan esi-isämme kärsivät nälästä ja palelivat kahdeksan kuukautta vuodessa, joten tästä mahdollisuudesta on syytä nauttia.

o o o

Ilman yllämainittuja toimintatapoja en olisi Herkuilleperso Piensijoittaja, olisi vain yleisesti herkuille perso. Olemalla maltillisen säästäväinen, on jotain jota säästää. Tunnen muutamia perheitä jotka valittelevat että raha ei riitä, vaikka tulot ovat noin samaa luokkaa kuin meilläkin. Kyse onkin niistä menoista, ja valinnoista.

Mielestäni viikon tai kuukauden tasolla ei kannata tuloista ja menoista ahdistua, jos on tarpeeksi turvamarginaalia. Hyvä kuitenkin olisi että pitkässä juoksussa tulot ylittävät menot, ja säästöön kertyy koko ajan lisää.

7.12.2014

Ostin viikolla Nokian renkaita

Seuraa myöhässä tulevaa raportointia. Ostin alkuviikosta Nokian renkaita, hintaan 22,65 euroa osakkeelta. Kokonaissumma runsas 600 euroa, kulut noin prosentin verran.

Nokian renkaat on pomppinut vastaan sieltä täältä oikeastaan koko sen ajan kun olen sijoittamista tarkemmin seurannut. Blogeissa yhtiöstä on kirjoitettu, ja yhtiö on ollut esimerkiksi Nordnetin “ostetuimmat pienyhtiöt” -listalla toistuvasti.

Viime aikoina yrityksestä ovat kirjoittaneet seuraamistani bloggareista esimerkiksi Kinski ja Nordnetin blogissa Jukka Oksaharju.

Harkitsin jo keväällä yhtiön ostamista. Vaan koska kurssi vaan painui ja painui, niin jäin odottelemaan. Ihan hyvä että jäin.

Alkuvuonna, siis pian vuosi sitten, yhtiön kurssi oli parhaimmillaan runsaassa 35 eurossa. Sen jälkeen koitti Ukraina, ja kurssit ovat lasketelleet alaspäin noin kolmanneksen.

Nokian renkaat ovat niitä yrityksiä joihin Venäjän viimeaikaiset toimet ovat iskeneet oikein kunnolla: noin neljännes toiminnasta on IVY-maissa. Lisäksi talouden maailmanlaajuinen tökkiminen lienee vaikuttanut asiaan. Hurjana jatkunut kasvu on tasaantunut, tulossa lienee supistuvan kasvun vuosia.

Osinko on nykyarvolla 6,3 % ja P/E -luku on runsas 13. Ainakin teoriassa tuottonäkymät ovat vielä ihan kohtalaiset - tulos ennen veroja kasvaa jatkuvasti.

Oman tulkintani mukaan Venäjä-riski on osakkeen hinnassa mukana jo ainakin pääosin. Toisin sanoen vaikka Venäjän ja länsimaiden välit jatkuisivat viileinä, yrityksen hinnassa tämä lienee jo mukana. Ja kääntäen: jos poliittinen kriisi alkaa purkautumaan, Nokian renkaat hyötyy siitä.

Käytännössä siis koen, että kyseessä on hyvinhoidettu ja tuottoisa yritys jonka osinko on korkealla tasolla. Tällä hetkellä ei mene niin hyvin kuin jokunen vuosi sitten, mutta syyt ovat pääosin muualla kuin yrityksessä itsessään. Ja hinnassa tämä on huomioitu siten, että nyt yritystä saa ostaa likimain nykyisen tuoton mukaisella hinnalla - ei menneen eikä mahdollisen tulevan.

Kyseessä on “uuden osinko-ostotaktiikkani” mukainen ostos, jossa ostan yrityksiä 2-3 pienehköllä erällä kerrallaan. Jos kurssi vielä tippuu tai pysyy ennallaan, ostan toisen vastaavan erän Nokian renkaita lähikuukausina, ja kenties kolmannenkin.

1.12.2014

Myin Oravan pois

Myin sitten Oravan kaikki osakkeeni pois. Pieni määrä, 50 osaketta, vähän päälle 600 eurolla. Voittoa tuli suhteessa ostohintaan vajaa 50 euroa, ja ehdin nauttia tilille asti noin 30 euron osakkeista. Verottajakin sai vähän.

Pieniä summia, mutta prosentteina ihan kohtalaisia. Yli 10 % tuotto vajaan vuoden sijoituksesta. Tosin jos olisin myynyt joskus elokuussa olisi

Miksi sitten nämä myin pois? Vielä pari viikkoa sitten ajattelin, että pidän nämä osakkeet vaikka Oravan yläpuolella onkin tummia pilviä. Nooh, mieli muuttui.

Ynnäilin Oravan tunnuslukuja, luin muutamia blogitekstejä ja ynnäilin lisää niitä Oravan tunnuslukuja.

Olennaisin pointti oli, että Orava tienaa vähemmän kuin jakaa ulos. Jos tienaisi saman verran, se ei haittaisi. Mutta kun tienaa vähemmän niin se viittaa siihen, että joko osinko tulee laskemaan, tai sitten rahaa haalitaan muualta (osakeanti, laina, velalla tai mitä näitä nyt löytykään). Jälkimmäinen johtanee osakekurssin hitaaseen pienenemiseen “laimenemisen” myötä.

Ei Orava nyt varmaan huonokaan sijoitus ole, mutta koska osingonmaksukyky heikennee, niin osakkeen arvokin heikennee. Lisäksi Orava ei vastaa perusideaani siitä, että suorat osakeomistukseni ovat tasaisia ja osinkoaan kasvattavia "tylsiä" suorittajia. Joten parempi myydä nyt, ja kenties hypätä mukaan myöhemmin halvemmalla hinnalla ja kasvavilla tuloilla.

Tosin tämän hetken suunnitelmieni etsin kohtuuhintaista tilaisuutta sijoittaa kiinteistöihin muualle maailmaan. Eivätköhän nuo euroni löydä kohteensa samalle sektorille, mutta kauas kauas valtamerien taakse.

22.11.2014

Ovatko asuntorahastot järkevä sijoituskohde?

Asuntorahastoilla on puolensa. Niiden avulla voi sijoittaa kohtalaisen tasaisesti ja vakaasti tuottaviin asuntoihin. Ja koska asuntoja on yhden sijaan satoja tai tuhansia, monet asuntojen vuokraamisen riskit pienenevät: jos yksittäinen vuokralainen jättää maksamatta, niin kokonaisuus ei siihen vielä kaadu.

Alkuun plussat niin kuin asian näen, suomalaisten asuntorahastojen vinkkelistä
  1. Pääsee sijoittamaan asuntoihin riskin hajauttaen
  2. Voi ulkoistaa tylsän työn ja nauttia tuloksista (se kyllä myös maksaa, kohta lisää tästä)
  3. Asuntorahastoilla on mittakaavaetuja: kymmenen asuntoa lienee ostettavissa pakettina halvemmalla kuin samaiset asunnot yksittäin.
  4. Voluumien ansiosta asuntorahastoilla pitäisi olla kykyä esimerkiksi myyntien suhteen odottaa heikoimpien myyntihetkien yli.
  5. Kasvukeskusten vuokramarkkinat (jonne asuntorahastot ensisijaisesti satsaavat) lienevät aika vakaat: vaikka asuntojen hinnat laskisivat (maltillisesti) se ei välittömästä vaikuta vuokra-asuntojen menekkiin. Edellyttäen että asunnot ovat oikeanlaisia ja oikeassa paikassa.

Miinuksiakin löytyy
  1. kulut ovat kohtalaisen suuret, päälle kahta prosenttia. Kun tähän yhdistää sen, että asuntobisnes nyt on aika tasaisen rauhallista, niin aika iso osa tuloista lipsahtaa menoihin.
    Edellinen ei ole mitenkään kummallista. Asuntojen tapauksessa ymmärrän korkeat kulut: onhan siinä nyt hommaa hoitaa asuntoja, etsiä vuokralaisia ja maalata seiniä. Jos yksityishenkilö omistaa asunnon, “lisätuloa” saa tekemällä edellä mainitut itse. Vaan asuntorahaston tapauksessa niitä ei tarvitse tehdä - vähemmän työtä, vähemmän voittoa. Aika loogista.
    Täytyy silti myöntää, että silti riski on, että suurin hyötyjä on asuntorahaston operoija eikä omistaja.
  2. Asuntorahastot voivat itsessään nostaa asuntojen hintoja, tai pitää ne ylhäällä. Tästä on viime vuoden aikana ollut paljon spekulaatiota, ja kyllähän tämä on ihan oikea riski. Etenkin jos taantuma venyy ja asuntojen hinnat pysyvät ennallaan.
  3. Asuntosijoittaminen asuntorahaston kautta on “vain” tavanomaista rahastosijoittamista, joka nyt vain sattuu kohdentumaan asuntoihin. Ainoastaan ulosmaksuprosentit poikkeavat normaalista. Esimerkiksi veroetuja ei pääse hyödyntämään (asunnon hankkimisvelan korko on tulonhankkimisvelan korkoa jne.). 

o o o

Asuntorahastoja löytyy moneen lähtöön. Maailma on niitä puollollaan ja Suomessakin on muutamia. Valita voi mihin päin maailmaa satsaisi, ja REITtien kautta voi sijoittaa myös esimerkiksi liikekeskuksiin tai hoivakiinteistöihin.

Niin sanottujen REIT-rahastojen tulee maksaa vähintään 90 % voitostaan omistajille. Näin REITit voi nähdä oikeastaan osinkoyhtiöiden kaltaisina säännöllisesti tuottoa maksavina “osinkoyrityksinä”.

Käytännössä voittoa tulee kahdesta asiasta. Pääosan tuloista muodostavat vuokrat: jos vuokrausaste on korkea ja vuokrat nousevat tasaiseen tahtiin, niin hyvä omistajan vinkkelistä.

Toinen tulojen kivijalka on asuntojen myynti. Jos asuntojen hinnat ovat omistusaikana nousseet, syntyy voittoa. Ja kyllä, sen voiton haluavat maksaa juuri minulle.

Maallikkopäättelyllä voisi ajatella, että voitolla pysytään niin kauan kun toinen näistä kivijaloista toimii. Toisaalta jos vuokra-asunnoille ei ole kysyntää, tuskin asunnotkaan ovat kovasti kallistuneet. Eli vaikka tukijalkoja on kaksi, niillä on vahva yhteys toisiinsa. En kuitenkaan ole kovinkaan huolissani asiasta: plussalla nämä pysyvät jo sillä, että vuokra-asunnoille on kysyntää. Voittoa tullee tuntuvasti vain jos asuntoja päästää myymään huomattavasti kalliimmalla kuin niitä on ostettu.

Esimerkiksi osaomistamani Ålandsbanken asuntorahasto arvioi että se tulee maksamaan noin noin 4-6 % vuotuista tuottoa. Asuntorahastot ovat sen verran uusia, että näitä lupauksia ei ole vielä koeteltu. Sijoittajan kannalta on positiivista, että investointien myötä rahasto-osuuksien arvo myös kasvaa. Jos kasvutahti on esimerkiksi 10 % vuodessa, niin pikkuhiljaa tuotto suhteessa sijoitukseen kasvaa.

Itse omista parilla tuhannella eurolla Ålandsbankenin asuntorahastoa, ja ehkä noin 700 euron edestä Oravaa. Tuo on sellaiset 6-7 % sijoitussummistani. En ole ajatellut näistä luopua - jopa vähän epäilyttävä (= maksaa tällä hetkellä ulos enemmän kuin tienaa) Oravakin maksaa hyvää osinkoa.

Tavoittelen sitä että kiinteistöissä olisi 10-15 % sijoituksistani, joten lähivuosina nostan pikkuhiljaa kiinteistöjen ja siihen liittyvän toiminnan osuutta sijoituksistani. Suomalaisiin kiinteistöihin en aio sijoittaa, vaan etsin matalakuluisia REITtejä jotka sijoittavat erilaisiin kiinteistöihin eri puolille maailmaa. Avaan tulevina kuukausina näitä REIT-vaihtoehtoja, samaa tahtia kun käyn niitä läpi.

10.11.2014

Ostin Chevronia

Tein tänään ensimmäisen ostoni Lynxin kautta. Ostin 5 kappaletta Chevronin osakkeita, arvoltaan 118,84 dollaria osakkeelta. Kulut olivat alle prosentin kauppahinnasta, 5 dollaria.

Summa on varsin pieni. Yritän opetella ostamaan osakkeita pienemmissä erissä. Minulla on jemmassa rahat ainakin toiseen samanmoiseen ostoon ja kenties kolmanteenkiin: seuraan rauhassa että joskos kurssit hieman laskisivat.

Mutta miksi sitten Chevron?

Chevron on maailman suurimpia öljyalan firmoja. Repertuaarissa on myös kaasua ja muuta energiaa. Koska suorassa omistuksessani ei ole lainkaan öljysektoria, ja energiapuolellakin vain Fortumia, niin laajennus tähän suuntaan parantaa hajautusta.

Kävin henkistä painia itseni kanssa siitä, onko öljysektoriin sijoittaminen epäeettistä (aseet ja tupakan olen rajannut ulos). Tulin siihen tulokseen ettei ole: jos tankkaan autoon bensaa, niin mikäs olen valittamaan. Chevronilla on “komea” historia sössiä ympäristöasioissa, mutta viime aikoina yritys on parantanut tällä puolella.

P/E on 11.23, osinko 3,6 % ja osinkona maksetaan ulos noin 40 %. Oman pääoman tuotto (ROE) on vajaa 14 %. Ensimmäinen osinko irtoaa loppuviikosta, eli saan kohta välityspalkkion takaisin.

Miksi sitten öljyala? Ensinnäkin: vaikka öljy on hupeneva luonnonvara, niin muutamaan vuosikymmeneen meno ei muutu (vaikka ympäristösyistä olisi kyllä hyvä että tahti hiljenisi). Lisäksi nämä isot energiajätit pyrkivät laajentamaan toimialojaan, joten tilanne ei liene nykyisenkaltainen parinkymmenen vuoden kuluttua.

Toisekseen öljyn hinnan painuminen on tiputtanut öljy-yhtiöiden pörssikursseja. En usko että öljyn hinnanlasku on kovinkaan monen vuoden juttu, ja öljyn hinnannousu näkynee nopeasti Chevronin kurssissa (samoin kuin kurssien tippuminen heti jos oljyn hinta laskee). Eli teoriassa tässä on mahdollisuus ostaa hyvää yritystä kohtalaisella hinnalla ilman, että kurssin tippuminen on johtunut yrityksestä itsestään.

Kolmannekseen oston syyt liittyvät itse yritykseen. 28 vuotta putkeen osingon nostoa ja melko hyvä osingon lähtötaso lupailevat, että osinko voi nousta mukavasti tulevina vuosina.

Eli tosiaan: olen ylpeä viiden Chevronin osakkeen omistaja. Pyrin lähivuosina 1-3 vastaavaan ostokseen, jonka jälkeen omistaisin Chevronia 1000-2000 euron välisellä summalla. Salkkuni kokoon nähden tuo on sopiva määrä yhtä yritystä.

30.10.2014

Kevyesti muuttunut sijoitusstrategia

Jos minun pitäisi luonnehtia itseäni sijoittajana, sanoisin varmaan että olen indeksisijoittaja. Ostan tasaiseen tahtiin matalakuluisia indeksirahastoja, en pyri voittamaan muita sijoittajia vaan olen ihan tyytyväinen keskimääräiseen tuottoon.

Muuten hyvä, paitsi että tuo ei pidä paikkaansa.

Runsaan 35 000 euron sijoitusvarallisuudestani runsas 10 000 on aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa (isoin syy HCP Quant josta lisää linkin takana). Osakkeissa on yhteensä noin 15 000 euroa. Lopuista runsaasta 10 000 eurosta par tonnia on vielä asuntorahastossa.

Tämä tarkoittaa sitä, että indeksirahastoissa sekä vastaavissa ETF:fissä on vain vajaa 10 000 euroa. En siis vastaa täysin tuotekuvaustani.

No, myönnettäköön että suunta on indeksiinpäin. Joka kuukausi menee euroja ETF:fien maailmaan. Mutta silti: kolmella kivijalalla tässä operoidaan.

Miksi en sitten toimi niin kuin ajattelen toimivani. No, ensisijainen syy on, että suora osakkeiden omistaminen on kivaa. Se on jotenkin läheisempää ja konkreettisempaa kuin indeksisijoittaminen.

Lisäksi eri sijoitusstrategioihin perehtyessäni olen mieltynyt osinkosijoittamisen ideaan: osta hyvin johdettuja vakaita yrityksiä jotka tuottavat koko ajan voittoa, jotka luultavasti maksavat vuosi vuodelta enemmän osinkoa, ja joista hype on kaukana. Yritä vielä ostaa niitä tilanteessa jossa niiden hinta on huokeampi kuin ehkä pitäisikään (jonkinmoinen yleinen paniikki, esimerkiksi).

En myy näitä osakkeita, vaan pidä ne tästä ikuisuuteen. Sijoitan osingot uudelleen. Tarpeen mukaan voin lopettaa osinkojen uudelleensijoittamisen ja vain keskittyä nauttimaan tasaisesta osinkovirrasta.

Niinpä huomaan kallistuvani suuntaan jossa sijoituseuroni jakautuvat kahtia: toinen puolisko menee tasaiseen tahtiin ETF-rahastoihin, ja toisella puoliskolla yritän ostaa silloin tällöin hyviä yrityksiä kohtuulliseen hintaan.

En usko että tämä kahtiajakoinen strategia tuottaa ainakaan indeksiä enemmän. En tiedä osaanko valita paremmin kuin mitä indeksi tuottaisi. Mutta kivaa on, ja kun ostaa maltillisia yrityksiä maltilliseen hintaan, niin riskikään ei ole Talvivaara-tasolla.

20.10.2014

Miten sijoittaa lapsen varallisuus osa 2: Osto-ohjelma käynnissä

Raportoin kesää vasten kuinka aiomme sijoittaa lapsen varallisuuden. Teinillä on omaisuutta päälle 10 000 euroa. Alkuvaiheen pohdintoihin pääset täältä. Nyt siihen mitä on tehty.

Alkuun seurasi pohdintoja perheen sisällä: puolisolle piti myydä idea että rahalla kannatta tehdä jotain muuta kuin pitää ne tilillä. Teinin olen ottanut mukaan pohtimaan asiaa, pianhan hän rahoistaan vastaa. Olen samalla "lobannut" mallia jossa teini ei ottaisi myöhemmin kaikkia rahoja ulos kerralla, vaan antaisi korkoa korolle ilmiön jyllätä. Korkeintaan söisi ylijäämää, ei pohjasijoitusta.

Mitä sitten on tehty? Summat ovat sinnepäin -lukuja.

500 eurolla hän hankkiutui jäseneksi viiteen osuuskauppaan. Tästä seurannee noin 60 euron vuotuinen pääomakorko.

2000 euroa on kiinni yhdessä näistä uusista asuntorahastoista, siis mutkan kautta asunnoissa. Tuo johtanee vajaan satasen osinkomaisiin vuotuisiin tuloihin, jotka toivottavasti pikku hiljaa kasvavat.

2500 on sijoitettu euro-obligaatioihin, ostaen ne jokusen kuukauden aikana. Koska korkorahastojen arvo ei paljoa sahaa edestakaisin, kannatti näihin satsata ripeästi.

Loput menevät sitten kahden viikon välein toteutettavina ostoina pääosin Seligsonin indeksirahastoihin. Isoin paino on Euroopalla ja Pohjois-Amerikalla, seuraavaksi suurin Aasialla ja pienin kehittyvillä markkinoilla. Pikkusumma menee myös ainoaan aktiivisesti hallinnoituun rahastoon: vihreään energiaan satsaavaan Handelsbankenin rahastoon.

Yllämainittuja ostoja tehdään vajaan kahden vuoden ajan, kahden viikon välein. Näin rahat tulevat sijoitetuksi "kyseisten vuosien keskihinnalla".

Päädyin lopulta aika pelkistettyyn rahastopakettiin ihan yksinkertaisuuden takia: kyseessä ei ole kovinkaan suuri rahasumma, joten karsin rönsyjä.

Olen ihan tyytyväinen suunnitelmaan. Runsas kolmannes on sijoitettu varsin maltillisesti valtionlainoihin, asuntoihin ja S-konsernin osuusmaksuihin, ja loput hajautetaan parempituottoisiin osakkeisiin. Osakeindeksirahastot taasen jakavat "riskisemmän" osuuden ympäri koko maailmaa.

Salaa toivon että tulos on sen verran hyvä että teini kahdeksantoista täytettyään tajuaa, että tällä tiellä kannattaa jatkaa. Sitten voi rahan vinkumisen sijaan jossain vaiheessa tarjota isäukolleen ulkomaanmatkoja tai ainakin McDonaldsin aterioita (aasinsilta siihen kuinka olen yksi omistajista, omia purilaisiani siellä popsisin).

Teinin kannalta nyt alkusyksynä tapahtunut pörssikurssien lasku on tapahtunut hyvään aikaan: samalla rahalla saa enemmän. Hänen kannaltaan olisi aika ideaalia jos seuraavat pari vuotta kurssit pysyisivät vuoden puolitoista alavireessä, ja sitten nousisivat kohisten.

Eihän tuo nyt noin tietenkään mene, mutta lienee ilmeistä että kaikkia sijoituseuroja ei laiteta poikimaan aikanaan kurssihuippujen aikaan, Pitkällä tähtäimellä se on hyvä asia se.

9.10.2014

Ostin Stora Ensoa

Sinne taas hävisivät käteisvarantoni: ostin Stora Ensoa. 15 osaketta, vajaalla tonnilla.

Perustelujakin löytyy:
  • Metsäteollisuus kiinnostaa. Isänmaallista, ehkä. Ja olen aina pitänyt polttopuiden teosta. En usko että metsäteollisuus Suomesta minnekään häviää, ja isoin tiputus paperinkulutuksessakin lienee takana.
  • P/E -arvo on kymmenen tienoilla, osinko vajaata 5 %. Jos yhtiön ei meno tuntuvasti heikkene, ostos on halpa.
  • Inderes suosittelee ostamaan. Olen pari kertaa ostanut ja muutoin vain seurannut noita suosituksia, eikä niillä ainakaan metsään olisi mennyt (huomatkaa kielikuva, olen siitä ylpeä). Eli heillä oli hyvät perusteet, päätin seurata.
Huomaan että ongelmakseni alkaa muodostua maltti: kun tilillä on rahaa joka olisi tarkoitus sijoittaa, en oikein malta odottaa. Teoriassa odotan halpoja ostohetkiä, käytännössä tulkitsen “otollisen” ostoshetken tulevan ihan heti kun rahaa on tilillä…

Vielä kuukausi sitten minulla oli yli 3000 euroa varastossa odottamassa kurssilaskua. Sen jälkeen salkkuun on päätynyt Munich re:tä, McDonaldsia sekä Stora Ensoa, eikä enää ole sijoitustilillä kuin ehkä 30 euroa.

Lievä puolustava asianhaara on, että kurssit ovat tosiaan laskeneet, periaatteessa kaikki nuo kolme firmaa olivat tarjolla melko halvalla. Saattaa olla että ostot olivat järkeviä, mutta sen näyttää vain aika.

Mutta silti: nyt pitäisi olla malttia kerätä suunnittelemani 5000 euroa varastoon, ja ostella sitten vain sen ylittävillä rahoilla. Syksyn aikana minun pitäisi saada sanottaisiinko myöhästyneitä kulukorvauksia lukuisia tuhansia euroja, joista saan pohjamunan tuohon projektiin. Vaan sisääntuleva raha ei auta, jos työnnän rahaa samaa tahtia ulospäin.

8.10.2014

Ostin McDonaldsia

Ostin viikko sitten 15 kappaletta McDonaldsin osaketta, hieman päälle 1100 eurolla.

Jonkinmoisia perustelujakin löytyy:
  • McDonalds on pitkän linjan osintoaristokraatti, osinko on nostettu vuosittain ainakin 25 vuoden ajan. Jos tahti jatkuu samana, runsaan 3,5 % nykyinen osinko tulee kasvamaan tasaisesti.
  • Toiminta on luonteeltaan varsin vakaata - hankala nähdä että bisnes voisi Nokian tyyliin hävitä alta.
  • P/E eli tuloksen ja hinnan suhde oli 17 tienoilla, nyt vähän alle. Tämä on melko kohtuullisesti vakaasta amerikkalaisesta osingonmaksajasta.
McDonalds on ollut vaikeuksissa, myynti on laskenut. Tämä on painanut myös osakekurssia. Jos tilanne korjaantuu ostokseni on oikein järkevä, jos ei korjaannu, niin sitten ei välttämättä ole.

Tosiasiassa tämä on myös tunneostos. Haluan sen tunteen, että omia hampurilaisiani täällä syön kun euron juustohampurilaista pureskelen, herkuille perso kun olen.


Otetaan mukaan vielä kuvio yrityksen osakekurssista viime vuosikymmeninä. Numerot eivät paljoa erotu, mutta oikealla ovat 20, 40, 60, 80 ja 100 (dollaria).

Lähinnä voi jossitella että voi kun olisin tajunnut ostaa osakkeita jo viisi vuotta sitten… Tosin esimerkiksi 2008 pörssiromahdus ei McDonaldsin kurssissa paljoa näkynyt. Tämä on käsittääkseni aika tyypillistä ns. osinkoyhtiöillä joilla on melko vakaa liiketoiminta - jos liiketoiminta ei muutu, niin osakkeen arvokaan ei paljoa elä.

Merkillepantavaa on, että viimeiset pari vuotta osakkeen arvo on polkenut paikallaan, ja on nyt yli 5 % halvempi kuin kalleimmillaan.

Oston jälkeen pörssikurssit ovat olleet laskusuuntaiset, ja myös McDonalds on laskenut ostohetkestäni 2,5 %. En ole vielä huolissani, tämä on ostos jonka järkevyyttä arvioidaan 10 vuoden kuluttua, tai kahdenkymmenen. Jos kurssit laskevat vielä jonkin aikaa harkitsen täydentävää ostosta.

30.9.2014

Uusi välittäjä tulossa: Lynx aloittaa Suomessa ehkä marraskuussa

Ostin eilen MacDonaldsin osakkeita. Tuli ihan hyvä mieli, mutta Nordnetin minimissään viidentoista euron (summa korjattu, muistin alkuun väärin) välityspalkkion maksaminen kirpaisi sen verran, että päädyin tarkistamaan kilpailijatilanteen.

Lynxillä on ollut "sivusto rakenteilla" -sivusto jo keväästä. Mukaan oli ilmaantunut puhelinnumero, joten soitin sinne.

Puhelu yhdistyi Hollantiin jossa ei suomea taidettu. Sen sijaan englantia osataan täällä ja siellä. Selvisi seuraavaa...
  • Heillä on suomenkielinen sivusto työn alla.
  • Aukeamisaika toivottavasti marraskuussa 2014.
  • Minimisijoitus 3000 euroa.
  • Jo nyt voi kirjautua asiakkaaksi.
  • ... ja jos papereissa on kirjoitusvirheitä, ovat kiitollisia, jos siitä mainitsee.
Sain myös hinnaston. Minimisummat (jotka ovat minulle relevantteja kun puhutaan tonneista eikä kymppitonneista) ovat huokeampia kuin Nordnetillä ja huomattavasti huokeampia kuin muilla Suomessa toimivilla välittäjillä. Esimerkiksi:
  • USA 5 dollaria
  • Saksa, Ranska, Belgia, Hollanti, Espanja, Itävalta, Italia 5,80 euroa
  • Kanada 5 sikäläistä dollaria
  • Ruotsi 40 kruunua
  • Britannia 10 puntaa
  • Hong Kong 50 sikäläistä dollaria (eikä hajuakaan minkä arvoisia ne ovat)
  • Mukana on myös muutama muu maa.
Nordnettiin verrattuna sijoittaminen Pohjois-Amerikkaan maksaa vain noin neljänneksen, ja Saksakin on merkittävästi halvempi. Lisäksi pörssejä on tarjolla huomattavasti enemmän. Suomi ei ole Lynxin listoilla.

Mitä tämä käytännössä merkitsee?

Ainakin itse siirryn tekemään Suomen rajat ylittävää kauppaa Lynxin kautta. Maksuton ETF-kuukausiosto pitää minut tosin edelleen kallellaan Nordnetin suuntaan.

Sen sijaan Nordnetille tämä asettaa paineita: välityshintojen ero on niin iso, että jo yhdellä ostoksella amerikan suuntaan säästää ainakin 10 euroa... On hankala kuvitella miten asiakasvirta ei lähde liikkeelle.

Meille piensijoittajille hintakilpailu tekee hyvää. Toisaalta koska en paljoa osakkeita osta, niin tämä ei ole minulle kovinkaan dramaattinen muutos.

Saattaa myös olla että koko sijoitusstrategiani menee kevyesti puntariin: suoria osakeostoja vastaan on tähän mennessä puhunut ennen kaikkea korkea välityshinta. Kun ei ole korkeaa välityshintaa, niin...

26.9.2014

Tarina ulkomaisista osakkeistani osa 4: 3M

Nyt astutaan henkiseen aikakoneeseen ja siirrytään helmikuuhun 2014. Minulla oli vielä rahaa sijoitettavana, oikein tonnit polttelivat tilillä. Tällä kertaa tein sijoituspäätöksen ilman Nordnetin kampanjaa, eikös ole radikaalia? 

Päätin että haluan ostaa noin 1000 eurolla jotain amerikkalaista yritystä joka on vakaa, monialainen, toimintaa olisi mielellään myös muualla kuin Pohjois-Amerikassa ja jonka voisin omistaa seuraavat vuosikymmenet ilman spekulointia osakkeesta luopumisesta.

Kävin läpi varmaan toistakymmentä yritystä, ja päädyin lopulta 3M:mään. Loppusuoralla oli myös esimerkiksi Procter & Gamble. Kertoisin mielelläni loppusuoran valintaperusteista, mutta en oikein muusta. Saattaa olla, että katsoin vain muutaman kärkeä ja päätin, että ostan niistä tutuinta.

3M on yli sadassa maassa toimiva yritys joka toimii ties kuinka monella sektorilla. Kivijalkoja siis riittää. Kauas on yritys kulkenut Minnesotalaisista kaivoksista (The Minnesota Mining and Manufacturing Company), vaikka omistaa niitäkin. 

Pääsyitä hankintaan tasainen ja kasvava osinkohistoria, kohtalainen hinta ja osakkeiden takaisinostosuunnitelma. Lisäksi ostan mieluummin yhtiöitä johon minulla on jonkinlainen suhde, ja post-it -lappuihin minulla on ollut yhteys jo vuosikymmeniä, ja Suomen pääkonttori on Espoon Leppävaarassa.

Osinko on 2,7 %, ja tämän päivän P/E 19,99. Olen saanut tilille asti kahdet osingot, ja osakkeiden arvo on noussut päälle 14 %.

Tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä ostokselta. 

24.9.2014

Varallisuuden kehitys 7-9/2014: eli mitä tapahtui kun syksy kolkutteli ovella

Nyt on taas harrastajasijoittajan elämän huippuhetkiä tarjolla: mitä sijoituksilleni tapahtui heinä-syyskuussa 2014. Aloitanpa kuvalla.

Kuten näkyy, sijoitusomaisuuden määrä on kasvanut mukavasti. Maaliskuun lopun 28 041 euroa on kasvanut 7901 eurolla. Näistä lisäsijoitukset ovat 4468 euroa, eli sijoittamisen myötä plussaa on tullut maaliskuun tilanteeseen nähden 3433 euroa.

Kun edelliset pukee prosenteiksi, niin sijoitukseni ovat maaliskuusta alkaen tuottanut puolen vuoden aikana 12,2 % Se on varsin hyvin. Kannattaa tosin huomioida, että myös siinä matkan varrella sijoittamani lisäeurot ovat ehtineet tuottaa jo jonkin verran.

Hirveästi ei kannata vielä käsiä taputella. Maaliskuussa pörssikurssit olivat alamaissa kun Ukrainan kriisin ainakin senhetken uhkaavimmat hetket olivat käsillä. Meno on tasoittunut, kuten näkyy kahdesta oikeanpuolimmaisesta pylväästä. Viimeinen kolme kuukautta ei ole tuottanut juuri mitään, jos sivuuttaa lisäsatsaukset.

Varsin vauhdikkaan kasvun taustalla on ennen kaikkea se, että olen onnistunut sijoittamaan miltei 750 euroa kuukaudessa. Se on ihan hyvin se. Valitettavasti vain tämä summa pienenee, ja voi painua talven aikana lähelle nollaa. Perheelle tulee aiempaa suurempia ja pysyväisluonteisia menoja, jotka tarvitsee kattaa.

Kyllä minä jatkossakin pääsen vielä sijoittamista harrastamaan, mutta luultavasti aiempaa harvemmin ja pienemmillä summilla. Tosin sekä pääomatulo- että sivutulopuolella on pari täkyä vetämässä, jotka onnistuessaan voisivat antaa mahdollisuuden sijoittaa edelleen yli 500 eurolla kuukaudessa.

Taktiikkani lisäsatsausten seurannassa on että seuraan sijoitustileille siirrettäviä euroja. Jos siirrän rahaa Nordnettiin tai oman pankkini sijoitustilille, kirjaan sen ylös. Jos taas siirrän rahaa Nordnetin sisällä tai sijoitustililtä Nordnettiin, en kirjaa sitä enää ylös. Tämä merkitsee myös sitä, että esimerkiksi osingot menevät saman tien kiertoon. Kirjaan ne kyllä erikseen ylös, mutten katso niitä uusiksi sijoituksiksi.

Palaan välikatsaukseen vielä uudestaan lähipäivinä: käyn läpi myös miten (osakkeet, rahastot jne.) olen sijoittanut, ja mihin ilmansuuntaan.

2.9.2014

Myin Eurooppa-indeksirahastojani - syynä Ukrainan kriisi

Laitoin tänään lunastukseen 500 euron edestä Eurooppa-indeksirahastoa. Saatan tässä lähiaikoina myydä pari muutakin vastaavaa erää. Tilalle aion ostaa lähikuukausina Afrikka ja kehittyvät markkinat -ETFfiä Nordnetin* kautta. Tahdon hajauttaa sijoitukseni aiempaa laajemmin, käytännössä koko maailmaan.

Miksikö: no suoraan sanottuna Ukrainan kriisi ahdistaa, ja haluan selvästikin tehdä jotain. Eurooppa painii vielä velkakriisin kourissa, uusia pakotteita on tulossa varmaan kahteen suuntaan ja pahimmillaan kohta käydään täysimittaista sotaa parin tuhannen kilometrin päässä.

Ennusmerkit eivät ole hyvät, ja tuo ihan varmana näkyy myös talouspuolella. Tosin esimerkiksi osakkeiden hinnossa tämä kriisi näyttää olevan jo "sisällä", osakkeiden arvo ei juuri heittele.

Lisäksi olen aina ollut herkkä sielu, ja meitä herkkiä sieluja tämänkaltaiset tilanteet ahdistavat.

Runsaan 30 000 euron sijoitusomaisuudestani kaikkineen ehkä 9000 euroa on kiinni Suomen maaperällä. Muussa euroopassa on osakkeet ja rahastot huomioiden kiinni ehkä 5000 euroa ja Pohjois-Amerikassa hieman enemmän. Muutama tuhat löytyy Aasian ja kehittyvien maiden suunnasta. Sarjan täydentää HCP Quant -rahasto joka on hajautunut maantieteellisesti vähän joka suuntaan.

Suomen painotus on riskien välttelyn kannalta turhan suuri. Toisaalta isoimmista kolmesta kotimaisesta omistuksestani Koneen ja Nokian kaltaiset yritykset eivät paljoa nojaa kotimarkkinoihin, vaan toimivat maailmanlaajuisesti. Fortum on paikallisempi toimija, jossa on Venäjä-riskiä. Samoin pienistä omistuksistani Konecranes (tätä omistan vain vähän) on kärsinyt Ukrainan tapahtumista.

Realisti minussa sanoo, että jossain kohtaa tilanne kääntyy Ukrainassa parempaan - tuskin tästä nyt uutta maailmansotaa syntyy. Venäjäkin välttelee virallista "sotatilaa" ja tavoittelee jotain jota ei vielä tiedetä. Kaiketi rauhaa ehdoilla jotka pääsee itse sanelemaan.

Järki voittaa, mutta tietäisi vain milloin. Riski on myös että seuraa parin vuoden tauko, ja jalkapallon MM-kisojen 2018 jälkeen Venäjä aloittaa vastaavan vyörytyksen jossain toisaalla.

Euroopan tilanteesta välittämättä olen jo jonkin aikaa miettinyt Afrikan mukaanottoa sijoituksiini. Afrikka on kooltaan 11 kertaa Eurooppaa suurempi, väki on nuorta ja kaupungistuminen etenee kovaa tahtia. Myös monilla hyvinvointimittareilla suunta on positiivinen, vaikka se ei täällä meillä asti pääsekään otsikoihin. Siis nuorta porukkaa ja kasvava talous. Tulossa voi olla Afrikan vuosisata.

Syvällä pinnan alla, sielun syövereissä, kyse lienee siitä että Ukrainan kriisi ahdistaa enkä asialle voi mitään tehdä. Niinpä keksin jotain ihan pientä jota voin puuhata itsekseni, ja tuntuu siltä että kriisi on minulla ainakin osin hallinnassa.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

27.8.2014

Tarjolla kuluttomia pohjoismaisia indeksirahastoja

Nyt niitä saa! No mitä? No niitä Nordnetin kuluttomia indeksirahastoja myös muihin pohjoismaihin. Eihän rahaston ylläpito tietenkään kenellekään ole maksutonta, mutta tässä tapauksessa Nordnet* vokottelee maksuttomuudella asiakkaita. Ja toimiihan tuo, en ole minäkään blogannut tällä intensiteetillä muista kuin näistä Nordnetin rahastoista.

Kesän korvilla Nordnet lanseerasi maksuttoman Suomi-indeksirahaston. Muiden pohjoismaiden piti seurata perässä. No, kesä on suhteellinen käsite, mutta nyt ennen elokuun loppua avasivat sitten muutkin.

Tarjolla ovat siis
  • Superrahasto Suomi, joka sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetumpiin osakkeisiin
  • Superfonden Sverige, joka sijoittaa Tukholman pörssin 70 vaihdetuimpiin osakkeisiin
  • Superfondet Norge, joka sijoittaa Oslon pörssin 25 vaihdetumpaan osakkeeseen, ja
  • Superfonden Danmark, joka sijoittaa Kööpenhaminan pörssin 20 vaihdetuimpaa osakkeeseen
Kaikissa rahastoissa osingot sijoitetaan uudelleen, eli välissä ei tarvitse maksaa veroja.

Itse sijoitin kesän aikana jonkun parisataa tuohon Suomi-rahastoon. Rakkaat sijoituseuroni kävivät jonkin matkaa pakkasella, mutta nyt on jo plussaa rivin alla. Suomi ei kuitenkaan houkuta, omistan aika paljon suomalaisia osakkeita ja haluan hajauttaa pikemminkin kuin keskittää. Lisäksi Suomen talous nyt ei ole se ihan terävin mitä tarjolla on.

Kisa kuukausisäästöstä käydään siis kolmen jäljellejäävän välillä. Tanskassa tarjolla on “vain” 20 osaketta, ja joidenkin tulkintojen mukaan korkeahko osakkeiden arvostus. Tiputan sen pois listaltani.

Ruotsi ja Norja kisaavat tasapäin. Ruotsin puolesta puhuu laajempi määrä osakkeita ja suurempi talousalue. Norjan puolesta puhuu että niillä menee vaan aina niin hyvin, ja talous on vähemmän kiinni ailahtelevan Venäjän taloudessa kuin Suomi ja Ruotsi.

Niinpä voittaja on niukasti Norja, rahastonmitalla. 

Yritän parhaillaan kerätä “taantumavaraa” joten en nyt alkuun tuonne paljoa sijoita. Otan jossain vaiheessa Norja-rahaston mukaan kuukausisäästöihini, tosin aika pienellä summalla. Myös Ruotsi-rahastoon saatan jonkin verran jollain aikataululla sijoittaa. Painotus on kuitenkin nyt ja jatkossa mantereentasoille satsaavissa matalakuluisissa indeksirahastoissa.


* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

19.8.2014

Rahasto joka sijoittaa naisten johtamiin yrityksiin

Jännä viritelmä amerikanmaalla. Pax Ellevate Global Women’s Index Fund -rahasto satsaa yrityksiin joissa on naisia johtotehtävissä. Myös muita kriteereitä löytyy, mutten yritä niitä esitellä kun kuitenkin menisin metsään.

Jännä idea. Kaikenmoisia sijoitusperiaatteita löytyy, joten miksei tämäkin voi toimia.

Yritysmaailman huipulla on varsin vähän naisia. Osa on sitä mieltä, että “parhaat valitaan”, eikä mistään kiintiöistä tulisi edes puhua. No, 1800-luvullakin varmaan koettiin että valittiin parhaat, ja yritysten johtotehtävissä ei ollut yhtään naista. Jos nykytilanteen perusteella määrittelee mikä on “luonnollista”, niin päätyy kehäpäätelmään. Orjatkin olivat orjia koska olivat orjia.

Muistan lukeneeni pari vuotta sitten selvitystä jossa todettiin, että naisjohtajien vetämät yritykset pärjäävät keskimääräistä paremmin. Lisäksi kyseiset yritykset eivät tehneet niin paljoa hasardivirheitä. Vaan koska en muista asiaa sen tarkemmin, niin älkää tähän väittämään paljoa luottako.

Itse pidän mahdollisina sitä, että johtavassa asemassa olevat naiset ovat jopa hieman parempia kuin kollegamiehensä. Miksi näin? No koska huipulle pääsy on hyvin hankalaa ja ennakkoluuloja on runsaasti, niin voisi olettaa, että huipulle pääsevät ovat kulkeneet raskaamman tien kuin kollegansa. Kokemus opettaa, ja toiseksi parasta ei huolita mukaan (meistä miehistä vielä se viidenneksi paras voi roikkua mukana…).

Eihän tuosta mutua parempaa tietoa ole minulla, eikä kaiketi muillakaan. Johtajuus on hankala asia mitata, ja kyse on aina myös siitä mitä johtaa. Hyvä kapteeni voi kipparoida uppoavaa laivaa, ja huono kapteeni voi olla umpisurkea mutta taitava miehistö paikkaa humalaisen kapteeninsa puutteita.

Niin sanotun lasikaton kimppuun kannattaa käydä aina kun sellaisen näkee. Miehistä yritysjohtajaporukkaa on hyvä ravistella aina kun mahdollista. Vaikka sitten rahaston myötä.

Rahastoa ei voi tietääkseni ostaa Suomessa. Jos voisi, sijoittaisin tähän periaatteesta jonkin verran.

15.8.2014

Tulossa mainoksia - ja tässä perustelut miksi

Lähipäivinä tähän blogiin ilmestyy muutamia mainoksia, ja osa linkeistä voi olla ns. affiliate-linkkejä. Olen oikeastaan jo vuoden pohtinut verkkomainontaa - vastaan myös yhdestä tähän verrattuna kymmenkertaisia kävijämääriä keräävästä sivustosta. Tähän mennessä en ole tehnyt asialle mitään, mutta nyt aion opetella tuota suuntaan.

Aion testata sekä Googlen Adsensea (Google poimii algorytmiensä mukaan sisältöön vastaavia mainoksia) että niin sanottua affiliate-mainontaa (mainostajalla on kampanja, laitetaan joko banneria sivuille tai vaikka linkkiä tekstin sekään, rahaa maksetaan useimmiten vain toteutuneista tapahtumista). Edellä mainittua aion kokeilla sillä isommalla sivustolla, jälkimmäistä tällä.

Minulla on ollut ristiriitainen suhde verkkomainontaan, ja on edelleen. Huomaan pitäväni sitä “epäpuhtaana” toimintana. Toisaalta sisällöntuotanto on hajautunut. Miksipä pieni osa rahasta ei voisi päätyä myös bloggareille? Esimerkiksi sijoituspuolella monet blogit tarjoavat ainakin minulle enemmän ja relevantinpaa tietoa kuin esimerkiksi Taloussanomat.

Miksi sitten tähän suuntaan lähden?

(1) Maailma muuttuu, opin asioita. Verkkomainonta on kasvussa, ja Googlen Adsensen ja vastaavien helppojen keinojen kautta myös satunnaiselle bloggarille tarjoutuu mahdollisuus tienata jotain. Tämä on suunta jonka suhteen haluan olla kartalla. Mikä hajautetun verkkomainonnan tilanne onkaan nyt, niin se on huomattavasti merkittävämpi jokusen vuoden kuluttua.

(2) Saa rahaa. Tämän blogin kävijämäärillä lienee kyse muutamista kympeistä - vuodessa. Sen sijaan toinen sivustoni voisi oikeasti tuottaa jo ainakin vähän. Kunnon sivuston ylläpito maksaa satasia vuodessa, olisi hyvä jos saisi ainakin ne menot katettua.

(3) Saa tuloja eri lähteistä. Jos olen jotain viimeisen vuoden ja sijoitusharrastukseni aikana oppinut, olen oppinut, että olisi hyvä olla eri suunnista tulevia tuloja jotka ovat riippumattomia toisistaan. Työstä saatava palkka on yksi tulonlähde joka ei paljoa muutu. Pääomatuloni ovat toivottavasti vuosittain kasvussa. Vaan eivät uudet tavat tienata haittaisi.

Perehdyin juuri Trade Trackeriin. Talouteen liittyvällä puolella on yksi aika lailla sopiva yritys esiinnostettavaksi (Nordnet* - tämä on muuten ensimmäinen ns. affiliate linkkini eli jos tuon kautta kirjautuu asiakkaaksi ja tekee jotain, voin saada rahaa) ja noin 30 pikavippifirmaa. Pidän pikavippiyrityksiä moraalittomana liiketoimintana: siinä käytetään joko hyväksi sitä että ihmiset eivät ymmärrä tai voi valita toisin. Sellaisten kanssa en halua olla tekemisissä. Saattaakin olla että olen sen verran ronkeli, ettei ole paljoa tahoja joita mainostaa.

Katsotaan miten käy. Piensijoittaja.net sivulla on avattu miten verkkomainonta toimii.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

11.8.2014

Ryhdyin ETF-kuukausisäästäjäksi

Ryhdyin sitten etf-kuukausisäästäjäksi. En ole omistanut vielä hetkeäkään yhtään etf:fää, mutta houkuttanut on. Koko "sijoitusurani" ajan olen näet etf-puolta seurannut. Nordnetin* ryhdyttyä tarjoamaan maksutonta kuukausisijoitusta tiettyihin ETF-rahastoihin, olen kierrelyt asiaa kuin kissa kuumaa puuroa.

En muuten ole ihan varma tuosta kissasta ja kuumasta puurosta. Ikinä ei ole ollut kissaa lemmikkinä, ja kun olen käynyt tutuilla joilla kissa on, ei ole ollut kuumaa puuroa jonka syömistä porukalla odotettaisiin.

Toinenkin sivujuonne, jos joku tippui kärryiltä aloituskappaleessa: ETF on pörssinoteerattu rahasto, kuin pankin tarjoamat rahastot, mutta niitä ostetaan pörsseistä kuin osakkeita. Ne ovat usein normaaleja rahastoja matalakuluisempia. Yksi ETF voi olla osuus esimerkiksi 25 suurimmasta Helsingin pörssin osakkeesta. Vähän niin kuin buffeepöytä josta saa vähän kaikkea, sen sijaan että ottaisi paljon yhtä.

Tähän mennessä en ole ostanut ETFfiä koska olisi pitänyt maksaa välityspalkkiot sekä ostaessa että myydessä. Eli summan pitäisi olla kohtalaisen iso (sellainen 1000 euroa) ja sijoitushorisontin mieluusti useampi vuosi. Muutoin näet kulut alkavat olla liian iso osa tuotosta.

Nordnetin* maksuton kuukausisijoittaminen tarkoittaa sitä että voi ostaa pikku hiljaa, myyminen tosin edelleen maksaa. Ennen kaikkea tuo "ostaminen pikkuhiljaa" houkuttaa, sillä sijoittamiseen minulla on jokunen satanen kuussa.

Se mikä nyt on Nordnetillä muuttunut on kasvanut tarjonta (kiitos vaan vinkistä Laiska sijoittaja). Aiemmin tarjoilla olleet ETF:fät eivät hirveän dramaattisesti eronneet (kuluiltaan) esimerkiksi Seligsonin indeksirahastoista, joten en nähnyt syytä vaihtaa aiempaa linjaa.

Toisin sanoen Nordnet tarjoaa nyt myös hyvin aiempaa matalakuluisempia ETF:fiä.

Itse päädyin kuukausisäästämään kahteen seuraavaan.

iShares Core MSCI World UCITS ETF pitää sisällään laajan kattauksen ns. kehittyneiden maiden osakkeita. Yhdellä sijoituksella saa siis hajautuksen lähes koko maailmaan, tosin painottuen suurempiin yrityksiin. Mukana on 1641 yritystä. Osingot sijoitetaan uudestaan, ja kulut ovat vain 0,2 %
"iShares Core MSCI World UCITS ETF on pörssinoteerattu rahasto (ETF), jonka tavoitteena on seurata mahdollisimman tarkoin MSCI World -indeksiä. ETF sijoittaa todellisiin indeksiarvopapereihin. MSCI World -indeksi sisältää koko maailman teollisuusmaiden osakkeita, jotka täyttävät MSCI:n kokoa, likviditeettiä ja yleisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden määrää koskevat kriteerit. Indeksi on painotettu yleisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden markkina-arvolla."
Tähän menevät rahat ovat vähän poikkeuksellisia. Perheellämme on satunnaisia sivutuloja. Niistä kolmanneksella lyhennetään lainoja, osa menee turvallisiin korkorahastoihin ja noin puolet saan sijoittaa vapaasti, mutta hajauttaen. Summat eivät ole isoja, joten suunnittelin että ohjaan kaiken ylijäävän tähän etf-rahastoon.

Toinen valintani iShares Core S&P 500 UCITS ETF sijoittaa 500 suurimpaan amerikkalaiseen yritykseen. Toisin sanoen yhdellä ostolla pääsee kiinnittymään varsin totaalisesti Yhdysvaltain talouteen. Näitä ostan "omaan" piikkiini. Osingot uudelleensijoitetaan, ja kulut ovat varsin mitättömät 0,07 %
"iShares Core S&P 500 UCITS ETF on pörssinoteerattu rahasto (ETF), jonka tavoitteena on seurata mahdollisimman tarkoin S&P 500 Net Total Return -indeksiä. ETF sijoittaa todellisiin indeksiarvopapereihin. S&P 500 -indeksi tarjoaa sijoitusposition 500 markkina-arvoltaan suureen, S&P:n koko-, vaihto- ja painotuskriteereihin sopivaan yhdysvaltalaiseen osakkeeseen."
Minulla on sekä Seligsonin että Handelsbankenin Pohjois-Amerikka indeksirahastoja. Tästä eteenpäin uudet ostot ohjautuvat muualle. Voi olla, että jossain kohtaa myyn nuo pois ja siirrän varoja ETF:fien suuntaan.

Tarkistin muuten Nordnetiltäkin asti tuota kuukausisäästämistä. Halutessaan kuukausisäästösopimusta voi katkoa, muuttaa tai lopettaa ihan vapaasti. Varattomampi voi siis periaatteessa katkaista kuukausisäästön joka toiseksi kuukaudeksi jne., ja siten rytmittää ostoja. Työlästä, mutta mahdollistaa hieman tyyriimpien ETF:fien oston vaikka kahtena kuukautena kolmesta.

o o o

Jos harkitset ETF-kuukausisijoittamista  Nordnetin* kautta, arvostan jos kirjaudut sinne tuossa edellä olevan linkin kautta. Minä saan jonkin verran komissiota ja ostan perheelle herkkuja. Nordetin etu on etenkin maksuton kuukausiosto. Sen sijaan jos haluaa ostaa ETF:fiä kuukausisäästölistan ulkopuolelta, niin niistä menevät normaalit välityspalkkiot. Tässä kohden kannattaa aina vertailla välittäjiä.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

7.8.2014

Ostin lisää Munich re:tä

Ostin eilen lisää Munich re:tä. 5 osaketta, yhteensä hieman päälle 750 eurolla. Runsaan 2200 euron arvolla yritys on nyt suurinpiirtein jaetulla ykkössijalla salkussani, Fortumin rinnalla.

Osto sotii muutamia tässä blogissanikin julistamia periaatteita vastaan (säästän varastoon siltä varalta että kurssit tippuvat ja satsaan erityisesti indeksirahastoihin).

Syyt ostolle: osakkeen kurssi tippui nopealla aikataululla seitsemisen prosenttia. Meinasin ostaa jo toissapäivänä, mutta maltoin onneksi mieleni eiliseen. Olisinpa malttanut mieleni vielä tähän päivään, sillä tänäänkin näemmä kurssi tippui heti aamusta päälle 2 prosenttia. Taisin tehdä ns. harrastelijavirheen eli oletin pohjan tulevan vastaan nopeammin kuin se tuleekaan.

Syy kurssilaskuun on ilmeinen, Saksan teollisuus sakkaa ja pakotteiden uhka varjostaa. Tästä syystä päädyin ostokannalle: kun olen kerran päättänyt kytätä sitä kun halvemmalla saa, niin luulisin että nyt on se halvempi hetki. Saksan talous ei tule kaatumaan, ja pakotteet ovat toivottavasti väliaikainen asia. Eli tulkitsin että nyt on se hetki kun pitää säästöä käyttää.

Munich re on maailmanlaajuisesti toimiva jälleenvakuuttaja - Saksan kurssien yleinen vaikutus osakkeen hintaan on suurempi kuin pitäisi, sillä yrityksen toiminta ei rajoitu vain Saksaan. Monilla mittareilla (esim. p/e) mitattuna yritys on huokeahko. Ainakaan minulla ei ole tiedossa mitään uutta ja juuri tähän yritykseen liittyvää negatiivista uutista, vaan kyse on yleisestä heikosta tilanteesta. Jo keväällä Munich re raportoi lievästä tuloksen tippumisesta.

Munich re on siis yritys johon olen päättänyt sitoutua. Vakaalla alalla toimiva vakaa yritys, joka maksaa ihan hyvää osinkoa ja on yksi Saksan isoimmista yrityksistä. Syitä miksi päädyin tähän yritykseen kuvasin jo aiemmin.

Voi tosin olla, että olisi kannattanut olla peruskoulussa paremmin hereillä saksantunnilla. Voihan niillä pääkonttorissa olla kaapit täynnä käärmeitä, ja minä vain en ole siitä kuullut.

15 euron (Nordnet) toimituskulut ovat noin 2 % ostosta, eli turhan iso osa menee välityskuluihin. Toisaalta tätä yritystä aion omistaa pitkään, tuo tulee kuitattua jo ensi kevään osingoilla.

Olen valmis myös seuraavaan 5 osakkeen hankintaan jos kurssi tippuu jälleen 5 % tämänkertaisesta ostohinnastani. Koska huomaan olevani taipuvainen fiilistelyyn, laskin itselleni ihan konkreettisen osakehinnan. Jos hinta laskee lähelle 144 euroa, niin teen uuden oston. Pereriaatteessa samaa tahtia voisin jatkaa pitempäänkin.

Tuo on taktiikka jota tulen jatkossakin käyttämään osakkeiden hankinnassa. Asetan rajan ja reagoin vasta jos ollaan lähellä sitä rajaa. En mieti onko hyvä hetki, vaan jätän sen pohdinnan ystävälleni matematiikalle.

Merkitseekö tämä jonkinlaista muutosta lähtökohtaani ostaa indeksirahastoja? Eipä oikeastaan. Aion indeksirahastojen lisäksi edelleen ostaa silloin tällöin myös suoraan osakkeita. Mutta uusien yritysten sijaan pyrin ostamaan minulla jo olevia ns. arvoyritysten osakkeita silloin kun on syytä uskoa että niitä saa ostettua kohtuulliseen hintaan. Tätä monet bloggarit tankkaukseksi kutsuvat, ja se lienee paras keino rakentaa omistusta yrityksiin joita aikoo omistaa pitkään.

4.8.2014

Onko piensijoittajan tärkein ominaisuus kyky sietää tylsistymistä?

Syksyllä minulle tulee vuosi täyteen piensijoittajana, jos aiempia “automaattisesti rahastoihin” -sijoittamisia ei oteta lukuun. Mikä on päällimmäisin fiilis? No, sen lisäksi että on ihan kivaa ja avartavaa, niin on tylsää. Ihan kauhean tylsää. Todella tylsää, äärimmäisen tylsää, hillittömän tylsää ja vielä vähän tylsempää kuin äsken kuvasinkaan.

Miksi sijoittaminen sitten on tylsää? Peruspointti on, että pitää valita oma linjansa ja edetä sen mukaan vuosia tai vuosikymmeniä. Koko ajan ei pidä muuttaa mieltään.

Miksi noin? Jos myy ja ostaa, vaihtaa painopisteitä ja touhuaa koko ajan kaikenlaista, niin tulee maksaneeksi veroja turhan varhain, ja ennen kaikkea tulee maksaneeksi välityspalkkiota joka välissä. Eikä se uusi strategia luultavasti ole sen kummoisempi kuin viimeviikkoinen.

Toisin sanoen: mitä enemmän säheltää, sitä enemmän se maksaa ja sitä huonompi on lopputulos.

“Älä muuta mitään” -taktiikka on looginen. Jos ja kun sijoittamisen näkee vuosien tai vuosikymmenien mittaisena projektina, kuukausi tai edes vuosi eivät ole järkeviä mittareita. Eikä yhden kevään luvuista edes voi vetää johtopäätöksiä mitä tulisi muuttaa.

Eihän jalkapallossakaan valmentaja huutele uusia strategioita pelaajilleen kun peliä on pelattu vasta viisi minuuttia. Ja joukkue joka vaihtaa taktiikkaa kymmenen kertaa ottelussa, häviää varmasti.

Minulla sijoittamisen tylsyys korostuu kun tällä hetkellä ei ole paljoakaan laitettavaksi sijoittamiseen. Muutama satanen menee kuukausittain indeksirahastoihin, siinä kaikki. Viime talven “mitäs tällä viikolla ostaisin” -aikakausi on vain kaukainen kaunis muisto.

Mutta ei se mitään. Olen aiemmin ollut työssä jossa piti ajoittain olla koko ajan skarppina tekemättä yhtään mitään, siis piti olla valmiina äärettömän tylsissä tilanteissa. Niitä nuoruuden taitoja voi nyt soveltaa uudella tavoin, opettelemalla sietämään sijoittamisen tylsyyttä. “Sopeudu ja älä tee mitään”, sanon itselleni. Vähän iloa saa kun seuraa aiempien valintojen tuloksia ja tekee niistä graafeja.

Tässä välissä on tullut sitten mökkeiltyä, löhöiltyä, katsottua jalkapallon MM-kisoja sekä mietittyä miten saada enemmän tienestejä sivutoimisesti.

Etenkin viimeksimainittu on tarpeen. Elämässä kannattaa keskittyä niihin asioihin joihin voi vaikuttaa. Jos voin sivutienestien avulla lisätä sen rahan määrää mitä voin sijoittaa, niin hyvä.

Strategiaan vaihtelemalla ei luultavasti voi saada aikaan mitään erityistä, sen sijaan hankkimalla lisää rahaa jota voi sijoittaa, voi saada aikaan paljonkin.

12.7.2014

Väliyhteenveto Q2/2014, eli mitä sijoituksilleni tapahtui kevätauringon paisteessa vuonna 2014

Nyt elämme jännittäviä aikoja. Tai ainakin minä elän jännittäviä aikoja. Ensimmäistä kertaa oikeastaan ikinä vertailen sijoituksieni tuottoa huomioiden myös sen kuinka paljon olen sijoittanut uutta rahaa kyseisenä aikana. Saanko esitellä, huhti-kesäkuun 2014 vertailu.

Tosin heti alkuun tarvitsee olla tylsä. Maaliskuun yhteenvedon tein 20.3., ja kesäkuun vasta tänään. Vertailussa on oikeastaan miltei neljä kuukautta. Jäin odottamaan Ålandsbankenin asuntorahaston neljännesvuosikatsausta. Jatkossa pitää olla rivakampi, aina on jotain mitä voisi jäädä odottamaan.

Mutta itse asiaan. Maaliskuussa sijoitusvarallisuuteni oli 28 041 euroa. Tänään summa on 33236 euroa. Kasvua siis tänä aikana peräti 5195, eli yli viisituhatta euroa. Mutta jos tästä vähentää tänä aikana sijoitetut 2346 euroa, niin “todellinen” omaisuuden arvonnousu on 2849 euroa.


Prosentteina tämä tarkoittaa sijoitetun summan nousua 18,5 % ja sijoituksille vajaassa neljässä kuukaudessa 10 % nousua.

Tovin aikaa tuossa katselin lukuja epäileväisenä, oudon hyvin on mennyt. Kaksi huomioinarvoisaa asiaa kuitenkin löytyy:

  1. Olen voinut tehdä laskuvirheen. En prosenteissa vaan sijoitetuissa euroissa. Olen vähän epäileväinen sen suhteen olenko onnistunut laskemaan kaikki sijoituseuroni mukaan, sillä voisi selittää prosentin tai pari.
  2. Maaliskuun katsaus osui melko lähelle Krimin kriisin ainakin tähänastisia “pohjalukemia”. Siinä vaiheessa pörssikurssit olivat kyllä nousseet jonkin verran, mutteivät kovinkaan paljoa. Edessä oli parin kuukauden pörssinousu joka taittui vasta nyt kesähelteillä.

Sitten sijoitukset luokittain. Kuvio on muuttunut runsaasti viime kerrasta.



  • Osakkeiden arvo on noussut hiukan, vaikka olen myynyt niitä pois runsaalla tuhannella eurolla. Toisin sanoen osakkeiden kappalemäärä on vähentynyt, mutta niiden arvo on noussut enemmän kuin olen myynyt.
  • Passiivisten eli indeksirahastojen ja korkorahastojen määrä on kasvanut hiukan. Noita kahta luokkaa ostan kuukausisäästöinä, joten noin sen kuuluukin mennä. 
  • HCP Quant nousi listoille ja suoraan sijalle kaksi. Päädyin listaamaan tämän erikseen (vaikka onkin aktiivisesti hoidettu rahasto), jotta ei sotke vertailtavuutta. Perusteeni siitä miksi satsasin juuri tähän rahastoon löytyy toisaalta blogistani.
  • Aktiivisten rahastojen määrä on tippunut - ja paljon. Käytännössä myin vanhat omistukseni pois, enkä osta uusia tilalle kuin hakiessani jotain sellaista sijoitussuuntaa johon ei pääse käsiksi indeksirahastojen avulla. 
  • Sijoittamista odottavien eurojen määrä on tippunut. Tähän löytyy montakin syytä, yhtenä toisaalla mainittu HCP Quant. Tavoitteeni on varautua kurssien laskuun suurentamalla “sijoituspuskuria”, joten tämän summan tulee olla ensi kerralla nousussa.

Summa summarum

Sijoittamisharrastukseni vaikuttaa mukavalta ja helpolta - olen koheltanut suuntaan jos toiseen ilman ainakaan erityisen hyvää ja poikkeavaa strategiaa, ja siitä palkitaan 10 % arvonnousulla.

Tämä ei kuitenkaan kerro lainkaan taidosta, voi kertoa jotain tuurista ja kertoo ennen kaikkea siitä, että pörssit nyt vain olivat kevään nousussa.

Yritän kovasti nipistellä itseäni henkisesti. Tulee neljännesvuosia jolloin luvut ovat samat kuin nyt höystettynä miinusmerkillä. Sitten tulee neljännesvuosia jolloin luvut ovat vielä pahempia kuin nyt. Tärkeintä on pysyä pelissä ja olla hätiköimättä, virheliikkeet huonoimpana mahdollisena hetkenä ovat huonoimpia mahdollisia päätöksiä.


10.7.2014

Rahastojen ostohetken “ajoittaminen” - esimerkkinä Nordnetin Suomi superrahasto

Viimeisen kuukauden aikana olen pohtinut - tosin vaan ihan sivuaivosolulla silloin tällöin - kannattaako rahasto-ostoja pyrkiä ajoittamaan.

Itsekin pidän kysymystä periaatteessa epäloogisena ja suorastaan tyhmänä. Jos ajastaa rahasto-ostot esimerkiksi automaattisesti tapahtumaan kerran kuussa, saa vuosien perspektiivissä rahastoja normaaliin hintaan. Näin välttyy ostoilta kalleimmalla mutta myös halvimmalla hetkellä.

Mutta sitten aikahyppy tähän kesään. Ostin alkuun Nordnetin* superrahastoa olisikos ollut satasella, ja lisäsin rahaston kuukausisäästöihin.

Vajaan kuukauden aikana Helsingin pörssissä on edetty mollivoittoisesti. Tämän myötä rahaston arvo on sahannut sinne tänne, ja tippunut pari prosenttia.

Ryhdyin sitten pohtimaan, että kannattaisiko (indeksi)rahastoja ostaa silloin kun niiden arvo on sukeltanut jonkin verran alemmaksi? Eli esimerkiksi päättäisin että ostan kyseistä rahastoa 50 eurolla kuussa. Mutta sen sijaan että osto tapahtuisi tiettynä päivänä, seuraisin kurssimuutoksia ja ostaisin silloin kun pörssi on tipahtanut muutaman prosentin verran.

Jos olettaa että kyse on ailahtelusta ja kurssit kohta nousevat, niin näinhän ainakin periaatteessa saisi kyseistä rahastoa hieman halvemmalla kuin keskimäärin. Samaa sovelletaan osakkeiden kanssa; jos on yritys johon luotat, niin osta sitä kun sen arvo on uskoaksesi alamaissa tai muutoin vain tippunut.

Indeksirahastoissa tämä voi teoriassa toimia, sillä ne nojaavat jonkin maan, alueen tai alan kursseihin yleisellä tasolla. Jos jokin vaikuttaa taustamuuttujiin muttei pitkällä juoksulla vaikuta liiketoimintaan, arvo on “perusteetta” alamaissa.

Teoriassani on muutama puute, tai ainakin huomioitava piirre:
  1. Jos ostan 50 eurolla kuussa ja onnistuisin, ja saisin ostettua prosentin halvemmalla kuin muutoin, niin säästäisin peräti 50 senttiä. Ainakaan suhteessa vaivaan ei kuulosta kovinkaan järkevältä.
  2. Jos odotan, että kurssit tippuvat, saatan menettää sitä edeltävän kurssinousun. Eli takeita kohdan yksi onnistumisesta ei ole.
Olen nyt antanut itselleni luvan leikkiä tuolla Suomi superrahastolla: kuukausisäästön sijaan ostan sitä muutamalla kympillä silloin tällöin, sen jälkeen kun Helsingin pörssi on ollut päiviä alamaissa ja sijoitukseni on miinuksella.

Kannattaako tämä pitkässä juoksussa? Ei varmaan, ainakaan paljoa. Saattaa olla, että kyseessä on idea jolla yritän vakuuttaa itselleni “hallitsevani” kurssilaskuja ja perustelen itselleni, että kurssilasku on suorastaan hyvä asia. Eli itsehuijaustahan tämä luultavasti on, mutta ihan kiva leikki.

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

4.7.2014

Tarina ulkomaisista osakkeista, osa 3: Munich re

Tarinani ulkomaisista osakeomistuksistani on edennyt kolmanteen osaansa. Nyt puhutaan jo ihan oikeasta hankinnasta, ja sijoituspäätöksestä jossa oli jo jonkinmoinen logiikka.

Alkuvuonna 2014 - puolisen vuotta sitten - mietin miten sijoittaisin, kun muutama tonni poltteli tilillä. Olin jo päättänyt että hajautusmielessä etsin jotain sijoitusta finanssisektorilta.

Sitten tuli Nordnetin kampanja: eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä noin vitosen merkintämaksulla. Kävin läpi tarjolla olevat yhtiöt, ja vertailumielessä muitakin. Listan kärkipäähän jäi pari-kolme yritystä, joista osin tunteella valitsin Munich ren.

Kyseessä on vakaa saksalainen yritys vakaalla sektorilla - vakuutuksia ei ihan ensimmäisenä irtisanota kun tekee tiukkaa. Munich re on tosin jälleenvakuuttaja, eli sen asiakkaita ovat muut vakuutusyhtiöt. Ne nyt varmaan vielä vähemmän irtisanovat jälleenvakuutuksiaan.

Tässä kohden olin jo oppinut tutkimaan (ainakin vähän) perusmuuttujia: voittoa, osingonjakosuhdetta, varallisuutta, P/E kerrointa (voittokerroin eli hinnan ja tuloksen suhde). P/E-kerroin, jolle huomaan antavani liikaakin painoa, oli 12 tienoilla. Kaikkien mittareiden mukaan kyseessä oli ihan hyvä yritys.

Selvästikin sijoitan mielelläni yhtiöihin jotka muistuttavat minua itseäni. Vakaisiin, tasaisesti kasvaviin (minulla tosin enää vatsanympärys), rauhallisiin ja uutterasti puurtaviin yrityksiin kannattaa satsata - mikä tilanne onkaan tänään, se on huomenna luultavasti parempi. Arvoyrityksiksi näitä yleisesti kutsutaan.

Lopullisesti minut vakuutti se, että 150 euron osakehinnalla sain osuuden yhtiöstä, jolla on rahaa tileilläään 140 euroa per osake. Häh? Toki on vastuita ja velvoiteita, mutta tämä kuvio ei tuntunut riskiä tavanneenkaan. Tämä on se kohta missä viittasin tunnereaktioon: jos rahalla ostaa rahaa, niin riski ei tunnu kovinkaan suurelta.

Ostin Munich re:tä noin 1500 eurolla. Sen jälkeen osakkeen arvo on noussut vajaalla viidellä prosentilla, ja keväällä nautin lisäksi ihan tuntuvasta osingosta. Olen ostooni ainakin tällä hetkellä tyytyväinen.

2.7.2014

Miten sijoittaa lapsen varallisuus?

Nyt seuraa visaisempi pulmapähkinä. Leikitään että Herkuillepersolla Piensijoittajalla olisi lapsi, jolla olisi hallussaan jo yllättävän iso summa rahaa pankkitilillä. Leikitään että noita rahoja on tullut vaikkapa suvulta lahjoitusten muodossa, ja summa olisi vaikkapa 10 000 euroa.

Vastuullisena isänä olen nyt yrittänyt hahmotella mallia, jossa ei oteta liikaa riskiä mutta pyritään kasvattamaan pesämunaa siten, että siitä lapsi saisi selkänojaa aikuiselämälleen.

Ensimmäinen luonnokseni on seuraavanpainen:

Alkuun sijoitetaan heti 3000 euroa turvallisiin ja vakaisiin kohtaisiin. Näin ei haittaa että ostoja ei porrasteta. Nämä sijoitukset ovat:

  • 500 eurolla S-kaupan jäsenyyksiä parasta korkoa maksaviin osuuskauppoihin.
  • 1500 euroa Seligsonin euro-obligaatio -rahastoon
  • 1000 euroa johonkin uusista asuntorahastoista. Tämä olisi hajauttamisen kannalta hyvästä, mutta edellyttää asioimista maistraatin kanssa (rinnastetaan asunnon ostoon, vaatii luvan). Tämä voi tippua listalta koska on liian hankalaa.

Tämän jälkeen jää 7000 euroa. Tämä olisi tarkoitus sijoittaa muutaman vuoden aikana, tasaiseen tahtiin rahasto-ostoihin. Luonnostelin seuraavanlaista mallia, jossa on myös mukana sijoitettava summa eri kokonaissatsauksilla.

Mukana on peräti kolme firmaa, joka vaatii vaivaa. Nuo ovat ne halvimmat vaihtoehdot mitä Suomessa on parhaillaan tarjolla. Voi olla että esimerkiksi Handelsbankenin Seligsoniin vaihtamalla pääsisi helpommalla. Sen sijaan Nordnetinkuluttomat rahastot on mielestäni järkevä pitää mukana, edes pienellä painolla.

Kaikkien rahastojen hoitokulut ovat matalia, sijoituksen hajautuvat kattavasti koko maailmaan ja parin vuoden ostohaitari takaa sen että ostohinta on keskimääräinen. Rahastomuoto mahdollistaa myös pienet myynnit ja uudelleenohjaamiset aina loppuvuodesta (pääsee hyötymään pienten myyntien verovapaudesta).

Tämä on mielestäni suurinpiirtein riskitön malli, huomioiden tosin yleisen osakesijoittamiseen liittyvän riskin. Jos koko maailma sukeltaa, niin sukeltavat myös nämä sijoitukset. Painopiste on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yhteensä 60 %).

Tämä on ensimmäisen vaiheen luonnokseni etenemisestä. En kiirehdi tämän kanssa, vaan antaa virran virrata Vantaajoessa. Kesän päätteeksi on ideana käynnistää tämän suunnitelman toteutus, ja käytännössä automatisoida se.

Tässä kohden kaipaan kovasti kommentteja. Miten toimisit tilanteessani? Miten sijoittaisit oman lapsesi varat?

o o o

* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.

30.6.2014

Miten toimin kun pörssikurssit romahtavat: en tee juuri mitään

Jokaisella itseään kunnioittavalla piensijoittajalla tulisi varmaan olla suunnitelma kurssien notkahdukselle, eli laskukaudelle. Niinpä olen miettinyt omaani. Yleensäkin pidän kovin eri vaihtoehtojen pohtimisesta, joten tässä kohtaavat eeppisen kauniilla tavalla harrastus ja luonne.

Ensin on syytä listata muutama asia

  • jollain aikataululla seuraa pörssien kurssilaskua, kooltaan useimmiten 10 ja 50 % välillä.
  • kukaan ei tiedä milloin tuo notkahdus alkaa
  • kukaan ei tiedä käänne parempaan tapahtuu
  • olen vielä huonompi tietämään edellämainitut kuin satunnainen asiaa pohtija, koska en seuraa pörssejä tarpeeksi tarkkaan ja olen optimistinen luonne
  • tähän mennessä aina on palattu entiselle tasolle, siinä on mennyt vuodesta muutamaan vuoteen

Piensijoittajan kannalta

  • myymällä huippuhintaan ja ostamalla halpaan hintaan voisi tienata, mutta tätä ei osaa
  • omaisuuden arvo tulee tippumaan paljon
  • pitämällä pää kylmänä voi lieventää iskua: ei myy halvalla, van ostaa halvalla

Minulla on osakkeita runsaan 10000 euron edestä. Jos myisin ne nyt, tuon verran jäisi jemmaan odottamaan oikeaa ostohetkeä. Vaan näin toimien menettäisin kurssinousut ja osingot. Jos kahden vuoden kuluttua tulee 10 % notkahdus, saattaisin olla menettänyt jo enemmän kuin menettäisin jos en olisi jäänyt notkahdusta odottamaan. Lisäksi kaupankäyntikulutkin olisivat muutaman prosentin luokkaa.

Hankalaa, eikös. Mutta nyt siihen mitä aion tehdä.

En aio myydä osakkeen osaketta. Olen yrittänyt ostaa melko stabiileja yrityksiä joilla on varsin vakaata toimintaa. Vaikka Fortumin osakkeen hinta sukeltaisi, ei perusliiketoiminta kuitenkaan murene alta.

En myy myöskään rahasto-osakkeita. Tällöin menettäisin myös korkoa korolle-edun.

Jatkan indeksirahastojen ostoa noin nykyiseen tahtiin. Tällä hetkellä ostan 400 eurolla kuussa rahastoja, likimain tyystin indeksisellaisia. Jos jatkan tahtia samana ja notkahdus kestää vuoden, tulen ostaneeksi sen aikana miltei 5000 eurolla osakkeita joiden arvo tulee luultavasti nousemaan pian korkeammalle.

Nykyisellään minulla on noin 1500 euroa sijoituspuskuria, eli vajaan puolen vuoden ostot sivuunlaitettuna. Ohjaan tilille rahaa samaa tahtia kuin sieltä ostan, plus osingot, eli summa kasvaa pikkuhiljaa.

Kesän jälkeen aloitan tähän suunnitelmaan varautuminen. Pyrin kasvattaman tämän puskurin isommaksi, noin 4000-5000 euron kokoiseksi. Jos se ei muuten onnistu, niin pienennän kuukausiostoja.

Kun sitten joskus on ilmeistä että nyt on paniikki päällä ja osakkeiden arvo tippuu kovaa kyytiä, voin noin vuoden ajaksi vähintään tuplata ostoni. Tulisin ostamaan tämän kuvitteellisen vuoden aikana vajaalla 10 000 eurolla indeksirahastoja, joiden arvo luultavasti kasvaa lähivuosina suhteessa hankintahintaan. Tämä tasaa notkahduksen vaikutusta sijoituksieni arvoon.

Tämä suunnitelma on lähes aukoton. Riski on siinä, että menetän työni tai jostain muusta syystä perheen talous olisi ongelmissa juuri silloin kun osakekurssit ovat alhaalla. Pahimmillaan joutuisin myymään omistuksia halvalla. Toiseksi pahimmassa vaihtoehdossa en voisi ostaa mitään juuri silloin kun olisi halvinta ostaa.

26.6.2014

Kurssilaskun opetuksia: olen oppinut ottamaan rennosti

Viime päivinä Helsingin pörssi on laskenut sellaisen prosentin päivässä, eli muutama prosentti on tultu ala. Itselleni se on merkinnyt sitä, että omaisuuden arvo on pienentynyt parillasadalla eurolla.

Ja se on hienoa! Ei siis se että arvo laskee, vaan se, että asia ei enää ahdista minua.

“Sijoutusurani” alkutaipaleella seurasin miltei päivittäin miten omaisuuden arvo muuttuu. Jos oli plussaa niin hymyilytti, ja miinusta, niin ei paljoakaan hymyilyttänyt. Kun Venäjä valtasi Krimin niin ei hymyilyttänyt enää yhtään, hetkessä sijoituksien arvo heilahti tuntuvasti miinukselle.

Olen tainnut rutinoitua. Sateen jälkeen paistaa aurinko (paitsi tässä kesäkuussa), ja yritysten arvo nyt vaan ailahtelee. Olen tainnut sisäistää että

  • Jos en meinaa omistuksia myydä, niin
  • ei kannata sitten seurata niiden arvoa päivittäin ja murehtia asiaa.

Koska en edes yritä käydä aktiivista kauppaa, niin ei kannata toimia niin kuin kävisi aktiivista kauppaa.

Niinpä olen koulinut itseäni: Älä kirjaudu Nordnettiin joka päivä. Älä suhtaudu nousuun tai laskuun pysyvänä olotilana. Tarkastele miten homma on toiminut tosissaan vasta vuonna 2021.

Odotellessa vuotta 2021 tarvitsee tehdä töitä, mökkeillä, harrastaa mukavia ja kasvattaa lapsia. Sijoittamisen pitää olla vain kiva harrastus.

23.6.2014

Onko osakekauppa tulevaisuudessa sijoittajalle maksutonta?

Atlantin takaa kuuluu kummia. Robinhood-niminen palvelu tarjoaa maksutonta osakekauppa. Siis ei osto ja myyntihintoja, ei kuukausimaksuja, ei mitään. Palvelu on käytettävissä kaikissa Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä Puerto Ricossa. Kauppaa voi käydä Yhdysvaltojen pörssissä.

Palveluun voi tutustua ja jonotuslistalle voi ilmoittautua täällä. Rehellisyyden nimissä lienee hyvä todeta, että jos ilmoittaudut jonotuslistalle, allekirjoittanut siirtyy samaisella listalla ylöspäin. Valitettavasti se ei minua ainakaan vielä auta, sillä en asu yhdessäkään Yhdysvaltojen osavaltiossa tai Puerto Ricossa.

Käsittääkseni suomalaisena en edes voi olla tuolla mukana. Ja vaikka voisinkin, niin tarvitsisi kirjelmöidä Yhdysvaltojen ja Suomen veroviranomaisille jotta ei tule tuplaverotusta. Tämä ei siis ole ainakaan vielä muuta kuin kiinnostava uusi suunta. Kenties, mutta vain kenties, palvelu joskus rantautuu Eurooppaan ja Suomeen.

Robinhood meinaa ansaita tarjoamalla muille mahdollisuuden tehdä oheissovelluksia, saamalla siivun kauppavolyymeistä, sekä myymällä sijoittajille päälle rakennettuja lisäpalveluita.

Avainkysymys lienee mistä tässä on kyse? Osakekauppa ja sijoittaminen on muuttunut vuosi vuodelta huokemmaksi, kiitos internetin. Alati halpenevan käyrän loppupiste on sitten ilmainen. Esimerkiksi tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmat olivat aikanaan kalliita, nyt niitä saa ilmaisina pilvipalveluina.

Rahaakin ansaitaan, Google ei ole yrityksenä köyhimmästä päästä, mutta se ansaitaan eri tavalla kuin ennen.

Myös osakekauppa liukuu maksuttomuuden suuntaan. Kyse on pääosin tekniikasta, ja uudet innovaatiot painavat kuluja alas. Lopulta se välittämisestä saatava rahasumma on niin pieni, että tienesti tehdään toisaalla.
Hyppäsihän Linnanmäkikin ilmaiseen sisäänpääsyyn.

Esimerkiksi Nordnet on vallannut Suomessa tilaa kohtuuhintaisilla osakekaupoilla ja tyystin ilmaisella rahastolla. Samaa, mutta pienimuotoisemmin.

Vaikuttaa siltä että osakekaupassa on käynnissä hintasota, jonka voittajat tarjoavat peruspalvelua ilmaiseksi ja kattavat kulunsa voluumiin perustuvilla oheispalveluilla. Valitettavasti tuon taiston ensimmäiset taistelut käydään Atlantin toisella puolen, ja Suomessa piensijoittajat pääsevät nauttimaan sen hyödyistä vasta viiveellä.

22.6.2014

Tarina ulkomaisista osakkeistani, osa 2: Facebook

Tämä on tarina ulkomaisista osakeomistuksistani. Sarjan toinen osa on Facebook, tuoton suhteen nerokas ostos joka oli ihan typerä. Mutta ensin aikamatkalle viime syksyyn.

Olipa kerran uusi Nordnetin kampanja, ja vaikutteille altis Herkuille Perso Piensijoittaja joka oli päässyt uuden harrastuksen makuun. Facebookia ja Googlea ilman merkintämaksua. No, en oikein tiennyt mitä tehdä: ei tuntunut luontevalta investoida heti perään samaan maailmansuuntaan saman alan yrityksiin (aiempi ostos oli Microsoft, bloggaus täällä), mutta jotain teki mieli tehdä.

Päädyin ostamaan yhden Facebookin osakkeen, kolmellakympillä. Ajattelin että tulee hyvä ja lämmin olo kun kirjaudun “omaan palveluuni”. Pääsisi myös seuraamaan kurssinkehitystä - sitä seuraa omistamiaan yrityksiä ihan eri intensiteetillä kuin yrityksiä joita ei omista.

No, ei se kirjautumisfiilis tuosta muuttunut. Lisäksi en sisäistänyt (lue: tiesin, mutten oivaltanut) että myynti maksaa sitten parikymppiä, eli osakkeen arvon pitää lähes tuplaantua ennen kuin voin myydä sen voitolla. Ja osinkoahan Facebook ei tietenkään maksa.

Pääsenkö sitten kehuskelemaan tällä omistuksellani baarissa. Ensinnäkään, en käy useinkaan baareissa. Toisekseen, jos käyn, niin siellä ei paljoa puhuta osakkeista. Kolmannekseen, jos olisin baarissa jonkun kanssa jonka kanssa voisi puhua osakeomistuksista, niin kehuskelisinko että ostin yhden osakkeen, se ei tuota mitään, myynti maksaisi ja ottaa päähän?

Johtava teoria on pitää tämä osake hamaan loppuun saakka. Perikunnalla on sitten pohdittavaa: Mikä on Facebook? Kuka tuon suostuu ottamaan? Mikä on sen verotusarvo?

18.6.2014

Ensimmäinen merkintäni Nordnetin superrahastoon

Tein nyt viikolla ensimmäisen merkintäni (Nordnet* uuteen Suomi-superrahastoon, sadan euron verran. Jatkossa kuukausisäästän rahastoon parin kympin verran kuussa. Suunnittelen toimivani täsmälleen samoin myös muiden pohjoismaiden vastaavien rahastojen kanssa.

Idea Nordnetin uusissa rahastoissa on, jos joku ei ole vielä kuullut, että ne ovat sijoittajalle tyystin maksuttomia. Nordnet houkuttelee tuolla asiakkaita, joka voi olla varsin toimiva taktiikka.

Myin kesää vasten pienen omistukseni Keskosta ja hieman isomman omistukseni YIT:stä, kun voitollisesti pääsin niistä eroon. Nämä euroa aion sijoittaa pikkuhiljaa näihin pohjoismaisiin kuluttomiin rahastoihin.

Pitää varoa etten vahingossa sijoita “liikaa” pohjoismaihin, ideani kun on hajoittaa varoja ympäri maailmaa. Toisaalta maksuton rahasto houkuttaa, ja melko hyvän hajautuksen saa maksutta.


* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.